Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja :-: :-: Organ of the Finnish W orkin g Women in America
TOVERITAR
No 44
Thla Issue of th Tovarltar contal tvC
ucn aa requlra an afflrmtd trantlatlon accordlng ta Aat of Oat ISth iti?
PAINOS 10302
Tiistaina Marraskuun 1 p — Tuesday November lst
1921— Yhdestoista Vuosin
Kapitalistisen Järjestelmän Tunnusmerkkejä
PÄÄOMA Nyt me näemme jo selvästi mitä
pääoma on Se on ennen kaikkea määrätty arvo
joko rahan koneitten raaka-aineitten tehdasra
kennusten tai sitten valmiin tavaran muodossa
Mutta se on sellainen arvo jolla tuotetaan uutta
arvoa lisäarvoa Pääoma on lisäarvoa tuottava
arvo Kapitalistinen tuotanto on lisäarvon tuotta
mistä
Kapitalistisessa yhteiskunnassa ovat koneet ja
tehdasrakennukset pääomaa Mutta ovatko koneet
ja rakennukset aina pääomaa? Eipä tietenkään
Jos olisi vallalla koko yhteiskunnan toverillinen
tuotanto joka tuottaisi kaikkea itseään varten sil
loin eivät koneet eikä raaka-aineet olisi pääomaa
sen vuoksi etteivät ne olisi välineitä joilla am
mennetaan voittoa rikkaitten koplalle Siis koneet
esimerkiksi muodostuvat pääomaksi ainoastaan sil
loin kun ne ovat kapitalistiluokan yksityisomai
suutta kun ne esiintyvät palkkatyön riistämisen
ehtona lisäarvon tuottamiseksi Tässä ei ole tär
Iieätä arvon muoto:- tämä arvo saattaa olla kulta
pyörylöitä rahoja taikka seteleitä Joilla kapitalisti
ostaa tuotannonvälineitä ja työvoimaa tämä arvo
saattaa esiintyä koneitten muodossa joissa työläi
set työskentelevät taikka raaka-aineena josta he
valmistavat tavaraa taikka valmista tavaraa joka
sittemmin myydään Mutta kun kerran tämä arvo
palvelee lisäarvon tuottainisasiaa niin on se pää
omaa
Tavallisesti pääoma alituiseen puistaa karvansa
yltään ja pukeutuu uusiin Tosiaankin Tarkastel
laanpa kuinka tämä puvun vaihto tapahtuu
I Kapitalisti ei ole vielä ostanut työvoimaa
ja tuotannonvälineitä Mutta hän on täynnä kiih
koa palkata itselleen työntekijöitä hankkia ko
neita ensiluokan raaka-aineita kivihiiltä jotta
riittäisi työntekoon ja muuhun Hänellä ei ole
toistaiseksi hallussaan muuta kuin rahoja Tal
lon pääoma esiintyy rahapääomana
II Nämä rahatavarat mukanaan kapitalisti
marssii (ei tietystikään itse sitä varten on pu
helin ja sähkölennätin sadottain palvelijoita j
e p) markkinoille Täällä tapahtuu tuotannon
välineitten ja työvoiman osto Tehtaaseen kapi
talisti palaa rahoitta mutta työläisten koneit
ten raaka- ja polttoaineen kera Nyt nämä esi
neet eivät enää ole tavaraa Ne ovat lakanneet
olemasta tavaraa: niitä ei lähetetä edelleen myy
täväksi Rahat ovat muuttuneet tuotannonväli
neiksi ja työvoimaksi rahaverho on sysätty syr
jään pääoma esiintyy meille nyt teollisuuspää
oman muodossa
Tämän jälkeen aletaan työt Koneet käyvät pyö
rät pyörivät kampeja kierretään työläiset ja työ
läisnaiset hikoilevat koneet kuluvat raakaaineita
käytetään työvoimaa rasitetaan Silloin
III kaikki tämä raakaaine kulutetut koneit
ten osat työvoima toiminnassaan työtä antaen
muuttuu vähin erin tavarakasoiksi Tällöin teh
dastarpeitten esineellinen verho poistuu uudel
leen pääomasta ja pääoma esiintyy tavarakasan
muodossa Se on pääomaa sen tavaramuodossa
Mutta tässä se on tuotannon jälkeen ei ainoas
taan muuttanut kuortaan Se on lisääntynyt vie
lä arvossaan sillä tuotantoaikana siihen on kas
vanut lisäarvo
IV Kapitalisti kuitenkin pakottaa tuottamaan
tavaraa ei omaa kulutusta varten vaan markki
noita myyntiä varten Se mikä on kertynyt hä
nen tehdasvarastoonsa täytyy tulla myydyksi
Alussa kapitalisti lähti markkinoille ostajana
Nyt hänen täytyy lähteä myyjänä Alussa hä
nellä oli hallussaan rahat ja hän halusi saada
tavaraa (tuotannonvälineitä) Nyt hänellä on siihen tarttuu yhä suurempi määrä lisäarvoa Se
hallussaan tavaraa mutta hän haluaa saada ra- merkitsee että kapitalistinen tuotanto kasvaa ja
haa Kun hänen tavaransa myydään niin pää- laajenee
oma tavaramuodostaan uudelleen hyppää rahal slten pääoma imee työväenluokasta lisäarvoa ja
liseen muotoonsa Mutta kapitalistin saama ra- levittäytyy kaikkialle Sen nopean kasvun selit
hamäärä eroaa siitä määrästä minkä hän alussa tiiVat sen erikoiset ominaisuudet Onnun eräitten
luovutti siinä että
rällä suurempi :
se on koko lisäarvon mää
luokkien harjoittamaa toisten luokkain riistoa ol
lut aikaisemminkin Mutta otetaan esimerkiksi ti
Tähän ei pääoman kulku pysähdy Lisääntynyt lanherra maaorjuuden aikana taikka orjuinomlstn
pääoma lasketaan uudelleen liikkeeseen saa vielä & muinaisuudessa He istuivat maaorjiensa ja hen
suuremman määrän lisäarvoa Tämä lisäarvo liit- kiorjiensa harteilla Ja kaiken mitä nämä tuottl
tyy vissiltä osaltaan pääomaan ja alottaa uuden vat he söivät joivat kuluttivat joko itse tai hei
kierroksen jne Pääoma vyöryy lumipallon ta- dän palvelusväkensä ja monilukuiset armoleivällä
voin kauvemmas ja kauvemmas ja joka kierroksella eläjät Tavaratuotanto oli heikosti kehittynyttä
Ei ollut mihin olisi myynyt Jos siis tilanherra tai
orjainomistaja olisivat pakottaneet orjansa tuotta
maan vuoren korkuisia kasoja viljaa lihaa kalaa
Jne" olisi tämä kaikki heiltä mädäntynyt Tuo
tanto tällöin rajottui tilanherran ja hänen palvelus
väkensä tarpeisiin Aivan toisin on asianlaita ka
pitalismin vallitessa Tällöin tuotantoa harjoite
taan ei tarpeiden tyydyttämiseksi vaan voiton saa
miseksi Tällöin tuotetaan tavaraa myyntiä varten
jotta voitettaisiin kasattaisiin voittoa Mitä enem
män sitä on sen parempi Tästä kapitalistiluokan
mieletön kilpajuoksu voiton tavottelussa Tämä
jano ei tunne rajoja Se on kapitalistisen tuotan
non keskiö tärkein liikkeellepaneva voima
KAPITALISTINEN VALT1 Kapitalistinen yh
teiskunta perustuu kuten olemme nähneet työ
väenluokan riistoon Kourallineu omistaa kaiken
enemmistö työläisiä ei omista mitään Kapitalistit
käskevät Työläiset tottelevat Kapitalistit riistä
vät Työläisiä riistetään Kapitalistisen yhteiskun
nan koko ydin esiintyykin tässä säälimättömässä
yhä lisääntyvässä riistämisessä
Kapitalistinen tuotanto on toimiva pumppu lisä
arvon pumppuamista varten
Kuinka tämä pumppu saattaa säilyä toistaiseksi?
Mitenkä saattavat työläiset sietää tällaista asiain
tilaa m
Tähän kysymykseen on vaikea äkkiä vastata
Mutta yleensä siihen on syynä kaksi seikkaa: cn
sinunkin kapitalistiluokan järjestyneisyys ja voi
ma toiseksi se että porvaristo useinkin hallitsee
työväenluokan aivoja
Tehokkaimpana aseena tässä asiassa on porva
rislolle sen valtiojärjestö Kaikissa kapitalistisissa
maissa ei valtio ole muuta kuin isäntäin liitto
Tarkastetaan mitä maata tahansa: Englantia tai
Yhdysvaltoja Ranskaa tai Jaappania Ministerei
nä korkeimpina virkamiehinä kansanedustajina o-
vat samat kapitalistit tilanherrat tehtailijat pank
kiirit tai sitten heidän uskolliset hyvin palkatut
palvelijansa jotka eivät palvele heitä pakosta vaan
omantuntonsa mukaan: asianajajat pankkien joh
tajat professorit kenraalit arkkipiispat ja piispat
Näitten porvaristoon kuuluvien ihmisten liittoa
joka käsittää koko maan kokonaisuudessaan ja pi
tää sitä kourissaan nimitetään valtioksi Tiiliä
porvariston järjestöllä on päämääränään kaksi
seikkaa: — tukahuttaf työläisten epäjärjestykset ja
kapinat turvata rauhallinen lisäarvon pusertami
nen työväenluokasta edistää kapitalistisen tuotan
totavan lujittumista toisena tehtävänään— taistelu
muita samanlaisia järjestöjä (so toisia porvaril
lisia valtioita) vastaan puserrettavan lisäarvon
jaosta No niin kapitalistinen valtio on riiston tur
vaava isäntäin liitto Pääoman edut ja ainoastaan
pääoman edut ohjaavat tätä rosvoliittoa toimin
nassuun
Tällaista porvarisvaltioon kohdistuvaa käsitys
kantaa vastaan voidaan väittää seuraavaa:
JALO VANHUS
Klrj H M
Vankilassa istuvl tuttu
vanhus uljahln vuosittain
Yllä harmaa "talon" nuttu
sama kuosinen vangeilla a in'
Päänsä paljas käsiin Vaipuu
hymy herttainen huulille saa
Sydämessä kumma kaipuu
aatos kaukana askartaa
i
Vaikka kaltereita noita
ja kivimuuria katselee
niin suuria unelmoita
vangin aivoissa asunee —
Hän aatteistansa ei luovu
myy kultaan ei kunniaan
mahtavien maireista juovu —
hän totuutta puoltaa vaan
Siksi luolassansa pysyy
"maan parhaat" häntä pelkää niin
Työnmaailma vain kysyy:
— Miksi hänet kahlehdittiin?!
— Miksi vankilassa tuota
jaloa vanhusta piinataan?
Eikö vihdoinkin oikeutta suoda—
miksi syyttömät tuomitaan?
Vankilassa vanhus milloin
varttaan köyrtyvää suoristaa
kuumiin sanoihin puhkeaa silloin
ja ääneensä huudahtaa:
— Teitä en mä tyrannit pelkää —
kuolinkellotkaan kammoita oil
Ruoskan iskut vaikka sattuu selkään
eivät sieluani turmella voi
Sosialismin aate suuri
vain yhä mua lämmittää
se tunne niin valtava suuri
ettei koske kärsimys tää
Vanhus vuoteen reunalle vaipuu
siinä uskossa istahtaa:
— Silloin mahtavat eessärrjme taipuu
köyhäin aate kun voimaa saa