No 11
SIVU KAKSI
Tiistaina maalisk 12 p 1918
KODIN OSASTO
H-I H I U-H"H II ri"frW"M"M:M"I"l"H
RAVINTO JA LÄMPÖMÄÄRÄ
Ruumiin tarpeet vaihtelevat suures
ti eri lämpömäärissä Kaukana poh
joisessa ovat hiillpitoiset ruoat ras
vat y m s suuresti haluttuja jota
vastoin kuumissa maissa hedelmät
vihannekset ja muut keveät ruoat
ovat halutuimpia Parasta herkkua
nuorelle eskimolle on tavallinen tali
kynttilä Hän syii sen mitä suurim
malla nautinnolla Se on hänelle sa
maa kuin makeiset meikäläiselle lap
selle Tämän maun erilaisuus on
vain todistuksena ruumiin tarpeiden
vaihtelemisesta -eri iimastosuhteissa
Kylmien maiden asukkaat tarvitse
vat suuret määrät lihottavia aineita
ruumiinlämmön ylläpitmämiseksi jo
tavastoin kuumassa vyöhykkeessä
jossa -ilman lämpömäärä on melkein
saana kuin ruumiinkin tarvitaan li
hottavia aineita ainoastaan työssä
tai urheilussa tarvittavan energian
(tarmovoiman) synnyttämiseksi
Lauhkeissa vyöhykkeissä joissa läm
pömäärä joskUB saattaa vaihdella
enemmänkin kuin sata astetta Fah
renheitia olisi sen vuoksi hyvä an
taa jonkun verran huomiota ruokajär
jestyksen muuttamisen tarpeellisuu
delle aina eri vuodenaikojen mukaan
Moni näköjään järkevä ihminen syö
aivan samoja ruokia läpi koko vuo
don Ruokajärjestyksen muuttamisen
tarpeellisuutta ilmaulämmön vaihte
lun mukaan ei koskaan näytä täy
delleen käsitettävän Siellä missä
aina on saatavana runsas valikoima
erilaisia ruokia ei tämän muuttelun
tarpeellisuus tietystikään ole niin ko
vin suuri etenkin jos ruokahalu on
täysin säännöllinen mutta jos eri
vuodenaikoina tarvittavat ruumiin
tarpeet ymmärrettäisiin ja tyydytet
täisiin ei liiasta kylmyydestä tai lii
asta kuumuudesta koskaan olisi sa
nottavaa haittaa
Talvisaikana ei välinpitämättömyy
destä tässä suhteessa kärsitä niin
paljon kuin kesällä Kylmällä ilmal
la jouduttaessa kylmyyden valkutuk
sen alaiseksi suuremmassa määrässä
vaatii ruokahalu enemmän hiilenpi
toisia (lämmittäviä) ravintoaineita
ja niitä siis syödään enemmän Mut
ta kuumalla kesäilmalla ruokahalu
poikkeuksetta tuntuvasti vähenee
useimmat ihmiset näkevät tässä hei
kontuminen merkin ja sen sijaan et
tä tottelisivat vaiston selvää vaati
musta etsivät keinoja kiillottaakseen
ruokahaluaan tavalliseen määräänsä
ja siten tuottavat itselleen sanomat
toman paljon lisää kärsimyksiä jot-
ka eivät aiheudu yksistään kuumuu
desta van usein myöskin muista
vakayammanlaatuisisla häiriöistä
kalkki seurauksia tästä liikaravin
nosta josta ruuansulattimet eivät
kykene suoriutumaan
Lämpimällä ilmalla tulisi ruokajär
jestyksen olja hyvin kevyen ellei
tehdä raskasta ruumiillista työtä
Sen tulisi käsittää pääasiallisesti lei
pää lehdyksiä (salaatteja) vihan
neksia ja hedelmiä Kaikkein paras
olisi välttää lihaa kokonaan joskin
kevyemmät lihalajit kuten kananpo
jat ja kalat eivät ole niin vastustet
tavia kuin esim naudan ja lampaan
liha y m s Ainakin kesällä pitäisi
yhden täyden aterian päivässä olla
riittävän mutta jos on mahdotonta
rajottua tähän niin tulisi ateriain
olla kevyitä välipaloja mitä kevyem
piä sen parempi
Makuaistin kerkeyden ja joustavuu
den säilyttämisen tärkeys ei mis
sään ole niin silmiinpistävästi huo
mattavissa kuin juuri näissä ilman
alan mukaan tapahtuvissa vaatimus
ten vaihteluissa Tämä aisti osottaa
selvästi ruumiin tarpeet ja jos se
pysytetään luonnollisessa herkkyy
dessään ja teräväisyydessään osottaa
se selvästi kaikissa lämmön tai kyl
män vaihteluissa kulloinkin kipeim
min tarvittavan ravinnon
Lihaa ja kaikkia rasvasta ja tärk
kelyksestä rikkaita ravintoaineita voi
daan helpommin sulattaa talvella
kuin kesällä- Silloin ei ainoastaan
ole havaittavissa lisääntynyt lihotta
vien aineiden tarve ruumiinlämmön
ylläpitämiseksi vaan silloin tavaili-
sesti kulutetaan energiaa suuremmas
sa määrin mikä kysyy lisää näitä
ravintoaineita ja lisäksi vaatii enem
män sellaisia aineksia jotka korvaa
vat lihaskudosten kulutuksen
(Kirjasta Syöminen voimakkuuden
lähteenä)
MIETTEITÄ AVIOLIITOSTA JA
LASTEN KASVATUKSESTA
On selitetty päinvastaisista luon
teista syntyneiden lasten olevan ne
rokkaampia kuin-ne joiden vanhem
mat omaavat samanlaisen luonteen
Siinä saattaa olla jonkunverran pe
rääkin mutta eihän liene haitaksi hie
man katsella asian toistakin puolta
Yleensä ihmisilläajatellessaan avio
liittoon menoa ei tule luonteet niin
suuresti kysymykseen Niitä koete
taan silloin jollakin lailla keinote
koisesti sovitella yhteen joten usein
kin kaksi aivan erilaista luon
netta joutuu yhteen joita "ei pidä
eroitettaman" Jonkun ajan kulut
tua heiUe syntyy lapsi ehkäpä use
ampiakin ajan vieriessä eteenpäin
Alkaa tärkeä tehtävä: kasvattaa lap
sista kunnon ihmisiä Nyt jos van
hemmat ovat erimielisiä toruvat ja
riitelevät he myöskin siitä kuminan
ko neuvot ja opetukset ovat oikeita
Jos jompikumpi vanhemmista koet
taa tehdä selväksi lapselle mikä olisi
hyvin sekä oikein hänen mielestään
tähän toknsee toinen: en minä viitsi
kuunnella tuollaista opetusta ja niin
edespäin siitä sitten seuraa taasen
räliäkkä jota lasten täytyy kuunnel
la Lapset kasvavat täten toran kes
kellä Tultuaan suuriksi saattavat
lapset isän tahi äidin käskiessä heitä
täyttämään jotakin vähäpätöistä teh
tävää sanoa: en mene menkää itse
jne Mitä silloin ajattelee isä tai
äiti kun näkee vastahakoisuuden ja
pahansuopaisuuden lapsissaan no'n
ilmenevän? Huomaako hän että eh
kä juuri hän itse on tuollaisen vasta
hakoisuuden lapsiinsa istuttanut
Huomaako hän että juuri he van
hemmat eripuraisuudellaan ja riite
lemisellään ovat turmelleet lastensa
valoisan mielen ja tehneet heistä
toisenlaisia kuin he ja muut ihmiset
toivoisivat lastensa olevan? Vanhem
mat luulevat telineensä kaikkensa
lastensa hyväksi ja toivovat että
lapset: kunnioittaisivat heitä vielä
vanhanakin Lapset jotka kasvavat
kodissa jossa aina riidellään eivät
voi kunnioittaa vanhempiaan sillä
juuri vanhemmat ovat ensiksi rikko
neet Iitiltä lapsuuden ensi ilon ja
rauhan Kuinka saattaakaan n van
hempiin koskea kun he huomaavat
että heitä ei rakasteta eikä kunnioi
teta? Monen vanhemman sydän sil
loin itkee Isyys ja äitiys ei ole tuot
tanut heille iloa vaan kärsimystä
mutta syy ei ole lasten vaan heidän
oman ymmiirtämättömyytensii Van
hempain olisi otettava huomioon tä
mä tärkeä seikka Silloin kun -jompikumpi
heistä antaa neuvoja lapselle
tapahtuipa se lievemmässä tahi an
karammassa "muodossa että silloin
ei tulisi toisen sekaantua väliin tar
kotuksella puoltaa lasta jollei se
neuvonantaminon mene kovin mah
dottomiin Jos nähdään tarpeelli
seksi huomauttaa tehtäköön se sil
loin kun lapsi ei ole paikalla kuule
massa Lapselle päinvastoin tehtä
köön tiettäväksi että hänen pitäisi
totella isää sekä äitiä ja otettava
opiksi neuvot tulipa ne puolelta eli
toisella Tällälailla kasvatettu lapsi
ymmärtää antaa yhdenlaisen arvon
isälle sekä äidille Vanhempain tuli
si myöskin varoa riilelemästä keske
nään lasten kuullen ja elää sovin
nossa jottei lasten mieliä turmeltai
si jo nuorena eika ärsytettäisi hei
dän vielä heikkoja ja keskenkasvui
sia hermojaan Siksi ja senkin täh
den olisi hieman tutkittava toistensa
luonteita ennenkuin purjehditaan
avioliiton satamaan — Vanhanpojan
kaima
OMITUINEN VI I H DYTYSK El NO
Himalajan vuoristoasukkailla on
omintakeinen keino saada rauhatto
mat lapsensa nukkumaan Eräs eng
lantilainen matkustaja kertoo- siitä
seuraavasti Äidillä oli kiire viljan
jauhamisessa käsikivellä ja hänen
noin kahden vuoden ikäinen lapsen
sa ei ottanut mitenkään asettuakseen
parkumasta Silloin äiti laittoi ve
siastian ylös telineelle siten että
siitä tuli hieno vesisuihku suoraan
lapsen päälaelle Pieni itkusuu ✓nuk
kui melkein heti jolloin äiti tukki
vesisuihkun Toinen saman matkus
tajan näkemä tapaus oli miltei vie
lä omituisempi Eräältä kalliopen
kereeltä juoksi pieni puronen johon
oli pistelty noin yhden jalan mittai
nen puunkuori pienen vesipyörän
käyttöränniksi Mutta nyt oli rän
nin alle pantu lapsi nukkumaan niin
että vesi putosi noin puolitoista jal
kaa korkeita suoraan sen päähän
Lapsi nukkui mitä rauhallisimmin
Alkuasukkaat olivat sljnä luulossa
että tällainen menettely myös erin
omaisesti edistää lasten terveyttä
Naisetko vai nuoret?
(Jatkua ensimäiseHä sivulta)
asuu lukuisilla ipaikkakunnill-1
niin vähän että sosialistinen
lasten erikoisopetus heille ei tu
le mieleenkään tai se ei lasten
vähyyden tähden tahdo menes
tyä jos sitä yrittäisikin Mutta
kuitenkin nämäkin hajallaan asu
vien suomalaisten lapset olisi
ohjattava sosialismiin Tätä se
kä suurempien 'paikkakuntien
nuorisoliittoja kesäkoulu- ja
su n n u n t a fkott 1 ti työ t ä edistäisi
suuresti jos meillä olisi sään
nöllisesti — kerran viikossa tai
kahdesti kuussa — ilmestyvä
nuorten sosialistien lehti jossa
voitaisiin tehdä kiinteää ja jat
kuvaa työtä heidän kehittämi
sckseen Tästä lehdestä muodos
tuisi varsin tarpeen vaatima ko
ko järjestömme nuorten ohjaus
ta edistävä lehti sillä se olisi
sen erikoisala Nuorisoliitto-ohjaukset
sunnuntai- ja kesäkou
luja valvovat selostukset kautta
maan pitäisi siinä olla yhtä jat
kuvina kuin meidän isojen leh
dissä 'piirimmc osastojeu koko
usselosttvkset Nuorten lehdestä
muodostuisi tehokas agitatsioni-
äline nuorison kokoamiseksi ia
joukkoomme liittämiseksi Leh
tensä kautta nuoret toverimme
oppisivat seuraamaan yhteiskun
nallisia asioita sillä niitä pitäisi
siinä heille selostaa heille ym
märrettävällä ja heitä innosta
valla tavalla eikä ainoastaa-i
teoreettisesti vaan kaikkien ny
k päivien tapahtumien valossa
— jonkunverran uutisluontoises
tikin Lehtensä 'kautta he oppi
sivat sanomalchtikirjeenvaihta
jiksi sillä heidät itäisi koota
lehden avustajiksi Lehden huvi
puoli tulisi mukaan kuin itsel
tään vaikka koetan' olla siitä
mainitsematta etten "toveri
Vastalausetta" kimpaannuttaisi
"Nuori-Toveri" nienten tove
riemrjjc ja suurtenkin kesken
kasvuisten oma lehti ! Luulenpa
tämän ajatuksenkin jo heitä in
nostavan Joukkoon liittyisivät
kaikki nuoret mielet kaikki äi
dit isät ja kaikki jotka kannat
tavat nuoren nolven henkisen
kehityksen 'kulkevan oikeaan
suuntaan
F n luule että nvkyinen nais
ten lehden tilaajamäärä siitä
laskisi päinvastoin saattaisi ko
hota nopeammin vaikkapa se
siitä edelläkäypien keskustelujen
ja yhtiökokouksen päätöksen
tukemana jonakin kauniina päi
vänä muuttuisi "nuorten lehdeksi-'
Ja jos iketkä omaa erikoista
lehteä tarvitsevat ne ovat juuri
nuoret Muistanpa oman lapsuu
teni Mitä se olisikaan ollut
ilman joka kuukausi tulevaa
"Lasten Lehteä" Mutta se oli
porvarillinen Monasti - sille sen
takia suutuin vaikkakaan en
työväenaatteista mitään tiennvt
Kuinka hyvä olisi ollut jos se
olisi ollut sosialistinen
Nyt me usein kun juhlatuu
lelle ajaudumme ihastuksella
katselemme tehtyä työtämme
järjestössämme lehdistössämme
ja kirjallisuuden menekissä mut
ta katsauksistamme täytyy jät
tää nuorisojoukot pois sillä nii
tä emme ole vielä järjestäneet
Jossakin on nuoria mukana
mutta jossakin niitä ei näy eikä
kuulu Ja kuitenkin liikkeemme
niitä tarvitsee eikä ainoastaan
ihanneliiton leikkejä meille il
tamissaan leikkimään vaan oi
kein tosityöhön Nuorison ny
kyistä suuremmassa määrässä
kirjalliselle alalle ohjaaminen o
lisi ensi askel siinä
Tuskin -voin ottaa tässä huo
mioon että onhan "Toverittaressa-'
ollut "Lasten osasto" ia
ilmestyväthän ne "Lasten Joulu"
ja "Lasten Kevät" säännöllises
ti niin riittämättöminä ne pi
dän Tos me aiomme tulevai
suudessa jotakin odottaa nuo
relta polveltamme niin eikö
meidän myös'kin liitäisi tehdä
jotakin sen eteen — jotakin to
della tarkotttstaan vastaavaa ei
kä tyytvä siihen että suvaitsem
me heille joitakin rippeitä
Nuorten lehdestä tulevaisuu
teen katsoen olisi liikkeellemme
enemmän hyvää kuin mitä us
kon nykyisestä naisten lehdestä
olevan Monissa työläisperheissä
on lasten kasvatus tavattoman
kurjalla kannalla Heidän hen
kisestä kehityksestään ei välite
tä mihin suuntaan se ajautuu
Usein saavat lapset tuntea :i
olevanpa mitään muuta kuin ta
loudellisena rasituksena _ van
hemmilleen Olisipa silloin tar
jota heille ohjaavat kätemme
tuollainen joukkoomme liittäjä
väline Taasen perheissä missä lap
set saavat täydet oikeutensa ja
missä heitä parhaan mivkaan kas
Vaietaan jää sosialistinen kasva
tus 'kaikesta huolimatta vajanai
seksi ellei perheen nuorilla jä
senillä ole omaa lehteä mikä
heitä ' kehittäisi ajattelemaan asi:
oita itsenäisesti sekä ymmärtä
mään vastaista asemataan yh
teiskunnassa ja velvollisuuksi
aan Niin 'naisetko vaiko nuoret
kummat todella paremmin tar
vitseisivat oman lehden? Minä
vastaan : nuoret Ja sen puo
lesta olen valmis selittelemään
enemmänkin vaikkakin iätän tä
hän tällä kertaa Kaktus
— LiMkkataistelu ei ole sosia
listien -keksintöä vaan on niiden
historiaa luov ien tosiseikkojen ia
tapahtumain varsinainen ydin
jotka joka päivä tapahtuvat 'tei
dän silmätnsä edessä — Deville
Kannattakaa niitä liikkeitä jot
ka ilmoittavat Toverissa