No 23
Äitien yhteiskunnallinen huol
to ja pikkuparannukset
(Jatkoa ensimäiserta Ivulta?
nyttäjä saa kuuden viikon aikana syn
nytyksen jälkeen säännöllisen saira sa
vun eli puolet paikkakunnalla tahi
sairaan ammatissa maksettavasta päi
väpalkasta joka avustus erityisissä ta
pauksissa voidaan korottaa kahteen
kolmannekseen mainitusta palkasta
Avustus maksetaan katsomatta siihen
onko synnyttäjä työkyvytön tahi ei
Lisaksi voi kassa säännöissään myön
tää avustusta raskauden aikana kor
keintaan kuudeksi viikoksi mutta tä
män avustuksen ehtona on työky
vyttömyys Kassan jäsenen vaimol
lenkin voi kassa sitoutua maksamaan
avustuksen synnytyksen johdosta kuin
jäsenelle sairauden sattuessa Edel
lämainituista eduista ovat osalliset
miltei kaikki määrätyissä oloissa elä
vät naiset jotka ovat sairausvakuu
tuksessa '
Itävallassa ja Unkarissa voimassa
olevaa työkieltoa seka työläisnaisten
avustusta koskeva lainsäädäntö muis
tuttaa Saksan lain säädäntöä Itäval
lassa ei naista saa pitää työssä teh
taissa ja työpajoissa neljänä viikkona
eikä katvostöissä kuutena viikkona
jälkeen synnytyksen Unkarissa on
teollisuuden ja kaupan palveluksessa
oleva nainen vapautettu työstä neljä
nä viikkona synnytyksen jälkeen jo
na aikana työnantaja ei saa purkaa
hänen kanssaan tehtyä sopimusta
Sekä Itävallassa että Unkarissa ovat
sanotuissa töissä olevat lapsensynnyt
täjät sitäpaitsi oikeutettuja saamaan
avustusta joka- samaten kuin Saksassa-
on yhdistettynä pakolliseen sai
rasvakuutukseen Itävallassa neljän
viikon ajan synnytyksen jälkeen 60
pros paikkakunnalla kunkin makset
tavasta päiväpalkasta ja Unkarissa
neljän viikon aikana 50 pros keski
määräisestä palkasta Sitäpaitsi Un
karissa on sairauskassalla oikeus
myöntää apua ennen synnytystäkin
mutta avustusaika yhteensä ei tällöin
saa olla kahdeksan viikkoa pitempi
Sitäpaitsi saavat sairausvakuutuksessa
olevat synnyttäjät sekä Unkarissa et
tä Itävallassa vapaan lääkärinhoidon
ja lääkkeet
Alankomaissa ja Belgiassa määrää
laki tehtaissa työpajoissa ja kaivan
noissa palvelevalle naiselle synnytyk
sen jälkeen neljän viikon lepoajan
mutta ei mitään avustusta
Samallainen laki on voimassa Eng
lannissa Norjassa on v 1910 voimaan astu
nut laki joka säätää m m ettei
vät tehtaissa työpajoissa kaivoksis
sa y m työskentelevät naiset saa
kuuden viikon aikana synnytyksen
jälkeen olla työstä jotapaitsi kunin
kaalla on oikeui tykkänään kieltää
raskaana olevan naisen käyttäminen
erityisillä toimialoilla Varattomat
lapsensynnyttäjät saavat kunnan va
roista avustusta eikä sitä katsota köy
häin avuksi Mainittuna vuonna myö
hemmin astui voimaan laki joka kos
kee osaksi pakollista osaksi vapaeh
toista sairausvakuutusta jonka mu
kaan sairauskassan naisjäsen saa kuu
den viikon aikana synnytyksen jäl
keen sairausapua 60 pros avunsaa
jan luokkaan kuuluvien työläisnais
ten keskimääräisestä päiväpalkasta
sekä tarvittaessa lääkärinapua
Espanjan laki säätää paitsi työkiel
toa kolmen viikon aikana synnytyk
sen jälkeen että työnostajan tulee
pyydettäissä antaa lapsensynnyttäjäl
le vapautusta työstä ennen synnytystä
sekä varata hänelle paikkansa työkiel
lon päätyttyä Avustusta ei laki Es
panjassa myönnä
Myöskin Ruotsissa on olemassa laki
lapsensynnyttäjiä koskevasta lepoa
jasta jonka pituus on neljä viikkoa
jälkeen synnytyksen Valtio antaa
apua vapaehtoisille sairauskassoille
vaan harvat näistä antavat sairasapua
lastensynnyttäjille Vuoden 1908 val
tiopäivillä tehtiin ehdotus että halli
tus toimituttaisi selvityksen siitä mi
ten äitiysvakuutus lapsensynnyttäjille
voitaisiin valtion toimesta aikaansaa
da Kun eduskunnan molemmat ka
marit olivat hyväksyneet ehdotuksen
antoi hallitus komitean tehtäväksi sai
raskassoja koskevan lakiehdotuksen
yhteydessä toimittaa tutkimuksen ja
tehdä ehdotuksen äitiysvakuutuksen
toimeenpanemisesta valtion myötävai
kutuksella (Mikäli allekirjoittanut
muistaa hyväksyttiin Ruotsissa v
1911 eli 1912 laki jonka mukaan
lapsensynnyttäjälle annetaan avustus
ta 87 ruotsin kruunua kertakaikki
aan) (Jatkoa seuraavassa numerossa)
Englannin työläisnaisten
touhuja
' Manchester England
Kansallinen työläisnaisten konfe
renssi joka juuri on pidetty täällä
on osanotostaan ollut suurin mitä
maassa ennen koskaan on ollut Yli
kaksisataa työläisnaisten järjestöä oli
konferensissa edustettuna Margaret
Bondfield toimi puheenjohtajana Pää
tettiin m m vaatia yhtäläinen palk
ka yhtäläisestä työstä naisille samoin
kuin miehillekin Vaatimuksiin sisäl
tyi myöskin että hallituksen pitäisi
myöntää eläkkeen äideille joiden las
ten toimeentulo on äidistä riippuvainen
Raatajasiskoille
Luin Toverittaren 17 numerossa
pakinan jossa moititaan Bita tapaa
että ei jää aikaa lukemiseen ja sii
tä syystä ei haluta tilata Toveritar
lehteä Tämä vain on yksi sellai
nen tekosyy niinkuin monessa muus
sakin asiassa Jos kerran on halua
johonkin niin aikaa siihen kyllä
löytyy samoin on laita Toverittaren
lukemisessakin Olen viisi vuotta
ollut tämän lehden tilaaja eikä yh
tään numeroa ole kiireen takia jää
nyt lukematta vaikka työtä on kyl
lin runsaasti Olen' nimittäin kah
dentoista lapsen äiti joten voin sa
noa että joskus pitää kiirettäkin'
ennenkuin kaikki työt voi kunnolla
suorittaa ja jolloinkin väsymyskin
voittaa Kuitenkin täytyy sanoa et-
tä suuresti riippuu työn suoritus sii
tä miten osaa työnsä järjestää ja mi
hin aikansa tärkelmrain säästää Ai
na jää aikaa tärkeisiin asioihin ja
lukeminen on luuri yksi niistä tär
keistä asioista
Lähinnä tietojen antajana meitä
naisia koskevissa kysymyksissä on
lehtemme Toveritar Siksi meidän
ei sovi sitä muka ajan puutteen
takia jättää lukematta
Usein kaiken kiireeni keskellä jär
jestän siten että lasta syöttäessäni
ja ruumistani lepuuttaessa työn raa
dannasta luen siinä samalla kertaa
Toveritarta Ja sillä taialla tulee
muitakin lehtiä luettua kun käyttää
kaiken mahdollisen tilaisuuden tie
tojen ammentamiseen
Kun meillä ei ole halua seurata
ajan mukana ei ole harrastusta leh
tien lukemiseen niin takapajulla mo
sillä tavoin aina pysymme Sitten mo
kuitenkin olemme kärkkäitä sano
maan että meitä ei pidetä tasa
arvoisina tovereina miesten rinnalla
jne
Otetaanpas nyt naiset vihdoinkin
asiaksemme kehittää itseämme ji
ottakaamme nämä pikku huomautuk
set opiksi ja innostuksella pyrki
käämme eteenpäin kehityksen tiellä
Aika tulee jolloin meillä jokaisella
täytyy olla rohkeutta ja päättäväi
syyttä seisoessamrae vihollista vas
tassa Sitä varten me tarvitsemme
joka päivä todellista kasvatusta 'ja
valmistautumista viimeiseen ponnis
tukseen murskataksemme tyystin tä
män kapitalistisen yhteiskuntajärjes
telmän — A R
S YLVA N LAKE ALTA
Toverittaren 1 2 numerossa on
"eräs farmarin tummu" antanut tie
toja kylämme oloista jossa kirjoituk
sessa muun ohella sanotaan seuraa
vaa :
"Ikävä kylläkin että osaston toi
minta täällä on vain enempi nimel
listä kuin käytännössä toteuttamista
Tässä yksi selvä totuus esimerkiksi
Oli nimittäin perheiltamat osastolla
viime kuussa Eräs jäsen oli tuonut
vieraan mukanaan kuten oli päätös
että vieraat ovat tervetulleita Tämä
vieras oli nuori tyttö hiljan Suomesta
tullut ' Puheittensa mukaan ollut val
koisten seurassa siellä Osaston jä
senet käskivät hänen marssia ulos
kun oli perheiltamat tänä iltana
Yllä olevan kirjoituksen johdosta
voimme sanoa että osaston jäsenet
toimivat tavattoman käytännöllisesti
koska osasivat ajaa lahtarin ovesta
ulos silloin kuin oli perheiltama Oli
si vielä ollut käytännöllistä ajaa ulos
sellainen jäsenkin joka lahtaria vetää
perässään osaston iltamiin Suomesta
tullut nuori tyttö ei ole ainoastaan
ollut valkoisten joukossa vaan on yl
peydellä kertonut olleensa vapaehtoi
eesti lahtarien mukana Tosin hän
nyt on alkanut - vedellä takaisin sitä
jota on ennen ylpeydellä kertonut
On tullut näkemään että ei se ole
täällä kunniakasta olla lahtari vaikka
Suomen porvaristo sellaista opetti jo
ta opetusta sitten raatajainfcin lapset
pitivät oikeana Vapaehtoista lahta
ria me järjestyneet työläiset emme
ota yhteyteemme millään anteeksi
pyynnölläkään jopa sitten menisimme
sitä pyytelemään joukkoomme Suo
messa murhatun työläisjoukon veri
huutaa kostoa Ja me käytämme
kaikki ne keinot joita meillä on
tehdäksemme lahtarin elämän niin
katkeraksi kuin suinkin voimme Mai
nittu nuori lahtarityttö on mennyt
Oalgary in nimensä on Helmi Mietti
nen Toverittaren lukijoille haluan il
moittaa että lahtaria puolustava "far
marin tummu" ei ole jaksanut luokka
selviöitä itselleen saada sen vertaa
että olisi yhtynyt paikkakunnan so
sialistiosastoon — nimellisestäkään —
joka onkin luokkataistelun ensimäi
ren ja samalla tärkeä teko
Nimellisestä ' jäsenyydestä alkaa
kaikki käytännölliset luokkataistelun
muodot Tämän paikkakunnan osas
ton jäseniltä vaaditaan paljon uhra
uksia joita uhrauksia ei jaksa kaikki
suorittaa Meillä pitää olla selkäran
kaa nimelliseen jäsenyyteen ja vielä
enempi käytännölliseen toimintaan
me emme saa puolueettomana liver
rellä jokaisen erimielipiteitä omaa
van henkilön nenän alla etsien i
marteluja joka on köyhäsieluisten
TYÖLÄISNAISELLE
Kirj R Pesola
(Lausuttu Clevelandin S S Osaston
naisteniltamassa)
Kuuletko sa työläisnainen
Aika sua kutsuu nytt
Yhäkö olet torkkuvainen
Vai onko jo leposi päättynyt?
Ympärilläs kaikkialla
Luokkataisto temmeltää
Orjain silmiin sorron alla
Uusi aika kimmeltää
Näethän sa olot nämä
Kuinka ovat kurjat ne
Yhteiskunta nurja tämä
Tuhoo kuinka toiveenne
Ympärilläs' vihanviimaa
Sorronkyytä saastaa
Vingutellen ruoskan siimaa
Orjavoudit haastaa
Kaikkialla pettymystä
Sorrettujen surmaa
Poljettujen hävitystä
Köyhälistön turmaa
Mierontietä lapsukaiset
Valitellen kulkee
Monet syihin lankeevaiset
Vankilakin sulkee
Orjia ethän maailmalle
Enää tahdo "tuottaa"
Nääntymähän sorron alle
Vaikk' herrat sitä uottaa?
Kitkekaätte lapsistamme
Pois jo orjamieli
Toivotusta voitostamme
Kertomaan nyt kieli
Valveille nyt työläisnainen
Tartu taiston kalpaan I
Ällös tyydy enää vainen
Orjan osaan halpaan
Toimintaa nyt tarvitahan
Sekä luovaa työtä
Tietoja me kaivatahan
Kukistamaan yötä
Venäjä jo tietä näyttää — —
Seuratkaamme sitä 1
Orjat siellä voimaa käyttää
Siks' punottaapi itä
Siellä luodaan uusi kansa
Uusi mies ja nainen
Poistetaan jo riiston ansa
Vääryys tuhoovainen
Tämä työ se ompi yksin
Jok' onnen maailmaan luopi
Se vain uusin käsityksin
Vapauden tuopi
ihmisten henkinen ravinto ja niin tär
keä että osaston jäsenyys on liian
raskas sellaiselle oman minänsä pal
velijalle Farmarin tummu myös
Proletariaatti ei käy turhaan ko
vaa mutta karkaisevaa työn koulua
Ei ole kysymys siitä mitä tämä tai
tuo proletaari tai itse koko proletari
aatti päämääräkseen tällä kertaa a
settaa On kysymys siitä mitä se
on ja mitä se tämän olemisensa mu
kaisesti on historiallisesti pakotetta
tekemään Sen päämäärä ja sen his
toriallinen toiminta on silminnähtä
västi kiertämättömästi määritelty
sen omassa elämäntilassa kuten ny
kyisen porvarillisen yhteiskunnan ko
ko järjestössä — Marx (1845)