Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Oct. 21, 1919)
No 41 8 KOTKANPOIKANEN Tiistaina Lokak 21— Tuesday Oct 21 T-~ - Hyrsky-yön lapsi Kirj Helmi Mattson I LUKU Myrsky nousi taivaan tummentain Ja salamoina välkkää valo vain Jyrinä nyt kuuluu mahtava Vesi virtaa kun koskena Luonto suuri raivoo rajusäin Maan lapset kauhuun yllättäin — Julma yö! Kauhea yö! Enpä ole nähnyt pitkiin aikoihin moko- maa sanoi Lehto-vaari aamulla kun taivas selkeni ja ensimäiset pilvettö mät valonsäteet alkoivat vapaina tai vaalle ilmestyä Hetkisen kiduttua aurinko jo täy dellä terällä lämmitti luonto riemuit si vapaudesta ja yöllinen taistelu oli voitettu kokonaan Vaari katsoi jäl leen taivaalle ja puhui kuin tietäjä ja ilmainennustaja konsanaan: — Nytpä on kumma jos ukkosil ma ja sateet eivät jo hetkeksi aikaa riitä Poutaa se on kuukauden päi vät ainakin — Saisikin olla sanoi Leena-muori tuohon Luulin jo yöllä että em me päivää enää näkisi vaan niine syntinemme tuota pikaa ijankaikki suuteen siirrymme Armoton oli yö En milloinkaan muista tuollaisen myrskyn raivonneen Tuskin mies muistiin on tällaista ilmaa nähty — Ei ukkonen tapa jos ei se sal littu ole päätteli vanhus totisena Mutta vaimo vanhus epäili: — Monta on salama tappanut lienevätkö sen syntisempiä olleet kuin me muutkaan Ruotilainen tuvan perältä kömpi lähemmäksi takkatulta ja virkkoi suu rella vakaumuksella: — Ei se juuri viattomia tapa sa lama sen minäkin uskon Monta ta pausta olen eläissäni kuullut mutta eipä ole mainittu että kehtolapseen olisi kajonnut Sitten seurasi - kertomuksia miten moni joka oli ukonilmalla kiroillut tai juossut pahaa ilmaa pakoon oli saanut rangaistuksen — Mutta antaapa kuulla eikö mi tään ihmeitä tänäkin myrsky-yönä ole tapahtunut päätteli nyt muori van hus — Niin — jatkoi siihen ruotilai nen eipä ole vielä kyläläisiä puhu teltu Kuullaanpa vain uutisia kun keritään — En tiedä muuta mutta henges sä minä Herraa kiitän kun ainakin tämän mökin asujamet säilyivät huo kasi muori Ruotilainen väänteli itseään juuri viritetyn valkean vieressä ja haukot YSTÄVÄN MUISTOLLE Kirj Alma Anderson Sua muistan lapsuuden toveri parhain — Iloissa suruissa leivänkin mu ruissa osamme vaihdoimme — Näin elämänkirjan alkulehden taitoimme On vuosien vaiheissa lehdet ne vaihtuneet — Sen viimeinen lehti — sun onnesi ruusu 'kun nuppuhun aukes — Onnesi aamuun siihen elosi raukes' On 'palanen sicluas' rinnassa nuilla se äidin lempi hälle ken sit' on vailla Sun muistosi tähden jos elo sen sallii ruusuas' hoivaan ja vaalin teli Sai sitten äkkinäisen päähän piston pistäytyä ulos mutta ovessa ehätti naapuri vastaan — Tulin katsomaan jos hengissä ollaan Se oli kova myrsky-yö — Kova oli Sattuiko surmia on ko kuultu? — Ei ihmisiä mutta luontokappa leita kaatui Lehmän menetti Sor sajoki ja puolikasvanut varsa kuoli Peltomäeltä — Salama tappoi? — Niin lehmän se tappoi Varsa oli jokirannalla uponnut liejuun Mi ten lie sinne peloissaan työntynyt — Se oli vahinko! — Eipä tuo toki köyhää koskenut rikas talollinen sen kärsi — Kärsikööt! päätteli ruotilainen palattuaan tupaan takasin — Niin kärsikööt! Rasittaa se kova onni enempi köyhiä kuin lik kaita säesti muori — No ei muuta sitten kuulu) vaa ri uteli — Tottapa kuuluu kun tulee ta rinoitua jatkoi vieras hymyillen ja pyyhkien tuuheaa leukapartaansa — Meidän talossa oli koko rytäkkä viime yönä mutta ei toki sentään hengen päälle käynyt — Tappeluko! Mitä? kysyi muo ri kiihkeänä — No ei sitä myrsky-yönä ku kaan tapella viitsi Muuta rytinää se oli Luonto teki tehtävänsä ajallaan salaman läiskeestä tai veden valumi' ti huolinut myrskyn mylvinästä eikä festa Ihminen meillä syntyi Kova o'i nuorikolla hetki uutta elämää an taessa Tavallista kovempi oli Ei kä ollut apuihmistä muuta kuin oma mies Kuka ilkeää sellaisella ilmalla lähteä apua kaukaa hakemaan jos ei aivan pahinta pakkoa ole Muori tarttui innolla asiaan: — Vai nyt siellä kestimiehen vai mo jo pääsi kantamuksestaan Po janko nikkarille antoi nuorikko vai tytönkö teki? — Poikaa odotettiin mutta tyttö pä tuo vain tuli hymähti mies Sitten kääntyi vaarin kanssa kes kustelemaan vuotuisesta sadossta -— Vai niin vai tytön Kyllä pä tuli tyttö herranilmalla maailmaan Mitä hän saaneekaan kokea kun tuol lainen myrsky jo tullessa oli vastas sa ajatteli muori puoliääneen — Mitä kummempaa kuin muut kaan köyhäin lapset sanoi ruotilai nen kuullessaan muorin huokauksen — Vai eikö tuota ole ristiä jokai sella köyhästä syntyneellä että ei juuri tee mieli sitä etukäteen ennus tella kivahti hän jatkoksi Muori ei puhunut mitään vaan ajatuksissaan jatkoi ennustelujaan: — Syntymäajasta merkitään ih misen kohtalot auringonkierrosta vuodenajoista kuunnoususta ja las kusta pilvisestä ja kirkkaasta päi västä kaikesta! Eikö liene nytkin merkityksellinen tämä myrsky-yö ty tön elämälle Ruotilainen ehätti kummastelemaan: — Olipa ettei kuollut vaimo kun oli kova synnytys Sehän ensimäi nen vaimo siihen meni — Niin meni Siihen meni Mari vainaja Ei toki lapsikaan eloon jäänyt Tälle toiselle vaimolle kun nyt kerran alkoi perillisiä tulemaan — Ei surrut kauan nikkari sitä ensimäistä Oliko vuotta ilman uut ta apua — Ei ollut Haki tämän vanhan piian sieltä naapuripitäjästä Kum ma kun lähti leskelle niin vanha piika kuin olikin — Älä sano! puolusti muori Ko mea ja nuori leski on yhtä hyvä kuin huono poikamies Muuten minä ihmettelen kun Helena lähti kotoaan Vanhemmat kuuluivat ol leen kovin vastaan Pitävät itseään hyvin arvossa kun ovat talollisia ja suurta sukua ja vävy on vain paljas käsityöläinen ja vielä leski — Mitäpä ne huonot talot jos noissa on vaikka manttaali maata kun ei ole kunnossa tuskin kapan alaa Ei kuulu rikkauttaan kiittävän nykyään Helenankaan kotitalo Hy vä kun pääsi nikkarille Sanotaan olevan näppärän miehen käsistään sen Niklas Ahon Ei tiedä miten hyvin vielä vie eteenpäin talollisen tyttären — Ylpeä on Helena! Alinomaa ho kee nikkarille että hän ei hilua ol la kenenkään nurkissa kestiläisenä Naapuri eurasi hetken ruoti- laisen ja muorin keskustelua kun vaari meni hakemaan tupakkaa vie raalle — Ne muuttavat nyt pian pois sanoi naapuri — No ja minne? utelivat muo ri ja ruotilainen yhtäaikaa — Minne nikkari muuttaa? — Kirkonkylään menevät Sieltä osti mökin Niklas ' — Tämäpä oli' uutinen — Heti menevät kun Helena siitä kykenee Ison-Kaisan mökin osti Niklas — aivan siitä Mutajärven ran nalta Mökki on kylän keskuksessa Siellä se onkin omiaan nikkari kirkonkylässä Vaari ja vieras pistivät tupakat suihin Muori ja ruotilainen jäivät ihmette lemään : Katsos vain eikö saanut Helena Niklaksen lähtemään sydänmailta — Onpa hyvä pisti vaari puhet ta väliin siellä on sitten mukava kirkkomatkalla pistäytyä evästä hauk kaamassa Niklaksen tuvassa Eipä siellä kirkolla liian paljon ennestään tuttuja ole Niin väinkin puheli muori pää see nyt sitten Helenakin omaan nurk kaan että ei tarvitse olla kestiläise nä toisen pirtissä Vai tytön teki nikkarin Helena Pitääpä viedä nuorikolle "rori- noita" jos sattuvat vielä kummiksi kutsumaan tuumi muori — Pitää toki Aurinko nousi yhä korkeammalle (Jatketaan) SUOMEN SOS-DEM NUO RISOLIITTO piti kuudennen yleisen edustaja kokouksen Helsingissä syys kuulla Kokous kesti kuusi päi vää Nuorisoliiton ja sos-deni puoluehallinnon välillä on ollut jonkun aikaa jyrkkää erimieli sy vttä taktiikk aky sy myk sista jönkä johdosta jotkut nuoriso osastot vaativat liiton eroamis ta puolueesta Menettelytapa kysymyksistä ja suhteesta _ so1" dem puolueeseen hyväksyi ko kous seuraavan päätöksen : Liiton käytännöllisen menet telytavan ohjeeksi hyväksytään seuraavat v 1917 'hyväksytyn ohjelmammle mukaiset menette lytapaperiaatteet : Suomen sos- dem Nuorisolii ton edustajakokous lausuu kivi tyksenään että luokkasoviiiton köyhälistön ja porvariston väM lä ei voi syntyä Se on talou dellinen ja ' historiallinen mah dottomuus ja merkitsisi joka ta- CKirj' Ganpc Rolf) Suomentanut T R Kotka nuori huipull' kallion avaruuteen siintävähän silmäs Taivahalla kehrä auringon mäet laaksot kultavärein värjää Siniautercessa tai vahan ylväät kotkat liiti rohkein rinnoin Tuosta kumma tunne rintahan nuoren sai ja pilviin notts' se innoin Ylös ylös tahtoi sekin ponnis taa Kaihoten se soivan kuuli tuulen Ylös! Ylvähänä missä liitää saa — Hohtehessa heimoäänet kuu len Mutt' oi' heikot vielä siivet sen Voimat kestäneet ei kera tahdon Voitti myrsksy kotkanpoikasen heitti helmaan aallon valkovah don Mutta ylös tohti sittenkin katsoa se korkeutta kohti Vaikka siivet vielä heikotkin kotkan mieli katseestansa hohti pauksessa vain sitä että köyhä listö jäisi orjuuteen ja porvaris to herruuteen 'Senvuoksi täy tyy köyhälistön valtiollisen toi minnan perusohjeen olla että on pysyttävä erossa luokkaso-vinto- ja kompromissipolitiikas ta sekä horjumatta käytävä loppuun asti leppymiätöntä luok kataistelua porvariston herruu den kukistamiseksi1 Köyhälistön vapautuksen en simäiseuä ehtona an että työtä- tekevät riistetyt luokat valiot tavat porvaristolta omiin kä siinsä valtiollisen vallan Tätä tehtävää varten on luokkatictoi sen työväen järjestäydyttävä -niin voimakkaasti kuin se kapi talistisessa valtiossa "suinkin on mahdollista Sitten kutr työtä tekevä kansa on saanut valtiolli sen vallan itsellensä niin että se voi todella olla kaiken vallan haltijana ja käyttäjänä syntyy todellinen kansanvalta joka lo pettaa tuotantovälineitten yksi tyisomistuksen ja poistaa luok kavastakohdat saattaa kaikki kansan jäsenet luovaan työhön sekä järjestää sosialistisen : yh teiskunnan Tämä ei suinkaan voisi toteu tua jossakin yksityisessä maas sa jos muissa maissa kapitalis mi säilyisi yhä vankasti jaloil laan "Mutta nyt nähdäänkin kapitalismin perustusten horju van kaikkialla Kapitalistisen niailman sisäiset ristiriidat jot ka johtivat kansainväliseen köy hälistön vallankumousliikkee seen joka äärettömin ponnis- (Tatkoa seitsemännellä sivulla) : SUOMENLINNA Kirj Alma Anderson Oi kauhun linna Suomen tää mitä se kätkeekään? Jos kertoa nää muurit vois ne tuskaiu summan ilmi tois ne kauhun kieltä kertois kan salle Suomen Toverit ennen reippahat vankeina viruvat kurjuutta nälkää kärsien kielensä mykiks' jäykkyen kauhuista joita ei kielin kuvata voi "Kaatajat kuulkaa kaiken maan ! Meitä jo auttakaa! Me emme jaksa enempää kärsiä tätä elämää!" he huutavat '"Tuokaa rneil!' leipää ja vapaus!" !