Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (April 23, 1918)
SIVU KAKSI Tiistaina Huhtikuun 23 P No 17 Teollisuuden kumo uksellisista vai kutelmista '" Laajimmalle ja syvimmälle u lottuva : vallankumous minkä tunnemme on tapahtunut vallan kumous tuotannossa Aste as teelta oit kapitalistinen tuotanto tapa vaatinut syrjäytettäväksi "kaikki ne lait tavat ja laitokset jotka kulloinkin ovat sen edis tystä hidastaneet Kapitalistinen tuotanto un' alistanut ihmisten entiset jumalat — sähkön ja mo net muut luonnonvoimat palve lukseensa ja koko ihmiskunnan käytettäväksi ja ohjattavaksi Sen edistys on kohottanut luon nontieteen kirkon pannakirouk sesta koska se on tarvinnut sen palvelusta Se on muuttanut ko tityön tehdastyöksi ja siirtänyt otiorjattaren ' koneitten ääreen tehden hänestä palkkaorjan Ka pitalismin nousu on aiheuttanut Vallankumouksen myöskin ihmis ten ajattelussa Kun koneteolli $mis muutti kotityön vähitellen tehdastyöksi ja naiset siirtyivät Suurilukuisesti tuotannon palve lukseen alkoi keskiaikainen kir ton luoma muuri särkyä naisen lenkisen elämän ympärillä i'alk'kaorjana alkoi nainen ajatel a toisella tavalla kun ennen ko tiorjana Hänen asemansa muut tui kodissa sekä yhteiskunnassa Entisajan työnjaon rakentama erottava kuilu miehen ja naisen viilillä häviää ja tilalle kasvaa vä hitellen yhteinen luokkatunne piinpä näemmekin työväenliik keen yaatimustenjoukossa myös kin naisia' koskevia vaatimuksia kuten naisten äänioikeus äitlys jjäkuutus opinto-oikeus 'altii palkka ja monia muita vaatimuk sia joiden tai'kotus_ on parantaa naisen inhimillisiä ja yhteiskun nallisia oloja Naisen erikoisase ma on vähitellen häviämässä Hänen entinen Ijotityöhaikuincii yhteiskunnallinen asemansa ci voi ' enää palautua vaikka sitä kuinka ihannoitaisiin 'Vanhanai kuihen 18-vuosisadan nainen kä sitteineen ja kykyineen ei sovel tuisi nykyaikaiseen elämään Porvarillinen naisliike on yii puolivuosisataa sitten vaatinut naisten pääsyä uumille eri aloil le joille teollisuus ei ole heitä suorastaan vienyt saamatta kui tenkaan mitään suuria aikaan Mutta taloudellinen kehitys — tarve — on tehnyt sen muuta malla käden käänteellä 'Lääkä reinä insinööreinä kemisteinä professoreina lakiasioitsijoina ja lainlaatijoina ajateltiin naisia vielä muutama vuosi sitten nau rahdellen ja ivaten Taloudelli nen välttämättömyys on sodan ajalla pakottanut naiset astu maan noille aloille joille nais liike on taistellut niin kauan pää syoikeutta Nykyään on jo kym meniä tuhansia naislääkäreittä ji sotavirastot julistavat tarvitta van heitä lisää Lääketieteelliset opistot avaavat heille ovejjsa ia hallitukset kehottavat naisia hankkimaan niissä opintoja Tämänpäiväinen teollisuus tar vitsee suunnattoman määrän ke mistejä ja insinöörejä ja naisille avataan oppilaitoksia joissa he voivat oppia niitä taitaja Meillä Amerikassa on nyt jo kahdeksan milj naistyöläistä 'oista yli seitsemän milj on teol lisuuden palveluksessa eli kol masosa koko teollisuustyöläisten joukosta on naisia 'Noin 4000 naista toimii lakiasioitsijoina Sa ta vuotta sitten oli naisille avoin na vain seitsemän eri työalaa nyt on jo yli neljäsataa alaa joissa naiset työskentelevät Sa toja ammattikouluja on perus tettu naisia varten viime vuosien ajalla Sodan ajalla on naistyöläisten lukumäärä Saksassa lisäanti'-: melkein puolella V 1907 oli Saksassa seitsemän ja puoli mi naistyöläistä V 1916 oli Saksas sa" lähes neljä milj naista suli moissa rautalankamyllyissä sekä muilla metallityöaloilla He kai vavat vallihautoja kuljettavat ju nia ajavat kuormavaunuja vil jelevät maata valmistavat sota tarpeita ja yleensä ovat ottaneet kaikilla aloilla miesten paikat Englannissa ja AValesissa oli jo V 1911 lähes 5 milj naistyöläistä ja sodan aialla on heidän luku määränsä lisääntynyt vii miljoo nalla He kuten Saksan naiset kin suorittavat kaikenlaisia teh täviä Yksistään liikenteen pal veluksessa rautatiellä oli v 1914 11000 naista ja kahdessa vuo dessa lisääntyi heidän lukumää ränsä niin että 1916 heitä ' oli 33000 Ranskassa on naistyöläis ten lukumäärä ollut seitsemän ja puoli milj mutta joka on sodan ajalla tavattomasti siitä kohon nut Yksistään ampumatarve tehtaissa on heitä 3C0000 Ita liassa oli teollisuustvöläisnaisja v 1911 noin puolitoista milj ja noin kolme milj maanviljelyk sessä Viime jouluk antoi Ttalian so tavirasto määräyksen asettaa 90 pros naisia sotatarvetchtai siin joten heidän lukumääränsä siinä tapauksessa on huomatta vasti entistä suurempi" Venäjäl lä ': on teollisuusaloille siirtynei den' naisten lukumäärä lisäänty nyt 20 — 30 pro Samoin Hollan nin teollisuustyöläisnaisten lukuj määrä on lisääntynyt noin 25 pros sodan aialla Kun ' naisia on noin suuret määrät siirtynyt suoranaisesti tuotannon palvelukseeni heille on yht'äk'kiä avautunut afVauälu- sf a -työaloja' heistä on tullut tär keitä tekijöitä tudtaivhö -iekä yhteiskunnan palveluksessa jos ta on ollut seuraus että kansa kuntain kuolinkamppaihlss on 'nivuskin jouduttu 'vetoamaan naisten velvollisuuteen -ia: uhrau tuvaisuuteen Tämä kaikki on ol lut omiansa juuri herättämää tasa-arvoisuustuntoa naisissa et tä he eivät ojekaaif enää toisar voisia kotimikkeja joipa heitä öh ennen pidetty Kun -he suoritta vat työt täyttävät raskaat:-vel-vollisuutensa vaativat he 'myös kin niiden r mukäisia-oikeuksia Niinpä alkavat sotiviin maitten naiset aikalailla kovaäänisesti ' vaatia äänioikeutta lakien tur vaa ja ''monia muita oikeuksia Canadan ja Eng! naiset ovat jo sodan ajalla saaneet äänioike uden Hollannin Kanskaii Ita lian ja Itävalta-Unkarin naiset kongresseissaan ovat asettuneet vaatimaan asioita joista ei vielä joku vuosi sitten paljonkaan pu huttu Naisten lisääntyneet 'vel vollisuudet ovat kasvattaneet heissä oman-arvontuntoa sekä toisaalta kapitalistinen riisto teol lisuuden palveluksessa opettaa naiset näkemään asemansa vhä selvemmin luokka näkökannalta Naiset eivät ole saaneet samaa palkkaa samasta työstä kuin miehet joten 'he tulevat yhä sel vemmin näkemään että kapita listit käyttävät heitä aseena mies työläisten palkkojen Ja samalla r'intason alaspainamisessa Nai silla on myöskin kurjan kurjat suojelus- y m lait vastassaan Italian ja Itävalta-Unkarin nai set hiljattain pitämässään kon ferenssissa päättivät vaatia työ läisnaisten työoloille ja palkoille lainlaadinnallista suojelusta ja määrittelyä Naiset eivät voi li sääntyneen riiston 'ja velvolli suuksien rasittamana olla ajatte lematta ja toimimatta luokkaetu jensa mukaisesti niin vaikea 'kun se nykyään onkin 'Tiedämme miten kävi Saksan äskeisen la kon' Mutta vaikka työläisten joukkotoiminta on vaikeaa _ ja melkein mahdotonta sodan ajal la niin nousee se sitä 'voimak kaampana sodan loputti'" Soti vien maiden työläisnaiset jotka melkein yksin oyat käyttäneet teljtaitä viljelleet maata ja muu tenkin kantaneet sodan raskasta taakkaa eivät enää alistu ja sovel lu vuosisatoja vanhoihin kaavoi hin Porvarillinen yhteiskunta on heidän kasvaneelle itsenäisyydel leen liian ahdas ja he tulevat ole maan 'voimakkaana johtavana tekijänä murtamassa kapitalis min ijestä kansojen hartioilta Se taloudellinen vallankumous mikä on tapahtunut viime vuosi sadalla kansojen taloudellisessa elämässä on jo melkein niin val mis että sen lojpulause voidaan hyvin pian kirjottaa Oikomisia sekä uusia näkökohtia Koska näyttää että tässä ju tussa — sos naisliike — on Vää rin käsitetty ja oikaistu ja yhä parannettu ' niin lienee allek myöskin oikeus oikaista väärin käsityksiä Ensiksikin M Heikkinen sa noo tämän väittelyn johtuvan siitä kun T:n ed toimittaja sa noo sosialististen naisten toimin taa sos naisliikkeeksi Se oli i rchdys Ainakaan allek ei taker tunut siihen kohtaan sen tähden että siinä oli tuo sana: sos' nais liike' vaan sen oheen liitettyyn 'selitykseen'' Minusta on toisarvoinen asia miten ta! millä nimellä jotain il miötä nimitetään pää-asia on se miten kullakin' nimellä tarkoitet tua 'ilmiötä selitetään Tuossa kyseessä olevassa kirjotukscssa selitetään sos naisliikettä siinä valossa' tfttä: vaikka sen "liike" sahan edellä'- kävisi useampiakin atrihtjutteja niin siitä ei' voi saa da1 muuta "käsitystä kuin että niaiilittll liike on joku' erikoinen yhteiskunnallinen liike ia' siitä se yhteentörmäys johtui " Sos naisliike ei kuitenkaan ole mikään itsenäinen liike vaan on se sosialistisen työväenliikkeen yksi haara tai aikoinaan tehofc „ kaaksi huomattu väline jonka a-vulla- on sosialistista agitatsioo nia voitu perusteellisemmin teh dä naisten keskuudessa mutta jonka tehtävä loppuu silloin kun naiset itsetietoisina tulevat mu kaan sos työväenliikkeeseen Sos työväenliikkeen tehtävä jatkuu vielä sittenkin niin kau an kunnes eri yhteiskuntaluokat lakkaavat olemasta tai toisin sa noen: niin kauan kunnes työ väenluokka saa yhteiskunnallisen vallan käsiinsä jollon alkaa sen ohjelman toteuttaminen ja edel--lcen kehittäminen Tästä asias ta on ehkä selvimmin sanonut Eva- R joten on turhaa sitä e nään toistaa - Sen sijaan on tässä jutussa il mennyt eräitä uusia näkökohtia jotka ansaitsevat tulla 'huomioon otetuiksi M Heikkisen 'viimei sessä kirjotuksessa on vieläkin 'eräs epäselvä kohta nim kun M H puhuu sos naisliikkeestä niin hän sanoo: "Auktoriteetti mai neen saavuttaneet puoluetoverit tarkoittavat tuolla sanalla sitä ilmiötä kun työläisnaiset jo en nen sosialistipuolucen olemassa oloa ovat taistelleet luokkataiste lua" Siis sos naisliikettä on ollut jo ennen s puolueen olemassa o loa Mutta samassa kirjotukses sa vähä myöhemmin sanotaan että 'pohjaa sellaiselle liikkeelle ovat raivanneet lakot ja Itebelin "Nainen ja Sosialismi" :Ellen rehdv on mainittu teos ilmes tynyt jälkeen päin kun sosialisti puolue on perustettu ia jos ker ran sos naisliikettä on ollut_ en nen sos puolueen perustamista niin ikumpi noista määritelmistä on oikea ia kumpi väärä? Tai jos molemmat ovat oikeita niin voidaanko jonkun liikkeen ilmai sumuodoille raivata pohjaa ''vuo sikausia jälkeenpäin kuin kv secssä oleva liike on jo ollut ole massa? Minä voin kyllä ottaa kontolleni syyn jo etukäteen et tä 'en ehkä ymmärrä paremmin vaikka ei suinkaan halua puutu- Eräs toinen uusi näkökanta on se kun M H tahtomattaan joutua selittämään käsitettä mies ja nainen vaikkei luullut sitä alunpitäin tarpeelliseksi (Minä olen käsittänyt että tä män jutun tarkolus on ollut se littää alunpitäen käsitettä nai nen) Tekee mieleni myöskin sanoa asiasta mielipiteeni M Heikki nen sanoo että meillä sosialistein la ei ole asiasta muuta käsitettä kuin ihminen jonka ei erikseen vaan yhdessä muodostavat mies ja nainen (Ollaksemme johdon- mukaisia ei meillä sosialisteilla saa olla tämän ihmisen liikkeis täkään muuta' käsitettä kuin so sialistinen työväenliike — sa loin kun on kysymyksessä sosia listinen ihminen — jonka Ci erikseen vaan yhdessä muodos-' taa sosialististen miesten ja nais ten yhteenliittyminen eli liike) Tulevaisuuden miehestä ja naisesta ei meillä kylläkään ole muuta käsitettä kuin ihminen muuten kuin sukupuolensa täh den mutta mehän elämme nyky ajassa ja väittelemmc nykyajan liikkeistä ja ilmiöistä- ia silloin meillä sosialisteillakin täytyy ol la aikaansa ja tarjotustaan vas taavat käsitteet Nykyaikana vie lä on niin iso ero miehen ja nai- sen välillä muutenkin kuin suku puoliero (tarkotan miehen ja naisen jokapäiväisiä toimia tai yleensä n s sTeluclämää sillä mitä muuta se eroavaisuus voisi olla joka ei ole- sukupuolisuutta ) että se vastaa niitä käsitteitä' Nykyinen järjestelmä ei kuiten kaan ole sitä eroa aikaan saanut vaan on se tapahtunut jo paljon ennen Sealkaa jo niiltä ajoilta jolloin työnjako miehen ja nai sen välillä on tapahtunut s t s silloin kuin nainen on -jäänyt ko tiliettä vartioimaan ja lapsia hoi tamaan sillä aikaa kuu mies on ollut taistelussa ulkoapäin uh kaavaa vihollista vastaan tai ryöstöretkillä jonkun toisen hei mon asumilla alueilla Tuo ero lienee ollut suurin silloin kun "oikein tosissaan harkittiin onko naisella nieluakaan": (Naisen jou-