Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Nov. 2, 1920)
No 44 K OPIN OSASTO KEITTIÖN PAIKKA FAR- os vannemmat laiminlyövät ker- MITAI tf"4IlQA tott lapsilleen m"'' näiden tulisi tie- Ml 1 ALUIÖOA tää( nUn lapset opplat vanhemmilta Varovaisen laskelman mukaan työä- tovereiltaan mitä heidän ei pitäisf kentelee joka päivä noin kahdeksa-r tietää Toiseksi että huonot tiedot miljoonaa naista tässä maassa far- sukupuoliasioissa ovat sukupuolitau mien keittiöissä useat heistä hyvin- tien paras levittäjä kin pitkiä työpäiviä Olisi sentähden Ryhtyessään taistelemaan sukupuo tärkeää että keittiöitä rakennettaen- litauteja vastaan on yhdysvaltain y ga ja korjattaessa ne laitettaisiin niin leinen terveysvirasto tullut' huomaa käytännöllisiksi kuta suinkin on mah- maan että ensi töiksi-on saatava dollista niin että niissä työskentele- poistetuksi suuren yleisön tietämättö viltä säästyisi liika työtä ja liika as- myys tämän kysymyksen suhteen keleita ja että ne tarjoaisivat tar- Vanhempien ja opettajain on opitta peeksi valoa ja tekisivät työn mah- va ymmärtämään että lasten on ny dollisimman hauskaksi kyaikaan mahdotonta kasvaa aikui- Keittlö on paras sijoittaa talon siksi saamatta tietoja sukupuoliasi mirkkahuoneeltsi tahi erityiseksi li- oista joltakin taholta Heidän olisi särakennuksekst niin että valoa voi- annettava lapsilleen terveellistä tle daan saada ainakin kahdelta puotel- toa niistä niin aikaisin elämässä et tä ja ilmanvaihto hyväksi tä heidän mielikuvituksensa ei ehttii Mille Ilmansuunnalle keittiö olisi saastuttua niistä tiedoista ja vaiki- sijoitettava riippuu tietysti patkallt- telmista mitä he varmasti tulevat slsta olosuhteista ja siitä mikäkuta- saamaan vanhemmilta tovereiltaan kin emäntää parhaiten miellyttää Ta- Vanhemmat ja opettajat saavat vallisinta on sijoittaa keittiö niin hyödyllisiä tietoja ja opettavaa kir- että aamupäivän aurinko pääsee sin- jallisuutta kun kirjoittavat osolt- ne Daistamaan El myöskään ole un- teellä: "Information Editor" U S hoitettava keittiön sijoittamisessa hy vää näköalaa Keittiö samoin kuin muutkin asuta- rakennuksen huoneet ovat navettaan ja ulkohuoneisiin nähden sijoitettavat niin ettei tuuli tuo niistä epämiellyt täviä tuoksuja ja kärpäsiä Myöskin on katsottava ettei keittiö tule sem moiseen paikkaan mihin ulkoa ikku noiden ja ovien kautta tien pölyt tun keutuvat' Paras on pitää keittiön lä hin ulkopuolinen ympäristö nurmik kona ja tehdä siihen johtavat tiet ai neesta joka ei pölise Siistit kunnos Jotrf tiot in nUn ikään siisti kunnossa pidetty takapiha tarjoavat gata päänahka niin täit häviävät keittiössä työskenteleville mieluisaa Mutta tyttöjenkään päästä el ole silmäruokaa niin erittäin vaikeaa poistaa täitä ai- Vaikka keittiö onkin kodin keskus- nakin väliaikaisesti Se tapahtuu min- ta' ja pääasiallisin työhuone niin ulot- kä antiseptisen aineen tahansa run- tuu sieltä toiminta myöskin muihin saalia käyttämisellä Mutta jos sai- huoneisiin minkä tähden ne huoneet varressa olevia täin sikiöitä ei myos- kuten ruokavarahuone ruokailuhuone kin hävitetä niin jaa apu ainoastaan kellari halkovaja ja muut varasto- väliaikaisesksi huoneet on järjestettävä niin lähei- Parhain ja luotettavin keino ou seen yhteyteen keittiön kanssa kuin käyttää tavallista palo-oljyä tahi raa suinkin mahdollista liikatyön ja Hl- kaa petroleumia H ukse kastellaan ka-askeletten säästämiseksi iltasella öljyllä ja _ o= kasi Ituja Keittiössä ja sen läheisyydessä on Mu varattava työpöydälle pesusin kille uunille jääkaapille sekä muuta mille eri korkuisille tuoleille joista yhden tulisi olla nojatuolin missä e mäntä saa levätä odotellessaan ve den kiehumista tai leivän paistumis ta Jääkaappi on paras sijoittaa niin että se voidaan täyttää joko ulkoput lelta tai käytävästä mikä säästää lelta tai mvaa m Ka u lattian puhdistamista Erityinen huo- ne olisi jos suinkin manaoinsm a- kennettava pyykin pesua varten ja siihen vo daan yn omaa pe u mihin työstä tulevat voivat jattai tyovaaueensa jo uin - „ ™t0ea ti a vrtivat Te- seytyä Terveydellisistä syistä olisi kartettava ovien tekemistä makuu- huoneesta tai kylpyhuoneesta suo raan keittiöön Lapset ja sukupuoliasiat "Suuri enemmistö pojista saa ensl mäiset tietonsa sukupuoliasioista huonoista lähteistä jo ennen kuin o vat täyttäneet kyjnmenen vuotta Melkein säännöllisesti saavat he nuo tietonsa vanhemmilta pojilta Nuj siten saadut tiedot ovat usein sem- ia Viihnltta- moisia eria ne juiiian j vat sukupuollväärinkaytoksiin Kan - dentoista Ja viidentoista ikävuoden välillä" Edellä oleva lainaus on otettu o- räästä raportista joka sisältää ker- tonmksen laajasta yliopistopiireissä toimitetusta tutkimuksesta minkä tarkoituksena on saada selville ml- tä sukupuoliastain järkiperäinen opet- taminen lapsille voisi tehdä tarttu- vien sukupuolitautien levenemisen es- tämiseksi Kaksi asiaa saatiin var- masti selville Ensimäinen oli se Tiistaina Marraskuun 2 p Public Health Service vvasningion D C — Pyytäkää lentolehtisiä D ja F SYÖPÄLÄISET PÄÄSSÄ Täit päässä eivät ole ainoastaan kiusallisia sen kutkan tähden mitä ne aiheuttavat vaan ovat ne myös kin tautien kuten esimerkiksi lavan taudin levittäjiä Täiden hävittäminen poikien pääs tä ei ole niin vaikeaa kuin tyttöjen näästä Tarvitsee vaan leikata tukka lyhyeksi la perinpohjin pestä ja han- eitetään uima- kanssa letiksi ja pää peitetään uima- myssyllä öljyllä kastelu uudistetaan seuraavana aamuna ja iltana Sen jäl keisenä aamuna pestään pää saippu alla ja vedellä Jos näitä ohjeita tunnollisesti nou datetaan niin häviävät kaikki täin sikiöt ja täit loppuvat päästä Saivavta 1ää kumminkin hiuksiin lkäväkst muistok MonenIaisla eri menettely „„„„„ „Hrton nnistam!- - seksi parhain niistä lienee tiheän es„ tan kamman vavtt)iminfin Täitä tavataan kaikkiin kansaluok- kiln kuuluvien lasten päässä ja hie noimmissakin kouluissa niin että ne eivät kuten usein luullaan ole yk sinomaan vaan köyhien lasten vaiva Erään perhepalvelijat taren muistiinpanoja Kirj M S Niinä muutamina vuosina joita ku lutin perhepalvelijattarena näin yhtä mun pernepaivt:ujaiiaioii( a toigta seiiaista joka halpymatto- mäna on muist0ssani Bäilynyt Se on omiaan kuvaamaan tai osoittamaan jnijäiajpta on elämä kummassakin y]lte(gkunta luokassa eli mitä palva- luptyttö näkee palvellessaan köyhiä ja rikkaita Bnsimäinen paikka oli työläiskoti He o]ivat köyhiä lapsia oli heillä puoIi tusinaa Lapset tekivät alii- omaa kaikellaista Ilkeyttä ja tappeli- vat keskenään Vaikka isäntä ja e- — Tuesday November 2nd mäntä huitoivat ruoskalla huutaen ja pauhaten kurittivat niin siltä oi ollut vähääkään apua Heti kun he silmän välttivät ja vanhemmat olivat pois paikalta alkoi sama meteli uu delleen Ihmettelin miten perheen äiti Jaksoi kestää tällaista elämää päivästä päivään vuodesta toiseen Muistin tiion tavallisen lauselman: "säästä vitsaa turmele lapsesi" Tu lin siihen johtopäätökseen että tuo lause el pidä paikkaansa Nämä lap set eivät ainakaan saaneet vitsa l puutteessa kasvaa Äiti valitteli usein: mitä tekisi et tä heistä saisi tottelevaisia ja kilttejä lapsia? Sanoin: "antakaa vitsa tulen ruu aksi niin näette pian mitä siitä on hyötyä Käyttäkää enempi hyviä Ja noja mutta vähemmän vitsaa" Lapsille puhelin seuraavaan ta paan: "Kiltit lapset älkää toisianne tuol la tavalla pieksäkö EI hyvät pojat ja tytöt tapaa keskenään tapella Pa hat lapset vain tuollaista meteliä pi tävät Ette suinkaan tekään halua olla ilkeitä lapsia vai mitä Eenokki' Ja samalla tavalla kyselin yhä uudel leen Eivät he halua pahoja lapsia olla päättivät he mutta se lupaus usein unohdettiin ja niin alkoi melu uudel leen Silloin taas koetin vedota las ten tunteisiin Olettepa te sittenkin pahoja lapsia Näettekö miten suruissaan vanhem panne Ja me isot ihmiset olemme kun te olette tuollaisia Ette sula kaan halua että isästä ja äidistä pian tulee vanhoja ja että he pian kuolevat pois kun te saatatte heille niin suurta surua olemalla tottelemat tomia Ei ole kaunista- että lapsi ei kuuntele mitä äiti ja isä sanovat" "Niin mutta isä ei sano hän vaan lyö piiskalla" sanoo Eenokki syyttä vänä "Katso isäsi on väsynyt työstä Ja hänen 'kärsivällisyytensä on loppu nut kun te aina pidätte tuollaista elä mää Koittakaa nyt olla siivosti Ja leikkiä sovinnossa Ja antakaa Isän ja äidin neuvoille arvoa Antakaa heille anteeksi jos he väsyneenä sat tuvatkin joskus teille kiivaammin Ja pahasti sanomaan Ei ole kaunista torua vanhemmilleen vastaan joka ft sia3ta Teillä on kylmä mallma vielä edessänne siksi koettakaa nyt kiltti nä leikkiä kun olette pieniä ja teillä on kodin suloinen lämmin ympäril länne Minun el tarvinnut kauan tällä ta valla heille puhua kun he olivat mi tä herttaisempia tyttöjä ja poikia Vanhemmat hävittivät ruoskat pois jöita oli Joka seinällä rilpumassa Siitä paikasta lähdin pois kohden uusia kokemuksia Seuraava paikka oli myös kurja työläisen koti Näin että isä on juo mari äiti on sairas Lapset ovat li kaisia ja näkäisiä Huoneessa el olo juuri mitään huonekaluja Kaikki ta varat ovat kun panttilainastosta koot tuja kapineita Kaikki paikat ovat aivan surkeassa kunnossa Kuulin tuon perheen suuresta hä dästä Menin katsomaan ' jos voin heitä auttaa ja voinko mitään siellä tehdä heidän hyväkseen Surullinen oli se näky joka kohtasi heti alussa Isä sairasti kohmeloa viikkokautlsen juopottelun seurauksia Äiti makasi vuoteessa niin 'sairaana että ei voi nut puhua Koetin siistiä ja oikoi vaimoparan vuodetta Sitten halusin pestä hänen kuumeisia kasvojaan ja suoria hänen hiuksiaan Mutta kuri hain vettä niin en löytänyt koko ta losta yhtään tippaa Ei ollut vettä eikä puita Vesi oli kuudensadan ja lan etäisyydestä kannettava ja puita ei ollut muualta saatavissa kun met sästä joka oli noin neljäsosa malli kaukana Pyysin miestä hankkimaan puita Hän lähti Pian oli uunissa tuli ja vettä kiehumassa Sain vai mon ja lapset puhdistettua sftten katselin mitä heille ruuaksi laittaisin Ruokahyllyt olivat tyhji nä en löytänyt muuta kun suoloja ja nisujauhoja Niistä keitin puuroa mutta heillä el ollut edes puui-orual-toa' Lehmä oli mutta sekään ei sil loin lypsänyt Hain naapurista mai toa ja kehoitln Ihmisten hankkimaan lääkärin apua ja ruokaa tälle per heelle Mies kertoi heillä ei ole yh tään rahaa "Olen niin kauan Juo nut kun rahat riittivät" sanoi isä Hän puhui avoimesti kirosi pahet taan josta ei voinut luopua vaikka halusi Vaimo vähitellen parani Tällä vaimolla oli paljon kärsimyk siä juopon miehensä tähden Mios oli juovuspäissään hirveä tappelija Hän joutui tappelustaan usein vanki laan vaan tuo paljon kärsivä vaimo oli aina valmis hänet sieltä pois ot tamaan Perheen viimeisillä ratava-1-rötUa hän aina maksoi sakot Ihmi set keholttivat hänen antamaan mie hen olla vankilassa tai ottamaan hä nestä avioeron mutta vaimo aina vas tasi että ei hän tule niinkään toi mineen neljän lapsen kanssa Hän kä sitti että mies oli auttamaton juop po ympäristö oli hänestä kasvattn nut sellaisen Hän tiesi että mlas pitää perheestään Selvänä ollen hän oli ahkera ja viihtyi hyvin kotona Usein hän oli puhjennut kyyneliin Ja valittanut miten kurja isä hän oi keastaan on Harvoin hän kävi koto na kun oli Juovuspäissä Vaimo sil loin itki Ja murehti miestä kun tiesi hänen olevan noilla reissuillaan Täl lä naisella oli toivo että kerran tulee kieltolaki voimaan ja pelastaa hänet kurjuudesta Kieltolaki tuli mutta väkijuomat eivät loppuneet Tuo ki rottu tulijuoma toi hänelle yhä uusia kärsimyksiä Nyt on vaimo maan mustassa mullassa Ja saanut viimein kin levon Lapset ovat orpokodissa ja mies vain yhä juo Sellainen oli kokemukseni siitä per heestä Kolmas paikka ' johon jouduin oli keski-ikäisen leskivaimon koti Les ki oli kokolailla varakas Häneltä oli toinen mies juuri kuollut Ensimaf sestä vaimosta jäänyt kahdenkym menen neljän vuotias poika koetti hoitaa isännän tehtäviä isäpuolen kuoleman jälkeen Äiti on saituri hän ei arina rahaa vaan riitelee alin omaan pojan kanssa Leskellä on kaikkiaan kuusi lasta Hän riitaantuu yhä enemmän van hemman pojan kanssa poika jättää' hänet Leski ottaa vieraan jonka kanssa hän koettaa pitää ruokalaa metsämfehiile Vaimo keittää kuori päällisiä perunoita antaa niitä suola sen lihan Ja mustan leivän kanssa Myy viinaa kerää rahaa säästää — säästää Lapset jättävät hänet menevät mailmalle Leski menee kolmannen kerran naimisiin Uusi mies on luu lotautinen Elämä on ainaista rii taa Xiti ei ole sosialisti Mutta lap sista tulee vanhan järjestelmän vi hollisia ja uuden rakentajia Elämä heidät siihen kouluuttaa Olin näh nyt heidän elämänsä tarpeeksi Joten taas muutin Jouduin työläisperheeseen jossa M kahdeksan lasta yhdeksäs Juuri saa pui Mies käy joka päivä työssä ei juo eikä pelaa korttia Hän ei ota osaa yhteistoimintaan vaan omaa täydelli sen yksilöllisen ajatuskannan U sein muistaa hän sanoa: "Kun pojat kasvavat miehiksi niin sitten ei ole hätää" Pojat ovat nyt täysikasvuisia kul kevat säännöllisesti työssä niinkuin isäkin Vaan miten onkaan pojilta ei jouda rahaa Isälle Palkka on al hainen ruoka ja vaatteet maksavat paljon Ei rahat riitä kunnollisesti omiksi tarpeiksi Isä huokaa: "Ei noista pojistakaan ollut mitään hyötyä" (Jatk)