Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 21, 1920)
il Tiistaina Syyskuun 21 p — Tuesday September 21 No 38 i 1 5 I u FINLAND ONT Minäkin päätin kirjottaa Toverit tareen vaikka ei ennen ole tullut kaan kirjotetuksi Usein kyllä olen aikonut kirjottaa mutta et o) e tul lut valmista Täällä el ole satanut koko kesänii on ollut oikei"- kuivat ilmat Kui vuus on k- onut kaikk' kasvit ja pakk' -ssut välistä Mo- nessp ' „ on vesi oikein vä- hi- 'thdo sitä olla ihmisille V noille pitäisi alkaa pian koulut mut c " en tiedä jos meidän koululle saa daan opettajia Minä en kirjoita täl lä kertaa enempää mutta toiste jos näen tämän Toverittaren pals toilla Kerttu Mäki CAPEVVICH MICH Nyt sain tilaisuuden piirtää jon kun rivin Me olemme olleet täällä Harlandissa farmilla kolme vuotta Siitä on pian kaksi vuotta kun isä on kuollut Ei ole muita farmi työssä meillä paitsi minä joka olen viisitoista vuotias ja neljä siskoani ja yksi veli Me olemme poimineet kurkkuja ja nyt tulee koomien kat kaiseminen sekä herneiden kokoa minen Nisut ja rukiit pitää myös laittaa säilöön Eikä vielä entiset kään nisut ja rukiit ole "tryskätty" Täällä on ollut sieviä ilmoja mut ia yöt ovat hyvin kylmiä Nyt meiltä lapsilta loppuu hauskat hetket kun täytyy alkaa istumaan koulun penkillä Kerronpa että meillä on eläimiä kuten 4 lehmää kaksi hevosta 3 vasikkaa yksi sika ja 50 kanaa Eipä nyt muuta kuin hauskaa ke sän loppua kaikille Toverittaren lu kijoille toivoo August Repo LAPSILLE Tule kanssani yhdessä lauletaan En ehtinyt laulaa ma ennen Oli lapsuus vain murhetta kyyneliä Liian pian ohitse mennen El elämä helpompaa vieläkään Mutta voimani vahvemmat kyllä Ja avulla luokkamme ymmärryksen Pidän sinunkin voimasi yllä Täti Klaudie Siivak Tunnelma pojalleni Kirj Jenny Trast Ah! Miten vieno omituinen on nen tunne täyttää rintani katselles sani sinua sinä pieni rinnallani le päävä pojuni INiln pojuni! sinun elosi hetkellä oli sammua äitisi elämä juuri kun sinä poju sait nähdä päivän valon Vähältä oli äitisi pakko kulkea Tuo nelan tummalle portille asti Jopa kahden vaiheilla pällyl voiko äitisi hiljaa ja tuskallisesti sivuuttaa Tuo nen portin vai onko käytävä sisäl le Tuonen maille Ruumiin voimien yhä heikontuessa kierteli äitisi ai voissa ajatus: täytyykö sinun pieni poju poloinen elosi ensi aamuna Jää dä äidittöuiäksi orvoksi vieraiden kylmien käsien hoidettavaksi 01 miten sanoin kuvaamattomia tuskia tuotukaan äidillesi se ajatus että si nä lapseni et koskaan saa osaksesi äidin hellää hoivaa Et saa milloin kaan tuntea sitä rakkautta mitä ai noastaan äiti voi lapselleen antaa Niin pojuni nyt kuin äitisi elon voimat taas hiljalleen palaavat ja sinä terveenä lepäät äitisi vieressä pienet kädet hellästi haparoiden äi din rintaa niin aina silloin täl löin herttainen hymy kirkastaa kasvojasi Siksipä äidin rinnassa välkehtii hieno onnen tunne Niin pojuni äitisi harteilla on sä lytetty melkeinpä ylivoimainen työn ja huolten taakka eikä hän raatajan vaimona ja suuren lapsijoukon äiti nä ollen ei parhaalla tahdollaankaan voi äitiyden suurta velvollisuutta kunnolla täyttää Kuitenkin äitisi ilomielin uhrautuvaisena ponnistelee rakkaimpiensa elämän onnen hyväk- Lasten si Tuossa vaikeassa tehtävässä in nostaa äitisi mieltä luja luottamus siihen että silloin kun sinä pojuni olet varttunut nuorukaiseksi ei si nun edessäsi enää ole henkeä kuo lettava ahdas ja vaivaloinen orjan polku jota kulkien vanhempiesi on täytynyt elämäänsä eteenpäin raa hustaa Vaan toivon että ihana va pauden aurinko joka jo idän taivaal la luo iloa valoa ja lämpöä suuren Venäjän proletaari lasten tielle ou valtavalla loistollaan himmentänyt koko mailman verisen rahavallan mahdin Niinpä sinun lapseni ja kaikkien proletaari lasten elämän onnen vuoksi äitisi heikentyneillä voimillaan vielä miltei Tuonelan ra jamailla ollen kohottaa sydämensä syvimmästä hartaimman pyhimmän kehoitus huutonsa kaikille proletaa ri äideille: Äidit liittykäämme yh deksi murtumattomaksi voimaksi ja ryhtykäämme jokainen kohdaltamm1) parhaan kuntomme mukaan poista maan niitä usvapilviä mitkä ovat es teenä vapauden ihanan auringon- va loa ja lämpöä luovalle loistolle Niin että silloin kuin pienokaisemme ovat valmiita elonsa purtta ohjaa maan on kapitalistien hirmuvalta kaikkine verisine seuralaisineen häi pynyt menneisyyden yöhön ja tilalle rakennettu uusi vapaa kansojen vel jeyteen perustuva yhteiskunta Sil loin vasta on lapsiemnie elämän ar vo ja onnellisuus taattu Siinä toivossa että sinäkin po juni suureksi tultuasi tulet parhaan kuntosi mukaan toimimaan yhteis onnen hyväksi sinua nyt äitisi ilol la vaalii Ruotipoika Kirj Maria Kulju Tämä ruotipoika oli syntynyt isät tömänä mailinaan Niinhän tava taan sanoa niistä jotka ovat synty neet laillisen avioliiton ulkopuolella Pojan nimi oli Taalmanni Muulla nimellä en häntä kuullut nimitettä vän sen kuuden kuukauden aikana jonka olin yhdessä talossa hänen kanssaan Paikka jossa olimme oli kaukana Suomessa eräässä talos sa syntymäseutuni naapuri pitäjässä Talo jossa silloin palvelin oli vara kas Talon väkeä ei ollut muita kun keski-ikäinen isäntä ja häntä van hempi veli Tämä viimeksi mainittu kulki markkinoilta markkinoille myi ja vaihetti hevosia sillä tavalla pet kuttaen suuria rahasummia Palvelusväkenä talossa oli kolme miestä ja kolme naista Isännät oli vat hyvin tunkeilevia meitä naisia kohtaan Emme saaneet heiltä rau haa vähääkään heidän käytöksensä oli aivan sietämätön Palvelustoverini olivat minua hy vin paljon vanhempia HiB ikäänkuin häpesivät ilmoittaa minulle isäntäin sopimatonta tunkeilevaisuutta heitä kohtaan mutta minä pidin heitä sil mällä ja näin että olimme kaikki sa massa asemassa Me olimme isän tien mielestä vain halpoja orjia ja työläisiä joille ei ollut tarvis osoit taa parempaa käytöstä eikä antaa ihmisarvoa Heillä oli mielestään oi keus pitää työläisnaista vaikkapa sylkiastiana Minä en voinut sietää sellaista lä hentelyä vaan ilmoitin asian emän nöitsijälle ja sanoin että en halua kauemmin olla talossa Emännöit sijä ei olisi suonut minun lähtevän kesken vuotta talosta pois olinhan muka pestattu koko vuodeksi Eikä se isäntien käytös ollut minua koh taan uutta sellaista ovat saaneet kokea entisetkin palvelijat Ja se orjakontrahti eli pesti sekin on kyl lin velvoittava asia olemaan seuraa vaan syksyyn sanoi hän Mutta mi Osasto näpä vain lähdin Saman tien jat koin matkaani yli Atlantin Toiset palvelijat jäivät taloon ja samoin ruotipoika Taalmanni Ai van vieläkin tunnen veren kylmetty vän suonissani kun muistelen sitä kohtelua minkä tämä poika parka sai talossa osakseen Vaikka ei hän olekaan ainoa samallaisessa asemas sa oleva on hänen osansa erikoisem min mielessäni Kurjuudessa Ja hyl jättynä on suurin joukko työläisten lapsia ei yksin siellä mistä tämän kertomuksen aihe on otettu vaan vieläpä niitä on täällä rikkaassa maassakin tuhansittain tuhansit tain Niitä on onnettomuuteen Ja kurjuuteen vajonneina vaikka eivät ole isättöminäkään syntyneet kuten tämä ruotipoika Taalmanni Huotilainen nimitys kuten tie dämme johtuu siitä kun kunnan virkailijat ja talolliset kerran vuo dessa pitivät tavallaan huutokauppo ja jossa myytiin köyhien lapsia hoi dettavaksi pitäjän talolBin ja näki maksuja joita annettiin köyhien las ten hoidosta sanottiin joillakin pai koilla Suomea: ruotilaskulksi Oi keuden mukaan nämä lapset olisi pi tänyt hoitaa hyvin sillä kunta mak soi heistä hoitopalkkion joskin n seissa tapauksissa halvan kun tällä kin alalla oli kilpailua Usea köy häkin perhe otti hoitolaisia eli ruo tilaisia vain saadakseen lisätuloja niiden hoidosta Sen saattoi arvata että tällaisessa tapauksessa varsin kin oli hoito sitä ja tätä Mutta tä mä Taalmanni oli joutunut varak kaaseen taloon ja siltä huolimatta sai hän kohtelun jota el sääliväinen Ihminen anna koiralleenkaan Poika oli kuuden vuoden vanha kun hän tuotiin taloon Hänet sijoitettiin nukkumaan uunin päälle ilman min käänlaisia makuuvaatteita Verhoi na ympärillään käytti hän isännän vanhoja vaateresuja jotka katkottiin lyhemmiksi ja sitten nuorilla sidot tiin pojan ympärille Ruokaa ei lapselle annettu muuta paitsi silak kaa ja perunaa sekä meijeri piimää Pojan kädet ja jalat olivat niin lian tahrimat että niitä ei voinut ihmi sen ihoksi ajatella paremmin näytti käärimiseltä puunkuorelta Isäntä opetti pojalle mitä törkeim piä rekilauluja Siinä oli ainoa opetus mitä pojal le annettiin Muistan erään kerran kun isäntä lähenteli minua kun sa noin hänelle: "Varmaankin on tuo Taalmanni teidän tekemänne jon kun entisen palvelijanne kanssa Näyttää ainakin siltä kun niin isäl- lisesti opetatte hänelle rekilauluja Teidän velvollisuutenne olisi opettaa häntä toisella tavalla" Viisitoista vuotta myöhemmin ta pasin Taalmannin Amerikassa Hä nestä oli varttunut kaunis ja solak ka nuorukainen En olisi häntä tun tenut siksi entiseksi talon ruotlpo jaksl enää Kerran hän sattumalta osui ruokalaani Sivumennen tulin kysyneeksi: mistä hän on Suomesta kotoisin? Hän sanoi kotipaikkansa ja nimensä olevan Taalmanni Aivan sydämeni värähti kun kuu lin pojan olevan se entinen orpo ruo tipoika jota olin usein jälkeenpä'n ajatellut ja muistanut sen kohtelun jota näin hänen saavan osakseen Hämmästyksestä selvittyäni ilmoitin että olemme samalta paikkakunnal ta ja kerran viisitoista vuotta sitten olleet samassa talossa Ojensin hä nelle liikutettuna käteni johon hän tarttui ja puristi kauan Kirkkaan kyyneleen näin vierivän hänen hie man kalvettuneille poskilleen Sit ten hän alkoi puhella: r— Niin silloin olin ruotipoika 0 len isättömänä syntynyt äitini myös kin menettänyt Valkean ruton uh rina hän kuoli kun olin vasta pieni poika tuskin yli viiden vuoden Sil tä lähtien jouduin kurjuuteen jota tekin sanotte nähneenne minun kär sivän Suomessa olen jo kuulunut talste luriveihin ja täällä olen ollut muka na myös Työväen järjestöissä ha luan taistella sorretun luokan puolos- -ta sillä omat kokemukseni Jo osal taan velvoittavat minua siithen Ja hän puheli näistä asioista paljon Aika on taas kiiruhtanut eteenpäin Joku viikko sitten sain Suomesta kir jeen eräältä tuttavaltani Hän ker toi muun mukana että Taalmanni oli palannut täältä Amerikasta syn nyinmaahansa juuri silloin kun sisäl lissota alkoi Melkein heti ilman syytä joutui hän valkoisten vangiksi Sitten myöhemmin joutui saman koh talon alaiseksi kun tuhannet muut: hänet ammuttiin armotta Viimeiset sanat Jotka Taalmanni oli lausunut olivat seuraavat: "Kuo len ilolla jalon aatteen kunniaksi Vereni puhukoon puolestani silloin kun työväen luokan pohjakerros kat koo kahleitansa ja sitoo lahtareilta työläisten verellä tahritut kädet sa moilla kahleilla Joita itse olen kan tanut" Ajatelkaa kuinka moni pohjaker roksen lapsi saa kokea- kurjuutta kehdosta hautaan asti ja taistella urheasti vapauden saavuttamiseksi Ia Ja nämä paljon kärsineet raatajat! uhmaavat vielä kuoleman hetkelläj) sortajiaan antaen kehotuslauseita toisille orjille jatkamaan taisteluaan pelotta siihen hetkeen kun voitto onjn saavutettu! Tällaiset ovat sankako reita tällaisille laulaa muistolauluja0 se joukko joka kerran kostaa näideuin urhojensa puolesta r- Kesä Ilon Aika Vähän on työläisellä aikaa nautti kesän lioista Jos joku tunti olisi kin aikaa niin hänen elämänsä o 1 ai vain " murhetta Ja huolla eikä ilo: nimeksikään Vahva luonne voittaa surut het keksi ja antautuu luonnon viettelyk siin Kun hän näkee lasten hyppe- levän nurmikolla ilostuu hän ja ai- kaa juosta perässä Raikas tuuli au- _1 n lBmn mtfml frlllrflt TlfiTl- 1 1 II £ 11 iauiiup " — " 1 ' saat ja kasvit kalkki tuo kertoo elämästä ja kesän onnesta ja mina kö surisin ja huokailisin? En! Eh din itkeä sittenkin taas kun taiste lutarmo on minussa loppuun tapet tu Mutta nyt iloitsen nyt laulan ja nauran ehkä tämä antaa lisää taisteluvoimia tulevia myrskyjä vas taan (Lapset ne vievät iloisuudes saan hänet mukanaan ja hän tuntea itsensä niin nuoreksi niin reippaakj si ja iloiseksi kunnes taas sulkeu-i tuu tehtaan komeroihin pyykkituj paan tai nokisen verstaan koneen huminaan Voi jospa lapsl-lkä olisi pitempi että kauemmin säilyisivät julman mailman murheilta Mutta aika ku luu nopeaan ja moni lapsi saa ko-j kea varhain jo elämän raskaat puo let Mutta me voimme valmistaa' lapsillemme paremmat päivät Voimj me tehdä sen että lapsuus tulee jat-j kettua muutamalla vuodella Voimme saada aikaan sen että saavat opiskel la huvitella ja hoitaa terveyttään kas vattaen ruumiillisia ja henkisiä voi miaan voidakseen olla hyödyksi yli niDinnaiiii Muttn tnmän saavuti tamiseksi tarvitaan kaikkien ykaij mielisyys ja tarmo niin voimme mennä niin pitkälle kuin Venäjälli ollaan jossa lapsuusikä on Jatketti ja raskaan työn sijaan heitä kutsui luonto ja opinnot Virkistäkäämmi mielemme kesaikana talven myrsky jä kestämään Paljon on meillä kes tettävää mutta pelko ei saa voittaa ei pelko eikä lamaannus Klaudie Siivak Tilaa Toveritar! Bi- t ta 0 a h-
