Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Nov. 1, 1921)
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja :-: :-: Organ of the Finnish W orkin g Women in America TOVERITAR No 44 Thla Issue of th Tovarltar contal tvC ucn aa requlra an afflrmtd trantlatlon accordlng ta Aat of Oat ISth iti? PAINOS 10302 Tiistaina Marraskuun 1 p — Tuesday November lst 1921— Yhdestoista Vuosin Kapitalistisen Järjestelmän Tunnusmerkkejä PÄÄOMA Nyt me näemme jo selvästi mitä pääoma on Se on ennen kaikkea määrätty arvo joko rahan koneitten raaka-aineitten tehdasra kennusten tai sitten valmiin tavaran muodossa Mutta se on sellainen arvo jolla tuotetaan uutta arvoa lisäarvoa Pääoma on lisäarvoa tuottava arvo Kapitalistinen tuotanto on lisäarvon tuotta mistä Kapitalistisessa yhteiskunnassa ovat koneet ja tehdasrakennukset pääomaa Mutta ovatko koneet ja rakennukset aina pääomaa? Eipä tietenkään Jos olisi vallalla koko yhteiskunnan toverillinen tuotanto joka tuottaisi kaikkea itseään varten sil loin eivät koneet eikä raaka-aineet olisi pääomaa sen vuoksi etteivät ne olisi välineitä joilla am mennetaan voittoa rikkaitten koplalle Siis koneet esimerkiksi muodostuvat pääomaksi ainoastaan sil loin kun ne ovat kapitalistiluokan yksityisomai suutta kun ne esiintyvät palkkatyön riistämisen ehtona lisäarvon tuottamiseksi Tässä ei ole tär Iieätä arvon muoto:- tämä arvo saattaa olla kulta pyörylöitä rahoja taikka seteleitä Joilla kapitalisti ostaa tuotannonvälineitä ja työvoimaa tämä arvo saattaa esiintyä koneitten muodossa joissa työläi set työskentelevät taikka raaka-aineena josta he valmistavat tavaraa taikka valmista tavaraa joka sittemmin myydään Mutta kun kerran tämä arvo palvelee lisäarvon tuottainisasiaa niin on se pää omaa Tavallisesti pääoma alituiseen puistaa karvansa yltään ja pukeutuu uusiin Tosiaankin Tarkastel laanpa kuinka tämä puvun vaihto tapahtuu I Kapitalisti ei ole vielä ostanut työvoimaa ja tuotannonvälineitä Mutta hän on täynnä kiih koa palkata itselleen työntekijöitä hankkia ko neita ensiluokan raaka-aineita kivihiiltä jotta riittäisi työntekoon ja muuhun Hänellä ei ole toistaiseksi hallussaan muuta kuin rahoja Tal lon pääoma esiintyy rahapääomana II Nämä rahatavarat mukanaan kapitalisti marssii (ei tietystikään itse sitä varten on pu helin ja sähkölennätin sadottain palvelijoita j e p) markkinoille Täällä tapahtuu tuotannon välineitten ja työvoiman osto Tehtaaseen kapi talisti palaa rahoitta mutta työläisten koneit ten raaka- ja polttoaineen kera Nyt nämä esi neet eivät enää ole tavaraa Ne ovat lakanneet olemasta tavaraa: niitä ei lähetetä edelleen myy täväksi Rahat ovat muuttuneet tuotannonväli neiksi ja työvoimaksi rahaverho on sysätty syr jään pääoma esiintyy meille nyt teollisuuspää oman muodossa Tämän jälkeen aletaan työt Koneet käyvät pyö rät pyörivät kampeja kierretään työläiset ja työ läisnaiset hikoilevat koneet kuluvat raakaaineita käytetään työvoimaa rasitetaan Silloin III kaikki tämä raakaaine kulutetut koneit ten osat työvoima toiminnassaan työtä antaen muuttuu vähin erin tavarakasoiksi Tällöin teh dastarpeitten esineellinen verho poistuu uudel leen pääomasta ja pääoma esiintyy tavarakasan muodossa Se on pääomaa sen tavaramuodossa Mutta tässä se on tuotannon jälkeen ei ainoas taan muuttanut kuortaan Se on lisääntynyt vie lä arvossaan sillä tuotantoaikana siihen on kas vanut lisäarvo IV Kapitalisti kuitenkin pakottaa tuottamaan tavaraa ei omaa kulutusta varten vaan markki noita myyntiä varten Se mikä on kertynyt hä nen tehdasvarastoonsa täytyy tulla myydyksi Alussa kapitalisti lähti markkinoille ostajana Nyt hänen täytyy lähteä myyjänä Alussa hä nellä oli hallussaan rahat ja hän halusi saada tavaraa (tuotannonvälineitä) Nyt hänellä on siihen tarttuu yhä suurempi määrä lisäarvoa Se hallussaan tavaraa mutta hän haluaa saada ra- merkitsee että kapitalistinen tuotanto kasvaa ja haa Kun hänen tavaransa myydään niin pää- laajenee oma tavaramuodostaan uudelleen hyppää rahal slten pääoma imee työväenluokasta lisäarvoa ja liseen muotoonsa Mutta kapitalistin saama ra- levittäytyy kaikkialle Sen nopean kasvun selit hamäärä eroaa siitä määrästä minkä hän alussa tiiVat sen erikoiset ominaisuudet Onnun eräitten luovutti siinä että rällä suurempi : se on koko lisäarvon mää luokkien harjoittamaa toisten luokkain riistoa ol lut aikaisemminkin Mutta otetaan esimerkiksi ti Tähän ei pääoman kulku pysähdy Lisääntynyt lanherra maaorjuuden aikana taikka orjuinomlstn pääoma lasketaan uudelleen liikkeeseen saa vielä & muinaisuudessa He istuivat maaorjiensa ja hen suuremman määrän lisäarvoa Tämä lisäarvo liit- kiorjiensa harteilla Ja kaiken mitä nämä tuottl tyy vissiltä osaltaan pääomaan ja alottaa uuden vat he söivät joivat kuluttivat joko itse tai hei kierroksen jne Pääoma vyöryy lumipallon ta- dän palvelusväkensä ja monilukuiset armoleivällä voin kauvemmas ja kauvemmas ja joka kierroksella eläjät Tavaratuotanto oli heikosti kehittynyttä Ei ollut mihin olisi myynyt Jos siis tilanherra tai orjainomistaja olisivat pakottaneet orjansa tuotta maan vuoren korkuisia kasoja viljaa lihaa kalaa Jne" olisi tämä kaikki heiltä mädäntynyt Tuo tanto tällöin rajottui tilanherran ja hänen palvelus väkensä tarpeisiin Aivan toisin on asianlaita ka pitalismin vallitessa Tällöin tuotantoa harjoite taan ei tarpeiden tyydyttämiseksi vaan voiton saa miseksi Tällöin tuotetaan tavaraa myyntiä varten jotta voitettaisiin kasattaisiin voittoa Mitä enem män sitä on sen parempi Tästä kapitalistiluokan mieletön kilpajuoksu voiton tavottelussa Tämä jano ei tunne rajoja Se on kapitalistisen tuotan non keskiö tärkein liikkeellepaneva voima KAPITALISTINEN VALT1 Kapitalistinen yh teiskunta perustuu kuten olemme nähneet työ väenluokan riistoon Kourallineu omistaa kaiken enemmistö työläisiä ei omista mitään Kapitalistit käskevät Työläiset tottelevat Kapitalistit riistä vät Työläisiä riistetään Kapitalistisen yhteiskun nan koko ydin esiintyykin tässä säälimättömässä yhä lisääntyvässä riistämisessä Kapitalistinen tuotanto on toimiva pumppu lisä arvon pumppuamista varten Kuinka tämä pumppu saattaa säilyä toistaiseksi? Mitenkä saattavat työläiset sietää tällaista asiain tilaa m Tähän kysymykseen on vaikea äkkiä vastata Mutta yleensä siihen on syynä kaksi seikkaa: cn sinunkin kapitalistiluokan järjestyneisyys ja voi ma toiseksi se että porvaristo useinkin hallitsee työväenluokan aivoja Tehokkaimpana aseena tässä asiassa on porva rislolle sen valtiojärjestö Kaikissa kapitalistisissa maissa ei valtio ole muuta kuin isäntäin liitto Tarkastetaan mitä maata tahansa: Englantia tai Yhdysvaltoja Ranskaa tai Jaappania Ministerei nä korkeimpina virkamiehinä kansanedustajina o- vat samat kapitalistit tilanherrat tehtailijat pank kiirit tai sitten heidän uskolliset hyvin palkatut palvelijansa jotka eivät palvele heitä pakosta vaan omantuntonsa mukaan: asianajajat pankkien joh tajat professorit kenraalit arkkipiispat ja piispat Näitten porvaristoon kuuluvien ihmisten liittoa joka käsittää koko maan kokonaisuudessaan ja pi tää sitä kourissaan nimitetään valtioksi Tiiliä porvariston järjestöllä on päämääränään kaksi seikkaa: — tukahuttaf työläisten epäjärjestykset ja kapinat turvata rauhallinen lisäarvon pusertami nen työväenluokasta edistää kapitalistisen tuotan totavan lujittumista toisena tehtävänään— taistelu muita samanlaisia järjestöjä (so toisia porvaril lisia valtioita) vastaan puserrettavan lisäarvon jaosta No niin kapitalistinen valtio on riiston tur vaava isäntäin liitto Pääoman edut ja ainoastaan pääoman edut ohjaavat tätä rosvoliittoa toimin nassuun Tällaista porvarisvaltioon kohdistuvaa käsitys kantaa vastaan voidaan väittää seuraavaa: JALO VANHUS Klrj H M Vankilassa istuvl tuttu vanhus uljahln vuosittain Yllä harmaa "talon" nuttu sama kuosinen vangeilla a in' Päänsä paljas käsiin Vaipuu hymy herttainen huulille saa Sydämessä kumma kaipuu aatos kaukana askartaa i Vaikka kaltereita noita ja kivimuuria katselee niin suuria unelmoita vangin aivoissa asunee — Hän aatteistansa ei luovu myy kultaan ei kunniaan mahtavien maireista juovu — hän totuutta puoltaa vaan Siksi luolassansa pysyy "maan parhaat" häntä pelkää niin Työnmaailma vain kysyy: — Miksi hänet kahlehdittiin?! — Miksi vankilassa tuota jaloa vanhusta piinataan? Eikö vihdoinkin oikeutta suoda— miksi syyttömät tuomitaan? Vankilassa vanhus milloin varttaan köyrtyvää suoristaa kuumiin sanoihin puhkeaa silloin ja ääneensä huudahtaa: — Teitä en mä tyrannit pelkää — kuolinkellotkaan kammoita oil Ruoskan iskut vaikka sattuu selkään eivät sieluani turmella voi Sosialismin aate suuri vain yhä mua lämmittää se tunne niin valtava suuri ettei koske kärsimys tää Vanhus vuoteen reunalle vaipuu siinä uskossa istahtaa: — Silloin mahtavat eessärrjme taipuu köyhäin aate kun voimaa saa
