Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 2, 1922)
6 Tiistaina Toukokuun 2 p — Tuesday May 2nd No 18 ln niitä liotettiin ngljännentunnin mulberry-puun lehdistä puristetussa viileässä nesteessä Sen jälkeen ne taas kuivattiin ja käärittiin kokoon ja vietiin talteen Huhtikuun alussa kun mulberry puu alkoi lehtimään liotettiin silkki madon munia jälleen neljännestun nin puhtaassa vedessä ja asetettiin varaan ilmaan kuivaamaan Sen jäl keen ne peitettiin lämpimillä peit teillä Monesti kiinalaiset kantoivat niitä rintansa päällä jotta lämpö oli si varmempi Erittäin tarkkaa huolta liidettiin siitä että kaikki madot tulisivat haudotuiksi samaan aikaan eli tulisivat kaikki olemaan saman ikäisiä Ennen kuin madot olivat täysi-ikäisiä elivät ne neljän eri horros kauden lävitse jona aikana ne kas voivat neljännestuuman pituudesta kolmen ja puolen tuuman pituisiksi ja kehittyivät painossa vlidentuhan nonkin kertaisiksi Kaiken aikaa näi tä luatoqa ruokittiin hienoksi haka tuilla mulberry-puun lehdillä Täysi kasvaneena on silkkimato valmis kehräämään kotelonsa Nykyaikais ien arvelujen mukaan silkkimato kehrätessäun koteloansa pyöräyttää päätään noin kerran sekunnissa ja kaikkiaan 300000 kertaa ennenkuin' kotelo on valmis Kun kotelot ovat valmiiksi kehrä tyt jätettiin muutamia parhaimpia koteloita kehittymään koiperhosiksi suvun jatkamista varten ja loput a elettiin höyryyn niin kauaksi että madot kuolivat koteloitten sisään Tämä tehtiin sen vuoksi että jos madon annettiin kehittyä koiksi ja so pääsi lentämään ulos kotelosta liilasi se kotelon muodostavan ohu en silkkilangan Höyryttämisen jäl keen kuivattuina voitiin koteloita säilyttää menestyksellisesti vaikka kuinka kauan On hyvin ymmärrettävää että Vaikkakin kiinalaiset olivat melko korkealla kehitysasteella olivat hei dän työvälineensä sangen vajavaisia ja alkuperäisiä Vasta silkklteolli- suuaen siirryttyä Kuropaan ruvettiin pa rantamaan kehruu- ja kutomoväli neitä helpommiksi käyttää ja enem män aikaa säästäviksi Historia ei tarkalleen tiedä kertoa milloin silkin viljelys siirtyi Kiinas ta Europaan Varmuudella kuitenkin tiedetään että silkkikankaita kulje tetuin Kiinasta Välimeren ympärillä oleviin maihin jo niin aikaisin kuin vuonna 400 e K Mutta yhdeksän vuosisataa tämän jälkeen silkkiteol lisuus edellä mainituissa maissa oli ainoastaan idästä tuotujen paksujen silkkikaiikaitten purkamista ja uu delleen ohuemmiksi kutomista Kii nalaiset tekivät kaikkensa pitääkseen salassa silkkimatojen viljelemisen ja kehittämisen Ja kun ei mitään suo raa kauppayhteyttä ollut Kiinan ja Välimeren välillä saivat silloiset roomalaiset silkkinsä Kiinasta Intii mi ja Persian kautta jonka takia se oli siilien aikaan sanomattoman kal lisia tosiaan niin kallista että keisa rienkaan ei silä juuri kannattanut itselleen hankkia Esimerkiksi keisa ri Aurelius kielsi vaimonsa osta masta ilkkishaalia sen vuoksi kun se kirjaimellisesti maksoi painonsa kullaa Keisari Tacitus julisti lain jonka mukaan ei silkkiä saanut käyt tää Hekottamatta sitä joko villalla liinalla taikka pumpulilla Vähitellen levisi silkin viljelyksen salaisuus Kiinan ulkopuolellekin Ja paniin se siirtyi Buddhan uskonnon mukana Kerrotaan myöskin että Hoin v 289 j K silkin viljelyksen alaisuus kulki Japaniin neljän kii nalaisen tytön mukana jotka olivat nsletut Japaniin vietäviksi Tyttöjen kunniaksi sittemmin rakennettiin temppeleitä koska he olivat tehneet niin suuren palveluksen Japanin maalle ja kansalle Kiinasta levisi silkin viljelys myöskin Indiaan jos ta se sitten vähitellen ja sangen mutkaisia teitä siirtyi silloiseen Rooman valtakuntaan joka käsitti kaikki maat Välimeren ympärillä Mutta Rooman valtakunta kukistui samoihin aikoihin ja vasta Kreikan valtakunnan noustua kukoistukseen sa alkoi silkinkin viljelys Europas sa kehittyä Myöhemmin tuli Itali asta ja Sisilian saaresta huomattava silkin viljelyksen keskus Ranskassa kokeiltiin silkin vilje lyksellä monta vuosisataa ennen kuin se siellä alkoi menestymään Syynä oli tietämättömyys miten silk kimatoja hoidetaan ja kehitetään samoin oli vaikea saada mulberry puu menestymään Ranskassa jota puulajia ilman eivät silkkimadot voi elää Keisari Henrik IV oli henki lö joka varsinaisen silkkiteollisuu den pysyväisesti perusti Ranskaan noin vuoden 1603 paikkeilla Monet valtion korkea-arvoiset virkamiehet tekivät myös parhaansa edistääkseen silkkikultuurih kehitystä silloisessa Ranskassa Mutta vuonna 1685 val tiollisten selkkausten takia noin 400 000 hugenottia pakeni Ranskasta muihin maihin etupäässä Englan tiin Sveitsiin ja Saksaan ja veivät mennessään silkin viljelystaidon näi hin maihin Tästä johtui että tämä teollisuus joutui Ranskassa rappiolle ja otti yli kolmekymmentä vuotta ennen kuin se jälleen siellä alkoi el pyä Englanti on ammoisista ajoista as ti ollut kutomateollisuuden maa SJlkkiteolIisuudenkin dinne siirryt tyä se sai erikoisen vauhdin Eng lannissahan kehitettiin sekä kehruu että kutomakoneet yhä uudenaikai semmiksi ja ruvettiin niitä siellä käyttämään vesi- höyry- ja sähkö voimalla Tästä koneitten kehityk sestä Englannissa tehdään melko tarkkaa selkoa Marxin taloudellisis sa opeissa Heti sen jälkeen kun Amerikaan oli perustettu ensimäisiä siirtokun tia koetti Englannin hallitus lakien avulla pakottaa siirtolaisia kasvatta maan vissin määrän mulberry-puita vissiä eekkerimäärää kohti silkkima tojen kasvattamista varten Mutta siirtomaitten asukkaat mieluummin kasvattivat tupakkaa koska se me nestyisi paremmin eikä sen viljele misessä ollut niin tavatonta vaivaa kuin silkkimatojen ja mulberry-puit-ten hoitamisessa Täten silkki-teollisuus ei saavuttanut suurempaa me nestystä Amerikassa yhdeksännen toista vuosisadan alkupuolelle saak ka Siihen saakka se oli joittenkin harvojen yksilöitten kokeilujen va rassa joka esti silkkiteollisuuden Amerikassa kokonaan kuolemasta mutta ei saanut suurempaa vauhtia kaan Tähän oli syynä kokemusten ja varsinaisten silkkimatojen hoita miseen ja kasvattamiseen tarvitta vien tietojen puute Vuodesta 1S35 vuoteen 1840 vallit si Amerikassa silkin viljelyksen ai kakausi Italiasta ja Kiinasta tuo tettiin suuret määrät mulberry-puun taimia tänne perustettuihin kasvitar hoihin Kasvitarhojen omistajat käärivät rahaa myymällä mulberry puun taimia niille jotka antautuivat yrittelemäön s 1 1 k k iteollisuudessa Vuonna 1873 vallitsi kireä panikki koko maassa mutta se ei sanotta vasti hidastanut mulberry-puun tai milla keinottelijoita Mutta vuoteen 1840 mennessä huomattiin että mul berrypuu ei menestykään kuin tä män maan joissakin eteläisimmissä osissa Silkin viljelijät kärsivät suu ria tappioita mutta mulberry-puiila keinottelijat olivat jo ehtineet ri kastua Tästäkin näkyy että Arne rika oli jo silloin kehittymässä kei nottelijain luvatuksi maaksi Pian huomattiin että silkkiä ei ollenkaan kannata viljellä Amerikas sa Täällä alkoivat työläisten pal kat nousta liian korkeiksi joten cli parasta siirtää itse silkin tuottami nen sen alkuperäiseen kotimaahan Kiinaan ja Japaniin ja tuoda se jit ten sieltä tähän maahan raaka-ainoe-na kehrättäväksi ja kudottavaksi lä- Särkynyt onni (Jatkoa) Taistelut jatkuivat Vielä piti pu nainen työläisarmeija puoliaan yli voimaa vastaan Vielä oli laaja a lue Suomen eteläosaa työväen mää räysvallan alaisena Tätä uhkaamas sa olivat nyt pohjalaiset lahtarit ruotsalaisille apureineen pohjoisessa ja saksalaiset hunnljoukot eteläosas sa Suomen työväkeä ympäröi ylivoi mainen lauma mustia petoja silmät killuen kamalasti pimeydessä odotta en ihmislihaa verta verta verta Oli kulunut Onnin kuolemasta jo kunen päivä Olisi luullut että val koiset ihmissyöjät saatuaan Onnin ensi nälkäänsä eivät enää tunkeudu tuonne kaukaiseen salotorppuan sen rauhaa häiritsemään niin rosvoja kuin ovatkin Mutta kun peto pääsee Ihmislihan ja veren makuun niin sille ei enää muu kelpaakaan ja on han tunnettu tosiasia että porvaris to niin "sivistynyt" ulkokuori kuin sillä onkin on sata kertaa pahempi julmimpia ja vaarallisimpia petoja kun yritetään sen rahapussiin kos kea — ja Suomen porvaristo on täs sä suhteessa täydellisesti ihmissyö jien tasolla — Valkoinen hirmuvalta riehui koettaen juuriaan myöten nyh tää Suomen maaperästä sen elinvoi maisen kasvin sosialismin Ilmi istuu synkissä mietteissään yksinäisessä huoneessaan Lapsi hä nen kallein aarteensa ainoa muisto Onnista nukkuu kätkyeessään rau haisaa untaan mitään tietämättä äi din sydänsurusta ja omasta orpou destaan Taas tulevat verenhimoiset lahta rit ihmisraakalaiset Taas tapah tuu "valkoisten sankarien" suuri uro työ Ilmin he vievät väkivalloin met sään raiskaavat raa'alla tavalla ja sitten ampuvat ja huvikseen pisti millä söhivät Olihan hän kaunis proletaarlnalnen Jaska-raakalainen tätäkin tihutyötä johtaa tiena ten itselleen vapauden ristiä Porvarillisen 'sivistyksen' korkean män maan nykyään sangen moni puolisiksi kehittyneillä koneilla Japanissa silkkimatojen hoitami nen on enimmäkseen naisten am mattia ja he tekevät työtä aamusta kello viidestä illalla myöhään niin että tulevat keskimäärin työsken nelleekgi 16 tuni'a päivässä ja saa vat siitä työnsä pulkaksi kahdesta kolmeen senttiin päivässä Yhdysval tain rahassa laskettuna Ja sentään niinkin "sivistyneessä" maassa kuin Italiassa silkin tuottamisen alalla työskentelevät naiset tekevät työtä aamusta auringon noususta iltapime ään saakka ja tulevat saamaan kuu desta seitsemään senttiin päivässä uurastamisensa palkkana! Kelpaa han silkkikutomojen omistajien kul jettaa noista maista niin perin hal valla tuotettuja raaka-aineita Tämä kin on juuri yksi silmään pistävä seikka osottamaan kuka se työläis ten työn tulokset itselleen ahnehtii Muun lisäksi tämän pitäisi olla kii hottimena kaikille valistuneille työ läisille kaikissa maissa muuttamaan tuotannolliset suhteet yhteiskunnas sa sellaisiksi että tuotantovälinein ten omistajat eivät saisi tilaisuutta julkeasti ryöstää työntekijäin työtä Se onkin mahdotonta enääu sen jäl keen kun kaikki tuotantovälineet o tetaan yhteiskunnan omaisuudeksi Yhdysvallat ovat puskeneet itsen sä etunenään silkiu tuotannossa sa moin kuin monilla muilla teollisuus aloilla Täällä ovat maailman suu rimmat ja monipuolisimmat silkki tehtaat mutta niitten olemassa-olo riippuu vain itämaitten kehitykses sä ylen takapajulla olevien työläis ten — etupäässä naistyöläisten — kärsivällisestä uurastamisesta maa ilman suurteollisuuden hyväksi L G "kulttuurin" puolesta taistellaan Viimeisinä sanoinaan oli Ilmi lau sunut: "Vielä kerran tulee teidänkin vuo ronne! Ettekö näe Damokleen miek kaa joka aivan liki päätänne riip puu! Ja kerran se putoaa putoaa varmasti! Jokainen teidänlaisten lah tariroistojen musta tihutyö lähentää omaa tuhoanne tämän kirotun saas taisen rosvojärjestelmän tuhoa!" Sitten oli tainnoksiin mennyt Ros vot olivat vain ilkkuneet "punikin järjelle" Tässä porvariston ihmi syys Pieni lapsi jäi kaukaisen salotor pan sänkyyn — kuolemaan nälkään Kesällä muutamat kylän maaparoo nln metsästystoverit olivat löytäneet pienen tuvan metsän siimeksessä ja sängyssä lapsen luurangon "O liko niillä punikkiroistollla penikka kin!" oli parooni halveksien huudah tanut "Olipa hyvä että kuoli!" Tämän kirjottaja näki Jaskan v 1921 Hiin kerjuulla kulki urotöis tään kerskui Ja ohranan jäsenlip pu hänellä oli osoittamassa mikä li kainen työ oli hänen tehtävänään Joku tytönlutlkka retkahteli hänen mukanaan talosta toiseen lapsi sylis sä Kapitalistinen järjestelmä jonka puolesta Jaska oli urhoollisesti tais tellut ja loistavia "urotöitä" tehnyt oli hänet ajanut kerjuulle leipäänsä ansaitsemaan Mutta palkan se oli myöskin maksanut Rinnassa roikkui valkoisen ruusun stanislaikka "va pauden" risti Onni ja Ilmi ovat valkoisen terro rin viattomia uhreja Mutta suun naton on niiden työläisten lauma jotka tuntemattomina vapaussanka reina kaatuivat oikeuden ja ihmisyy den puolesta Valkoisten murhaajien ja taistelurintamalla lahtarisotilai den valkoisesta kuulasta Kunnia heille Tämä on koruton kertomus omaa synkkää kieltään puhuva vainovuo delta 1918 Kalkki työtätekevät ja ihmisyyden ystävät taisteluun rikolli sen kapitalismin kukistamiseksi ja uuden proletaarisen sivistyksen luo miseksi vanhan mädäntyneen tilalle! W R MYYJÄTTÄRIEN PALKAT Bostonin kaupungissa työskentelee arvion mukaan vähittäismyyntikau poissa myyjinä 22000 naista Massachusettsin työvirasto suosit telee tottuneille myyjille $1400 viikol ta ja alimmaksi viikkopalkaksl $1200 joka on ennen ollut $850 viikolta li säys ollen 647 pros Tuskinpa missään muussa työssä työläiset saavat niin pientä palkkaa kuin vähittäismyyjinä Ei ole ihme jos tutkimukset osoittavatkin että kaupoissa työskentelevät nuoret tytöt ovat alttiimmat taipumaan prostitut sioniin y m paheisiin Heidän toi meentulonsa taloudellinen asema jos heillä vähääkään on elämän haluja pakottaa sivusta hankkimaan lisää palkkaa MONESSEN PA Ensi kerran otan kynän käteeni tarkoituksella piirtää jonkun rivin Toverittaren lukijoille Osastomme näyttämöllä 15 p:nä huhtikuuta näyteltiin huvinäytelmä "Harha-askelelta" Esittämisen puo lesta meni kappale tavallisen hyvin Yleisöä vaan täytyy vähän moittia kun eivät olleet saapuneet niin run saslukuisina haalille kuin oli toivo mus Naiskomitean kokous oli 17 p:nä huhtikuuta jossa päätettiin panna keräys toimeen Toverittaren tilaa mista varten muutamille niille hen kilöille joilla ei ole itsellään varalli suutta tilata mutta haluaisivat mie lellään olla Toverittaren lukijoita Lydia Hasko Muista mitä olet velkaa luokallesi