No 2Ö
tiistaina Toukokuun 18 p— fuesday May 18
Vihdoinkin
Mailman äärillä herää sorrettu
kansa
Se nousevi katkovi kähleitansa'
Kerran kun kaikki on yhtä '
mieltä
Kun poissa öii sekasorto pel-
- kuruus
Silloin suoritaan juonet ja esteet
tieltä
Luodaan ihmisonnelle pohja uus
Uusi aika tää ei kaukana olla voi
Kauan ei joukko tää vaikeroi
Pyydellen epäröiden anellen
Ei kauan armopalaa rukoillen
Vaan se nousee nousee joukko
tää
Ihmiset sorretut ottaa ihmis
oikeudet Pian koittakoon tasa-arvoisuu-den
aika
Tehköön tehtävänsä yhteisvoi
man taika
Että ei jatkuisi vihattu vääryy
den valta
Vaan vihdoinkin viimeiset uhrit
sais kapitaalin kalpa
Ida Niemelä
Myrsky
Kun hetken myrsky leimahtaa
Taas pian jälleen tyyntyy
Valtaherrat mahtavat ilolauluun
yhtyy_
Nyt kätköistään ja komeroistaan
Esille he astuu
Röyhkeänä katsoen kosto anso
jansa He kostotöihin julmimpiin
Nyt jo käydä tohtii
Pikkumyyrät apurina heillä joka
hetki
He vaanien käy nurkissa kuis
kien niin hiljaa
mistä saatais saalis tuo mistä
uusi uhri
Vielä riehuu myrskyn toinenkin
Vaan aina sama leikki
Joku joutuu joukostamme uhri
tulen liekkiin
Herrat ylväät humaltuvat tuota
nähdessänsä
Pilviä taas on taivahalla
Myrsky jälleen uhkaa
Joku vaaran suuren huomaa
Se vaara pelottava on
Suuri julma jättiläinen
Mi voiman tulta leimauttaa
Oi minne mennä? Se vyöryy
joka loukkoon
Vallottaen lymyipaikat anastaen
itsellensä
Jossa ennen suoja meillä maan
valtiailla mahtavilla
Nyt leimahti voi kauheaa!
Ei turvaa enää niissäkään
Kellä verellä tahratut kädet -on
Heidät myrsky yllättää armotta
alleen tallaa
Mutta koittavi päivä ja tyven
taas
Ja taukovi myrsky jälleen
Ketkä nyt nauttivat onnesta?
Sinä ennen sorrettu poljettu
kansa !
R— a
SÄKENIÄ
Tilatkaa nyt ettei enään unohdu
Säkeniä on yleisesti arvokkuudeltaan
tunnustettu tarkoitustaan vastaavaksi
julkaisuksi Ainoa laatuaan Mielen
kiintoisia tietoja Venäjältä Hinta
$150 vuosi
RAIVAAJA
Box 468 Fitchburg Mau
Nuorten Osasto
Auringonkukka
Kirj H— i
Pieni tyttö hän oli
Syyskesällä syntyi eräässä ulakko
ka ma rissa tomuisessa tehdas kaupun
gissa Ei ollut huoneessa suuria ik
kunoita ei kylliksi päivänvaloa Syk
syn tummina päivmä eivät auringon
säteet voineet pilkistellä köyhän per
heen huoneeseen
Maria tämän köyhän perheen äiti
rakasti kovin päiväpaistetta unelmoi
usein kesän kirkkaudesta ruusujen
kukkasten tuoreudesta - Mutta ym
pärillä näki hän savua pimeää
Moneen vuoteen ei Maria saanut
tilaisuutta käydä sisarensa luona
maalla
Sisarella oli mökki mäen törmällä
suuren joen rannalla Mökin ympä
rillä oli peltotilkku ja viheriä niitty
Niityn reunalla alhaalla jokilaaksossa
kasvoi paljon kauniita kukkia Enim
män kuin muita löytyi siellä keltasia
ja Valkeita Niitä valkeita sanoivat
lapset "päivänkakkaroiksi" ja toiset
"auringonkukiksi" Auringonkukiksi
tahtoi Mariakin niitä nimittää
Mutta eipä hänellä ollutkaan mök
kiä ei peltoa eikä paikkaa missä
kasvaa auringonkukkia
Nyt kun hänen pieni tyttönsä syn
tyy kylmässä ja pimeässä toivoi hän
entistä enempi saavansa sellaisen ko
din kuin sisarellakin oli Isä Mi
kael lupasi monet kerrat että äiti
varmasti saisi oman mökin kun nyt
vielä hetkisen jaksaa odottaa
"Jos poikalapsi syntyy niin sitten
ainakin siitä kun on apua isälle
miehisestä miehestä"
Äiti tahtoi odottaa
Tuli sitten erittäin kirkas syyspäi
vä väkistenkin tunkeutui valoviiru
ja pimeimpäänkin soppeen Näki nii
tä Mariakin Hän iloitsi niistä suu
resti "Tuopa tietää tulevalle lapselleni
onnea"
"Tyttökö se tulikin" 'pahoitteli isä
Maria iloitsi kun lapsi oli terve
syntyessään mitäpä muusta
Nyt piti antaa nimi tälle pienokai
selle "Minkä nimen hänelle oikein antai
sin joka muistuttaisi kesää ja kau
neutta "
Sitten hän muisti jotain "Aurin
gonkukka" sepä vasta kuuluisi hyväl
Ie Mutta isä tuumi että ei tytölle
juuri kannattaisi kukkien nimiä antaa
Äiti ei antanut perään hän ainakin
nimittäisi tyttöään sillä nimellä sa
novatpa muut mitä tahansa
Tapahtui sitten jotain hyvin su
rullista Isä Mikael tuotiin eräänä päivänä
tehtaasta kotiin ' tiedottomana Äiti
hoiti häntä niinkuin parhaiten voi
mutta ei siitä enää ollut apua Näi
tä kohtauksia isällä oli useinkin mut
ta ei näin ankaria Nyt ei tauti enää
laskenut irti vaan yhä kovemmin tar
rasi kiinni uhriinsa Kolmen päivän
kuluttua hän sitten kuoli
Nyt äiti Marian toiveet menivät
tyyten
Ei enää ollut toivoa omistaa mök
kiä joen rannalla
Pieni tyttö pieni oma Auringon
kukka hänelle jäi
Nyt täytyi Marian itse alkaa huo
lehtia toimeentulosta
Joka aamu jo varhain täytyi hänen
lähteä työhön Herrasväen pyykkiä
piti pestä kaiket pitkät päivät Ei
häneltä jäänyt paljon aikaa pikku
Auringonkukkaa varten
Naapurin vaimo joka sai huoleh
tia kodistaan antoi hoivaa Marian
pikku tytöllekin silloin tällöin
Eräänä päivänä tuli Maria hyvin
sairaaksi tietysti vilusta
Hänelle muistui nyt sisko taas mie
leen Mitäpä jos hänelle kirjoittaisi ja
kertoisi tukalan tilansa ehkä hänkin
vähän auttaisi Naapurin emäntä
joka aina muutenkin on niin sydämel
linen ja hyvä ihminen hän varmaan
kirjottaisi siskolle hänen puolestaan
Sen hän tekikin
Sisar oli iloinen Marian kirjeestä
Sitä samaa hän juuri itsekin oli aja
tellut juuri oli aikonut kutsua Ma-
rian luoksensa kun kuuli mikä on
nettomuus häntä oli kohdannut
"Tule vain tule oikein pian" hän
kirjoitti ~#
Oli tullut erittäin hyvä viljavuosi
että varaa nyt oli sukulaisiakin vähän
auttaa
Maria ilostui sanomattomasti Oi
kein kiitollisuutta tunsi hän rinnas
saan tuosta hyväntahtoisuudesta
Pian hän paranee niin paljon että
' voi lähteä maalle
Siellä hänen pikku tytöllään olisi
hauskaa Hänen lapsensa kun tähän
asti oli saanut olla aina pimeässä ja
nyt hän saa nähdä valoa oikein pal
jon valoa
Niin he tulivat sisaren mökkiin joen
rannalle
Aurinko paistoi kirkkaasti vesi
välkkyi linnut lauloivat rantapuissa
ja metsä tuoksui ihmeellisesti
"Miten kaunista täällä on äitil
Ei luullut että tädin luona on näin
paljon ihanuutta" sanoi tyttö poi
miessaan sylintäyden valkeita kuk
kia "Niin kauniita niin kauniita"
huokasi lapsi jälleen
"Ne ovat nimikkojasi pikku tyttö
ni" sanoi äiti "Auringonkukkia ne
ovat"
Puun oksalla oli linnun pesä 'ÄIä
koske siihen" varoitti äiti "Näetkö
miten lintu-emo kiertää pesän ympä
rillä vartioimassa että ei mikään vaa
ra uhkaisi poikasia
"Tik tik " äänteli lintu
"Mitä se nyt" kysyy Auringon
kukka "Se puhuu poikasilleen varoittaa
niitä" kertoo äiti "Linnut voivat
myöskin laulaa kuunnellaanpa si
tä "
Auringonkukka kuunteli usein lin
tujen laulua
"La la la" lauloi tyttö usein mat
kien lintujen ääniä
"Miten ihmeellinen ääni sinun ty
tölläsi on oletko kuunnellut?" ky
syi Marian sisar "Kuuntele kun
lapsesi laulaa lintujen kanssa kil
paa" "La Ia la laa" lauloi Auringon
kukka Äiti hymyili
Tosiaankin hänen lapsellaan oli su
loinen ääni Hän irlmetteli kun ei
hän sitä koskaan ennen huomannut
Vai nytkö vasta hänen lapsensa op
pi laulunsa lintujen laulusta)
Kesä kului synkkä syksy saapui
maille Syksyhalla kaatoi maahan
kaikki kukkaset Viluun kuolivat jo
valkeat auringonkukatkin Maria
päätti lähteä kaupunkiin takasin Oli
mielestään kylliksi voimistunut kesän
ajalla tehdäkseen työtä lapsensa ja
itsensä elatukseksi
Pikku Auringonkukka vaan ei vie
lä halunnut lähtea pois
"Äiti ei vielä äitil" hän pyyteli
"Miksi mentäisi kaupunkiin siellä on
niin likasta ja pimeää äitil"
"Niin on lapseni" vastasi Maria äi
ti suurten kyynelkarpaloiden values
sa poskipäille Me emme voi aina
asua täällä tämä ei ole meidän ko
timme Vain levähtämään tulimme
tänne tädin luokse Sitten kun pik
ku tyttöni kasvaa vähän suuremmak
si laittaa äiti tyttönsä kouluun op
pimaan paljon hyviä asioita Kau-
pungissa aherran yötä päivää että
voin kouluuttaa sinua pikku Aurin
gonkukka Linnut täällä metsässä
ovat olleet tämän kesän laulunopet
tajina sinulla mutta koetan hankkia
sinulle erään hyvän tädin opettajako
sesi Jos neiti Mirjam joka asui pi
hanpuoleisessa ullakkokamarissa vie
lä pitää yhtä paljon pikkutytöistä
opettaa hän kyllä minunkin pikku
Auringonkukkaani 1
Kauan aikaa on kulunut Aurin
gonkukka on jo suuri tyttö
Nyt hän käy koulua ja edistyy mai
niosti Hän on köyhän äidin ainoa
ylpeys ja ilo
"Minun tyttöni on kaunein ja par
hain kuin kukaan heistä noista
rikkaiden lapsista Kenelläkään toi
sella ei ole niin suloista laulunääntä
kuin hänellä Mutta hänpä onkin op
pinut laulunsa lintujen laulusta ja ni
mensä saanut niityn kukista
Kului taas vuosia Mullassa on äi
ti Maria luunsa lepäävät köyhien
hautausmaalla Auringonkukka on
kasvanut suureksi naiseksi Laulul
laan hän ihastuttaa ihmisiä Hänel
lä on eräs lempilaulu jota hän kaik
kein mieluummin hyräilee
Se kuuluu näin:
Linnun lailla laulelen
Linnuilta sain sävelen
Nimi mulla niitynkukan
Aurinkoinen valoinen
Mutta olen orpolapsi orpolapsi
Köyhän äidin lempilapsi
Yksin orpo laulelen
"Daisy Aro kuollut Lahjakas lau
lajan alku musiikkioppilas kuollut
muiden mukana köyhälistön vapaus
taistelussa" Näin katkesi ihailtu kukkamme
josta usea toivoi paljon
Nämä hänenlaisensa kukkaset niin
harvoin kasvavat täyteen terään niin
usein keskenaikaansa kuihtuvat ja
kuolevat
Niin ie on
Tilastotieteilijä
osottaa mitenkä
sokerilla nyletään
VVashinton 13 p toukok —
Sokeria tulisi myydä 11 sentillä
naula ja nykyiset hinnat jotka
vaihtelevat 20 sentistä 25 sent
tiin naula johtuvat profiteera
uksesta selitti rautatieläisten
veljesliittojen tilastotieteilijä W
Jett Lauck tänään rautateiden
palkkalautakunnalle
' Sokeri-"tiikerit" kiskovat tänä
vuonna Amerikan kansalta $600-
000000 ylimääräistä voittoa
väitti Lauck joka kehottaa palk
kalautakuntaa myöntämään pal
kankorotuksen rautatiemiehille
Tuloverot v 1917 osottavat
että sokerintuottajat hyötyivät
5228 prosentin voiton osakepää
omasta ja 592 prosenttia pää
omasta kun kaikki veromaksut
oli vähennetty sanoi Lauck
Sokeriruoon viljelijät ansait
sivat 2728 prosenttia osakepää
omasta 23834 prosenttia todel
lisesti sijotetusta pääomasta ja
19104 pros pääomasta kun ve
rot oli vähennetty ja sokerin
hinta silloin oli 7 senttiä naula
sanoi Lauck
"Jos sokerintuottajat silloin
hyötyivät näin tavattomia voit
toja" sanoi Lauck "mikä on
kaan 'heidän voittonsa nykyään
jolloin sokerin hinta on 25 sen
tin tienoilla naula?"
— Jos tahdot tehdä hyvän
palveluksen tuttavallesi tilaa
hänelle Toveritar