Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 31, 1921)
Amerikan suomalaisten työläisnaisten äänenkannattaja :-: :-: Organ of the Finnish Working Women in America TOVERITAR The State Historicai Söcietv Thl Imuo of th Toveritar conttlni no artlclea uc1: : ' Hatlon accordlnfl te Act of O et 1h 17 No 22 10219 Tiistaina Toukokuun 31 p— Tuesday May 31 st 1921 — Yhdestoista Vuosik L EJ_ IN Tämän nimen kuulemme nykyään miljoonien ihmisten huulilla Sen ni men tuntee koko mailma samoin kuin ilanskan keisari Napoleonin ni mi tunnettiin hänen suuruutensa päi vinä Leninin Dimi kokonaisuudessaan on: Vladimir Iljitsh Lenin-Uljanow Se on samalla kertaa ihailtu kunni oitettu rakastettu mutta myöskin katkerasti vihattu nimi Me työläi set tiedämme mitä tämä nimi meille merkitsee Vertauksellisesti puhuen vallankumousliikkeessä se merkitseo samaa kuin timanttikoriste kultaisen tornin huipussa Lenin on äskettäin — huhtikuun 10 päivä — täyttänyt 51 vuotta Vuonna 1870 näki hän ensi kerran päivänva lon Simbirskin kaupungissa Leni nin isä oli talonpoika syntyperältään työskenteli Volgan varrella kansa koulujen johtajana Kerrotaan olleen suuresti suosittu kaupunki- ja maa koulujen opettajien keskuudessa Nuori Lenin päätettyään opintonsa gymnasiossa kirjottautui Kasanin y liopiston lainopilliseen tiedekuntaan Pääkaupungin yliopistossa el hänelle annettu mahdollisuutta opiskeluun kun hän oli telotetun terroristin veli Yliopistossa hän ei tosin pitkiä aiko _ ja viettänyt sillä hänet eroitettiin ylioppilasten vallankumoukselliseen liikkeeseen osanoton vuoksi Neljän vuoden kuluttua hänen vasta lopulli sesti onnistui suorittaa ylioppilas tutkintonsa Lainopillinen ura jolle hän antautui ei kuitenkaan häntä miellyttänyt vaan hänen harrastuk sensa vetivät toiseen suuntaan Val lankumouksellinen liikunta oli hänen ajatuksiensa ja toimintainsa esinee nä sen liikkeen mukana hän halusi kulkea sen mukana elää Leninin ensimäinen vallankumouksellinen -a-janjakso kului ylioppilasryhmissä sa moin kuin monen muun vallanku mouksellisen joka on ollut lähtöisin intelligenssien piiristä Leninin ero tettua Kasanin yliopistosta siirtyi hän Pietariin Samarassa ollessaan tutustui hän jossain määrin marxi laisiin aatteisiin ja saman aatteen innostamia henkilöitä etsi hän myös Pietarista Niitä sieltä ei kuiten kaan löytynyt Narodnikit (kansan ystävät) hallitsivat silloin inteligen siin kuuluvien älystöä Työväenluok ka silloin vasta hiljakseen alkoi herä tä valtiolliseen elämään Nuori Le nin toimi kaikella tarmolla tuon in nostuksen jouduttamiseksi Yöt ja päivät liikkui hän Pietarin työläis kortteleissa aina poliisi kintereillä Hän kerää kokoon ensimäiset työ väen ryhmät Etsii niistä lahjak kaimmat työläiset joita opettaa ja innostaa Puhkeaa lakkoja kokouk sia pidetään orjuuden kahleisiin kyt ketty unessa uinuva joukko alkaa he rätä pyyhkiä unen verhoja silmis tään Raikkaat tuulet puhaltavat virkistävät uupuneita mieliä Lenin on jo saanut perustetuksi en simäisen työläisyhtymän: "Taisteluliiton työväenluokan va pauttamiseksi" Ei hän tyydy tähän saavutuk seen hän iskee kaikin voimin yhä syvemmälle Hän julkaisee ensimäi set lentolehtensä leimuavat julistuk sensa joita levitellään laajasti Niin kiristetyissä oloissa kun ty ranni tsaarin hallitsemassa maassa tällainen toiminta johti Siperiaan Lenin joutui sinne ensi kerran 90 lu vun alussa Mutta sielläkin hän o petti ja kokosi joukkoja Maanpaos sa oli Lenin kaksi kertaa Ne vuo det hän käytti uutteraan tutkimiseen ankaraan tieteelliseen työhön Juuri nämä pakolaisvuodet tekivät Leninin kaikkein tietoisimmaksi marxilaisek si Kaiken ikänsä on hän käyttänyt valmistuakseen suureen historialli seen tehtäväänsä hetkeäkään ei hän ole hukannut vaan jokaisen tunnin hän on kuluttanut vallankumouksel liseen työhön ja omaan kehitykseen sä vallankumoustaistelun varalle Vuoden 1905 vallankumouksessa on hän myös ollut osansa suorittamassa Moskovan aseellista kahakkaa piti Lenin vallankumouksen Buurena edel läkävijänä eikä hän siinä suhteessa erehtynyt Kaksitoista vuotta senjät- VAPPUNA 1921 (Kirjotettu Etelä New Hampshiren s s' osastojen vappujuhlille) Kirj Richard Pesola Tää on juhla raatajien Kevätpäivä kaunoinen Nyt horjuu mahti sortajien Ies orjain yllä rautainen Nyt kaikkialla maailmassa Orjat juhlivat riemuissaan On voitto heille saapumassa He tuntevat sen sieluissaan Nyt taiston laulut valtavina Kaikkialla kajahtaa Ikeen alta luottavina Orjat esiin ponnahtaa Heitä tulee tehtahista Metsistä ja alta maan Helveteistä huutavista Joissa elämää vain tuhlataan Eivät luota orjat nämä Enää demokratiaan Uusi ompi aika tämä — TOIMINTAA nyt tarvitaan Alas lyödään Kautskyn "kaavat" — Petosta ne ovat vain — Niiden tähden monet haavat Kärsittävä meidän on ain! Nyt uusi ompi aij?a tämä — Katseet tähtää Venäjää — Vallassa siellä orjat nämä Ja voiton laulut ne heläjää! Alas siellä on lyöty kapitaali Sekä riisto-ruhtinaat Ja johtajana on internatsionali Mi liittävi yhtenen kaikki maat keen sai hän tilaisuuden pontevam min toimia Palattuaan Saksan kautta Sveitsis tä alkoi hän heti ankaran taistelun kerenskiläisyyttä vastaan Taas hän tä vainottiin kuten aina ennenkin Jälleen hänen piti kuleskella henki pattona Tällä kertaa ohjasi hän tiensä Suomeen m Vuonna 1917 Leninin vuosikymme nien unelma toteutuu Venäjän työ väki ottaa yhteiskunnallisen vallaa käsiinsä Viidestäkymmenestä ikävuodestaan dn hän omistanut kolmisenkymmen tä vuotta työväen vapausliikkeen hy väksi Leniniä kuvataan yksityiseiiimässä vaatimattomaksi Hänen kerrotaan olevan hilpeä seuratoveri ja hänen viisaissa silmissään sanotaan ystä vällisen hymyn aina leikkivän Työväenluokka näkee hänessä suu rimman opettajansa -työväen vapaus taistelussa Lenin on suuri työväen liikkeen apostoli Tämänkin lehden lukijain pitäisi hänen kirjoituksiinsa innolla syventyä niistä oppia ottaa tulevien taisteluiden varalle i II Sama aate se meitäkin innostaa Joka Venäjän joukkoja johtaa Sama maali se meitäkin kannustaa Vaikka vastukset mitkäkin kohtaa — On aika nyt käydä jo taistohon Ja työnorjat jo johtaa voittohon Meitä kauan on harhaan johdettu Noita liukkaita rauhan teitä On päihimme roskaa ahdettu Joka kiusaa vieläkin meitä Mutt' irti me siitä pääsemme nyt On kokemus nääs käsitteet selven tänyt Siispä uljaasti käymme me eespäin vaan Punalippumme korkealle nostain Kaikki sorretut kutsumme toimintaan Jossa kavaltajia kohdellaan kostain Näin rivimme vahvoiksi varttuvat Ja voimamme taistossa karttuvat III Nyt VAPPU on — oi orjat kuulkaa: Tää on teidän juhlanne! Joukkomme riviin tulkaa Uhratkaatte voimanne Eestä aatteen puhtahimman Mfllon kirkas määränpää — k Maksain hinnan kallehimman — Vallankumous nääs voitoks' jää! VALLANKUMOUS! Tuo sana suuri Se orjain mieliä lämmittää Ja köyhälistön diktatuuri — Se heidän tahtonsa terästää Toki vihdoin jo seestyvi suuntamme PÄÄMÄÄRÄ kun kirkkaana hohtaa Sitä kohden me innolla riennämme — Sinne lippumme meidät johtaa Kumousmielinen pappi Jean Meslier Joka on lukenut "Sosialiderookrv tian vuosisadan" muistanee tiimiin seitsemännellätoista vuosisadalla elä neen ranskalaisen kyläpapin surkean kohtalon Hän joutui kaikkien malt tavien vainon esineeksi kun bä-n- ker ran oli Jättänyt lukematta esirukouk sen kylän aatelisherran puolesta kun tämä oli talonpoikiaan piiskannut ja saatuaan tästä laiminlyönnistään ark kipiispalta vakavan muistutuksen to ki asiansa aivan onnettomaksi rukoi lemalla kirkossaan koko seurakun tansa edessä: "Se on meidiin maa laispappiparkojen kohtalo Arkki piispat suuria herroja kun ovat hal veksivat meitä eivätkä meistä välitä Heidän korvansa kuulevat vain aate liston puhetta Rukollkaamifio nlls tämän kylän herran puolestn Ra koilkaamme että hän kääntyisi eikä enää lankeaisi syntiin köyhien rääk käämiseen ja orpojen ryöstöön!" Pantakoon tähän muutamia otleiU hänen kuolemansa jälkeen julkaistus ta "Testamentistaan" joka sisältää ehkä versimmän yhteiskunta-arvostelun mitä koko maailmankirjalliHim dessa on olemassa Hänen vihanpa "omistavaa syöpäläisluokkaa" ja aa teliston "mainioita lurjuksia" koh taaan oli rajaton ja uskontoa jr la hän virkansa puolesta oli pakoilellu kansalle saarnaamaan halveksi hän siinä määrin että hän kuollessaan nälkään rukoili Jumalalta anteclcif että hän oli kristinuskoa opettanut Näin hän kirjoitti: "Uskonto tukee hallitusta niin huono kuin se onkin Palkaksi slil-i tukee hallitus 'iskontoa miten järjet tömiä ja t? nmiä sen opit sitten evät kin Papit -uskonnon palvelijat lo hoittavat kirouksen ja ijankaikkison ranpaistukten uhalla tottelemaan esi valtoja ruhtinaita ja valtiaita koska muka jumala on asettanut nämä kan saa hallitsemaan Ruhtinaat suojaa vat pappien' arvoa antavat heille hy viä paikkoja ja hyvät tulot ja pysyt tävät heidät väärän virkansa tyhjli sä ja väärissä toimissa pakoittamal la kansaa pitämään pyhänä ja pyhi tettynä kaikkea mitä he itse teke vät tai mitä he käskevät muiden im komaan ja tekemään" "Yhden ainoan tunnin työnteko on suuremman arvoinen kuin kaikkien pappien ja saarnamiesten kaikki messut rukoukset ja saarnat" "Sillä ei ole Jumalaa joka palkit see maallisen kärsimyksen taivaalli sella onnella" "Minä tahtoisin että ääneni kit kuisi valtion äärestä toiseen ja maa ilman äärestä toiseen Huutaisin kut kin voimin: Te olette hulluja oi ih miset! Te olette hulluja kun annat te itseänne niin taluttaa ja niin so keina uskotle lukemattomiin tyh myyksiin! Miuä osoittaisin teiilo teidän erehdyksenne ja paljastaisin teidän johtajanne pettäjiksi ja iumis- (Jctkoa toisetta sirulla)