Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (March 12, 1918)
No 11 SIVU KAKSI Tiistaina maalisk 12 p 1918 KODIN OSASTO H-I H I U-H"H II ri"frW"M"M:M"I"l"H RAVINTO JA LÄMPÖMÄÄRÄ Ruumiin tarpeet vaihtelevat suures ti eri lämpömäärissä Kaukana poh joisessa ovat hiillpitoiset ruoat ras vat y m s suuresti haluttuja jota vastoin kuumissa maissa hedelmät vihannekset ja muut keveät ruoat ovat halutuimpia Parasta herkkua nuorelle eskimolle on tavallinen tali kynttilä Hän syii sen mitä suurim malla nautinnolla Se on hänelle sa maa kuin makeiset meikäläiselle lap selle Tämän maun erilaisuus on vain todistuksena ruumiin tarpeiden vaihtelemisesta -eri iimastosuhteissa Kylmien maiden asukkaat tarvitse vat suuret määrät lihottavia aineita ruumiinlämmön ylläpitmämiseksi jo tavastoin kuumassa vyöhykkeessä jossa -ilman lämpömäärä on melkein saana kuin ruumiinkin tarvitaan li hottavia aineita ainoastaan työssä tai urheilussa tarvittavan energian (tarmovoiman) synnyttämiseksi Lauhkeissa vyöhykkeissä joissa läm pömäärä joskUB saattaa vaihdella enemmänkin kuin sata astetta Fah renheitia olisi sen vuoksi hyvä an taa jonkun verran huomiota ruokajär jestyksen muuttamisen tarpeellisuu delle aina eri vuodenaikojen mukaan Moni näköjään järkevä ihminen syö aivan samoja ruokia läpi koko vuo don Ruokajärjestyksen muuttamisen tarpeellisuutta ilmaulämmön vaihte lun mukaan ei koskaan näytä täy delleen käsitettävän Siellä missä aina on saatavana runsas valikoima erilaisia ruokia ei tämän muuttelun tarpeellisuus tietystikään ole niin ko vin suuri etenkin jos ruokahalu on täysin säännöllinen mutta jos eri vuodenaikoina tarvittavat ruumiin tarpeet ymmärrettäisiin ja tyydytet täisiin ei liiasta kylmyydestä tai lii asta kuumuudesta koskaan olisi sa nottavaa haittaa Talvisaikana ei välinpitämättömyy destä tässä suhteessa kärsitä niin paljon kuin kesällä Kylmällä ilmal la jouduttaessa kylmyyden valkutuk sen alaiseksi suuremmassa määrässä vaatii ruokahalu enemmän hiilenpi toisia (lämmittäviä) ravintoaineita ja niitä siis syödään enemmän Mut ta kuumalla kesäilmalla ruokahalu poikkeuksetta tuntuvasti vähenee useimmat ihmiset näkevät tässä hei kontuminen merkin ja sen sijaan et tä tottelisivat vaiston selvää vaati musta etsivät keinoja kiillottaakseen ruokahaluaan tavalliseen määräänsä ja siten tuottavat itselleen sanomat toman paljon lisää kärsimyksiä jot- ka eivät aiheudu yksistään kuumuu desta van usein myöskin muista vakayammanlaatuisisla häiriöistä kalkki seurauksia tästä liikaravin nosta josta ruuansulattimet eivät kykene suoriutumaan Lämpimällä ilmalla tulisi ruokajär jestyksen olja hyvin kevyen ellei tehdä raskasta ruumiillista työtä Sen tulisi käsittää pääasiallisesti lei pää lehdyksiä (salaatteja) vihan neksia ja hedelmiä Kaikkein paras olisi välttää lihaa kokonaan joskin kevyemmät lihalajit kuten kananpo jat ja kalat eivät ole niin vastustet tavia kuin esim naudan ja lampaan liha y m s Ainakin kesällä pitäisi yhden täyden aterian päivässä olla riittävän mutta jos on mahdotonta rajottua tähän niin tulisi ateriain olla kevyitä välipaloja mitä kevyem piä sen parempi Makuaistin kerkeyden ja joustavuu den säilyttämisen tärkeys ei mis sään ole niin silmiinpistävästi huo mattavissa kuin juuri näissä ilman alan mukaan tapahtuvissa vaatimus ten vaihteluissa Tämä aisti osottaa selvästi ruumiin tarpeet ja jos se pysytetään luonnollisessa herkkyy dessään ja teräväisyydessään osottaa se selvästi kaikissa lämmön tai kyl män vaihteluissa kulloinkin kipeim min tarvittavan ravinnon Lihaa ja kaikkia rasvasta ja tärk kelyksestä rikkaita ravintoaineita voi daan helpommin sulattaa talvella kuin kesällä- Silloin ei ainoastaan ole havaittavissa lisääntynyt lihotta vien aineiden tarve ruumiinlämmön ylläpitämiseksi vaan silloin tavaili- sesti kulutetaan energiaa suuremmas sa määrin mikä kysyy lisää näitä ravintoaineita ja lisäksi vaatii enem män sellaisia aineksia jotka korvaa vat lihaskudosten kulutuksen (Kirjasta Syöminen voimakkuuden lähteenä) MIETTEITÄ AVIOLIITOSTA JA LASTEN KASVATUKSESTA On selitetty päinvastaisista luon teista syntyneiden lasten olevan ne rokkaampia kuin-ne joiden vanhem mat omaavat samanlaisen luonteen Siinä saattaa olla jonkunverran pe rääkin mutta eihän liene haitaksi hie man katsella asian toistakin puolta Yleensä ihmisilläajatellessaan avio liittoon menoa ei tule luonteet niin suuresti kysymykseen Niitä koete taan silloin jollakin lailla keinote koisesti sovitella yhteen joten usein kin kaksi aivan erilaista luon netta joutuu yhteen joita "ei pidä eroitettaman" Jonkun ajan kulut tua heiUe syntyy lapsi ehkäpä use ampiakin ajan vieriessä eteenpäin Alkaa tärkeä tehtävä: kasvattaa lap sista kunnon ihmisiä Nyt jos van hemmat ovat erimielisiä toruvat ja riitelevät he myöskin siitä kuminan ko neuvot ja opetukset ovat oikeita Jos jompikumpi vanhemmista koet taa tehdä selväksi lapselle mikä olisi hyvin sekä oikein hänen mielestään tähän toknsee toinen: en minä viitsi kuunnella tuollaista opetusta ja niin edespäin siitä sitten seuraa taasen räliäkkä jota lasten täytyy kuunnel la Lapset kasvavat täten toran kes kellä Tultuaan suuriksi saattavat lapset isän tahi äidin käskiessä heitä täyttämään jotakin vähäpätöistä teh tävää sanoa: en mene menkää itse jne Mitä silloin ajattelee isä tai äiti kun näkee vastahakoisuuden ja pahansuopaisuuden lapsissaan no'n ilmenevän? Huomaako hän että eh kä juuri hän itse on tuollaisen vasta hakoisuuden lapsiinsa istuttanut Huomaako hän että juuri he van hemmat eripuraisuudellaan ja riite lemisellään ovat turmelleet lastensa valoisan mielen ja tehneet heistä toisenlaisia kuin he ja muut ihmiset toivoisivat lastensa olevan? Vanhem mat luulevat telineensä kaikkensa lastensa hyväksi ja toivovat että lapset: kunnioittaisivat heitä vielä vanhanakin Lapset jotka kasvavat kodissa jossa aina riidellään eivät voi kunnioittaa vanhempiaan sillä juuri vanhemmat ovat ensiksi rikko neet Iitiltä lapsuuden ensi ilon ja rauhan Kuinka saattaakaan n van hempiin koskea kun he huomaavat että heitä ei rakasteta eikä kunnioi teta? Monen vanhemman sydän sil loin itkee Isyys ja äitiys ei ole tuot tanut heille iloa vaan kärsimystä mutta syy ei ole lasten vaan heidän oman ymmiirtämättömyytensii Van hempain olisi otettava huomioon tä mä tärkeä seikka Silloin kun -jompikumpi heistä antaa neuvoja lapselle tapahtuipa se lievemmässä tahi an karammassa "muodossa että silloin ei tulisi toisen sekaantua väliin tar kotuksella puoltaa lasta jollei se neuvonantaminon mene kovin mah dottomiin Jos nähdään tarpeelli seksi huomauttaa tehtäköön se sil loin kun lapsi ei ole paikalla kuule massa Lapselle päinvastoin tehtä köön tiettäväksi että hänen pitäisi totella isää sekä äitiä ja otettava opiksi neuvot tulipa ne puolelta eli toisella Tällälailla kasvatettu lapsi ymmärtää antaa yhdenlaisen arvon isälle sekä äidille Vanhempain tuli si myöskin varoa riilelemästä keske nään lasten kuullen ja elää sovin nossa jottei lasten mieliä turmeltai si jo nuorena eika ärsytettäisi hei dän vielä heikkoja ja keskenkasvui sia hermojaan Siksi ja senkin täh den olisi hieman tutkittava toistensa luonteita ennenkuin purjehditaan avioliiton satamaan — Vanhanpojan kaima OMITUINEN VI I H DYTYSK El NO Himalajan vuoristoasukkailla on omintakeinen keino saada rauhatto mat lapsensa nukkumaan Eräs eng lantilainen matkustaja kertoo- siitä seuraavasti Äidillä oli kiire viljan jauhamisessa käsikivellä ja hänen noin kahden vuoden ikäinen lapsen sa ei ottanut mitenkään asettuakseen parkumasta Silloin äiti laittoi ve siastian ylös telineelle siten että siitä tuli hieno vesisuihku suoraan lapsen päälaelle Pieni itkusuu ✓nuk kui melkein heti jolloin äiti tukki vesisuihkun Toinen saman matkus tajan näkemä tapaus oli miltei vie lä omituisempi Eräältä kalliopen kereeltä juoksi pieni puronen johon oli pistelty noin yhden jalan mittai nen puunkuori pienen vesipyörän käyttöränniksi Mutta nyt oli rän nin alle pantu lapsi nukkumaan niin että vesi putosi noin puolitoista jal kaa korkeita suoraan sen päähän Lapsi nukkui mitä rauhallisimmin Alkuasukkaat olivat sljnä luulossa että tällainen menettely myös erin omaisesti edistää lasten terveyttä Naisetko vai nuoret? (Jatkua ensimäiseHä sivulta) asuu lukuisilla ipaikkakunnill-1 niin vähän että sosialistinen lasten erikoisopetus heille ei tu le mieleenkään tai se ei lasten vähyyden tähden tahdo menes tyä jos sitä yrittäisikin Mutta kuitenkin nämäkin hajallaan asu vien suomalaisten lapset olisi ohjattava sosialismiin Tätä se kä suurempien 'paikkakuntien nuorisoliittoja kesäkoulu- ja su n n u n t a fkott 1 ti työ t ä edistäisi suuresti jos meillä olisi sään nöllisesti — kerran viikossa tai kahdesti kuussa — ilmestyvä nuorten sosialistien lehti jossa voitaisiin tehdä kiinteää ja jat kuvaa työtä heidän kehittämi sckseen Tästä lehdestä muodos tuisi varsin tarpeen vaatima ko ko järjestömme nuorten ohjaus ta edistävä lehti sillä se olisi sen erikoisala Nuorisoliitto-ohjaukset sunnuntai- ja kesäkou luja valvovat selostukset kautta maan pitäisi siinä olla yhtä jat kuvina kuin meidän isojen leh dissä 'piirimmc osastojeu koko usselosttvkset Nuorten lehdestä muodostuisi tehokas agitatsioni- äline nuorison kokoamiseksi ia joukkoomme liittämiseksi Leh tensä kautta nuoret toverimme oppisivat seuraamaan yhteiskun nallisia asioita sillä niitä pitäisi siinä heille selostaa heille ym märrettävällä ja heitä innosta valla tavalla eikä ainoastaa-i teoreettisesti vaan kaikkien ny k päivien tapahtumien valossa — jonkunverran uutisluontoises tikin Lehtensä 'kautta he oppi sivat sanomalchtikirjeenvaihta jiksi sillä heidät itäisi koota lehden avustajiksi Lehden huvi puoli tulisi mukaan kuin itsel tään vaikka koetan' olla siitä mainitsematta etten "toveri Vastalausetta" kimpaannuttaisi "Nuori-Toveri" nienten tove riemrjjc ja suurtenkin kesken kasvuisten oma lehti ! Luulenpa tämän ajatuksenkin jo heitä in nostavan Joukkoon liittyisivät kaikki nuoret mielet kaikki äi dit isät ja kaikki jotka kannat tavat nuoren nolven henkisen kehityksen 'kulkevan oikeaan suuntaan F n luule että nvkyinen nais ten lehden tilaajamäärä siitä laskisi päinvastoin saattaisi ko hota nopeammin vaikkapa se siitä edelläkäypien keskustelujen ja yhtiökokouksen päätöksen tukemana jonakin kauniina päi vänä muuttuisi "nuorten lehdeksi-' Ja jos iketkä omaa erikoista lehteä tarvitsevat ne ovat juuri nuoret Muistanpa oman lapsuu teni Mitä se olisikaan ollut ilman joka kuukausi tulevaa "Lasten Lehteä" Mutta se oli porvarillinen Monasti - sille sen takia suutuin vaikkakaan en työväenaatteista mitään tiennvt Kuinka hyvä olisi ollut jos se olisi ollut sosialistinen Nyt me usein kun juhlatuu lelle ajaudumme ihastuksella katselemme tehtyä työtämme järjestössämme lehdistössämme ja kirjallisuuden menekissä mut ta katsauksistamme täytyy jät tää nuorisojoukot pois sillä nii tä emme ole vielä järjestäneet Jossakin on nuoria mukana mutta jossakin niitä ei näy eikä kuulu Ja kuitenkin liikkeemme niitä tarvitsee eikä ainoastaan ihanneliiton leikkejä meille il tamissaan leikkimään vaan oi kein tosityöhön Nuorison ny kyistä suuremmassa määrässä kirjalliselle alalle ohjaaminen o lisi ensi askel siinä Tuskin -voin ottaa tässä huo mioon että onhan "Toverittaressa-' ollut "Lasten osasto" ia ilmestyväthän ne "Lasten Joulu" ja "Lasten Kevät" säännöllises ti niin riittämättöminä ne pi dän Tos me aiomme tulevai suudessa jotakin odottaa nuo relta polveltamme niin eikö meidän myös'kin liitäisi tehdä jotakin sen eteen — jotakin to della tarkotttstaan vastaavaa ei kä tyytvä siihen että suvaitsem me heille joitakin rippeitä Nuorten lehdestä tulevaisuu teen katsoen olisi liikkeellemme enemmän hyvää kuin mitä us kon nykyisestä naisten lehdestä olevan Monissa työläisperheissä on lasten kasvatus tavattoman kurjalla kannalla Heidän hen kisestä kehityksestään ei välite tä mihin suuntaan se ajautuu Usein saavat lapset tuntea :i olevanpa mitään muuta kuin ta loudellisena rasituksena _ van hemmilleen Olisipa silloin tar jota heille ohjaavat kätemme tuollainen joukkoomme liittäjä väline Taasen perheissä missä lap set saavat täydet oikeutensa ja missä heitä parhaan mivkaan kas Vaietaan jää sosialistinen kasva tus 'kaikesta huolimatta vajanai seksi ellei perheen nuorilla jä senillä ole omaa lehteä mikä heitä ' kehittäisi ajattelemaan asi: oita itsenäisesti sekä ymmärtä mään vastaista asemataan yh teiskunnassa ja velvollisuuksi aan Niin 'naisetko vaiko nuoret kummat todella paremmin tar vitseisivat oman lehden? Minä vastaan : nuoret Ja sen puo lesta olen valmis selittelemään enemmänkin vaikkakin iätän tä hän tällä kertaa Kaktus — LiMkkataistelu ei ole sosia listien -keksintöä vaan on niiden historiaa luov ien tosiseikkojen ia tapahtumain varsinainen ydin jotka joka päivä tapahtuvat 'tei dän silmätnsä edessä — Deville Kannattakaa niitä liikkeitä jot ka ilmoittavat Toverissa