Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Oct. 19, 1920)
Thli Issue of tha Toveritar eontalm nn irtlelea auch ai requlre an afflrmed tranalatlon leeorDIng to Act of Oct 16th 181 "H TO VERITAR MERIKAN SUOMALAIS TEN TYÖLÄISNAISTEN N E N K ANNATTAJA ORGAN OF THE FINNISH VVOHKING WOMEN IN AMERICA No 42 Tiistaina Lokakuun 19 p — Tuesday Octoher I9th 1920 — Kvmmenes Vuosik ORJUUS JA MILITARISMI Ilman kapitalismia työnriistoa ja työläisjoukkojen elinehdoilla keinot telua ei olisi orjuutta puutetta ja nälkää Ja kapitalismi Ilman valloit tajaa ja voittajaa riistorauhan ja järjestyksen sekä ainaisen kauhun ylläpitäjää ei olisi voinut kirjoittaa sitä vuosisataista tuskan ja ahdistuk sen historiaa joka kertoo "alemman luokan" orjajoukkojen elämästä ja kärsimyksistä Miltä puolen ja missä ikänä me tähän astisen yhteiskuntaelämän val heita tarkastelemmekin on aina sota aseet hävitys ja veri saamaamme kuvaa värittämässä Ja varsinkin silloin kun on kysymys uusista aat teista ja vapauttavista virtauksista jotka ovat tähdätyt vallitsevien epä kohtien ja vanhan mädän alas repi miseksi ja poistamiseksi silloin eri toten toimii militarismi Aina kun joku aatteellisen tai yhteiskunnalli sen elämän orjakahle on katkeamat sillaan rientävät militarismin laumat vanhaa kaatuvaa pistimillänsä tuke maan ja uusien aatteiden ajajille ar motonta tuhoa tuomaan Kun Kristuksen oppi kaikkien ta sa arvoisuudesta ja veljeydestä alkoi levitä kansojen keskuuteen tapettiin tuo köyhien auttaja ja hänen oppin sa tunnustajia piinattiin ja teilattiin aivan kuin nyt tehdään niille jotksi rohkenevat julistaa ttyön tuovan on nen kuuluvan vain niille jotka työtä tekevät Mutta kun veljeyden Ja va listuksen työn ja vapauden oppi kai kesta huolimatta uhkasi levitä vää rennettiin sitä tehtiin siitä ase val lassaolijain ja suuria joukkoja orjuut tavain käsiin kiristää yhä lujem malle ja lujemmalle orjankahleet kan sojen ympärille Ja pian nähdäänkin militarismin juuri Kristuksen nimiin käyvän "pyhiä sotia" "pakanoita" vastaan Kun tieto ja valistus vallassaoll jain ponnisteluista huolimatta on vuosisatoina saanut tunkeutua orja joukkojenkin keskuuteen ja herättä nyt siellä entistä itsetietoisemman ja leppymättömämmän taistelun köy hälistön elämänehtojen parantamisen puolesta on puhe "pakanoista" laan nut mutta "pyhät sodat" jatkuvat yhä Ja kaikki mikä jotenkuten uh kaa tämän työtätekevän järjestelmän olemassaoloa tai vain sen realistuv mahdollisuuksien pienentämistä on rikollista ja rangaistavaa Jopa riita kahden kapitalistisen valtion välillä jostakin nylkyedusta siirtomaasta tai kauppatiestä voi synnyttää "pyhän sodan" Lähes kolmenkymmenen miljoonan Ihmisen teurastus -tai ruh jominen maailmansodassa oli tuollai nen "pyhä sota" johon kaiken por varillisen tekovanhurskauden sivis tyksen isänmaan ja itse isän' juma lankin nimiin kansoja kiihkoisesti ajettiin Luulisi että kansat ja eritoten nii den puutteen kuristamat työlälsluo kat sillä valtavana enemmistönä kai kissa kapitalistisen järjestelmän ar meijoissji ovat työläiset olisivat jo ammoin tehneet lopun kapitalismin ikeestä nujertamalla militarismin vallan kääntämällä aseensa niitä vas taan jotka sotia janoavat ja niide:i kautta yhäkin orjuuttavat maailman valtavia proletaarijoukkoja Olisi u konut että viimeinen verinen maail mansota antoi kunkin maan työläi sille juoksuhautojen kauhuissa va kaumuksen että ellei kerta kaik kiaan nujerreta militarismin valtaa tehdä loppu sodista ja kapitalististen valtioiden armeijoista niin kauan ei myöskään mistään asiallisesta työ väenluokan olojen paranemisesta Jh vielä vähemmin sen valtaan pääsystä ole puhettakaan Mutta olot ovat yhäkin miltei en nallaan Työväestö -on unohtamaisil laan katkerat kokemuksensa Vielä täyttävät työläiset valloitus- ja saa listushalun innoittamien johtajaln ja upseerien hyökkäyskäskyjä sodassa jota käydään kapitalismin ja sosialis min välillä Työläiset ovat yhäkin militarismin orjia Maailman työ väestö suorittaa kamalaa itsemurhaa tukiessaan kapitalistisia armeijoita Työväestö opi näkemään milita rismissa suurin vihollisesi orjuutta jasi Ja teilaajasi VaBta sitten kun olet tietoinen siitä voit vapautumis tasi toivorikkaana ajatella ja myös löytää keinot vapautuaksesi n Lääkärin lausunto äi tien asemasta Perheen äidillä on niin paljon työ tä ja huolta ja ylenmääräistä rasi tusta isossa perheessä että uusi lisä perheeseen voi hänet varmasti jouduttaa hautaan minnepäin hän on jo kyllin nopeasti ollut kulkemassa Se kirkollinen oppi että "olkaat he helmälliset Ja lisääntykäät" Joutuu tässä edesvastuuseen ei ainoastaan äidin vahingoittamisesta ja surmaa misesta mutta myöskin hänen puo lisonsa ja niiden lasten vahingoit tamisesta jotka hänellä jo on On olemassa fyysillisiä mahdotto muuksia mitä ei edes rakastavai nen ja huolellinen perheenäitikään voi täyttää ja on todellakin parem pi kasvattaa neljä lasta rakastavan äidin hoivassa kuin jättää kymmenen äidittömuksi Lyhyesti sanottuna minun harkit tu ja vastuullinen vakaumukseni on että suuri perhe antaa perheen äi dille tavattoman suuren määrän ko toisia huolia jotka huolet olisi voi tu välttää Tosiasia on sef että se oppi joka opettaa että "olkaat hedelmälliset ja lisääntykäät" jota on opetettu jo vuosisatojaä on sen hirviön ho delmä jota kutsutaan militarismiksi Vallanpitäjillä täytyy olla kanuunll leen ruokaa ja sitävarten täytyy syntyväisten luku olla aina mahdol lisimman korkea Mutta militarismin aika lähonee loppuaan huolimatta siitä että Eu ropa yhäkin on asestettu sotaleiri: Ja militarismin opin tilalle tulee muita oppeja järjelllsompiä inhimil lisempiä jotka huolehtivat enemmiin ihmiselämästä ja antavat sille enem män arvoa oppeja' jotka panevat enemmän huomiota Biihen miten hy vä ja jalo ihmiselämä on kuin sii hen miten paljon sitä on Edelläoleva lääkärin lausunto on klrjotettu ennen vuotta 1914 mutta se pitää paikkansa vieläkin Ja hä nen ennustuksensa että militarismin aika lähenee loppuaan ei ole myös kään vaifl turha unelma — Suom KELLÄ VOIMA SILLÄ VALTA Ashtabulan s s osaston miesten juhliin -lokakuun 9 '20 Kirj Eemeli Rautiainen Kellä voima sillä valta siinä ajan sääntö on luonnossa ja kaikkialla voima määrää kohtalon Heikompi mik' on se sortuu vahvemmalle valta jää: voima raaka valtiaana yhä eelleen kiirehtää Suur' on luonnon mahti voima kun se rientää myrskyilleen kun nousee raivoisana salamoita singoten Silloin ryskää korpi vankka kaatuu maahan korven puu: laiho pellon kihelmöivä raivon eessä lakastuu Suur'1 on luonnon raaka voima: suur' on voima Ihmisen mikä käypi tiedoin te'oir luonnon voimaa kahlitjn Mikä nostaa maasta malmin sekä koneiks' valmisiaa: ihmlsvoimln maata me-ta niin ja ilmaa hallitaan! Mutta joskin voimaa suurta näin jo omaa ihminen: mlks' sen mieli maassa mataa orjan lailla kärsien? Siksikö et' valtiaana sill' on kullan mahtavuus: Kullan voima! Kullan mahti siks'kö eessä toivottuus? Täänkö valta sekä mahti? ajattele ihminen Ken se nosti teoillansa valtaan malmin keltaisen? Raatajako? Luoja kaiken orja nyky maailman? Vaiko luokka joka nostaa sua vastaan valtikan? Voimallasi pohjaluokka kaatui vuoret korkeat voimallasi nousi Templit palatsit niin mahtavat! Kaikkialla sllmihisi siintyy orjaln kätten työ: teoillasi valoisaksi muuttuu musta synkkä yö ORJAVOIMA! Ihmisvoima Siin' on mahti maailman kun vain orja orjan kanssa tuntee sovun suloisan Kun jo aikaan YH[T)EN tahto saapi suurta maailmaan Mlks' ei orjat MILJOONISSA silloin voittais' vaateissaan! Raatujilla raivaajilla yks' kun USKO pyhä on: yksi ehto elämässä tulkoon mikä tulkohon! Etfel auta yksilöiden voima eikä urhokkuus mutta että miljöonissa meillä ompi vastaisuus i Lasten kuolevaisuus ja terveysolot Hyvin mielenkiintoisia numeroita Julkaisi Amerikan Child Hygiene As sociation (Amerikan lasten terveydenhoito-oppi yhdistys) joka on koon nut tietoja lasten syntyväisyydestä ja kuolevaisuudesta viime vuodella 269 kaupungista Tilasto osoittaa selvästi että hy vissä oloissa ja terveellisissä asun noisa ja seuduissa elävien vanhem pien lapsia kuolee hyvin vähän Jota vastoin kufiien tehdaskaupunkien a sukkaitlen lapset kuolevat aivan tu kuttain Brookllne nimisessä kau pungissa Massan valtiossa jossa a suu vaan hyvin voipaa luokkaa kuo lee vaan 40 lasta Jokaisesta tuhan nesta jota vastoin El Paso nimises sä kaupungissa Tex valtiossa kuo lee 245 jokaisesta tuhannesta! Kur jat olosuhteet epäterveelliset olot joissa työläiset elävät El Pasossi tappavat siis 205 lasta jokaisesta tu hannesta Tilasto koskee 31000000 asukasta Yhdysvalloissa ja osoittaa että las ten kuolevaisuus keskimäärin on 87 lasta jokaisesta tuhannesta synty neestä Tilastossa sanotaan että kuolevaisuus lasten kesken on vä hentynyt niin paljon että viime vuo della kuoli 12000 lasta vähemmän kuin vuodella 1918 Ja 7000 vähem män kuin vuodella 1917 Kaupungeissa joita tilasto koskee syntyi vuodella 1919v— 680000 lasta "Lapset näyttävät elävän tavallisen hyvin suurissak(ji' kaupungeissa ver rattuna entisiin aikoihin Kymme nen vuotta sitten oli terveydenhoito hallituksien toivo saada kuolevaisuus jo alle sadan muualla paitsi suurim missa kaupungeissa" sanotaan selos tuksessa Seuraava tilasto osoittaa lasten kuolevaisuutta Jokaista tuhatta kohti eri kaupungeissa: ' El Paso Tex 245 Burlington Vt 110 Pittsburgh Pa : 115 Buffalo N Y 107 Kansas City Kan 103 Jersey City N J 102 New York City N Y 82 St Louis Mo - 75 Los Angeles Cal 67 San Francisco Cal 65 Minneapolis Minn 61 Seattle Wash 54 Berkeley Cal : 44 Brookllne Mass ' 40 Tuo tilasto osoittaa selvästi sen seikan että nykyinen järjestelmä jon ka alaisena työläisten miesten ja naisten täytyy raataa tehtaissa pitkiä päiviä ja asua kurjissa hökkeleissä käydä huonoissa vaatteissa Ja syödä huonoa ruokaa ja elää yleensä epä varmoissa oloissa tappaa työläisten lapsia Järjestelmää voi syyttää suoras taan syylliseksi tuhansien ja taas tu hansien pienokaisten murhaan Brookllne Massan valtiossa on lä hellä Bostonia siis aivan suurkau pungin laidassa oleva pieni kauppa la jossa asuu yksinomaan sellaista väkeä joiden kannattaa huolehtia itsensä ja lastensa terveydestä Siellä on kaikinpuolin terveelliset olot sen kauppalan asukkaille Siksipä siellä lasten kuolevaisuus onkin kalkista alhaisin Jos vedämme kaikista kurjimman kaupungin Brooklinen rinnalle ni mittäin El Pason Tex valtiosta niin todella jokainen lukija huomaa että järjestelmä tappaa kolmatta sataa lasta jokaisesta tuhannesta synty neestä! Silmäämällä tilastoa hua- maa että Brooklinessa kuolee vaan 40 tuhannesta ja El Pasossa 246 tu hannesta Hlrvittäv n kuvan antaa Pittsburgh Pa tuo kuuluisa Carn gien savuinen kaupunki sielläkin ta petaan 115 lasta jokafsesta tuhannes ta! — Raiv