Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (May 18, 1920)
No 2Ö tiistaina Toukokuun 18 p— fuesday May 18 Vihdoinkin Mailman äärillä herää sorrettu kansa Se nousevi katkovi kähleitansa' Kerran kun kaikki on yhtä ' mieltä Kun poissa öii sekasorto pel- - kuruus Silloin suoritaan juonet ja esteet tieltä Luodaan ihmisonnelle pohja uus Uusi aika tää ei kaukana olla voi Kauan ei joukko tää vaikeroi Pyydellen epäröiden anellen Ei kauan armopalaa rukoillen Vaan se nousee nousee joukko tää Ihmiset sorretut ottaa ihmis oikeudet Pian koittakoon tasa-arvoisuu-den aika Tehköön tehtävänsä yhteisvoi man taika Että ei jatkuisi vihattu vääryy den valta Vaan vihdoinkin viimeiset uhrit sais kapitaalin kalpa Ida Niemelä Myrsky Kun hetken myrsky leimahtaa Taas pian jälleen tyyntyy Valtaherrat mahtavat ilolauluun yhtyy_ Nyt kätköistään ja komeroistaan Esille he astuu Röyhkeänä katsoen kosto anso jansa He kostotöihin julmimpiin Nyt jo käydä tohtii Pikkumyyrät apurina heillä joka hetki He vaanien käy nurkissa kuis kien niin hiljaa mistä saatais saalis tuo mistä uusi uhri Vielä riehuu myrskyn toinenkin Vaan aina sama leikki Joku joutuu joukostamme uhri tulen liekkiin Herrat ylväät humaltuvat tuota nähdessänsä Pilviä taas on taivahalla Myrsky jälleen uhkaa Joku vaaran suuren huomaa Se vaara pelottava on Suuri julma jättiläinen Mi voiman tulta leimauttaa Oi minne mennä? Se vyöryy joka loukkoon Vallottaen lymyipaikat anastaen itsellensä Jossa ennen suoja meillä maan valtiailla mahtavilla Nyt leimahti voi kauheaa! Ei turvaa enää niissäkään Kellä verellä tahratut kädet -on Heidät myrsky yllättää armotta alleen tallaa Mutta koittavi päivä ja tyven taas Ja taukovi myrsky jälleen Ketkä nyt nauttivat onnesta? Sinä ennen sorrettu poljettu kansa ! R— a SÄKENIÄ Tilatkaa nyt ettei enään unohdu Säkeniä on yleisesti arvokkuudeltaan tunnustettu tarkoitustaan vastaavaksi julkaisuksi Ainoa laatuaan Mielen kiintoisia tietoja Venäjältä Hinta $150 vuosi RAIVAAJA Box 468 Fitchburg Mau Nuorten Osasto Auringonkukka Kirj H— i Pieni tyttö hän oli Syyskesällä syntyi eräässä ulakko ka ma rissa tomuisessa tehdas kaupun gissa Ei ollut huoneessa suuria ik kunoita ei kylliksi päivänvaloa Syk syn tummina päivmä eivät auringon säteet voineet pilkistellä köyhän per heen huoneeseen Maria tämän köyhän perheen äiti rakasti kovin päiväpaistetta unelmoi usein kesän kirkkaudesta ruusujen kukkasten tuoreudesta - Mutta ym pärillä näki hän savua pimeää Moneen vuoteen ei Maria saanut tilaisuutta käydä sisarensa luona maalla Sisarella oli mökki mäen törmällä suuren joen rannalla Mökin ympä rillä oli peltotilkku ja viheriä niitty Niityn reunalla alhaalla jokilaaksossa kasvoi paljon kauniita kukkia Enim män kuin muita löytyi siellä keltasia ja Valkeita Niitä valkeita sanoivat lapset "päivänkakkaroiksi" ja toiset "auringonkukiksi" Auringonkukiksi tahtoi Mariakin niitä nimittää Mutta eipä hänellä ollutkaan mök kiä ei peltoa eikä paikkaa missä kasvaa auringonkukkia Nyt kun hänen pieni tyttönsä syn tyy kylmässä ja pimeässä toivoi hän entistä enempi saavansa sellaisen ko din kuin sisarellakin oli Isä Mi kael lupasi monet kerrat että äiti varmasti saisi oman mökin kun nyt vielä hetkisen jaksaa odottaa "Jos poikalapsi syntyy niin sitten ainakin siitä kun on apua isälle miehisestä miehestä" Äiti tahtoi odottaa Tuli sitten erittäin kirkas syyspäi vä väkistenkin tunkeutui valoviiru ja pimeimpäänkin soppeen Näki nii tä Mariakin Hän iloitsi niistä suu resti "Tuopa tietää tulevalle lapselleni onnea" "Tyttökö se tulikin" 'pahoitteli isä Maria iloitsi kun lapsi oli terve syntyessään mitäpä muusta Nyt piti antaa nimi tälle pienokai selle "Minkä nimen hänelle oikein antai sin joka muistuttaisi kesää ja kau neutta " Sitten hän muisti jotain "Aurin gonkukka" sepä vasta kuuluisi hyväl Ie Mutta isä tuumi että ei tytölle juuri kannattaisi kukkien nimiä antaa Äiti ei antanut perään hän ainakin nimittäisi tyttöään sillä nimellä sa novatpa muut mitä tahansa Tapahtui sitten jotain hyvin su rullista Isä Mikael tuotiin eräänä päivänä tehtaasta kotiin ' tiedottomana Äiti hoiti häntä niinkuin parhaiten voi mutta ei siitä enää ollut apua Näi tä kohtauksia isällä oli useinkin mut ta ei näin ankaria Nyt ei tauti enää laskenut irti vaan yhä kovemmin tar rasi kiinni uhriinsa Kolmen päivän kuluttua hän sitten kuoli Nyt äiti Marian toiveet menivät tyyten Ei enää ollut toivoa omistaa mök kiä joen rannalla Pieni tyttö pieni oma Auringon kukka hänelle jäi Nyt täytyi Marian itse alkaa huo lehtia toimeentulosta Joka aamu jo varhain täytyi hänen lähteä työhön Herrasväen pyykkiä piti pestä kaiket pitkät päivät Ei häneltä jäänyt paljon aikaa pikku Auringonkukkaa varten Naapurin vaimo joka sai huoleh tia kodistaan antoi hoivaa Marian pikku tytöllekin silloin tällöin Eräänä päivänä tuli Maria hyvin sairaaksi tietysti vilusta Hänelle muistui nyt sisko taas mie leen Mitäpä jos hänelle kirjoittaisi ja kertoisi tukalan tilansa ehkä hänkin vähän auttaisi Naapurin emäntä joka aina muutenkin on niin sydämel linen ja hyvä ihminen hän varmaan kirjottaisi siskolle hänen puolestaan Sen hän tekikin Sisar oli iloinen Marian kirjeestä Sitä samaa hän juuri itsekin oli aja tellut juuri oli aikonut kutsua Ma- rian luoksensa kun kuuli mikä on nettomuus häntä oli kohdannut "Tule vain tule oikein pian" hän kirjoitti ~# Oli tullut erittäin hyvä viljavuosi että varaa nyt oli sukulaisiakin vähän auttaa Maria ilostui sanomattomasti Oi kein kiitollisuutta tunsi hän rinnas saan tuosta hyväntahtoisuudesta Pian hän paranee niin paljon että ' voi lähteä maalle Siellä hänen pikku tytöllään olisi hauskaa Hänen lapsensa kun tähän asti oli saanut olla aina pimeässä ja nyt hän saa nähdä valoa oikein pal jon valoa Niin he tulivat sisaren mökkiin joen rannalle Aurinko paistoi kirkkaasti vesi välkkyi linnut lauloivat rantapuissa ja metsä tuoksui ihmeellisesti "Miten kaunista täällä on äitil Ei luullut että tädin luona on näin paljon ihanuutta" sanoi tyttö poi miessaan sylintäyden valkeita kuk kia "Niin kauniita niin kauniita" huokasi lapsi jälleen "Ne ovat nimikkojasi pikku tyttö ni" sanoi äiti "Auringonkukkia ne ovat" Puun oksalla oli linnun pesä 'ÄIä koske siihen" varoitti äiti "Näetkö miten lintu-emo kiertää pesän ympä rillä vartioimassa että ei mikään vaa ra uhkaisi poikasia "Tik tik " äänteli lintu "Mitä se nyt" kysyy Auringon kukka "Se puhuu poikasilleen varoittaa niitä" kertoo äiti "Linnut voivat myöskin laulaa kuunnellaanpa si tä " Auringonkukka kuunteli usein lin tujen laulua "La la la" lauloi tyttö usein mat kien lintujen ääniä "Miten ihmeellinen ääni sinun ty tölläsi on oletko kuunnellut?" ky syi Marian sisar "Kuuntele kun lapsesi laulaa lintujen kanssa kil paa" "La Ia la laa" lauloi Auringon kukka Äiti hymyili Tosiaankin hänen lapsellaan oli su loinen ääni Hän irlmetteli kun ei hän sitä koskaan ennen huomannut Vai nytkö vasta hänen lapsensa op pi laulunsa lintujen laulusta) Kesä kului synkkä syksy saapui maille Syksyhalla kaatoi maahan kaikki kukkaset Viluun kuolivat jo valkeat auringonkukatkin Maria päätti lähteä kaupunkiin takasin Oli mielestään kylliksi voimistunut kesän ajalla tehdäkseen työtä lapsensa ja itsensä elatukseksi Pikku Auringonkukka vaan ei vie lä halunnut lähtea pois "Äiti ei vielä äitil" hän pyyteli "Miksi mentäisi kaupunkiin siellä on niin likasta ja pimeää äitil" "Niin on lapseni" vastasi Maria äi ti suurten kyynelkarpaloiden values sa poskipäille Me emme voi aina asua täällä tämä ei ole meidän ko timme Vain levähtämään tulimme tänne tädin luokse Sitten kun pik ku tyttöni kasvaa vähän suuremmak si laittaa äiti tyttönsä kouluun op pimaan paljon hyviä asioita Kau- pungissa aherran yötä päivää että voin kouluuttaa sinua pikku Aurin gonkukka Linnut täällä metsässä ovat olleet tämän kesän laulunopet tajina sinulla mutta koetan hankkia sinulle erään hyvän tädin opettajako sesi Jos neiti Mirjam joka asui pi hanpuoleisessa ullakkokamarissa vie lä pitää yhtä paljon pikkutytöistä opettaa hän kyllä minunkin pikku Auringonkukkaani 1 Kauan aikaa on kulunut Aurin gonkukka on jo suuri tyttö Nyt hän käy koulua ja edistyy mai niosti Hän on köyhän äidin ainoa ylpeys ja ilo "Minun tyttöni on kaunein ja par hain kuin kukaan heistä noista rikkaiden lapsista Kenelläkään toi sella ei ole niin suloista laulunääntä kuin hänellä Mutta hänpä onkin op pinut laulunsa lintujen laulusta ja ni mensä saanut niityn kukista Kului taas vuosia Mullassa on äi ti Maria luunsa lepäävät köyhien hautausmaalla Auringonkukka on kasvanut suureksi naiseksi Laulul laan hän ihastuttaa ihmisiä Hänel lä on eräs lempilaulu jota hän kaik kein mieluummin hyräilee Se kuuluu näin: Linnun lailla laulelen Linnuilta sain sävelen Nimi mulla niitynkukan Aurinkoinen valoinen Mutta olen orpolapsi orpolapsi Köyhän äidin lempilapsi Yksin orpo laulelen "Daisy Aro kuollut Lahjakas lau lajan alku musiikkioppilas kuollut muiden mukana köyhälistön vapaus taistelussa" Näin katkesi ihailtu kukkamme josta usea toivoi paljon Nämä hänenlaisensa kukkaset niin harvoin kasvavat täyteen terään niin usein keskenaikaansa kuihtuvat ja kuolevat Niin ie on Tilastotieteilijä osottaa mitenkä sokerilla nyletään VVashinton 13 p toukok — Sokeria tulisi myydä 11 sentillä naula ja nykyiset hinnat jotka vaihtelevat 20 sentistä 25 sent tiin naula johtuvat profiteera uksesta selitti rautatieläisten veljesliittojen tilastotieteilijä W Jett Lauck tänään rautateiden palkkalautakunnalle ' Sokeri-"tiikerit" kiskovat tänä vuonna Amerikan kansalta $600- 000000 ylimääräistä voittoa väitti Lauck joka kehottaa palk kalautakuntaa myöntämään pal kankorotuksen rautatiemiehille Tuloverot v 1917 osottavat että sokerintuottajat hyötyivät 5228 prosentin voiton osakepää omasta ja 592 prosenttia pää omasta kun kaikki veromaksut oli vähennetty sanoi Lauck Sokeriruoon viljelijät ansait sivat 2728 prosenttia osakepää omasta 23834 prosenttia todel lisesti sijotetusta pääomasta ja 19104 pros pääomasta kun ve rot oli vähennetty ja sokerin hinta silloin oli 7 senttiä naula sanoi Lauck "Jos sokerintuottajat silloin hyötyivät näin tavattomia voit toja" sanoi Lauck "mikä on kaan 'heidän voittonsa nykyään jolloin sokerin hinta on 25 sen tin tienoilla naula?" — Jos tahdot tehdä hyvän palveluksen tuttavallesi tilaa hänelle Toveritar