Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Oct. 28, 1919)
This Issue of ihe Toveritar contaln no artlcles auch aa require an afflrmed translatlon accordlng to Act of Oct 1Sth 1917 TOVERITAR Painos 805 1 ERIKAN SUOMALAIS- TYÖLÄISNAISTEN E N K ANNATTAJA ORGAN OF THE FINNISH VVORKING VVOMEN IN No 42 Tiistaina Lokak 28 — Tuesday Oct 28 1919— Yhdeksäs Vuosik "EIKÖ PÄIVÄ KOS KAAN KOITA?" Eräs tunnettu Englannin Osuustoi minnallisen Naisliiton jäsen julkai si äskettäin sikäläisessä Co-operative News'issä seuraavan kirjotulisen: Nykyään "kääntää katseensa pois päivälehdistä täynnä inhoa Nekin meistä jotka tajusivat et tä sota oli väärä eivät voineet tukahduttaa sitä heikkoa toivoa että siitä sittenkin voisi syntyä jotain hyvää Nyt tätiläkin heik ko toivo ori rauennut Sota jatkuu yhä miehet jotka luottamuksellisesti ottivat 'pes tin "sodan jatkamiseksi" ovat vielä armeijan riveissä 'kaiken laatuisten mitä kauheampien so tataiteiden valmistus jatkuu ja edesvastuuttomat "pääkirjotuk set" puhuvat ääntään värähdyt tämättä "seuraavasta sodasta" Eipä ihme siis jos meidän nais ten sydämet särkyvät ja silmäm me täyttyvät kyynelillä kun me murheellisina kysymme toisil tamme: "eikö päivä koskaan ole koittava?" Hallitus on äskettäin ilniotta nu t että retkemme Venäjälle on tullut maksamaan 69285000 puntaa (noin 5 miljaardia mk) ja siihen ei vielä ole' luettu huk kaanmenneitä ihmishenkiä ja särkyneitä sydämiä! Meidän valtiomiehemme selit tävät1 että olemme vararikon partaalla ja kuitenkaan emme näe mitään vakavaa yritystä me nojen supistammiseksi Luon nollinen tie siihen olisi sotilai demme merimiestemme laivo jemtne jä sotavoimiemme pois kutsuminen maasta jossa me to distettavasti aina olemme koetta neet sammuttaa jokaisen valon välähdyksen ja asettaa tilalle mustan terrorin ja tsaarismin typerän raakuuden Me odotamme nyt miehiämme takaisin ja toivomme heidän pa laavan koteihinsa perheittensä keskuuteen siviilielämään ja työhön jöka iheitä kipeästi kai paa : Me emme tahdo että lai vamme enää kulottavat sotajouk koja ja ampumatarpeita vaan e lintarpeita Mutta miten me voimme toivoa 'pääsevämme tä hän kun me tiedämme että mi nisteristö arvelematta hyväksyi tämän Venäjän-retken ilman parlamentin suostumusta ilman mitään keskusteluja? Olen synkkänä lukenut uudes ta pikatykistä joka voi ampua 480 laukausta minuutissa Mer killisiä tulee' niiden miesten olla jotka keksivät tällaisia paholai sen koneita täysin tietoisina sii tä ettei tällaisilla apuneuvoilla mailmaa paranneta tai rakenne ta parempaa -yhteiskuntaa vaan että niitä käytetään heikkoluisia ja hentoja kanssaihmisiä vas taan 'Yksi suurimmista kansainväli syyttä uhkaavista 'vaaroista on Yhdysvaltain kongressillle esi tettävä lakiehdotus joka tulee tekemään Amerikan armeijan kuusi kertaa suuremmaksi kuin mitä se oli ennen sotaa ja pakot taa kaikki yhdeksäntoista vuotta täyttäneet nuorukaiset riveihin Kun parhaimpia aivoja voi daan käyttää keksimään niin in hottavia asioita kuin mitä on e- dellämainittu pikatykki 'kun va paamielinen lehti antaa siitä melkein palstan pituisen kuva uksen kun suuri kansa jonka johtava mies on kerran lausu nut että "Amerikka on liian yl peä ryhtyäkseen sotimaan'' en simmäisenä kiiruhtaa suunnitte lemaan armeijan suurentamista kun maanmiehemme- ja naisem me valitsevat johtaviin asemiin miehiä jotka puhuvat tulevaa sotaa silmälläpitäen kun tämän nykyisen sodan kaikki kaameat seuraukset ovat vielä näkyvissä kaikkialla minne vain käännäm me katseemme me tuskin roh kenemme ajatellakaan kansain välisyyttä Mutta juuri pimeim pänä aikana me tarvitsemme kaiken uskomme ja luottamuk semme oikeuden voittoon Jo kaisen meistä tulee olla sellai sen: "joka taakseen ci katsonut kos kaan vaan aina uljaana eespäin astui ei epäillyt pilvien väistyvän pois ja oikeutta kuinka jos "loukattu ois sen vihdoinkin voittavan tiei" Tässä puhuu meille esitaisteli jain henki Ja- mehän olemme todellisia rauhan esitaistelijoita Tämän hengen innoittamina me tulemme voittamaan Mutta meidän on omaksuttava Croni w el Iin tunnuslause: "Luota ju malaan mutta pidä ruutisi kui vana'1 On kehnoa olla toivori kas ja luottavainen ellei sa malla koeta tehdä jotakin olojen parantamiseksi "" Mitä tekevät meidän osuus toimintaa harrastavat naisem me? v MiddIeshrough'n kongressi) osotti että Naisliiton jäsenten suuri enemmistö koko sydämes tään tahtoo toimia kansainväli-' svvden hyväksi Mutta mitä otiN tehty? Aseena tämäntalvisessa taiste lussa olisi käytettävä joko Liiton tai jonkun muun kansainvälisyy den puolesta esiintyvän naisjär- jestön joukkokokousta 'Elleivät sotilaamme ole saapuneet taKai sin (on luvattu että he tulevat olemaan kotona marraskuussa) on saatava aikaan mitä jyrkin vastalause ja kokous osoittakoon selvästi kansalle että tuhannet parhaimmista naisistamme vaa tivat rauhaa kansainvälisten ys tävyyssuhteitten solmiamista ja kaikkien kansain todellista liit toa Mitä muuta me voimine tehdä kansainvälisyyden hyväksi? En nenkuin valitsemme yhtään miestä tai naista kunnallisiin luottamustoimiin ja ""etenkin par lamenttiin tulee meidän olla sel villä siitä että nämä ovat todel lisia internationalisteja Tämä tehtävä on niin yksinkertainen että jokainen voi olla mukana sen täyttämisessä Me 'voimme pysyä rohkeina työssämme kansainvälisyyden TUOKIOKUVIA m' on el° raataialle? P I V HAT V O T V 't' on c'° i''m'sil'e Hl A {VI A N I A — ''-'"e joka raataa LLilllllJ In päivät pitkät uuvuksissa syvällä maan uumenissa "VELJET JA SISARET" ' sekä päällä maan kamaran? Tämänpäiväiset työväen taistelut eivät ole enää yksinomaan miesten Kärsimystä ! Sitä elo nykyajan taisteluja ne ovat työläismiesten ja onnettoman palkkaorjan -naisten yhteisiä taisteluja Sellaisen "joka raataa tltlttenvsti piirteen näkee kaikkialla teräslakko- päivät pitkät yöhön asti alueella jossa riehuu nykyään hirvit- eteen niukan toimeentulon tävä luokkasota aseettomain lakko laisten ia kuularuiskuilla varustettu- Kärsimystä! Kärsimystä jen työnantajien välillä Kukaan ei voi olla huomaamatta ja tunnusta matta sitä lämmintä osanottoa jo ta naiset lakkoalueella osottavat mies- tovereiden taistelua kohtaan kertovat asiantuntijat Siellä ei kutsuta lak- N?lkil- ata- ko ISSa kolaisia kokouksiin ainoastaan yhdellä sanalla: Veljet kuten ennen vaan kahdella sanalla Veljet ja sisaret Lakkolaisten joukossa on paljon teräs- ja rautateollisuudessa työsken televiä naisia Garyssäkin on lähes kaksisataa rautaruuvitehtaassa työs- + W1„ i U ' kentelevää naista lakossa jotka täyt- n„ "irH „ r:utäiiiisa suita kaikki toivon heelmät surua ja "suurta huolta taistelua eteen elon ! Jäytäessä mieltä pelon: mitä tuopi huomispäivä? sekä itku pikkulasten Äidin valjun kyyneleitä suru isän syntyneitä kohtaan orjan eldon kurjaan Pettymystä orja raukka pettymistä joka hetki — Mutta miksi aina samaa kärsimystä pettymystä ? kysyt usein tuskissasi Vastaa ääni povessasi — tunnon ääni sanoin suorii Siks' kun vielä moni orja maassa ryömii raukan lailla suutelevi sitä kättä joka iski säälimättä verihaavoin orjain rinnat tävät osaltaan kaikki lakon synnyttä mät velvollisuudet Varhain aamulla satoi tai paistoi nähdään nämä nai set ensimäisinä lakkovahtilinjalla Nä mä uljaat naiset ovat onnistuneet käännyttämään paljon enemmän rik kureita takasin tehtaiden porteilta kuin- miestoverit Kurjan rikkurinkin mielessä täytyy syntyä ajatus että hä nen tekonsa on väärä kun sen hänel le sanoo nainen sillä rikkurillekin e dustaa nainen äitiä ja kotia Hen kensä uhalla tunkeilevat naiset teh taisiin käännyttämään rikkureita lak kolaisten puolelle Nuoret 16- 17- Siks' kun vielä- ihmisiltä vuotiaat neitoset marssivat miestove- tieto punttUU yhteisyöhön reiden rinnalla lakkovahtilinjalle Niin puuttuu sopu veljestllllto innokkaita he ovat niin luokkavel- joukkovoiman tarmo kunto vollisuutensa tuntevia että he ovat vaatiakseen oikeutta kuin soihdunkantajia lakkorintamal la Garyn lakkokomiteakin ylpeilee 17-vuotiaasta tyttösestä joka roh kean ja innostavan toimintansa vuok si lakkolaisten keskuudessa on saa nut heiltä hyväilynimen Garyn "Joan de Arc" Lakkolaisten kokoukset ovat muo dostuneet heidän perhejuhlikseen Lakkolaisten vaimot ja lapsetv ovat niissä mukana sillä naiset tahtovat tietää mitä heidän miehensä ajatte levat ja päättävät he tahtovat seisoa Mjks £t myiin mmse heidän rinnallaan sensijaan kun olisi- nykyajan palkkaorja vat kotona ja valittaisivat puutteesta yhteistyöhön velievteen? Siina tie on väkevyyteen Vaatiakseen mitä siltä ryöstänyt on vuosisadat väkevämmän voima valta mik' on vienyt kaikkialta elämäsi — vapautesi Väkevämpi ! Siinä mahti joka johtaa elon juoksun Joka määrää heikompansa toimimahan tahtoansa jonka eessä kaikki taipuu sma vaikeuksista "Minä ja on raadanta teräsmyllyissä" eräs lakkolaisnainen "Minä tiedän mitä isä" sanoo olen työskennellyt teräsmyllyssä ruuvien mittaajana ja vaikka kuinka olisin raatanut en voinut ansaita $300 enempää päivältä Tämä taistelu onv voitettava ja meidän naisten on siinä oltava mukana" -puolesta Osuustukkukaunpain me käy jo kauppaa Venäjän 1anssa ja on pian kuten toi vomme käyvä sitä muidenkin maiden kanssa Aina ja kaikkialla on osuus toimintanaisten pidettävä kiinni siitä tosiasiasta että osuustoi minta on rajaton liike että osmistoimintaviiki kuulukoonpa „„„ii joukkovoiman luovaan voimaan Eemeli Rautiainen Milvvaukeen piirissä ovat lakkolais ten vaimot järjestäneet tehtävänsä lakkolaisten avustamiseksi niin että osa heistä on aina miesten paikalla lakkovahtilinjalla jolla aikaa miehet saavat käydä lepäämässä ja toffiet nai set tuovat lakkovahdeille vuorollansa kahvia ja voileipää "En osaa kertca kuinka suloiselta ja innostuttavalta tuntui kun vaimoni hämmästytti mi nua tuomalla kuumaa kahvia ja lei pää minulle ja tovereilleni lakkovah disaa eräänä sateisena yönä" sanoin eräs lakkolainen sanomalehden baas- "Sellainen menettely vai mojen puolelta innostaa uhraamaan '') Englannin Osuustoiminnal lisen Naisliiton kongressi viime heinäkuussa se sitten mihinkä kansallisuuteen uniansa a a muuoMaa taikkena Bitelu" ainoan perheen joka tekee tyoti samau päämäärän hyväksi — mailinanluton hyväksi (Jatkoa toisella sivulla)