Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Dec. 19, 1922)
No 51 Tiistaina Joulukuun 19 p— Tuesday December 19 Sivu 7 patis on kuulla nälkään valita kuh-]t-ii puhan viilillii: loppumnltomun rnxktiim raadannan ja niilkäkuole- nian Ei hänelle elämä milloinkaan hymyillyt ci edes kasvojaan näyttä nyt se lupasi hänelle vain kurjuutta nälkää tuskaa kyyneleitä Hän oli todella kaunis "Vartalo oli solakka ja niin norjan taipuisa Sinisilmistä loisti hellyys ja kalpeil la kasvoilla väreili heikko kllltomai nen puna — kyliini tervehdys tuone lan pihoilta Voi kurjat tehtaat kapitalismin grotteluolat tautien nälän ja kurjuu den pesät ne jauhavat liian kallistu viljaa ! Aurinko paahtoi knuniaim tulipal lona ja läheisessä metsässä linnut luuimenleikkiäilu pitävät Taivas oli kirkkaan sininen ja vieno tuulentuLs ku luontoa hyväili Maantiellä njoi pyöräl lään nuorukainen Hiin ajeli hiljal leen omissa mietteissään huulilla halveksivan ylimielinen melkein ival linen hymy Nuorukainen oli pitkä ja solakka niska ja kasvot päivän ruskeaksi paahtamat katse terävä ja tuikea ja koko olennossa ilmeni sellaista teräksistä tarmokkuutta ja Jäntevyyttä jota eivät grottoin nie lutkaan kykene murtumaan Pienet valkormisut poskipäillä vaan osoitti vat ettii hän on myöskin grottoluolnn uhri Tytön luokse ' ajoi nuorukainen hyppäsi reippaasti pyörältään alas ja tervelui hienolla vaatiniattoinalla tavallaan neitosta jonka poskille pu nainen kiilto antoi tavallista viehke ämmän leiman "Mitä sinä tyttöni taas haaveilet?" kysyi nuorukainen Tyttö suoristautui — "Rl ole tapani- haaveilla elämää mietin" ras tasi hän sitten katsoen vakavasti poikaa silmiin Vakavaksi muuttui Huorukuisen katse-lum hän haasteli: "Niin taas sinua tapaamaan lähdin El ole meil lä imulta kohtauspaikkaa kun pieni aittasi — onneksi on se- sinulla — ja metsässä tuuheitten kuusien katve -Jm tämä kaunis koivu jonka juurella istuen olomme niin usein katselleet iltli-tiuringon laskua ja joen tyyntä juoksua Olet prnletaarityttö minä proletnarinuorukuinoii olemme elä män orpoja onnesta osattomia rua tajalapsia vihuttuju punaroistoja Mutta "roistoilla" sykkii rinnassa tammin sydän jossa hellimmiit tun teet palaa ju "roistoja" kalvaa vain yksi vaativa kaipuu kauneuden kai puu sivistys jano jota on niin vaikea tyydyttiin kun kapitalismin imutor vet lyövät tukon eteen ju raastavat saastaiseen nieluunsa kuikkl mikä on kalleinta ju pyhintä ihmisessä Mutta sittenkin meidän täytyy kasvaa pää tä pitemmäksi "sivistyneisyydellään" kerskuvan ylpeää porvaristoa tuota nykyajan raainta petoeläinmnssaa Vietä nuo kurjat ilkkuvat meille ettii nurise joukko marise massa uh riini myllyni nielun ja uhrina pysy ainiaan Mutta ei! Köyhällä on myöskin ihmisoikeus he ovat myös kin Ihmisin joilla ou järki ju vielä näkevät nuo konnat lahtarlkaartei ueen ja ohrunohu-on ettii köyhälistö nousee! Se ei nuku se vain kokoaa voimiaan hitaasti mutta varmasti ja siiloin se lyö!" 'Näin nuorukainen jutteli ja hänen silmänsä hehkuivat villiä vihaa vi ilaa tätä saastaista järjestelmää vas taan joka koko köyhälistöluoknn elä miin yrittää tuhota sortaa sen tautei hin niilkiiiiii ja kurjuuteen Vielä nojasi valkeaan koivunrun koon prulctuaiviicito Hänen silmis sään oli outo loiste ja rinta tuskal lisesti kohoili 1'oiku oli puhues saan tulkinnut hiilienkin hennoimmat tunteensa Äiinetöiinii seisoivat tyttö ja poika hetkisen katsellen auringon laskua Suurena tulisena pallona se vihdoin painui -näköpiirin taakse jolloin sä teet vedenpinnalla lopettivat karke lonsa Iita tummeni hiljan '"Mahtaneeko tuollakin äärettömäs sä maailmankaikkeudessa kärsivien olentojeji sydän sykkiä viattomien veljien veri vuotaa" virkkoi tyttö vihdoin Nuorukainen oli ajatuksiinsa vai punut Äänettömänä ikäänkuin vais tomaisesti hän nyökkäsi tytölle He menivät tytön pienoiseen äit iään jossn hetkisen sängyn laidalla vierekkäin istuivat Vihdoin tyttö grottoin nielun vaalea knunotar le volle laskeutui Neitosen kasvoilla paloi Ju silmis sä liekehti vieno oudon kaamea pu nerrus kuin laskevan ilta-auringon sii teitten leikki veden pinnalla Niin laskevan ilta-auringon Nuorukainen kumartui tytön ylitse jolloin hilu tuntiessaan tytön tuskal lisen kumuun henkäyksen hivelevän kasvojaan nosti päänsä jälleen ylös kuiskaten : "Voi pikku ratikkani on neton tyttöni!" Vielä lie juttelivat lemmestä köy hän ikiknuniistu lemmestä Äkkiä nuorukainen painoi hehku van suutelon tytön kalpeille verettö mille huulille ju lähti ulos kesäiseen yöhön Siellä uinui huoneessaan punainen proletaarineitonen grotteluolien vaa lea kaunotar oikea enkeli Hin ta väliin tuskallisesti kohoili Kas voille kohosivat salaperäiset kaame at merkit Keuhkotauti tuo kapitalistisen teh dasolämän tuhoava kasvannainen te ki tihutyötään nuorta toivovaa elä mää mursi kaunistu naista hautua kohden vei _ 011 Kesäinen yö Ilma oli lämmin Kevyet usvupilvet lei jailivat hiljaisen metsiin reunassa jonne joki levitti rantaruohikkoaan Yksinäisen lintuemon viehkeä kuker rus kuului metsästä ju joella souteli sorsa Nuorukainen hyppäsi not keasti pyöriinsä selkään ja ajoi met sän reunustamalle maantielle Yön kuulen ilma virkisti nuorukais ta Ju hiin ajoi täydellä vauhdilla vetäen syvään keuhkoihinsa raitista Unina Tultuaan tien risteykseen Iino inasi hän siinä joukon luhtnripukui sia olioita "Koirat"! suhisi nuoru kainen hampaittensa raosta ja aikoi ajaa ohitse mutta sumassa tarttui yksi heistä hänen pyöriinsä ohjaus tankoon Hilloin hyppäsi nuorukainen tielle sieppasi puukkonsa ju iski sil lä lähintä ruuhanhälritsljää käsivar teen jolloin joukko liujosi Äkkiä hiin tiias hyppäsi pyöriinsä selkään ja ajoi rauhallisesti tiehensä koiruparven ki roillessa "Ki mikään voi estilil enää julmaa luutia Tyttö jota rakastan on kyl miin haudan oma Mutta täytyy kär sii) Syyn tiedän Tiedän että tä män kirotun rilstojärjostchnän to muisissa ju raatelevissa grotteluolis sa noissa hornan onkaloissa on tyt töni tuon taudin saanut ruataessaun niuutainien tyhjän toimittajien liha van vaisun ja paksun kukkaron hy vinvoinnin edistämiseksi Itse on hän saanut rippeet kurjan kurjat työnsä tuloksista Saanut palkakseen rnu dauraskuastn rniidaiinastaan nälkää vain ja keuhkotaudin runtelemiin ruumiin! Voi kirottu rosvojen pn ratiisi mikä on kapitalistinen järjes telmä !" Näin ajatteli nuorukainen istues saan kotinsa rappusilla Hänen sy dämensä oli saanut syviä haavoja jot ka vuotivat verta Hiin oli suudellut noita verettömiä kalpeita huulia Niin olihan hän suudellut tyttöään monta kertaa Ju nuo koirat — po jan kiisi pusertui nyrkkiin -r häirit sevät ihmisiä l'ojan mielessä ris teili synkkiä mietteitä yhtenä sekava na melskeenä Mutta piiiioli pystyssä ja silmät paloivat Huulilla 'Väreili ylimielinen hymy ja nuorukaisen koko olennos sa dli rautaista kovuutta ja taistelun uhmtm kun hiin itsekseen sanoi "Kirottu riistojärjestelmä kukku si teriilehdet aukeavat — vielä ne lakastuvat! Olenhan punainen prole taarinuorukainen" Norukainen katsoi terävästi yö hön Kirj W K VANGITTU LINTUNEN On lintunen vankina häkissään ylös taivohon katseensa entää Vapauden kaiho on suoniinessään sekä sinne kaipaus mielessään missä siskonsa' vapaina lentää - Siellä nouseva päivyt iloa luo elon intoa laulajain rintaan siellä 'riemuin kaikuvi sävel-vuo vaai vankina kiuhtuvi laulaja tuo yhä kaivaten kallehintaan — — Oiv vapaus: kallehin aarteista Sen riistäjän sydäiji lie jäästä On' vapaus ylevin aatteista Siis sirkkusen tuskia huojenna ja vapaaksi mukisi päästä! -eslo- Lännen elämää "Mikäs Jeesus sinä luulet olevasi?" Ne jotka tulevat idän valtioista tänne lännelle vakuuttävut että ih miset täällä ovat toisenlaisia kuin siellä idässä Paitsi sitä että län: neliä asuvat ihmiset ovat ulkonäöl täiinkin Hätäisistä poikkeavin-- ovat he vieläkin enemmän eronvnisia si säiseltä olemuksellaan Tuollaisen huomion melkein kaikki Athimiiu rannikolta saapuneet tekevät lännel le saavuttuaan Niinpä on totuttu 'puhumaan "län nen rennosta kurssista"" jolla lu il lakseni on tahdottu liinaista yhteen veto lännen jykevästä' ja kursaile mattomasta elämästä- ' ' 1 Ja kyllä tilijllil kursallemattonmus ilmeneekin kuikkiulia Itse luonto on jyrkän vastakohtainen Aivan kuin se tahtoisi sanoa ' ihmiselle: "Jos mei naat knii-suni tnihipenlulluniln hei tä hionnitunlolsuutosi ja niuuulii maailmaosa oppimasi muodollisuudet ja astele KUoruiiiiolisonä ju' rohkeana lieliisi Näetkös uiinii olen sutii i ja selväpiirteinen sellaisen viihiipii töisyyilen jollainen sinä olet el maksa vuivnu yrittää kursailin kans sani" ' Tuollaista kieltä tuntuu luonlo haasteleviin ju se ptlhe on painunut syvälle jokaisen läiiteliijsen olemuk seen ihan poislähtöinä! tömästl Täinä ilmenee jokapäiväisessä elä mässä työmallini kaupunklei' kuduil la kylien kujilla ruokataloissa ju yksityisten kodeissa ja erikoisesti kaikissa työväen yhloispyrinnöissii Ainoina poikkeuksina lienevät har taat uskovaiset jotka haudun jnkuse tähtäävillä ihanteillaan koettavat lie vittää lännen elämiin luonnollista jyrkkyyttä Pistäytykäämme seuraiiinaan s s osaston kokousta täällä lännellä Siel lä asiat luistavat tavalliseen liinle liiisille tultuun tapaan Mntfn idästä tullut muuttokorlilUi 'osastoon 'yhty vä ihmettelee Puheenvuorot oat lyhyitä ja teräviä väliin ihan kir veleviä ja asioitten kiisilely jokseen khi nopeata Pitkät Jumitukset c vnt kerrassaan harvinaisia Mutta sen sijaan usein kiivastutaan ju suun taan edellisen puin neviioron kiittä neelle suoman ihili kursailemalta Yleensä puheenvuorot ovat valvotta via ju vaativaa Laistat osasien jä senet jollaisia tapaa kuikissa osas toissa kautta maan joutuvat mo nasti tulisen pomiirluksen alaiseksi Tili-vitaan jolliinkin loimeen uusi jisen paikkakunnalta p:iisnmu!t:ineu: lilalle -- -Tehkää esityksiä sano pjiheenjoh htju i-ä i evästi Ksitetään yhl ja knnna'"tiMn imil!:i hän kieltäytyy iiäiirältyjen syi den perusteella joina syyt hiin luo esiin Hyvä Yksi toimi kullekin sa noo puheenjohtaja ja kehottaa K sitläkiä Jotakin toistu joka on joi tilaainpi Mutta ei tahdo löytyä selluista sil lä melkein jokainen kokouksessa ole va ou johonkin leliläviiäm kiiimkofty Viimein etsitään kiitseilla : jokainen kolkka kokoushuoneessa löytyisikö ketäiiji joka ei ole mihinkään osasto- tehtävään kiinnitetty Ju löytyyhän muutnuiiu sellaisia Jo esitetään yli tä heistä toimeen luutta hiin kiel täytyy — Millä perusteella? tlukkui pu- lieeiiiohtiiil! Vastaukseksi tulee verukkeita jot ku eivät pldli kutmiii — Puheenvuoro ' — Puheenjohtaja ! — Puli — No illkäiipä niin kiirettä pitäkö keskeyttää puheenjohtaja Ja sitten uikaa vernkehtljnn p'is kaamineu Hänet löylyytellliln perin pohjaisesti sillä onhan se kerrassaan julkeaa että osaston jäsen ilman muuta kieltäytyy toimimasta vaikka yhteiset päätökset vaativat kaikkien täyttämään velvollisuutensa yhteistä asiaa kohtaan V Toimesta kieltäytynyt' koettaa puo lustella itseään mutta huotimlaisolla menestyksellä Vasten naaman hä nelle läimäytetään kysymys: — Mikä Jeesus sinä luulet oikein olevasi? Kysymyksen edessä ' el ole varaa vikuroida Ou olettava selkäänsä tul taivuttava ' 'Tavallisesti tuolini on kysymyksen v-istuttavaki-rn saaneet suostuvat ottamaan heille tarjotun toinien vastaan sillit nuhan heidän miehuutensa puutu koetukselle Sitäpaitsi eivät he keliini jatkaa entisenlaista välinpitilmiUtömyytliiiiu kun näkevät etlä laiskuutta opisto toiminnassa halveksitaan Mutta idästä saapunut on 'Ilmeis sään — Täiillii näyttävät t "'ent obvan jostakin ärtyneitä linoiuifii tun hän yksityiskeskustelu 'su kokouksen pää ty! tyä 1 — Eilö niilii huomauttaa vanha länteläioen — Sellaisia ne ovat ukin Vai niin sehän on merkillistä - Joo täiillii sanotaan Huoraan kun asiat niin vuitivat mutta el siiiä jälestäpäin luurjotellu Se mi kä on sanottu on suuottu ja sillä hyvä — Tästä johtuu ettei uoskeiulsuus ole ottanut ' liiällä verseakseen Se niihkiiäs ei sovellut lännen eli'fiää1 jalkaa siilien toinen lännellä piteni miin aikaa ollut — Tietysti täällä kin ou joillakin harvoilla sellaisia iaivii'!j:il:iisiiuteen vivahtavia taipu muksia mutta he elävät hyviji hil jan Ja sinnepä itään omiensa luo menivät ne läunn v-iiikat rniyia in luiset Kivi! näes tälliä viihtvn -et Ile melusivat hirveästi mennessään mutta eivit saiuuvt ketään mukaan S1 Alitti Ilyrskvranta