Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Dec. 28, 1920)
Thia Issuo of ih Toveritar Painos 9802 No 52 VV Työläisnainen Perhe johon on tottunut kaupunkilais- ja maalaisköyhälistö on palanen entisyyttä Perheessä johon me o lirnrae tottuneet työskenteli mies hän elätti vaimon ja lapset Vaimo on emännöitsijä kotonaolija ja oman kykynsä mukaan lastensa kasvattaja Mutta viime vuosisadalla kaikissa maissa missä hallitsee kapitaali mis sä nopeasti lisääntyvät palkkatyöllä työskentelevät tehtaat y m kapitalis tiset yritykset tämä totuttu perhe muoto hajoaa Siinä vallitsevat ta vat ja tottumukset vaihtuvat — vaih tuvat yhdessä ympäristönsä elinehto jen kanssa Ennen kaikkea suuren muutoksen perheen luonteessa on tuonut mukanaan naisten sortaminen palkkatyöhön Viimeisinä vuosikym meninä — mutta varsinkin viimeisinä vuosina imperialistisen sodan aikana on kapitalismi pakottanuf naisetkin etsimään ansiomahdollisuutta kodin ulkopuolella Miehen työansia ei ole riittänyt perheen elättämiseen seu vuoksi naisen — vaimonkin on täy tynyt lähteä ansiotyöhön ja koputel la tehtaan konttorin ovia Ja vuosi vuodelta on kasvanut työväenluokan naisten luku kodin ulkopuolella teh taissa päivätöissä kauppaliikkeissä konttoreissa kotipalvelijan toimissa pesuliikkeissä Ennen maailmanso taa Europan ja Amerikan -valtioissa suoritetut laskelmat ovat osoittanaet 60 miljoonaa naista itsenäisesti työs kentelevän toimeen tullakseen Maail ma nsodan aikana on tämä luku hir vittävän suuresti lisääntynyt Lähes puolet näistä naisista on naimisissa PALKKA Seuraava kirjotus lainattuna nais ten äänenkannattajasta "The Suffra gistista" on omiaan osoittamaan osal taan missä asemassa ovat äidit kapi talistisen järjestelmän vallitessa ja et tä naistenkin t pyrkimykset vapauteen ja ihmisyyteen ovat pyrkimyksiä yh teiskunnan sosialoimista kohti — Suomentaja Naisliike joka jättää huomioon ot tamatta naisen kodissa ja erittäinkin äitiin julistaa omaa lyhytnnäköisyyt tään ja kulkee häviöönsä Enemmistö naisista on ja tulee olemaan äitejä Ja suurin osa heis tä mahdollisesti aina tulee hoitamaan itse lapsensa Kuinka ristiriitaista ja toivotonta on yrittää vapauttaa nai set vaan tehdaslainlaadinnan kautta tai uusien toimialojen valloittamisen kautta Vangittuna neljän seinän sisälle keittiön ja lastenkamarin pakoittama na oma toimeentulonsa ja lastensa elämä ollen riippuvainen yhden mie hen ansiokyvystä ja epäitsekkyydes tä taloudellisesti alempiarvoinen kuin palkkaorja ollen täten kyvytön tul kitsemaan omaa persoonallisuuttaan jättää hän sen kyvyttömyytensä pe rinnöksi yhteiskunnalle lapsilleen Tuleeko siis äitien olla keittiöpal velijoita? Yhteiskuntamme menettää sen mah dollisen hyödyn jonka se voisi saada naisilta jos he olisivat vapautetut siitä loppumattomasta keittio-orjuu-desta missä nykyään noin 19000000 contalna no rtlcles $uch aa requlre TOVERITAR ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA Tiistaina Joulukuun 28!£— Tuesday December 28th olevia Mitä taas naisten suhteen "valkoisessa Suomessa" tulee olisi numerotiedot jos niitä olisi käytettä vissä luokkasodan jälkeiseltä ajalta varsin täristyttävät Vielä kauheam paa on "valkoisessa Suomessa" ollut se että "punikkien naaraat" eivät ole voineet edes kaikkialla ja kaikin ajoin saada minkäänlaista työtä Näin ollen on siis selvää että per heenäitien jouduttua palkkatyöhön on kotitalous jäänyt ilman hoitoa lapset kasvavat ilman äidin valvovaa silmää enimmäkseen kaduilla ja ku jilla jätettyinä alttiiksi kaikille mah dollisille vaaroille Nainen työläis äiti yrittää kaikki voimansa saadak seen suoritettua työnsä tehtaassa tai halkojen pinoomisessa kodin talou den huolehtimisessa ja lastensa vaa limisessa Naisen hartioille on ka pitalismi asettanut raskaan taakan se on muuttanut hänet palkkatyöläis naiseksi keventämättä hänen työtään taloudessa ja äidin tehtävissä Nai sen työläisäidin hartijat ovat uupu maisillaan kolmikertaisesta taakasta Hänen rinnastaan nousee voimaton huokaus eikä silmistä pääse kyyne leet kuivamaan Naisen osa on aina ollut karvas mutta ei milloinkaan niin raskas va loton naisen elämä ole ollut kuin mil joonien työläisnaisten ollessa kapi talismin ikeen alla tehdasteollisuu den tuotannon päästessä kukoista maan Proletariaatti niin mies kuin nai nen tuntee tämän kapitalismin ki rouksen joka lepää raskaana työläis 'ÄIDEILLE naista kuluttaa elämänsä tässä maas sa Lapset eivät saa äideiltään sitä seuraa ja henkistä ohjausta joka on niin välttämätön nousevalle polvelle Kuinka monella äidillä on aikaa leik kiä lastensa kanssa? Suurissa per heissä lapset usein jäävät tarpeellis ta ravintoa ja kunnollista vaatetusta VANHAN VUODEN RAUNIOILLA Kirj H M Taisto riehuu vaikka vuodet vaihtuu Metsissä merillä ja mailla elämä -vain jatkaa kulkuaan työnarmeija kun näyttää mahtia Kärsimykset menneisyyteen haihtuu niin sorretut on suojattuna lailla tulevaisuus uutta luopi vaan ei käydä viattomain jahtia Vinhaan laskee nousee elonpirta vanha poistuu nuori jalostuu Elämä kuin väkevä merivirta totuus kun kulta tulessa kirkastuu Epätoivo ja orjuushenki väistyy voitonvarmuus mielet sointuun saa Vihanliekit vaikkapa ne läiskyy" uudet tuulet pois tuhkatkin puhdistaa Sekasorto ei ikuisesti valtaa koettelemusteu tulet voi sammuttaa Tiedon kynttilät nostetaan vakkain alta — valoisaksi tehdään synkkä maa Rikkaudet kansakuntain voiman Valantekoin hetki nyt on meillä tuomat kun uuden vuoden taival aletaan kun omistajat vaan saapi oikeat Hetki virstantolppa taiston tiellä — niin harvainvallan tyranniuden luomat taas valmiina ollen matkaa jatka ne työnjättiläiset tyyten poistavat maan an afflrmed tranalatlon accordlng to Kodin Orjana 7 v perheen mutta eritoten äidin har teilla Proletariaatti on vapauttava naisenkin äidin kodinorjuudesta Neuvosto-Venäjällä proletariaatti - täs säkin suhteessa on }o luonut suunni telmansa ottaa jo käytännössä ensi askeleita Ja sitä nopeammin toteu tuu naisen vapautus kodin orjuudes sa kuta pikemmin Venäjän köyhälis tö pääsee irtautumaan kapitalistisista vihollisistaan ja pääsee täydellä voi malla rakentavaan rauhalliseen työ hön Yhteiskunnallisen talouden tiellä tulee väistymään nykyinen kapitalis tisen järjestelmän luoma kurja ah das ja puutteellinen kotitalous Sen sijaan että työläisvalmo itse siisti si asuntonsa tulevat kommunistisen sa yhteiskunnassa erityiset työläiset ja työläisnaiset aamuisin kulkemaan siistimässä huoneet Tämä tulee ole maan yksi yhteiskunnallinen työn haara Rikkaat ovat jo aikoja sitten ottaneet omien yalmojensa harteilta nämä työt pois Sensijaan että vai vattaisi työläisältejä ruuanlaitolla ja että hän tuhlaisi viimeisiä ' vapaita tuntejaan keittiössä päivällisen ja il lallisen valmistustouhuissa tullaan sosialistisessa yhteiskunnassa järjes tämään laajassa mittakaavassa yhteis kunnallisia ruokaloita keskuskeittiöl tä Tähän suuntaanhan on jo elämft kehittynyt kapitalistisessa yhteiskun nassa Esimerkkejä löytyy lukuisas ti jo suuremmissa'- kaupungeissa joka maassa Viime vuosinahan ovat yleiset ravintolat ja kahvilat lisääntyneet harvinaisen kin kaille vaikka äiti raataa päivät päästään kämmenensä puhki Naiset jotka käyvät palkkatyössä saavat palkkaa saman arvomitan mu kaan joka annetaan palkattomille lakkaamatta raataville naisille ko deissa Ja kun he kapinoivat itä vastaan että heille maksetaan pie nempää palkkaa kuin miehille vasta taan heille että miehet tarvitsevat suuremman palkan siitä syystä että osalla heistä on suuri perhe elätettä vänä Vuosi jälleen elettynä yössä kärsimysten painoon moni sortunut Ja usea urheana valon työssä on kaikin voimin taasen taistellut Riistojärjestelmä vaikka painaa kaaos kauhea vielä lienee edessä niin vannokaamme ettei meitä aina kurjuuden kuiluun joukottain syök setä Nyt nyt juuri vuotten vaihtuessa valantekoin suurin hetki lie Varmuus sorrettujen oikeudesta" päämäärää lähemmäksi meitä vie Act of Oct I5th 191 ? AMERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN N E N K ANNATTAJA 1920— Kymmenes Vuosik runsaassa määrässä Erotus on vain siinä että nyt kapitalistisen järjes telmän aikana kasaavat ravintolat ra hoja yksityisille proletaarisen vallan aikana ne palvelevat yhteistä etua ja tarvetta Myöskään ei työläisnai sen ja äidin tarvitse näännyksissään vielä istua pesemään paikkaamaan ja parsimaan perheensä vaatteita Keskuspesulaitoksiin työläisnainen voi joka viikko viedä perheen likaan tuneet alusvaatteet saaden no pestyi nä ja silitettyinä takaisin Erityiset paikkauslaitokset sallivat työläisnais ten sensijaan että heidän täytyisi tuntikausia istua rääsykasojen kes kellä käydä kokouksissa konserteis sa ja keskustelutilaisuuksissa Kaikki nämä ja monet muut työalat jotka orjuuttavat työläisnaista ja työläisäi tiii ovat tuomitut häviämään prole tariaatin rintaman voittaessa Proletariaatti poistaa naisen kotior juuden tehdäkseen sen' kautta hänen elämänsä rikkaammaksi täydellisem mäksi iloisemmaksi ' ja vapaaksi Työläisnaisella on oikeus päästä nauttimaan elämässään myös niistä kaikista mukavuuksista terveydelli sistä ja kauneudellisista eduista joita nyt on vain rikkaiden saatavissa Astu työläisnainen työmiehen rin nalle käy " käsi kädessä rohkeasti kanssamme työhön sillä me kuljem me sosialismia kohti Me olemme uuaen eiaman raKen tajia — Aleksandra TILAA TOVERITAR! Heikko kohta koko tässä tilantees sa on se että äidit harhaan johta van tunteellisuuden ja itsensä alista misen kautta jäävät saamatta oikeu tettua arvoa työllensä On totta että äidin tärkeistä teh tävistä ja siitä suuresta palveluksen-' ta minkä hän tekee valtiolle laula vat runoilijat ja matkivat ykäinpä sel laisetkin miehet jotka käytännössä jättävät kokonaan huomioon ottamat ta hallituksen lapsitoimiston kainot vaatimukset Ja liian usein tämä ylistysten kaapu annetaan äidille to dellisten tarpeiden asemasta Äidit ovat ' liiaksi vaatimattomia Äidit kuten on naisten tapa yleen sä ovat pyytäneet liian vähää Pyynnöt rahojen luovuttamiseksi opetusta varten mihin äidillä ei ole ollut varoja ovat olleet turhia Ja paljon enemmän kuin se olisi tarvi taan ennenkuin äiti voi ottaa tilansa taloudellisesti itsenäisen työläissiskon sa rinnalla Ei nekään äitien avustukset eli e läkkeet mitä tässä maassa on pe rustettu ole suuresta merkityksestä Eläkkeet eli leskien eläkkeet ollen vaan eräänlaista köyhäin apua ovat olemassa yhdessä tai toisessa muo dossa kolmessakymmenessä yhdeksäs sä valtiossa tässä maassa ja muuta missa ulkomaissa Laki tässä maas sa ensiksi hyväksyttiin Missourin val tiossa 1911 joka myönsi vissin kuu kautisen avun "äideille joiden mie het ovat kuolleet tai vankilassa sil loin kun nämä äidit ovat# köyhiä ja on heillä lapsi tai lapsia alle neljän toista vuoden vanhoja' Englannissa sellaisten leskien ja hyljättyjen äitien paitsi sotilaiden (Jatkos toiselli urutta!
