Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (June 7, 1921)
No 23 Äitien yhteiskunnallinen huol to ja pikkuparannukset (Jatkoa ensimäiserta Ivulta? nyttäjä saa kuuden viikon aikana syn nytyksen jälkeen säännöllisen saira sa vun eli puolet paikkakunnalla tahi sairaan ammatissa maksettavasta päi väpalkasta joka avustus erityisissä ta pauksissa voidaan korottaa kahteen kolmannekseen mainitusta palkasta Avustus maksetaan katsomatta siihen onko synnyttäjä työkyvytön tahi ei Lisaksi voi kassa säännöissään myön tää avustusta raskauden aikana kor keintaan kuudeksi viikoksi mutta tä män avustuksen ehtona on työky vyttömyys Kassan jäsenen vaimol lenkin voi kassa sitoutua maksamaan avustuksen synnytyksen johdosta kuin jäsenelle sairauden sattuessa Edel lämainituista eduista ovat osalliset miltei kaikki määrätyissä oloissa elä vät naiset jotka ovat sairausvakuu tuksessa ' Itävallassa ja Unkarissa voimassa olevaa työkieltoa seka työläisnaisten avustusta koskeva lainsäädäntö muis tuttaa Saksan lain säädäntöä Itäval lassa ei naista saa pitää työssä teh taissa ja työpajoissa neljänä viikkona eikä katvostöissä kuutena viikkona jälkeen synnytyksen Unkarissa on teollisuuden ja kaupan palveluksessa oleva nainen vapautettu työstä neljä nä viikkona synnytyksen jälkeen jo na aikana työnantaja ei saa purkaa hänen kanssaan tehtyä sopimusta Sekä Itävallassa että Unkarissa ovat sanotuissa töissä olevat lapsensynnyt täjät sitäpaitsi oikeutettuja saamaan avustusta joka- samaten kuin Saksassa- on yhdistettynä pakolliseen sai rasvakuutukseen Itävallassa neljän viikon ajan synnytyksen jälkeen 60 pros paikkakunnalla kunkin makset tavasta päiväpalkasta ja Unkarissa neljän viikon aikana 50 pros keski määräisestä palkasta Sitäpaitsi Un karissa on sairauskassalla oikeus myöntää apua ennen synnytystäkin mutta avustusaika yhteensä ei tällöin saa olla kahdeksan viikkoa pitempi Sitäpaitsi saavat sairausvakuutuksessa olevat synnyttäjät sekä Unkarissa et tä Itävallassa vapaan lääkärinhoidon ja lääkkeet Alankomaissa ja Belgiassa määrää laki tehtaissa työpajoissa ja kaivan noissa palvelevalle naiselle synnytyk sen jälkeen neljän viikon lepoajan mutta ei mitään avustusta Samallainen laki on voimassa Eng lannissa Norjassa on v 1910 voimaan astu nut laki joka säätää m m ettei vät tehtaissa työpajoissa kaivoksis sa y m työskentelevät naiset saa kuuden viikon aikana synnytyksen jälkeen olla työstä jotapaitsi kunin kaalla on oikeui tykkänään kieltää raskaana olevan naisen käyttäminen erityisillä toimialoilla Varattomat lapsensynnyttäjät saavat kunnan va roista avustusta eikä sitä katsota köy häin avuksi Mainittuna vuonna myö hemmin astui voimaan laki joka kos kee osaksi pakollista osaksi vapaeh toista sairausvakuutusta jonka mu kaan sairauskassan naisjäsen saa kuu den viikon aikana synnytyksen jäl keen sairausapua 60 pros avunsaa jan luokkaan kuuluvien työläisnais ten keskimääräisestä päiväpalkasta sekä tarvittaessa lääkärinapua Espanjan laki säätää paitsi työkiel toa kolmen viikon aikana synnytyk sen jälkeen että työnostajan tulee pyydettäissä antaa lapsensynnyttäjäl le vapautusta työstä ennen synnytystä sekä varata hänelle paikkansa työkiel lon päätyttyä Avustusta ei laki Es panjassa myönnä Myöskin Ruotsissa on olemassa laki lapsensynnyttäjiä koskevasta lepoa jasta jonka pituus on neljä viikkoa jälkeen synnytyksen Valtio antaa apua vapaehtoisille sairauskassoille vaan harvat näistä antavat sairasapua lastensynnyttäjille Vuoden 1908 val tiopäivillä tehtiin ehdotus että halli tus toimituttaisi selvityksen siitä mi ten äitiysvakuutus lapsensynnyttäjille voitaisiin valtion toimesta aikaansaa da Kun eduskunnan molemmat ka marit olivat hyväksyneet ehdotuksen antoi hallitus komitean tehtäväksi sai raskassoja koskevan lakiehdotuksen yhteydessä toimittaa tutkimuksen ja tehdä ehdotuksen äitiysvakuutuksen toimeenpanemisesta valtion myötävai kutuksella (Mikäli allekirjoittanut muistaa hyväksyttiin Ruotsissa v 1911 eli 1912 laki jonka mukaan lapsensynnyttäjälle annetaan avustus ta 87 ruotsin kruunua kertakaikki aan) (Jatkoa seuraavassa numerossa) Englannin työläisnaisten touhuja ' Manchester England Kansallinen työläisnaisten konfe renssi joka juuri on pidetty täällä on osanotostaan ollut suurin mitä maassa ennen koskaan on ollut Yli kaksisataa työläisnaisten järjestöä oli konferensissa edustettuna Margaret Bondfield toimi puheenjohtajana Pää tettiin m m vaatia yhtäläinen palk ka yhtäläisestä työstä naisille samoin kuin miehillekin Vaatimuksiin sisäl tyi myöskin että hallituksen pitäisi myöntää eläkkeen äideille joiden las ten toimeentulo on äidistä riippuvainen Raatajasiskoille Luin Toverittaren 17 numerossa pakinan jossa moititaan Bita tapaa että ei jää aikaa lukemiseen ja sii tä syystä ei haluta tilata Toveritar lehteä Tämä vain on yksi sellai nen tekosyy niinkuin monessa muus sakin asiassa Jos kerran on halua johonkin niin aikaa siihen kyllä löytyy samoin on laita Toverittaren lukemisessakin Olen viisi vuotta ollut tämän lehden tilaaja eikä yh tään numeroa ole kiireen takia jää nyt lukematta vaikka työtä on kyl lin runsaasti Olen' nimittäin kah dentoista lapsen äiti joten voin sa noa että joskus pitää kiirettäkin' ennenkuin kaikki työt voi kunnolla suorittaa ja jolloinkin väsymyskin voittaa Kuitenkin täytyy sanoa et- tä suuresti riippuu työn suoritus sii tä miten osaa työnsä järjestää ja mi hin aikansa tärkelmrain säästää Ai na jää aikaa tärkeisiin asioihin ja lukeminen on luuri yksi niistä tär keistä asioista Lähinnä tietojen antajana meitä naisia koskevissa kysymyksissä on lehtemme Toveritar Siksi meidän ei sovi sitä muka ajan puutteen takia jättää lukematta Usein kaiken kiireeni keskellä jär jestän siten että lasta syöttäessäni ja ruumistani lepuuttaessa työn raa dannasta luen siinä samalla kertaa Toveritarta Ja sillä taialla tulee muitakin lehtiä luettua kun käyttää kaiken mahdollisen tilaisuuden tie tojen ammentamiseen Kun meillä ei ole halua seurata ajan mukana ei ole harrastusta leh tien lukemiseen niin takapajulla mo sillä tavoin aina pysymme Sitten mo kuitenkin olemme kärkkäitä sano maan että meitä ei pidetä tasa arvoisina tovereina miesten rinnalla jne Otetaanpas nyt naiset vihdoinkin asiaksemme kehittää itseämme ji ottakaamme nämä pikku huomautuk set opiksi ja innostuksella pyrki käämme eteenpäin kehityksen tiellä Aika tulee jolloin meillä jokaisella täytyy olla rohkeutta ja päättäväi syyttä seisoessamrae vihollista vas tassa Sitä varten me tarvitsemme joka päivä todellista kasvatusta 'ja valmistautumista viimeiseen ponnis tukseen murskataksemme tyystin tä män kapitalistisen yhteiskuntajärjes telmän — A R S YLVA N LAKE ALTA Toverittaren 1 2 numerossa on "eräs farmarin tummu" antanut tie toja kylämme oloista jossa kirjoituk sessa muun ohella sanotaan seuraa vaa : "Ikävä kylläkin että osaston toi minta täällä on vain enempi nimel listä kuin käytännössä toteuttamista Tässä yksi selvä totuus esimerkiksi Oli nimittäin perheiltamat osastolla viime kuussa Eräs jäsen oli tuonut vieraan mukanaan kuten oli päätös että vieraat ovat tervetulleita Tämä vieras oli nuori tyttö hiljan Suomesta tullut ' Puheittensa mukaan ollut val koisten seurassa siellä Osaston jä senet käskivät hänen marssia ulos kun oli perheiltamat tänä iltana Yllä olevan kirjoituksen johdosta voimme sanoa että osaston jäsenet toimivat tavattoman käytännöllisesti koska osasivat ajaa lahtarin ovesta ulos silloin kuin oli perheiltama Oli si vielä ollut käytännöllistä ajaa ulos sellainen jäsenkin joka lahtaria vetää perässään osaston iltamiin Suomesta tullut nuori tyttö ei ole ainoastaan ollut valkoisten joukossa vaan on yl peydellä kertonut olleensa vapaehtoi eesti lahtarien mukana Tosin hän nyt on alkanut - vedellä takaisin sitä jota on ennen ylpeydellä kertonut On tullut näkemään että ei se ole täällä kunniakasta olla lahtari vaikka Suomen porvaristo sellaista opetti jo ta opetusta sitten raatajainfcin lapset pitivät oikeana Vapaehtoista lahta ria me järjestyneet työläiset emme ota yhteyteemme millään anteeksi pyynnölläkään jopa sitten menisimme sitä pyytelemään joukkoomme Suo messa murhatun työläisjoukon veri huutaa kostoa Ja me käytämme kaikki ne keinot joita meillä on tehdäksemme lahtarin elämän niin katkeraksi kuin suinkin voimme Mai nittu nuori lahtarityttö on mennyt Oalgary in nimensä on Helmi Mietti nen Toverittaren lukijoille haluan il moittaa että lahtaria puolustava "far marin tummu" ei ole jaksanut luokka selviöitä itselleen saada sen vertaa että olisi yhtynyt paikkakunnan so sialistiosastoon — nimellisestäkään — joka onkin luokkataistelun ensimäi ren ja samalla tärkeä teko Nimellisestä ' jäsenyydestä alkaa kaikki käytännölliset luokkataistelun muodot Tämän paikkakunnan osas ton jäseniltä vaaditaan paljon uhra uksia joita uhrauksia ei jaksa kaikki suorittaa Meillä pitää olla selkäran kaa nimelliseen jäsenyyteen ja vielä enempi käytännölliseen toimintaan me emme saa puolueettomana liver rellä jokaisen erimielipiteitä omaa van henkilön nenän alla etsien i marteluja joka on köyhäsieluisten TYÖLÄISNAISELLE Kirj R Pesola (Lausuttu Clevelandin S S Osaston naisteniltamassa) Kuuletko sa työläisnainen Aika sua kutsuu nytt Yhäkö olet torkkuvainen Vai onko jo leposi päättynyt? Ympärilläs kaikkialla Luokkataisto temmeltää Orjain silmiin sorron alla Uusi aika kimmeltää Näethän sa olot nämä Kuinka ovat kurjat ne Yhteiskunta nurja tämä Tuhoo kuinka toiveenne Ympärilläs' vihanviimaa Sorronkyytä saastaa Vingutellen ruoskan siimaa Orjavoudit haastaa Kaikkialla pettymystä Sorrettujen surmaa Poljettujen hävitystä Köyhälistön turmaa Mierontietä lapsukaiset Valitellen kulkee Monet syihin lankeevaiset Vankilakin sulkee Orjia ethän maailmalle Enää tahdo "tuottaa" Nääntymähän sorron alle Vaikk' herrat sitä uottaa? Kitkekaätte lapsistamme Pois jo orjamieli Toivotusta voitostamme Kertomaan nyt kieli Valveille nyt työläisnainen Tartu taiston kalpaan I Ällös tyydy enää vainen Orjan osaan halpaan Toimintaa nyt tarvitahan Sekä luovaa työtä Tietoja me kaivatahan Kukistamaan yötä Venäjä jo tietä näyttää — — Seuratkaamme sitä 1 Orjat siellä voimaa käyttää Siks' punottaapi itä Siellä luodaan uusi kansa Uusi mies ja nainen Poistetaan jo riiston ansa Vääryys tuhoovainen Tämä työ se ompi yksin Jok' onnen maailmaan luopi Se vain uusin käsityksin Vapauden tuopi ihmisten henkinen ravinto ja niin tär keä että osaston jäsenyys on liian raskas sellaiselle oman minänsä pal velijalle Farmarin tummu myös Proletariaatti ei käy turhaan ko vaa mutta karkaisevaa työn koulua Ei ole kysymys siitä mitä tämä tai tuo proletaari tai itse koko proletari aatti päämääräkseen tällä kertaa a settaa On kysymys siitä mitä se on ja mitä se tämän olemisensa mu kaisesti on historiallisesti pakotetta tekemään Sen päämäärä ja sen his toriallinen toiminta on silminnähtä västi kiertämättömästi määritelty sen omassa elämäntilassa kuten ny kyisen porvarillisen yhteiskunnan ko ko järjestössä — Marx (1845)