Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, December 28, 1920, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Thia Issuo of ih Toveritar
Painos 9802
No 52
VV Työläisnainen
Perhe johon on tottunut kaupunkilais-
ja maalaisköyhälistö on palanen
entisyyttä Perheessä johon me o
lirnrae tottuneet työskenteli mies
hän elätti vaimon ja lapset Vaimo
on emännöitsijä kotonaolija ja oman
kykynsä mukaan lastensa kasvattaja
Mutta viime vuosisadalla kaikissa
maissa missä hallitsee kapitaali mis
sä nopeasti lisääntyvät palkkatyöllä
työskentelevät tehtaat y m kapitalis
tiset yritykset tämä totuttu perhe
muoto hajoaa Siinä vallitsevat ta
vat ja tottumukset vaihtuvat — vaih
tuvat yhdessä ympäristönsä elinehto
jen kanssa Ennen kaikkea suuren
muutoksen perheen luonteessa on
tuonut mukanaan naisten sortaminen
palkkatyöhön Viimeisinä vuosikym
meninä — mutta varsinkin viimeisinä
vuosina imperialistisen sodan aikana
on kapitalismi pakottanuf naisetkin
etsimään ansiomahdollisuutta kodin
ulkopuolella Miehen työansia ei ole
riittänyt perheen elättämiseen seu
vuoksi naisen — vaimonkin on täy
tynyt lähteä ansiotyöhön ja koputel
la tehtaan konttorin ovia Ja vuosi
vuodelta on kasvanut työväenluokan
naisten luku kodin ulkopuolella teh
taissa päivätöissä kauppaliikkeissä
konttoreissa kotipalvelijan toimissa
pesuliikkeissä Ennen maailmanso
taa Europan ja Amerikan -valtioissa
suoritetut laskelmat ovat osoittanaet
60 miljoonaa naista itsenäisesti työs
kentelevän toimeen tullakseen Maail
ma nsodan aikana on tämä luku hir
vittävän suuresti lisääntynyt Lähes
puolet näistä naisista on naimisissa
PALKKA
Seuraava kirjotus lainattuna nais
ten äänenkannattajasta "The Suffra
gistista" on omiaan osoittamaan osal
taan missä asemassa ovat äidit kapi
talistisen järjestelmän vallitessa ja et
tä naistenkin t pyrkimykset vapauteen
ja ihmisyyteen ovat pyrkimyksiä yh
teiskunnan sosialoimista kohti —
Suomentaja
Naisliike joka jättää huomioon ot
tamatta naisen kodissa ja erittäinkin
äitiin julistaa omaa lyhytnnäköisyyt
tään ja kulkee häviöönsä
Enemmistö naisista on ja tulee
olemaan äitejä Ja suurin osa heis
tä mahdollisesti aina tulee hoitamaan
itse lapsensa Kuinka ristiriitaista ja
toivotonta on yrittää vapauttaa nai
set vaan tehdaslainlaadinnan kautta
tai uusien toimialojen valloittamisen
kautta
Vangittuna neljän seinän sisälle
keittiön ja lastenkamarin pakoittama
na oma toimeentulonsa ja lastensa
elämä ollen riippuvainen yhden mie
hen ansiokyvystä ja epäitsekkyydes
tä taloudellisesti alempiarvoinen kuin
palkkaorja ollen täten kyvytön tul
kitsemaan omaa persoonallisuuttaan
jättää hän sen kyvyttömyytensä pe
rinnöksi yhteiskunnalle lapsilleen
Tuleeko siis äitien olla keittiöpal
velijoita? Yhteiskuntamme menettää sen mah
dollisen hyödyn jonka se voisi saada
naisilta jos he olisivat vapautetut
siitä loppumattomasta keittio-orjuu-desta
missä nykyään noin 19000000
contalna no rtlcles $uch aa requlre
TOVERITAR
ORGAN OF THE FINNISH VVORKING WOMEN IN AMERICA
Tiistaina Joulukuun 28!£— Tuesday December 28th
olevia Mitä taas naisten suhteen
"valkoisessa Suomessa" tulee olisi
numerotiedot jos niitä olisi käytettä
vissä luokkasodan jälkeiseltä ajalta
varsin täristyttävät Vielä kauheam
paa on "valkoisessa Suomessa" ollut
se että "punikkien naaraat" eivät
ole voineet edes kaikkialla ja kaikin
ajoin saada minkäänlaista työtä
Näin ollen on siis selvää että per
heenäitien jouduttua palkkatyöhön
on kotitalous jäänyt ilman hoitoa
lapset kasvavat ilman äidin valvovaa
silmää enimmäkseen kaduilla ja ku
jilla jätettyinä alttiiksi kaikille mah
dollisille vaaroille Nainen työläis
äiti yrittää kaikki voimansa saadak
seen suoritettua työnsä tehtaassa tai
halkojen pinoomisessa kodin talou
den huolehtimisessa ja lastensa vaa
limisessa Naisen hartioille on ka
pitalismi asettanut raskaan taakan
se on muuttanut hänet palkkatyöläis
naiseksi keventämättä hänen työtään
taloudessa ja äidin tehtävissä Nai
sen työläisäidin hartijat ovat uupu
maisillaan kolmikertaisesta taakasta
Hänen rinnastaan nousee voimaton
huokaus eikä silmistä pääse kyyne
leet kuivamaan
Naisen osa on aina ollut karvas
mutta ei milloinkaan niin raskas va
loton naisen elämä ole ollut kuin mil
joonien työläisnaisten ollessa kapi
talismin ikeen alla tehdasteollisuu
den tuotannon päästessä kukoista
maan Proletariaatti niin mies kuin nai
nen tuntee tämän kapitalismin ki
rouksen joka lepää raskaana työläis
'ÄIDEILLE
naista kuluttaa elämänsä tässä maas
sa Lapset eivät saa äideiltään sitä
seuraa ja henkistä ohjausta joka on
niin välttämätön nousevalle polvelle
Kuinka monella äidillä on aikaa leik
kiä lastensa kanssa? Suurissa per
heissä lapset usein jäävät tarpeellis
ta ravintoa ja kunnollista vaatetusta
VANHAN VUODEN RAUNIOILLA
Kirj H M
Taisto riehuu vaikka vuodet vaihtuu Metsissä merillä ja mailla
elämä -vain jatkaa kulkuaan työnarmeija kun näyttää mahtia
Kärsimykset menneisyyteen haihtuu niin sorretut on suojattuna lailla
tulevaisuus uutta luopi vaan ei käydä viattomain jahtia
Vinhaan laskee nousee elonpirta
vanha poistuu nuori jalostuu
Elämä kuin väkevä merivirta
totuus kun kulta tulessa kirkastuu
Epätoivo ja orjuushenki väistyy
voitonvarmuus mielet sointuun saa
Vihanliekit vaikkapa ne läiskyy"
uudet tuulet pois tuhkatkin puhdistaa
Sekasorto ei ikuisesti valtaa
koettelemusteu tulet voi sammuttaa
Tiedon kynttilät nostetaan vakkain
alta —
valoisaksi tehdään synkkä maa
Rikkaudet kansakuntain voiman Valantekoin hetki nyt on meillä
tuomat kun uuden vuoden taival aletaan
kun omistajat vaan saapi oikeat Hetki virstantolppa taiston tiellä —
niin harvainvallan tyranniuden luomat taas valmiina ollen matkaa jatka
ne työnjättiläiset tyyten poistavat maan
an afflrmed tranalatlon accordlng to
Kodin Orjana 7 v
perheen mutta eritoten äidin har
teilla Proletariaatti on vapauttava
naisenkin äidin kodinorjuudesta
Neuvosto-Venäjällä proletariaatti - täs
säkin suhteessa on }o luonut suunni
telmansa ottaa jo käytännössä ensi
askeleita Ja sitä nopeammin toteu
tuu naisen vapautus kodin orjuudes
sa kuta pikemmin Venäjän köyhälis
tö pääsee irtautumaan kapitalistisista
vihollisistaan ja pääsee täydellä voi
malla rakentavaan rauhalliseen työ
hön Yhteiskunnallisen talouden tiellä
tulee väistymään nykyinen kapitalis
tisen järjestelmän luoma kurja ah
das ja puutteellinen kotitalous Sen
sijaan että työläisvalmo itse siisti
si asuntonsa tulevat kommunistisen
sa yhteiskunnassa erityiset työläiset
ja työläisnaiset aamuisin kulkemaan
siistimässä huoneet Tämä tulee ole
maan yksi yhteiskunnallinen työn
haara Rikkaat ovat jo aikoja sitten
ottaneet omien yalmojensa harteilta
nämä työt pois Sensijaan että vai
vattaisi työläisältejä ruuanlaitolla ja
että hän tuhlaisi viimeisiä ' vapaita
tuntejaan keittiössä päivällisen ja il
lallisen valmistustouhuissa tullaan
sosialistisessa yhteiskunnassa järjes
tämään laajassa mittakaavassa yhteis
kunnallisia ruokaloita keskuskeittiöl
tä Tähän suuntaanhan on jo elämft
kehittynyt kapitalistisessa yhteiskun
nassa Esimerkkejä löytyy lukuisas
ti jo suuremmissa'- kaupungeissa
joka maassa Viime vuosinahan
ovat yleiset ravintolat ja
kahvilat lisääntyneet harvinaisen
kin kaille vaikka äiti raataa päivät
päästään kämmenensä puhki
Naiset jotka käyvät palkkatyössä
saavat palkkaa saman arvomitan mu
kaan joka annetaan palkattomille
lakkaamatta raataville naisille ko
deissa Ja kun he kapinoivat itä
vastaan että heille maksetaan pie
nempää palkkaa kuin miehille vasta
taan heille että miehet tarvitsevat
suuremman palkan siitä syystä että
osalla heistä on suuri perhe elätettä
vänä Vuosi jälleen elettynä yössä
kärsimysten painoon moni sortunut
Ja usea urheana valon työssä
on kaikin voimin taasen taistellut
Riistojärjestelmä vaikka painaa
kaaos kauhea vielä lienee edessä
niin vannokaamme ettei meitä aina
kurjuuden kuiluun joukottain syök
setä Nyt nyt juuri vuotten vaihtuessa
valantekoin suurin hetki lie
Varmuus sorrettujen oikeudesta"
päämäärää lähemmäksi meitä vie
Act of Oct I5th 191 ?
AMERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
N E N K ANNATTAJA
1920— Kymmenes Vuosik
runsaassa määrässä Erotus on vain
siinä että nyt kapitalistisen järjes
telmän aikana kasaavat ravintolat ra
hoja yksityisille proletaarisen vallan
aikana ne palvelevat yhteistä etua
ja tarvetta Myöskään ei työläisnai
sen ja äidin tarvitse näännyksissään
vielä istua pesemään paikkaamaan
ja parsimaan perheensä vaatteita
Keskuspesulaitoksiin työläisnainen
voi joka viikko viedä perheen likaan
tuneet alusvaatteet saaden no pestyi
nä ja silitettyinä takaisin Erityiset
paikkauslaitokset sallivat työläisnais
ten sensijaan että heidän täytyisi
tuntikausia istua rääsykasojen kes
kellä käydä kokouksissa konserteis
sa ja keskustelutilaisuuksissa Kaikki
nämä ja monet muut työalat jotka
orjuuttavat työläisnaista ja työläisäi
tiii ovat tuomitut häviämään prole
tariaatin rintaman voittaessa
Proletariaatti poistaa naisen kotior
juuden tehdäkseen sen' kautta hänen
elämänsä rikkaammaksi täydellisem
mäksi iloisemmaksi ' ja vapaaksi
Työläisnaisella on oikeus päästä
nauttimaan elämässään myös niistä
kaikista mukavuuksista terveydelli
sistä ja kauneudellisista eduista joita
nyt on vain rikkaiden saatavissa
Astu työläisnainen työmiehen rin
nalle käy " käsi kädessä rohkeasti
kanssamme työhön sillä me kuljem
me sosialismia kohti
Me olemme uuaen eiaman raKen
tajia — Aleksandra
TILAA TOVERITAR!
Heikko kohta koko tässä tilantees
sa on se että äidit harhaan johta
van tunteellisuuden ja itsensä alista
misen kautta jäävät saamatta oikeu
tettua arvoa työllensä
On totta että äidin tärkeistä teh
tävistä ja siitä suuresta palveluksen-'
ta minkä hän tekee valtiolle laula
vat runoilijat ja matkivat ykäinpä sel
laisetkin miehet jotka käytännössä
jättävät kokonaan huomioon ottamat
ta hallituksen lapsitoimiston kainot
vaatimukset Ja liian usein tämä
ylistysten kaapu annetaan äidille to
dellisten tarpeiden asemasta
Äidit ovat ' liiaksi vaatimattomia
Äidit kuten on naisten tapa yleen
sä ovat pyytäneet liian vähää
Pyynnöt rahojen luovuttamiseksi
opetusta varten mihin äidillä ei ole
ollut varoja ovat olleet turhia Ja
paljon enemmän kuin se olisi tarvi
taan ennenkuin äiti voi ottaa tilansa
taloudellisesti itsenäisen työläissiskon
sa rinnalla
Ei nekään äitien avustukset eli e
läkkeet mitä tässä maassa on pe
rustettu ole suuresta merkityksestä
Eläkkeet eli leskien eläkkeet ollen
vaan eräänlaista köyhäin apua ovat
olemassa yhdessä tai toisessa muo
dossa kolmessakymmenessä yhdeksäs
sä valtiossa tässä maassa ja muuta
missa ulkomaissa Laki tässä maas
sa ensiksi hyväksyttiin Missourin val
tiossa 1911 joka myönsi vissin kuu
kautisen avun "äideille joiden mie
het ovat kuolleet tai vankilassa sil
loin kun nämä äidit ovat# köyhiä ja
on heillä lapsi tai lapsia alle neljän
toista vuoden vanhoja'
Englannissa sellaisten leskien ja
hyljättyjen äitien paitsi sotilaiden
(Jatkos toiselli urutta!