Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 2, 1922)
7 Nuorten Osasto „ i Silmäys Amerikan nuorisoliikkeeseen Suomen vasemmistolaisen Nuoriso liiton äänenkannattajassa "Nuori Työläinen" kirjoitetaan amerikalai sesta nuorisoliikkeestä seuraavasti: Muiden maiden työläiset ovat suu rella mielenkiinnolla seuranneet A merikan työväenliikkeen eri ilmi öitä ja sen ohella tulleet tietämään että Amerikka on korkealle kehitty nyt teollisuusmaa jossa palkkatyö väestö on jo vuosikymmenen ollut kansan enemmistönä Mutta kui tenkin on suuri osa europpalaisia puoluetovereitakin jotka ovat jää neet epätietoisiksi siitä miksi val lankumouksellinen työväenliike (sii hen luettuna myöskin nuorisoliike) ei ole saanut suurempaa vauhtia a merikkalaisten työläisten keskuudes sa? Tähän kysymykseen löydäm me kuitenkin verraten helposti vas tauksen kun hieman tarkastamme Amerikan valtiollisia oloja Ensiksikin meidän tulee todeta se seikka että Amerika on ollut aina näihin asti oikea suurporvariston ja nuoren kapitalismin "luvattu maa" jossa he ovat saaneet mellastaa o maksi edukseen aivan kuin siat va tukossa miten vain ovat riistoeduil leen parhaaksi nähneet Ja sen o hella ovat he luonnollisesti järjestä neet myöskin tarkoitustaan vastaa van lujan ja nopeasti toimivan luok kajärjestönsä "kansanvaltaisen" val tiokoneiston kaikkine eri haaroineen Näihin valtiokoneiston haaroihin kuuluu joko välittömästi tai välilli sesti kaikki ne laitokset ja järjes töt jotka ovat tarkoituksellisesti järjestetyt tukahduttamaan kaiken laisen vallankumouksellisen liikkeen eri ilmaukset Sellaisina voimme mainita: henkistä agitatsionia har joittavat koulut kirkot sanomaleh distö elävienkuvien näytännöt NM KY: set jne tai "yeisen mielipiteen" ilmaisuna: pieksäjäiset tervaami nen höyhentäminen ja lynkkaukset sekä näiden lisäksi valtiovallan voi matekijät suoranaisesta lainlaatija kuntain tuomiolaitosten vankilain urkkijain provokaattorien kasalc kain poliisin ja loppujen lopuksi lah tariarmeijan avulla jolla uskollise na avustajana on vielä Amerikan Le giona Nämä kaikki valtiolaitoksen eri tekijät ovat heti karkaamassa kuin sudet vuohen niskaan missä hyvänsä vallankumouksellinen liike yrittäneeldn päätään nostaa Myöskin voitanee mainita että e rikoisen tarkkaa huolta pidetään las ten ja nuorison kasvatuksesta tar koituksella tehdä heistä ehta ame rikkalaisia "yankkeja" siten ollak seen paremmin kelvollisia "kanuu nain ruuaksi" kapitalistien ryöstö sodissa ja "rauhan aikana' mahdol lisimman kuuliaisia isännälleen ja heidän orjavoudeilleen Ja niin oi vallisesti siinä täyttääkin kansakou lu tehtävänsä kapitalistien eduksi että useassa tapauksessa sosialisti enkin työläisvanhempien lapsista on vanhempainsa nähden ja kuullen kasvanut ehta isänmaallisia pöyhkö jä Tästä säätänee jonkinlainen kuva us Diiten vaikeaa on saada työläis nuorisoa Amerikassa järjestettyä ja kitkettyä heistä pois porvarillisen koulun istuttamat opit ja maailman katsomukset Monet muut yhteiskunnalliset ja poliittiset seikat ovat olleet ja yhä edelleenkin ovat estämässä ja hidas tuttamassa Amerikan vallankumouk sellista työväenliikettä ainitsen niistä vielä yhden varsin huomatta van ja se on kansallisuuskysymys Amerikassa on siirtolaistyöliiisiä jot ka kaikki pääasiallisesti puhuvat o maa kieltään Ainoastaan pieni osa heistä osaa edes tyydyttävästi eng lanninkieltä ja sitä seikkaa käyttä vät kapitalistit mainiosti edukseen usuttaen työläiset keskenään viha miehiksi kiihoittaen heitä kilpaile maan keskenään työmaalla jne Toi saalta kapitalistit koettavat ensi ti lassa tyydyttää varsinaista amerik kulaisssyntyistä työväestöä antamal la heille huomattavia etuisuuksia siirtolaistyöläisiin verraten Ja vii meksimainittujen kustannuksella si ten pitääkseen "yankkeet" mahdolli simman kauan tyytyväisinä kun voi vat heille osoittaa kuinka paljon paremmassa asemassa he ovat siir tolaisiin varrattuna Ylläoleva riittäköön osoittamaan sen miten paljon erilaisessa asemas sa ja miten monien vaikeuksien lä pikäytävänä amerikkalainen työväen liike on monen muun maan olosuh teisiin verrattuna ja voimme siirtyä varsinaisesti kysymykseen miten voimakasta on Amerikan nuorisolii ke ollut viimeisten vuosien aikana ja mitä siltä on lähitulevaisuudessa odotettavissa Itsenäistä nuorisolikettä ei Ameri kassa ole ollut varsinaisesti havait tavissa ennenkuin vasta 1917 — 19 Jossain määrin sitä on kylläkin yri tetty vartuttaa jo Sosialistipuolueen perustamisesta v 1901 asti jopa v 1907 perustettiin nuorison oma ää nenkannattaja The Little Socialist (Pikku Sosialisti) mutta kaikesta huolimatta eivät nuorisoliitot pääs seet elpymään ennenkuin vasta maa ilmansodan loppuvuosina ja etenkin Venäjän vallankumouksen jälkeen Mutta silloin ne näyttivätkin ilah duttavia hyviä toiveita Huolimatta siitä että ne olivat tiukoilla säädök sillä opportunistisen Sosialistipuolu een yhteydessä ja sen painostuksen alaisina sekä toiselta puolen valti ollisten poikkeuslakien kahlehtima na niin nuorisoliitot (Yhteisellä ni mellä: The Young People Socialist League) tekivät jyrkkiä päätöksiä vaatien sodan lopettamista amerik kalaisten sotajoukkojen poistamista Njeuvosftq-Venäjän alueelta vasta vallankumouksellisten lah Jarien a vustamisen lopettamista ja yleensä sellaisia vallankumouksellisten mieli piteiden ilmaisuja jotka olivat va lopilkkuna sosialishauvinlsmin suo hon vajonneessa S P:ssa Kun sit ten viimeksimainitussa tapahtui ha jaanus v 1919 syystä että puolueen virallinen johto asettui vastustavalle kannalle III Internationaleen liitty misessä niin silloin taasen nuoriso liitot näyttelivät huomattavaa osaa Ne olivat ikäänkuin "käytehiivana" synnyttämässä kuohuntaa joka rik koi vallankumouksellista toimintaa vastaan hangoittelevan Sosialistipuo lueen lahon kuoren Elokuulla v 1919 pidetyn S P:n hajaantumiskonventsionin j ä 1 k e en perustettiin kaksi kommunistipuolu etta ja niihin yhtyi suurelta osalta nuorisoliittojen jäseniäkin Mutta valtiollisen sortolaitoksen rautainen nyrkki antoi murskaavan iskun kai kille vallankumouksellisille liikkeel le heti v 1920 alussa vangiten ja karkoittaen tuhansia niiden parhaita toimitsijoita ja johtajia Sen jälkeen ei nuorisoliikekään voinut huomatta vammin kohottaa päätään siitä maan alaisesta kuopastaan johon se tuli lyödyksi ennenkuin vasta viime vuo den lopulla ryhdyttiin taasen nouse maan pinnalle myöskin nuorisoliitto jen muodossa Niin vaikea kuin se onkin kuten alussakin jo osoitimme niin siitä huolimatta kulkee nuorisoliike myös kin Amerikassa varmaa kulkuaan vaurastumista kohden Kun yhä suuremmat nuorisojoukot joutuvat kärsimään nälkää ja vilua kapitalis tisen järjestelmän pulakausina ku ten tänäkin vuonna niin ne myös kin silloin ovat valmiita vallanku moukselliselle agitatsionille vaikka kapitalistit kuinkakin malitikeinoil- laan koettaisivat sitä estää Siis toivottomalta ei nuorisoliike tunnu Amerikassakaan joskaan se vielä tällä hetkellä ei ole niin suurem moistakaan kuin olisi odotettavissa monikymmenmiljoonaisen teollisuus proletariaatin maassa Mutta Ame rikan nuorisoliikkeellä on se hyvä puoli että se voi ottaa niin tavatto man paljon oppia europpalaisesta nuorisoliikkeestä ja käyttää kaikkia sen hyviä puolia omaksi edukseen tarvitsematta tehdä niin paljon vir heitä kuin vallankumouksen tietä raivaavat europpalaiset toverit jou tuivat tekemään Vallankumouksen antamat opit o vat tärkeitä ja kun niiden perusteel la on toiminnassa kansainvälisen Nuorisoliitto joka yhdistää koko maailman vallankumouksellisen nuo rison yhden lipun alle niin se voi jo omaamallaan tenhovoimalliakln ve tää mukaansa vallankumouksellises ta kehityksestä jälempänä olevia nuorisoproletariaatin kerroksia ja karsia heistä pois kapitalistisen yh taiskuntajirjestelmän ennakkoluulot Ja käsitykset Nuorisossa on oleva Amerikan köyhälistön vallankumouk sen sielu Vanhat paatuneet sosiali demokraatit tulevat olemaan vain painolastina köyhälistön valtaan pyr kimisen tiellä Heiltä ei voi muuta odottaa kuin kapitalismin orjapiis kan nuolemista Siksi kannattaakin europpalaisten toverien yhä kiinte ämmin ja voimakkaammin lisätä vai kutustaan amerikkalaiseen nuoriso liikkeeseen jota voi tehdä K N I:n välityksellä Antaa heille neuvoja ja ohjeita joita he kipeästi kaipaa vat ja odottavat Siinä ei mene työ hukkaan vaan siitä tulee olemaan arvaaamattoman paljon hyötyä koko mailman köyhälistön vallankumoukselle ko sievän kotimme Kaunispukuiset sedät ajoivat meidät ulos tuiskuun ja pakkaseen elättämään henkeäm me kerjäämään Sanotaan asetetun puolen pitäjän kokoisen suuren ko din meille köyhille ja varattomille mutta sanovat että se on oikea ki dutuspaikka jonka vuoksi me emme ole halukkaita sinne menemään En nen olemme päättäneet kuolla näl kään muualla Olemme joskus saa neet pikku lahjoja sieltä kaukaa hy vältä sedältä Sanoisin että kehoit taisitte sieltä muitakin setiä lähettä mään meille pienille tovereille tänno lahjoja Kuten olen kertonut ei täällä olo päivän paistetta Emme kävele ruu sujen ja kukkasten päällä Luke mattomille tovereillemme on käynyt samoin kuin meille Yhdestä olen iloinen siitä etteivät kaikki hyvät sedät olleet täällä että hekin olisi vat joutuneet kaunispukuistemmo setien käsiin Meillä on toivo että joskus voivat olla päinvastoinkin Siinä toivossa me ryysyläiset me mierolaiset olemme En ymmärrä enkä jaksa nyt jatkaa Toiste lisää jos saan vastauksen tovereiltani siel tä Kiitoksia tädille joka minullo tätä hyvää lehteä Toveritarta lähet tää Toveruudella — Aune Ikä 10 vuotta Suomi SUGAR ISLANDIN UUTISIA Baij De Washi Tervehdys täältä sokerisaarelta T k 2 :nä pidettiin tov Syrjä län farmilla iltamat Venäjän niilän hätäisten hyväksi Tuloja oli $32 joka erä on näin huonona aikana koko hyvä Ohjelmaa oli jonkun ver ran ja tov Mikael Rutanen piti noin puolen tuntia kestävän puheen se lostaen nälänhädän syitä ja seura uksia ja kehoitti jokaisen luokka tietoisen työläisen uhraamaan jokai sen sentin joka häitä liikenee Ve näjän nälkäisille lapsille ja van hemmille Kevätkin jo alkaa lähenemään ja päivät pitenemään vaikka ilmat tä hän asti ovat olleet kylmät ja lumi set Eipä muuta kuin toverillinen tervehdys Toverittaren lukijoille Arne Pelkonen KIRJE SUOMESTA Tervehdän teitä pieniä tovereitani siellä kaukaisella maalla Minun terveiseni eivät liene niin ilahdutta via itsessään sillä elämme kaiken kurjuuden ja puutteen keskellä Toi von että teillä siellä olisi paremmat olot En muista enää paljon siitä a jasta kuin Isämme joutui rikkaiden pakotuksesta elävänä hautaan eli teille tietymättömille Me jäimme kaksi pientä veikkoa ja minä äitim me turviin Sitten tuli paljon setiä ja ottivat kaiken omaisuutemme ja koivat keskenään sen veivät leh mämme ja muun karjan lopulta ko- Pakinaa Kirj S O Kaisun kosijan konstit kaikkia kovasti kummastuttivat kuin Kaisu koppavin kylän kaunotar kerskui ku jilla kulkijoille Kerran kulkija kuu li Kaisun kaakatuksen Kyllä kalk ki käyvätkin katsomassa kylän ko meinta Kaisua kuullaksensa katse levat Kyllä Kaisua kaiveli kovasti kuin kulkijat kujeillessaan kosimas sa kävivät Kulkipa kerran kylään kaikki ko kenut kulkija Kyllä kaskut kertoi vat komiasta Kaisusta kuinka Kaisu kauhuissaan köyhiä kirosi kun keh taavatkin kosimassa käydä kylän kaunotarta Kaikki kaskut kuultu aan kulkija keräsi komppeensa ke häsi kyläläisille: käynpä katsomas sa kanasta — Kaikki kylällä kau heasti kohisi kuinka korennolla Kai su kulkijat komensi Kainostelematta käveli kulkija kui tenkin kartanolle komean Kaisun Kysymättä keltään käydä kopsi keit tiöön Kaisu kamarissaan kopisteli kampaili kaunisteli kiharat kauniis ti käherteli Kuuli käynnin kopset ta keittiöstä Kuka kumma koput tamatta kehtaa käydä keittiöön? Kaisu kamaristaan keittiöön kiirees ti katsomaan Kulkija kohteliaasti kumarsi Kai sulle kuulumisia kiireesti koetti ker toa Kaisu kuunteli kummissaan kun kulkija kaskujaan kertoili Kulkenut kaukana kultamailla kaivanut ka sat kauheat kultaa Kaiken kullan kaivantokapitaali kukkaroonsa kään si — "Kuulkaa" kuiskaa kainosti kulkija kiertäen Kaisun käsivarsil laan "kääntääkö kapitaali Kaisuni kalliin kulkijalta?" Kaisu kuumeissaan kuuntelee Kul kija kuiski Kaisun korvaan kaskuja kaikenmoisia Kaisu kaihomielin kuunteli kulki kaskun kanssa kauas kultamaille Käsi kaulalle kulkijan kiersi käskemättä Kuinka kauvan kuhersivat kädet kaulalla kääritty nä? K mi kyllä kertoo kuka kuulta kysyvi Kulkijan kuitenkin Kaisu kullak seen katsoi Kirkolle kuuluutuskirjaa kirjoitta maan käsi kädessä kulkivat Kaikki kyläläiset kutsuttiin Kaisun kuuluu tuskemuihin Kyllä kaikilla keveäs ti kannat kapsoivat kylän komeim man kekkereissä Keskenään kuis kivat kummissaan: "Kyllä kumma kuin Kaisu kulki ian korjasi kun kuulutkin kosijat oli koppavasti käskenyt kääntyä kotiaan!"