Thli Issue of tha Toveritar eontalm nn irtlelea auch ai requlre an afflrmed tranalatlon leeorDIng to Act of Oct 16th 181
"H TO VERITAR
MERIKAN SUOMALAIS
TEN TYÖLÄISNAISTEN
N E N K ANNATTAJA
ORGAN OF THE FINNISH VVOHKING WOMEN IN AMERICA
No 42
Tiistaina Lokakuun 19 p — Tuesday Octoher I9th
1920 — Kvmmenes Vuosik
ORJUUS JA MILITARISMI
Ilman kapitalismia työnriistoa ja
työläisjoukkojen elinehdoilla keinot
telua ei olisi orjuutta puutetta ja
nälkää Ja kapitalismi Ilman valloit
tajaa ja voittajaa riistorauhan ja
järjestyksen sekä ainaisen kauhun
ylläpitäjää ei olisi voinut kirjoittaa
sitä vuosisataista tuskan ja ahdistuk
sen historiaa joka kertoo "alemman
luokan" orjajoukkojen elämästä ja
kärsimyksistä
Miltä puolen ja missä ikänä me
tähän astisen yhteiskuntaelämän val
heita tarkastelemmekin on aina sota
aseet hävitys ja veri saamaamme
kuvaa värittämässä Ja varsinkin
silloin kun on kysymys uusista aat
teista ja vapauttavista virtauksista
jotka ovat tähdätyt vallitsevien epä
kohtien ja vanhan mädän alas repi
miseksi ja poistamiseksi silloin eri
toten toimii militarismi Aina kun
joku aatteellisen tai yhteiskunnalli
sen elämän orjakahle on katkeamat
sillaan rientävät militarismin laumat
vanhaa kaatuvaa pistimillänsä tuke
maan ja uusien aatteiden ajajille ar
motonta tuhoa tuomaan
Kun Kristuksen oppi kaikkien ta
sa arvoisuudesta ja veljeydestä alkoi
levitä kansojen keskuuteen tapettiin
tuo köyhien auttaja ja hänen oppin
sa tunnustajia piinattiin ja teilattiin
aivan kuin nyt tehdään niille jotksi
rohkenevat julistaa ttyön tuovan on
nen kuuluvan vain niille jotka työtä
tekevät Mutta kun veljeyden Ja va
listuksen työn ja vapauden oppi kai
kesta huolimatta uhkasi levitä vää
rennettiin sitä tehtiin siitä ase val
lassaolijain ja suuria joukkoja orjuut
tavain käsiin kiristää yhä lujem
malle ja lujemmalle orjankahleet kan
sojen ympärille Ja pian nähdäänkin
militarismin juuri Kristuksen nimiin
käyvän "pyhiä sotia" "pakanoita"
vastaan
Kun tieto ja valistus vallassaoll
jain ponnisteluista huolimatta on
vuosisatoina saanut tunkeutua orja
joukkojenkin keskuuteen ja herättä
nyt siellä entistä itsetietoisemman
ja leppymättömämmän taistelun köy
hälistön elämänehtojen parantamisen
puolesta on puhe "pakanoista" laan
nut mutta "pyhät sodat" jatkuvat
yhä Ja kaikki mikä jotenkuten uh
kaa tämän työtätekevän järjestelmän
olemassaoloa tai vain sen realistuv
mahdollisuuksien pienentämistä on
rikollista ja rangaistavaa Jopa riita
kahden kapitalistisen valtion välillä
jostakin nylkyedusta siirtomaasta tai
kauppatiestä voi synnyttää "pyhän
sodan" Lähes kolmenkymmenen
miljoonan Ihmisen teurastus -tai ruh
jominen maailmansodassa oli tuollai
nen "pyhä sota" johon kaiken por
varillisen tekovanhurskauden sivis
tyksen isänmaan ja itse isän' juma
lankin nimiin kansoja kiihkoisesti
ajettiin
Luulisi että kansat ja eritoten nii
den puutteen kuristamat työlälsluo
kat sillä valtavana enemmistönä kai
kissa kapitalistisen järjestelmän ar
meijoissji ovat työläiset olisivat jo
ammoin tehneet lopun kapitalismin
ikeestä nujertamalla militarismin
vallan kääntämällä aseensa niitä vas
taan jotka sotia janoavat ja niide:i
kautta yhäkin orjuuttavat maailman
valtavia proletaarijoukkoja Olisi u
konut että viimeinen verinen maail
mansota antoi kunkin maan työläi
sille juoksuhautojen kauhuissa va
kaumuksen että ellei kerta kaik
kiaan nujerreta militarismin valtaa
tehdä loppu sodista ja kapitalististen
valtioiden armeijoista niin kauan ei
myöskään mistään asiallisesta työ
väenluokan olojen paranemisesta Jh
vielä vähemmin sen valtaan pääsystä
ole puhettakaan
Mutta olot ovat yhäkin miltei en
nallaan Työväestö -on unohtamaisil
laan katkerat kokemuksensa Vielä
täyttävät työläiset valloitus- ja saa
listushalun innoittamien johtajaln ja
upseerien hyökkäyskäskyjä sodassa
jota käydään kapitalismin ja sosialis
min välillä Työläiset ovat yhäkin
militarismin orjia Maailman työ
väestö suorittaa kamalaa itsemurhaa
tukiessaan kapitalistisia armeijoita
Työväestö opi näkemään milita
rismissa suurin vihollisesi orjuutta
jasi Ja teilaajasi VaBta sitten kun
olet tietoinen siitä voit vapautumis
tasi toivorikkaana ajatella ja myös
löytää keinot vapautuaksesi n
Lääkärin lausunto äi
tien asemasta
Perheen äidillä on niin paljon työ
tä ja huolta ja ylenmääräistä rasi
tusta isossa perheessä että uusi
lisä perheeseen voi hänet varmasti
jouduttaa hautaan minnepäin hän on
jo kyllin nopeasti ollut kulkemassa
Se kirkollinen oppi että "olkaat he
helmälliset Ja lisääntykäät" Joutuu
tässä edesvastuuseen ei ainoastaan
äidin vahingoittamisesta ja surmaa
misesta mutta myöskin hänen puo
lisonsa ja niiden lasten vahingoit
tamisesta jotka hänellä jo on
On olemassa fyysillisiä mahdotto
muuksia mitä ei edes rakastavai
nen ja huolellinen perheenäitikään
voi täyttää ja on todellakin parem
pi kasvattaa neljä lasta rakastavan
äidin hoivassa kuin jättää kymmenen
äidittömuksi
Lyhyesti sanottuna minun harkit
tu ja vastuullinen vakaumukseni on
että suuri perhe antaa perheen äi
dille tavattoman suuren määrän ko
toisia huolia jotka huolet olisi voi
tu välttää
Tosiasia on sef että se oppi joka
opettaa että "olkaat hedelmälliset
ja lisääntykäät" jota on opetettu
jo vuosisatojaä on sen hirviön ho
delmä jota kutsutaan militarismiksi
Vallanpitäjillä täytyy olla kanuunll
leen ruokaa ja sitävarten täytyy
syntyväisten luku olla aina mahdol
lisimman korkea
Mutta militarismin aika lähonee
loppuaan huolimatta siitä että Eu
ropa yhäkin on asestettu sotaleiri:
Ja militarismin opin tilalle tulee
muita oppeja järjelllsompiä inhimil
lisempiä jotka huolehtivat enemmiin
ihmiselämästä ja antavat sille enem
män arvoa oppeja' jotka panevat
enemmän huomiota Biihen miten hy
vä ja jalo ihmiselämä on kuin sii
hen miten paljon sitä on
Edelläoleva lääkärin lausunto on
klrjotettu ennen vuotta 1914 mutta
se pitää paikkansa vieläkin Ja hä
nen ennustuksensa että militarismin
aika lähenee loppuaan ei ole myös
kään vaifl turha unelma — Suom
KELLÄ VOIMA SILLÄ VALTA
Ashtabulan s s osaston miesten
juhliin -lokakuun 9 '20
Kirj Eemeli Rautiainen
Kellä voima sillä valta
siinä ajan sääntö on
luonnossa ja kaikkialla
voima määrää kohtalon
Heikompi mik' on se sortuu
vahvemmalle valta jää:
voima raaka valtiaana
yhä eelleen kiirehtää
Suur' on luonnon mahti voima
kun se rientää myrskyilleen
kun nousee raivoisana
salamoita singoten
Silloin ryskää korpi vankka
kaatuu maahan korven puu:
laiho pellon kihelmöivä
raivon eessä lakastuu
Suur'1 on luonnon raaka voima:
suur' on voima Ihmisen
mikä käypi tiedoin te'oir
luonnon voimaa kahlitjn
Mikä nostaa maasta malmin
sekä koneiks' valmisiaa:
ihmlsvoimln maata me-ta
niin ja ilmaa hallitaan!
Mutta joskin voimaa suurta
näin jo omaa ihminen:
mlks' sen mieli maassa mataa
orjan lailla kärsien?
Siksikö et' valtiaana
sill' on kullan mahtavuus:
Kullan voima! Kullan mahti
siks'kö eessä toivottuus?
Täänkö valta sekä mahti?
ajattele ihminen
Ken se nosti teoillansa
valtaan malmin keltaisen?
Raatajako? Luoja kaiken
orja nyky maailman?
Vaiko luokka joka nostaa
sua vastaan valtikan?
Voimallasi pohjaluokka
kaatui vuoret korkeat
voimallasi nousi Templit
palatsit niin mahtavat!
Kaikkialla sllmihisi
siintyy orjaln kätten työ:
teoillasi valoisaksi
muuttuu musta synkkä yö
ORJAVOIMA! Ihmisvoima
Siin' on mahti maailman
kun vain orja orjan kanssa
tuntee sovun suloisan
Kun jo aikaan YH[T)EN tahto
saapi suurta maailmaan
Mlks' ei orjat MILJOONISSA
silloin voittais' vaateissaan!
Raatujilla raivaajilla
yks' kun USKO pyhä on:
yksi ehto elämässä
tulkoon mikä tulkohon!
Etfel auta yksilöiden
voima eikä urhokkuus
mutta että miljöonissa
meillä ompi vastaisuus i
Lasten kuolevaisuus ja
terveysolot
Hyvin mielenkiintoisia numeroita
Julkaisi Amerikan Child Hygiene As
sociation (Amerikan lasten terveydenhoito-oppi
yhdistys) joka on koon
nut tietoja lasten syntyväisyydestä
ja kuolevaisuudesta viime vuodella
269 kaupungista
Tilasto osoittaa selvästi että hy
vissä oloissa ja terveellisissä asun
noisa ja seuduissa elävien vanhem
pien lapsia kuolee hyvin vähän Jota
vastoin kufiien tehdaskaupunkien a
sukkaitlen lapset kuolevat aivan tu
kuttain Brookllne nimisessä kau
pungissa Massan valtiossa jossa a
suu vaan hyvin voipaa luokkaa kuo
lee vaan 40 lasta Jokaisesta tuhan
nesta jota vastoin El Paso nimises
sä kaupungissa Tex valtiossa kuo
lee 245 jokaisesta tuhannesta! Kur
jat olosuhteet epäterveelliset olot
joissa työläiset elävät El Pasossi
tappavat siis 205 lasta jokaisesta tu
hannesta Tilasto koskee 31000000 asukasta
Yhdysvalloissa ja osoittaa että las
ten kuolevaisuus keskimäärin on 87
lasta jokaisesta tuhannesta synty
neestä Tilastossa sanotaan että
kuolevaisuus lasten kesken on vä
hentynyt niin paljon että viime vuo
della kuoli 12000 lasta vähemmän
kuin vuodella 1918 Ja 7000 vähem
män kuin vuodella 1917
Kaupungeissa joita tilasto koskee
syntyi vuodella 1919v— 680000 lasta
"Lapset näyttävät elävän tavallisen
hyvin suurissak(ji' kaupungeissa ver
rattuna entisiin aikoihin Kymme
nen vuotta sitten oli terveydenhoito
hallituksien toivo saada kuolevaisuus
jo alle sadan muualla paitsi suurim
missa kaupungeissa" sanotaan selos
tuksessa Seuraava tilasto osoittaa lasten
kuolevaisuutta Jokaista tuhatta kohti
eri kaupungeissa: '
El Paso Tex 245
Burlington Vt 110
Pittsburgh Pa : 115
Buffalo N Y 107
Kansas City Kan 103
Jersey City N J 102
New York City N Y 82
St Louis Mo - 75
Los Angeles Cal 67
San Francisco Cal 65
Minneapolis Minn 61
Seattle Wash 54
Berkeley Cal : 44
Brookllne Mass ' 40
Tuo tilasto osoittaa selvästi sen
seikan että nykyinen järjestelmä jon
ka alaisena työläisten miesten ja
naisten täytyy raataa tehtaissa pitkiä
päiviä ja asua kurjissa hökkeleissä
käydä huonoissa vaatteissa Ja syödä
huonoa ruokaa ja elää yleensä epä
varmoissa oloissa tappaa työläisten
lapsia
Järjestelmää voi syyttää suoras
taan syylliseksi tuhansien ja taas tu
hansien pienokaisten murhaan
Brookllne Massan valtiossa on lä
hellä Bostonia siis aivan suurkau
pungin laidassa oleva pieni kauppa
la jossa asuu yksinomaan sellaista
väkeä joiden kannattaa huolehtia
itsensä ja lastensa terveydestä Siellä
on kaikinpuolin terveelliset olot sen
kauppalan asukkaille Siksipä siellä
lasten kuolevaisuus onkin kalkista
alhaisin
Jos vedämme kaikista kurjimman
kaupungin Brooklinen rinnalle ni
mittäin El Pason Tex valtiosta niin
todella jokainen lukija huomaa että
järjestelmä tappaa kolmatta sataa
lasta jokaisesta tuhannesta synty
neestä! Silmäämällä tilastoa hua-
maa että Brooklinessa kuolee vaan
40 tuhannesta ja El Pasossa 246 tu
hannesta Hlrvittäv n kuvan antaa
Pittsburgh Pa tuo kuuluisa Carn
gien savuinen kaupunki sielläkin ta
petaan 115 lasta jokafsesta tuhannes
ta! — Raiv