SIVU KAKSI
Tiistaina Huhtikuun 23 P
No 17
Teollisuuden kumo
uksellisista vai
kutelmista '" Laajimmalle ja syvimmälle u
lottuva : vallankumous minkä
tunnemme on tapahtunut vallan
kumous tuotannossa Aste as
teelta oit kapitalistinen tuotanto
tapa vaatinut syrjäytettäväksi
"kaikki ne lait tavat ja laitokset
jotka kulloinkin ovat sen edis
tystä hidastaneet Kapitalistinen
tuotanto un' alistanut ihmisten
entiset jumalat — sähkön ja mo
net muut luonnonvoimat palve
lukseensa ja koko ihmiskunnan
käytettäväksi ja ohjattavaksi
Sen edistys on kohottanut luon
nontieteen kirkon pannakirouk
sesta koska se on tarvinnut sen
palvelusta Se on muuttanut ko
tityön tehdastyöksi ja siirtänyt
otiorjattaren ' koneitten ääreen
tehden hänestä palkkaorjan Ka
pitalismin nousu on aiheuttanut
Vallankumouksen myöskin ihmis
ten ajattelussa Kun koneteolli
$mis muutti kotityön vähitellen
tehdastyöksi ja naiset siirtyivät
Suurilukuisesti tuotannon palve
lukseen alkoi keskiaikainen kir
ton luoma muuri särkyä naisen
lenkisen elämän ympärillä
i'alk'kaorjana alkoi nainen ajatel
a toisella tavalla kun ennen ko
tiorjana Hänen asemansa muut
tui kodissa sekä yhteiskunnassa
Entisajan työnjaon rakentama
erottava kuilu miehen ja naisen
viilillä häviää ja tilalle kasvaa vä
hitellen yhteinen luokkatunne
piinpä näemmekin työväenliik
keen yaatimustenjoukossa myös
kin naisia' koskevia vaatimuksia
kuten naisten äänioikeus äitlys
jjäkuutus opinto-oikeus 'altii
palkka ja monia muita vaatimuk
sia joiden tai'kotus_ on parantaa
naisen inhimillisiä ja yhteiskun
nallisia oloja Naisen erikoisase
ma on vähitellen häviämässä
Hänen entinen Ijotityöhaikuincii
yhteiskunnallinen asemansa ci
voi ' enää palautua vaikka sitä
kuinka ihannoitaisiin 'Vanhanai
kuihen 18-vuosisadan nainen kä
sitteineen ja kykyineen ei sovel
tuisi nykyaikaiseen elämään
Porvarillinen naisliike on yii
puolivuosisataa sitten vaatinut
naisten pääsyä uumille eri aloil
le joille teollisuus ei ole heitä
suorastaan vienyt saamatta kui
tenkaan mitään suuria aikaan
Mutta taloudellinen kehitys —
tarve — on tehnyt sen muuta
malla käden käänteellä 'Lääkä
reinä insinööreinä kemisteinä
professoreina lakiasioitsijoina ja
lainlaatijoina ajateltiin naisia
vielä muutama vuosi sitten nau
rahdellen ja ivaten Taloudelli
nen välttämättömyys on sodan
ajalla pakottanut naiset astu
maan noille aloille joille nais
liike on taistellut niin kauan pää
syoikeutta Nykyään on jo kym
meniä tuhansia naislääkäreittä ji
sotavirastot julistavat tarvitta
van heitä lisää Lääketieteelliset
opistot avaavat heille ovejjsa ia
hallitukset kehottavat naisia
hankkimaan niissä opintoja
Tämänpäiväinen teollisuus tar
vitsee suunnattoman määrän ke
mistejä ja insinöörejä ja naisille
avataan oppilaitoksia joissa he
voivat oppia niitä taitaja
Meillä Amerikassa on nyt jo
kahdeksan milj naistyöläistä
'oista yli seitsemän milj on teol
lisuuden palveluksessa eli kol
masosa koko teollisuustyöläisten
joukosta on naisia 'Noin 4000
naista toimii lakiasioitsijoina Sa
ta vuotta sitten oli naisille avoin
na vain seitsemän eri työalaa
nyt on jo yli neljäsataa alaa
joissa naiset työskentelevät Sa
toja ammattikouluja on perus
tettu naisia varten viime vuosien
ajalla
Sodan ajalla on naistyöläisten
lukumäärä Saksassa lisäanti'-:
melkein puolella V 1907 oli
Saksassa seitsemän ja puoli mi
naistyöläistä V 1916 oli Saksas
sa" lähes neljä milj naista suli
moissa rautalankamyllyissä sekä
muilla metallityöaloilla He kai
vavat vallihautoja kuljettavat ju
nia ajavat kuormavaunuja vil
jelevät maata valmistavat sota
tarpeita ja yleensä ovat ottaneet
kaikilla aloilla miesten paikat
Englannissa ja AValesissa oli jo
V 1911 lähes 5 milj naistyöläistä
ja sodan aialla on heidän luku
määränsä lisääntynyt vii miljoo
nalla He kuten Saksan naiset
kin suorittavat kaikenlaisia teh
täviä Yksistään liikenteen pal
veluksessa rautatiellä oli v 1914
11000 naista ja kahdessa vuo
dessa lisääntyi heidän lukumää
ränsä niin että 1916 heitä ' oli
33000 Ranskassa on naistyöläis
ten lukumäärä ollut seitsemän ja
puoli milj mutta joka on sodan
ajalla tavattomasti siitä kohon
nut Yksistään ampumatarve
tehtaissa on heitä 3C0000 Ita
liassa oli teollisuustvöläisnaisja
v 1911 noin puolitoista milj ja
noin kolme milj maanviljelyk
sessä Viime jouluk antoi Ttalian so
tavirasto määräyksen asettaa
90 pros naisia sotatarvetchtai
siin joten heidän lukumääränsä
siinä tapauksessa on huomatta
vasti entistä suurempi" Venäjäl
lä ': on teollisuusaloille siirtynei
den' naisten lukumäärä lisäänty
nyt 20 — 30 pro Samoin Hollan
nin teollisuustyöläisnaisten lukuj
määrä on lisääntynyt noin 25
pros sodan aialla
Kun ' naisia on noin suuret
määrät siirtynyt suoranaisesti
tuotannon palvelukseeni heille
on yht'äk'kiä avautunut afVauälu-
sf a -työaloja' heistä on tullut tär
keitä tekijöitä tudtaivhö -iekä
yhteiskunnan palveluksessa jos
ta on ollut seuraus että kansa
kuntain kuolinkamppaihlss on
'nivuskin jouduttu 'vetoamaan
naisten velvollisuuteen -ia: uhrau
tuvaisuuteen Tämä kaikki on ol
lut omiansa juuri herättämää
tasa-arvoisuustuntoa naisissa et
tä he eivät ojekaaif enää toisar
voisia kotimikkeja joipa heitä öh
ennen pidetty Kun -he suoritta
vat työt täyttävät raskaat:-vel-vollisuutensa
vaativat he 'myös
kin niiden r mukäisia-oikeuksia
Niinpä alkavat sotiviin maitten
naiset aikalailla kovaäänisesti
' vaatia äänioikeutta lakien tur
vaa ja ''monia muita oikeuksia
Canadan ja Eng! naiset ovat
jo sodan ajalla saaneet äänioike
uden Hollannin Kanskaii Ita
lian ja Itävalta-Unkarin naiset
kongresseissaan ovat asettuneet
vaatimaan asioita joista ei vielä
joku vuosi sitten paljonkaan pu
huttu Naisten lisääntyneet 'vel
vollisuudet ovat kasvattaneet
heissä oman-arvontuntoa sekä
toisaalta kapitalistinen riisto teol
lisuuden palveluksessa opettaa
naiset näkemään asemansa vhä
selvemmin luokka näkökannalta
Naiset eivät ole saaneet samaa
palkkaa samasta työstä kuin
miehet joten 'he tulevat yhä sel
vemmin näkemään että kapita
listit käyttävät heitä aseena mies
työläisten palkkojen Ja samalla
r'intason alaspainamisessa Nai
silla on myöskin kurjan kurjat
suojelus- y m lait vastassaan
Italian ja Itävalta-Unkarin nai
set hiljattain pitämässään kon
ferenssissa päättivät vaatia työ
läisnaisten työoloille ja palkoille
lainlaadinnallista suojelusta ja
määrittelyä Naiset eivät voi li
sääntyneen riiston 'ja velvolli
suuksien rasittamana olla ajatte
lematta ja toimimatta luokkaetu
jensa mukaisesti niin vaikea 'kun
se nykyään onkin 'Tiedämme
miten kävi Saksan äskeisen la
kon' Mutta vaikka työläisten
joukkotoiminta on vaikeaa _ ja
melkein mahdotonta sodan ajal
la niin nousee se sitä 'voimak
kaampana sodan loputti'" Soti
vien maiden työläisnaiset jotka
melkein yksin oyat käyttäneet
teljtaitä viljelleet maata ja muu
tenkin kantaneet sodan raskasta
taakkaa eivät enää alistu ja sovel
lu vuosisatoja vanhoihin kaavoi
hin Porvarillinen yhteiskunta on
heidän kasvaneelle itsenäisyydel
leen liian ahdas ja he tulevat ole
maan 'voimakkaana johtavana
tekijänä murtamassa kapitalis
min ijestä kansojen hartioilta
Se taloudellinen vallankumous
mikä on tapahtunut viime vuosi
sadalla kansojen taloudellisessa
elämässä on jo melkein niin val
mis että sen lojpulause voidaan
hyvin pian kirjottaa
Oikomisia sekä
uusia näkökohtia
Koska näyttää että tässä ju
tussa — sos naisliike — on Vää
rin käsitetty ja oikaistu ja yhä
parannettu ' niin lienee allek
myöskin oikeus oikaista väärin
käsityksiä Ensiksikin M Heikkinen sa
noo tämän väittelyn johtuvan
siitä kun T:n ed toimittaja sa
noo sosialististen naisten toimin
taa sos naisliikkeeksi Se oli i
rchdys Ainakaan allek ei taker
tunut siihen kohtaan sen tähden
että siinä oli tuo sana: sos' nais
liike' vaan sen oheen liitettyyn
'selitykseen''
Minusta on toisarvoinen asia
miten ta! millä nimellä jotain il
miötä nimitetään pää-asia on se
miten kullakin' nimellä tarkoitet
tua 'ilmiötä selitetään Tuossa
kyseessä olevassa kirjotukscssa
selitetään sos naisliikettä siinä
valossa' tfttä: vaikka sen "liike"
sahan edellä'- kävisi useampiakin
atrihtjutteja niin siitä ei' voi saa
da1 muuta "käsitystä kuin että
niaiilittll liike on joku' erikoinen
yhteiskunnallinen liike ia' siitä
se yhteentörmäys johtui "
Sos naisliike ei kuitenkaan ole
mikään itsenäinen liike vaan on
se sosialistisen työväenliikkeen
yksi haara tai aikoinaan tehofc
„ kaaksi huomattu väline jonka a-vulla-
on sosialistista agitatsioo
nia voitu perusteellisemmin teh
dä naisten keskuudessa mutta
jonka tehtävä loppuu silloin kun
naiset itsetietoisina tulevat mu
kaan sos työväenliikkeeseen
Sos työväenliikkeen tehtävä
jatkuu vielä sittenkin niin kau
an kunnes eri yhteiskuntaluokat
lakkaavat olemasta tai toisin sa
noen: niin kauan kunnes työ
väenluokka saa yhteiskunnallisen
vallan käsiinsä jollon alkaa sen
ohjelman toteuttaminen ja edel--lcen
kehittäminen Tästä asias
ta on ehkä selvimmin sanonut
Eva- R joten on turhaa sitä e
nään toistaa -
Sen sijaan on tässä jutussa il
mennyt eräitä uusia näkökohtia
jotka ansaitsevat tulla 'huomioon
otetuiksi M Heikkisen 'viimei
sessä kirjotuksessa on vieläkin
'eräs epäselvä kohta nim kun M
H puhuu sos naisliikkeestä niin
hän sanoo: "Auktoriteetti mai
neen saavuttaneet puoluetoverit
tarkoittavat tuolla sanalla sitä
ilmiötä kun työläisnaiset jo en
nen sosialistipuolucen olemassa
oloa ovat taistelleet luokkataiste
lua" Siis sos naisliikettä on ollut
jo ennen s puolueen olemassa o
loa Mutta samassa kirjotukses
sa vähä myöhemmin sanotaan
että 'pohjaa sellaiselle liikkeelle
ovat raivanneet lakot ja Itebelin
"Nainen ja Sosialismi" :Ellen
rehdv on mainittu teos ilmes
tynyt jälkeen päin kun sosialisti
puolue on perustettu ia jos ker
ran sos naisliikettä on ollut_ en
nen sos puolueen perustamista
niin ikumpi noista määritelmistä
on oikea ia kumpi väärä? Tai
jos molemmat ovat oikeita niin
voidaanko jonkun liikkeen ilmai
sumuodoille raivata pohjaa ''vuo
sikausia jälkeenpäin kuin kv
secssä oleva liike on jo ollut ole
massa? Minä voin kyllä ottaa
kontolleni syyn jo etukäteen et
tä 'en ehkä ymmärrä paremmin
vaikka ei suinkaan halua puutu-
Eräs toinen uusi näkökanta
on se kun M H tahtomattaan
joutua selittämään käsitettä
mies ja nainen vaikkei luullut
sitä alunpitäin tarpeelliseksi
(Minä olen käsittänyt että tä
män jutun tarkolus on ollut se
littää alunpitäen käsitettä nai
nen) Tekee mieleni myöskin sanoa
asiasta mielipiteeni M Heikki
nen sanoo että meillä sosialistein
la ei ole asiasta muuta käsitettä
kuin ihminen jonka ei erikseen
vaan yhdessä muodostavat mies
ja nainen (Ollaksemme johdon-
mukaisia ei meillä sosialisteilla
saa olla tämän ihmisen liikkeis
täkään muuta' käsitettä kuin so
sialistinen työväenliike — sa
loin kun on kysymyksessä sosia
listinen ihminen — jonka Ci
erikseen vaan yhdessä muodos-'
taa sosialististen miesten ja nais
ten yhteenliittyminen eli liike)
Tulevaisuuden miehestä ja
naisesta ei meillä kylläkään ole
muuta käsitettä kuin ihminen
muuten kuin sukupuolensa täh
den mutta mehän elämme nyky
ajassa ja väittelemmc nykyajan
liikkeistä ja ilmiöistä- ia silloin
meillä sosialisteillakin täytyy ol
la aikaansa ja tarjotustaan vas
taavat käsitteet Nykyaikana vie
lä on niin iso ero miehen ja nai-
sen välillä muutenkin kuin suku
puoliero (tarkotan miehen ja
naisen jokapäiväisiä toimia tai
yleensä n s sTeluclämää sillä
mitä muuta se eroavaisuus voisi
olla joka ei ole- sukupuolisuutta )
että se vastaa niitä käsitteitä'
Nykyinen järjestelmä ei kuiten
kaan ole sitä eroa aikaan saanut
vaan on se tapahtunut jo paljon
ennen Sealkaa jo niiltä ajoilta
jolloin työnjako miehen ja nai
sen välillä on tapahtunut s t s
silloin kuin nainen on -jäänyt ko
tiliettä vartioimaan ja lapsia hoi
tamaan sillä aikaa kuu mies on
ollut taistelussa ulkoapäin uh
kaavaa vihollista vastaan tai
ryöstöretkillä jonkun toisen hei
mon asumilla alueilla Tuo ero
lienee ollut suurin silloin kun
"oikein tosissaan harkittiin onko
naisella nieluakaan": (Naisen jou-