Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 19, 1921)
P er ja n ta in a , Elokuun 19 p.— Friday, August 19th _No. 194 ja kchottclevat valtiokoneistoa an tar että sivutlacdi Jankin täytyy ihm e JÄRJESTÖMME JA TUPLAJUU- Näyttämöliiton tiedon tellä. Sallitteko, että siinä m ainit J ob poliisi voisikin jotain penWfl mokkaisiin toimenpiteisiin. Ja heidän LAISET tuja neuvoja täydennän “ Vangitun nallista sinua vastaan toteennäytti, T h e organ of the Finnish w orkers in the W estern silmiensä edessä väikkyy lopun lopulta antoja « j 10:llä käskyllä”, joita en käytännöt- on States. T h e only Finnish D aily in the West. Suomalainen sosialistijärjestö ei ny ehdoton velvollisuutesi v.¡ Published daily, except Sunday, at A storia, Oregon, seuraava näky — jonka lainaam m e e- , m ahdollisista tovereistasi ja PUo¿!i E siintulleista syistä päätti näyttä- 1,sfen kokemusten perusteella pidä by the W e n e rn W o rk m e n 's * Publishing Society. rään lähinnä rahapääom aa olevan suur- kyisessä vaiheessaan ole, eikä pyri ole ______________________________ asioista. möliiton johtokunta jatkaa lasten vähem m än tarpeellisina: O ffice 7th and C om m ercial St., opposite Post O ffic e ! 11 p a l s t o i l t a . maan, eikä saakaan olla muuta kuin näytelmien kirjotuskilpailuaikaa «lo r* 1. f. 'Syytettynä on sinulla oikeus kiei- rt«.— TTT“— i — k--- ' ■ — **J°S Yhdysvaltain hallitus ei horju, propagandajärjestö. Se ei silti saa e- kakuun 1 päivään saakka. Kilpai-1 Älä millonikaan allekirjota pöytä Post O ffice Address: T o v e n , Box 99, A rto n a , O re. . . . . . . . . . . . .. eeljttämäetä. mitään ja kom kirjaa, jonka sisältöä et hyväk' jos se on järkkym ätön paatoksessaan rottautua maan työväenliikkeen yleisistä luun osaaottaneiden lukum äärä kat- E D IT O R IA L S T A F F suojella etuvartijoitaan (amerikalaisen tehtävistä. Sen tulee tehdä agitatsioni- sottiin vähän liian pieneksi ja Jät- i munlstlna olet velvollinen käyttö- tahi jonka kieroa juristista kirjoit kamalla aikaa toivottiin saatavan maan tuota oikeutta erikoisen laajas tapaa et ymmärrä. Sulo Syvänen, A le x Sevo, A . N. Koskela, K . E. kapitalismin etuvartijoita) ja heidän oi sa m itassa. H eikkin en ja Geo. C ratch ef (vastaava) runsaam paa osanottoa. tvötä maan luokkatietoisimpien ja val- 8. ~ — -----*- ----------------- -----;------------- t keuksiaan, niin, ottaen huomioon öljyn , 2. Kuten on ennemmin ilm otettu, o- Phones: O ffice 3 6 5 ; E ditoria! D epartm ent 8 3 2 . Ole erittiänkin varovainen v¡w aseman m aailm anm ahdin luomisessa, lankumouksellisimpien työläisten kans vat palkinnot seuraa vat: Alkupe Sentähden älä m issään tapaukses alin “tovereihin” nähden, joita usein" Entered as second-class m ail m atter July 4 3, 1912, tulee maastamme niin m ahtavan Ame sa solidaarisesti, sgmaan suuntaan sen räisten sarjassa, l:n e n palkinto $60: sa anna m inkäänlaisia selityksfä, en miten puolueen jäsenkirjalla varus, at the Post O ffice at A sto ria, O regon, under the rikan Valtakunnan hallituspaikka, ettei muodostamien järjestöjen kanssa. Ja 2:nen palkinto $40; 3:maa palkinto nenkuin olet neuvotellut asianajajasi te ttu n a työnnetään koppiisi. He e A c t of M arch 3. 1879. $25. Suomennoksien sarjassa: l:n e n kanssa, jonka on sallittava käydä se enää tarvitse lainkaan m itään vähä niin se tekeekin. Ulkomaille menevän palkinto $40, 2:nen palkinto $25 ja luonasi ja jonka kanssa voit puhua siintyvät erittäin Jyrkkinä ja tutu. vallislna^ m utta ovat todellisuudes p ä tö istä 'ja m itätöntä europalaista kan avunkeräyksen lisäksi (jonka merkitys 3:m as palkinto $15. kahdenkesken. Obregon, öljy kapitalistit, sa useim miten kurjia poliisiurkfei. sojen liittoa puolustam aan oikeuksiaan. tä ei ole vähäksi arvioitava agitaaltori- P alkitut näytelm ät jääv ät Näyttä- joita. Älä milloinkaan anna itseäsi möliiton omaisuudeksi. Meksikon perustuslaki ¡Se ottaa ne itse, missä se ne näkee. sessakaan merkityksessä) se levittää häm m entää sellaisella poliisijutkulla. Kansansa neron, työskentelyn ja päivän uusinta kirjallisuutta ja ylläpi L ähettäkää näytelm ät osotteella: Ennen toim intaa opettele ulkoa Finnish Socialist Federation, 3323 sinulle sanotaan jo tiedettävän Kuten tiedämme, on hallituskoneis luonnonrikkauksiensa hyväkseen käy tää sanomalehdistöä ja muuta valistus No. Clark S t, Room 218, Chicago, j ka,kkl’ koska toverisi tahi ehkä. iso- "Deutschland. Deutschland liber ai tomme ryhtynyt erikoisiin toimenpitei tön kautta tulee maamme pian olemaan äitisi on jo kaikki paljastanut. YstÄ-’ l e s . . . ” (Saksal. kansallislaulu, vtv Illinois. siin Meksikon sisäisissä asioissa. Syynä se, joka m äärää koko maailman asiat, toimintaa. Luonnollisesti järjestö voisi Toverillisesti vääsi nähden yritetään sam aa pet- taa: “Oi maamme S u o m i . j olta tehdä vieläkin enemmän ja täyttää tor siinä tapauksessa, että sinut pidätet kutusmanööveriä. , on se, että Meksikossa on öljyä. Ja sitä antaa alm uja sellaisille, jotka se huo S. S. Järjestön Näyttiimölilton _ i kutuksensa käytännöllisessä suhteessa täisiin. osaat laulaa säkeet moit 4. johtokunta. on paljon. Nykyään tuotetaan siellä maa ansiokkaiksi, jakaa oikeutta ja rik- Älä anna vakuutusten vapaaksi- teettom asti. vieläkin paremmin, jos sillä ei olisi vas 22 prosenttia koko maailman öljy tuo kauksiaan voitokkaan kansanvallan suo laskem isesta, tahi lievem m ästä tuo 10. tustajiaan ja vihollisiaan. Taistelu nos- tannosta. jissa.” m iosta houkutella itseäsi tunnusta Tunnettu “pakovritys” Järjesti' keja vastaan muodostuukin sen takia j Maailman öljytilanne on tämä. maan. Lupauksia ei koskaan pi tään tavallisesti siten, että vangitta Siinä on “itsenäisyysjulistus”, jollais yhdeksi sen tärkeimmäksi tehtäväksi, j detä. syöstään alas portaita, tai sysätään Vuonna 1920 tuotettiin koko m aail ta on vaikea löytää toista. Amerikan eikä myöskään ole unohdettava sitä 5. häntä selkään, jotta hän horjahtaa massa öljyä yhteensä 650,(MX),000 tyn-j kapitalistien mahti alkaa todellakin ol- Ole erittäinkin varovainen valtiol eteenpäin. Sitten ammutaan häntä tosiasiaa, että tuplaj uulnisten keskuu Pukki kaalimaan vartijana nyriä — ja siitä tuotettiin Midysvallois- I |a j o njin suuri, että se uhkaa halkais lisen poliisin johtam issa kuuluste- selkään ja huudetaan: “ s e is , seis!" dessa on suuri joukko aineksia, jotka E r ä ä s s ä R u o t s in U u d e n P o liim le h - tu 113,000,000 tynnyriä, Meksikossa ja n)g itsekin, jollei sitä pian saa tun- . lk n a ise - e ylik i l o fcsta . a - ¡ luissa, sillä se ei ole tullut sinun Kieltäydy siksi missään tapaukset tälläkin hetkellä osottautuvat p aran tu d e n n u m e r o s s a j ju juttusi tutkim isen takia niin paljoa sa kulkem asta poliisiviranomaisten 1 17,000,000 tynnyriä ja muualla maail- > tuvasti näyttää. a o n p o liis iliit o n jo h - mattomiksi ja joiden harhakäsityksille t p o e m li ie D h a iä h , lin » r a s j k o k a ita s y y t ö k s iä R u o t . , n kuln saadakseen tietää mahdollisin,- edellä, vaan kulje aina heidän vie massa vain 00,000,000 tynnyriä. Koko Tuo “kansanvalta”, josta lopussa mai- ei järjestö myöskään voi silmiääh um p o liis iliit o n u u tta j o h t o a v a s t a a n , j o - n la n ” a lj o n ,t 8 e ’’¡ K k e e s tä . rellään. maailmaii öljytuotannosta tuotetaan 9 0 jnituan, on luonnollisesti s itä ' kansan- . n ■■ r . ■ ■■ i ■ - - - prosenttia yhteensä Yhdysvalloissa j» valtaa, mikä meillä nytkin vallitsee — mistaa varsinkin kun ne yhä jatkavat k a o n a n t a n u t b o ls h e v is m in its e ä ä n - - - häikäilem ätöntä parjaustaan sitä koh s a a s t u t t a a ja k o e t ta a s a a t ta a p o l i i s i '1 Meksikossa. i hallitseviin luokan kansanvaltaa. k u n n a n s e n y h t e is k u n n a n k u m o o ja in taan. (Sivumennen saanee huom auttaa et- Obregon, Meksikoilleen ja perustus- Kolmas Kansainvälinen on asettanut v ä lin e e k s i, j o ta s e o n a s e t e t t u s u o j e le m a a n . L iito n h u o m a tta v a m p a n a tä tuohon koko muun maailman öljy- j lakeineen, on tosiaankin pulassa, kumouksellisten työläisten velvollisuu- j ä r j e s t ö n ä v a r o itt a a D a h lin p o liis ik u n - tuotantoon kuuluvat nekin Colombiassa (leksi toillliil kaikissa unioissn, j«l yli” taa n ä is tä liito n k e s k u u d e s s a t o im i- 99 olevat öljylähteet, jotka Yhdysvaltain «1 HALUAISIN SAADA TIETÄÄ v is t a s a la is is t a v o im is t a j o t k a t i e t o i denmukaisesti, kovalla ostettujen Ame hallitus tuonnottain osti 25,000,000 dol Tuonnottain kulki sanomalehdissä uu rikan työväestön kokemuksien kanssa s e s ti t y ö s k e n t e l e v ä t y h t e is k u n n a n larilla Standard Oil yhtiölle.) tinen, jonka mukaan senaattori John tullut tulokseen, että vaikkakin teolli- s a a t t a m is e k s i p o liis in k a tk e r im p a in v i h o llis t e n k ä s iin . Meksikon öljylähteistä, öljymäistä jä son oli kvsellvt ulkomaisten suhteitten . . . . « ... • i, , • I , • I. suuksittain järjestym isen etevämmyys oljvtuotannostn omistaa Midvsvaltain senaattori ,’setetaan y läpuolelle ... . 3 . . . ,, . i komitean i puheenjohtajalta, j j kaiken epäilyksen Belgiassa Jos Ranskan työväenluokka sei syöksyvät pian kapitalismin linnak oljytrnsti n.k. kolmen Dohenv yhtiön I.odgelta, oliko Saksan ja Yhdysvaltain ja vaikka I.W.W. on taistellut uljaasti Kommunistikauhu A n v e r t p e n is s ä o n p id ä t e t t y k o lm e soo ensim äisten ratkaisevien taiste- keen m uureja vastaan. Monta hyok kautta - 76 prosenttia, ja loput kuulu-1 hallitusten välillä tekeillä joku sopimus ja pelkäämättöm ästi vainoista huoli e r ä ä n s a k s a la is e n la iv a n m a tr u u s ia lujensa edessä, niin on Saksan työ käystä on jo tehty, monta niistä on vat hollantilais-englantilaiselle Shell I ja jos oli, millainen tämä sopimus oli. matta, päättäväisemmin kuin mikään s e n ta k ia , e ttä h e iltä t a v a tt iin k o m - , väellä jo takanaan lukuisa joukko lyöty takaisin, monet parhaimpara yhtiölle. j Senaattori Lodge ei sanonut tietävänsä. muu järjestö, niin siitä huolimatta sen m u n is t is t a k ir j a llis u u tt a . " M o s k a u ” - etukahakoita, joista m onet tosin on me ovat uupuneet taistelussa. Mut Senaattori Johnsonia hiukan moitit- toimintatapa käytännöllisessä suhteessa n im is tä t a k a v a r ik o itiin t u h a n s itt a in . hävitty. Täm än maan öljykapitalistit — jotka ta taloudellinen hätä ajaa uusia voi mia taisteluun, nostattaa uuden pa ovat kiinteä ja sangen toimiva osa yli- (iin tämän johdosta — nimittäin sen, on kärsinyt monenmoisista puutteelli Tuleeko yksi punikki lisää Ja nykyisin on Saksan työväes taljoonan sortuneen tilalle. “Kehi tyneestä rahapääom asta — ovat m ää että hän oli sanomalehtimiehille jutel suuksista ja ennen kaikkea on sen teo S u o m e s t a k ir j o it e t a a n : tön suuri osa vanhoillisten oikeisto- tys kulkee itsestänsä sitä ei voida räävässä asemassa ja ylivoimaiset muu lut tästä asiasta, jonka johdosta oli reettinen käsitys yhteiskunnallisesta vai-! E i o lis i u s k o n u t t a v a llin e n m a a llik - johtajien vihan ja epärehellisen m e jouduttaa eikä hidastuttaa.” Nämä k o , e ttä S u o m e n p o r v a r it o lis iv a t kes- nettelyn takia lam aannuksissa. Le- hun m aailm aan nähden. Mutta heidän “rakkaalle kansalle” tullut mahdolli- lankumoukscstn ja valtiollis-yhteiskun- J N e n ä ä n r u v e n n e e t o ik e u t t a k ä y m ä ä n vitetty usko, että vallankumous tu oppi-isämme Karl Marxin sanat vii ja Meksikon hallituksen välille on tul- sesti “väärinkäsityksiä”. Tästä kimpaan- ttav at meille tietä taistelussamme. nalliscstil toiminnasta yleensä ollut täy- ! ja t o in e n t o is e n s a s y n t e j ä p e u h o s k e - lee itsestänsä, kunhan sitä vain tvy- to Mutta me emme saa jäädä taika lut riitaa joko voittojen jaosta tai mi hiukkasen Johnson ja “halusi he dellisesti väärä. ! 'e m a a n - M u tta n ä k y y se m in k in k ä y - neesti kapitalism ia palvoen odottaa, uskoisesti kehityksen kulkua odotti- lostakin muusta sellaisesta. Ja kun he tää” m.m.: Samalla kun meidän yhteisen toimin-j vän' J ä m ä H ä m ä lä in e n , j o k a a.et- on tehnyt osittain voimattomaksi maan, meidän on tapausten kehit eivät voi tuon maan presidentin, Obre- • “Haluaisin tietää jotakin niistä siim- „„ ... ui v a h a n n iin k u in p o ik k ite lo in m u u n niin teollisuustyöväestön tyessä kuljettava tapausten mukana tapohian vakaannuttamiseksi on tam a - j ‘ norv_rin L~n„_ ,;!_a a v a r je iija in ju- jä ... r je , s tö ... m n ahtavan , a n a .... . la- * J p o r v a r in k a n ssa sim . J id e n s e ik k , a m gonin, kanssa sopia, ovat he koettaneet, mistä, joita ulkom aat ovat velkaa tälle tunnustettava, on huomattava, että sit- ja siinä m ielessä tulee meidän kehi , j o u t u i se n j ä lk e e n v a r j e li- m auttam ana ovat nuo etuvartiotap valtiokoneistonsa kautty saada Obrego- f maalle. Muutamana päivänä näin sa senkin siinä toimii suuret joukot työ- j p ä a in k a s s « a ilm ty stä jouduttaa. Mitä nopeimmin n ä tik u k s i. Ja o v a t p a n ä m ä , p jo t kärsityt. M utta se proletaari- voimaperäisemrnin me täytämme liin taipum aan vaatimuksiinsa. noina lehdistä että SuuPbritannialle on ,........... .... . ... . ....... r c h e ilia e s t i s a n o e n , lö y t ä n e e t v a l k o i - ; j o u k k o , joka taistelun päätyttyäkin velvollisuutemme, sitä voimakkaan! Ne vaativat että Meksikon lakeja ei maksettu 32.000,000 dollaria ihdysval- . . / , n S uom en s o t a m in is t e r in p o lu ilta sej800 yhtä uskollisena Kolmannen . ... ... . ... ... i ... , , • I joukot ovat sen vaikutuksen alaisia ja se min ja varmemmin syntyy nieilk saa heilun nähden panna täytäntöön, tain sotilasten kulettamisesta sodan ui etlä siitä syystä sille työläisten järjes y h tä ja t o is t a k a m a a , j o tk a y h t e e n internationalen lipun ym pärillä ja taistelun voittava järjestö, ja siti a t p a in a a v a a k a la u d a l ollenkaan perääntym ättä pysyy tais Lait nim ittäin m ääräisivät että omai kaita. Samaan aikaan me olimme saa tönä kuuluu tunnustus ja että siilien k la e r k ä o t t k y o n ä r u v n o s iv nopeammin saam m e me riemuita — a a s ti. S illä , n iin o n v a r suuksien omistajien on verotusta var massa Suurhritannialta noin 11.000,000,- suosiollinen suhtautuminen (»n tarpeel j e lij a - t o r v i " S u u n t a ” s a n o n u t, e t t e i telupaikallansa, se joukko on pal kapitalistisen ryöstölinnan raunioilla. jon varm em pana lopullisen voiton ten annettava viranomaisille luettelo (MM) dollaria. Sen lisäksi on minulle ker- tä m ä H ä m ä lä in e n k u u n a a n o le o llu t t a k e e n a kuin m itä olisi pelkissä nu lista erikoisesti juuri siksi, koska se o ik e a .s ä n m a a n y s t ä v ä , v a a n o n p a ha- raeroissa tapahtuva järjestöjen Ja kaikista maa-alueista, jotka heidän kä- rottu että paitsi tätä 32,(MM),000 dollaria, edustaa teollista unionismia ja on sen n e " e d ’ 8O‘ t a m *»c » sa , . . . . . . ««• k a p in a n j ä s e n t e n kasvu. Vain vedessä opi- Ehdotus Industrialists sissään ovat. He ovat antaneet luette-1 on hallituksemme jo ennen maksanut e ttä j o . h ä - t a a n u im a a n v a in ta is te lu s s a vai lon vain neljännestä osasta näitä aluei-i Suurhritannialle samaa tarkotusta var tehnyt Amerikassa tunnetuksi. S am alla, a,kana olleet .enlaatu.sia, yhdistämisestä kun täten Siihen suhtaudutaan rakeilta- n e n U la lla a n o l i . i o llu t j o k u t o in e n m istaudutaan ratkaiseviin taistelu! ta. ja pelkäävät että Obregon toteuttaa ten (W,(MM),(MM) dollaria — siis yhteensä vasti seuraa siitä myöskin sen periaat- m,es’ nnn kerratle». v a ik k a o k s i »o- hin Vaikkakin sotilaallinen ylival Työmieheen " . . . ■ - n r a k u o p p a p e r in y t , uhkauksensa takavarikoida ne alueet, 100,(MM),(MM) dollaria — ja sen lisäksi ta Saksan työväestön ensim äiset va- p u h k a is e m in e n , jo lle . . , . , . teellisen pohjan 1 . . . . H ä m ä lä in e n tie ty sti, k o sk a ta h to i joita ei veroluskirjoissa ole. Siinä on vielä tämän velan korkoa 6,<MM),000 dol Että ehdotuksem m e tulisi täydelli on kukistanut, niin on Industrialistinkin ajam a sandgrenilai- ' k ä y d ä t o d e llis e s t a is ä n m a a n y s t ä v ä s t ä , pausyritykset ,, , . • . , sesti ym m ärretyksi Industrialistin ja yksi paha pykälä. i . . . , . .. . . , / Saksan työväestön parhain aines pe laria. SUUS perUstUU. I älllän periaatteellisen n iin k u in k u u lu u k in v a lt io la iv a n t y y - rääntym ättä jatkava alkam aansa vj .- Työmiehen osakkeenomistajille, lu Toinen paha pykälä on v. 1917 hy- Nämä summat maksettiin Suurhri- uudistuksen voitolle saattam inen ailieut-! r ä .j ä l l e , t ä lla is e s t a p e n k o m is e s t a p a - p a“ ";*a ;;'te,\7n Va?t*a’ h“äviiiden kijoille ja kannattajille, täytyisi mei väksyttv Meksikon perustuslaki. Sen tannialle. vaikkakin olemme saamassa h a a ti n ä r k ä s ty i ja h a a s to ip a S u u n ta taa moninaisia terveellisiä muutoksia I to r v e n r a a d in e t e e n s e lv it t e ly ille . M u t-j kautta päästään usein ratkaisevaan dän selostaa Industrialistin syntyinis- pykälä 27 selittää että hallitus ei saa siltä paitsi tuota noin 14,(MM),(MM),000 doi- siinä yleisessä käytännöllisessä toimin ta tä m ä o li v a in m ie le e n S u u n t a -p o r u - rynnistykseen, vasta häviön k ä rsi aikaista historiaa — sitä yhteiskun luovuttaa m aanpinnan alla olevia öljy- iarin suuruista summaa, vielä sen li- neenä ym m ärtää työväkikin käyt nallista tilannetta ja niitä sos-pu< varastoja kenenkään yksityisen liuos- säksi useita satoja miljoonia dollareita nassa, millin tälliä järjestö ottaa osaa. . k a lle , k o s k a t ä te n s a iv a t t ila is u u d e n tää uuden taistelun tullen kaikki hioessa jo aikaisemmin tapahtuneita Täten suosiollinen suhtautuminen I.W. i o s o it t a a m in is te r in p u n ik k im a is u u d e n . ristiriitoja, jotka sitten purkautuivat taan. Ja tämä on paha pykälä — oikein korkoja. Olen lukenut lukemattomia W :tä kohtaan meidän puoleltamme tar-H* kaikeLn t o d e n n ä k ö is y y d e n m u k a a n voimansa voittaakseen. Maailmanpula ei ole pysähtynyt pinnalle Suom. Sos. Järjestössäkin, paha pykälä. ¡' selityksiä siitä, miksi emme saa vaatia t u le v a t h e t e k e m ä ä n s e n p e r u s t e e ll: - radikaalisten ainesten kottaa sen vetämistä Kolmannen Kan s e s ti ja k u n n ia k s e e n , k o s k a U u s i- S u o - ' a 'n Keski-Europan porteille, jop 1 aiheuttaen Meksikon hallitus on antanut kerran velkojamme ulkomailta — hirveän vii- eroam isen m ainitusta järjestöstä ,'t sainvälisen oppien elähdyttäm äksi työ m ik in s a n o o , e t t ä “ J u tu s s a t u lla a n itse viheliäinen työväenluokan ole toisensa perään vakuutuksia, että tätä saita ja oppineita ja monimutkaisia sc- jotka sitten perustivat itselleen i.man k u u le m a a n t o is t a k y m m e n t ä t o d is ta j a a massaolo on käynyt entistäkin epä pvkälää ei tulla käyttäm ään niihin öljy-1 litvksiä. Mutta en tvvdv näihin selityk- väestön taloudelliseksi järjestöksi. Sik- äänenkannattajansa “Sosialistin”. Mut sipä niiden, jotka sitä erikoisesti hallia- s u u llis e s t i, m in k ä o h e lla t u lt a n e c a n varmemmaksi. Viimeinenkin kapi ta koska asioiden selosteleminen tä varastoihin nähden, jotka jo ovat yksi- sjjn> eivät selitä mitään. talistisen järjestelm än suoma elä- n it patenteerata (ja sellainen halu pe- ,a m a a n k « j a ll« .ia k i n t o d is tu k s ia " M e, j o tk a a in a o le m m e m y ö t ä t u n - m änlahja, mahdollisuus olla europa- män yhteydessä ottaisi liia n pali n tvisten käsissä. Mutta näitä vakuutuksia Haluaisin saada tietää, miksi me mak- tilaa ja koska kysymys. Industrial^- ei ole otettu huomioon, on vain paa- soimme korkoa Suurhritannialle velasta, rustuu siilien tottumukseen, että he ovat I t o is ia s o r r e tt u j a k o h t a a n , t u o m m e tä - l a i s t e n työm arkkinoiden hintain las- tin yhdistäm inen Työmieheen, tuli sattu “pyhän yksityisomistuksen” louk- joka oli johtunut sotilasten kulettami- kasvaneet sen mukana kiihkeissä ta is -, ten j u lk i o s a n o t t o m m e s o t a m in is te r i! - hijana ja yleism aailm allisen kapita- esille äkkiä, saatuamme JndustrH- teluissa muita työväenjärjestöjä vastaan, le . s e k ä k e h o it a m m e h ä n tä , j o s n iin lismin orjana, sekin riistetään työ- kaamisesta, amerikalaisten oikeuksista, scsta pelastaaksemme Suurhritannian ja Teollisuusala toisensa Hstin johtokunnalta kirjeen, losta il joka on kilpailevalle unionismille omi- ,kavas“ kävisi, e ttä p u m k k im a is u u s väestöltä. j.n.e. auttaaksemm e Suurhritannian voitta- tu lis i t o d is t e t u k s i, e d e lle e n k in j a t k a - jälkeen seisahtuu, työttöm yys kas meni pakottavia seikkoja tämän ai«- naista, sekä myöskin siitä vakaantunees vaa pelottavasti, vallanpitäjät sei tuksen pikaiseen laatimiseen, niin m a a n s illä a la lla . Kolmas paha pykälä on se, että öljyn Inaan suursodan, kun Suurbritannia ei ta käsityksestä, että teollisuuksittain Ei o le s illo in v ie lä m ie s m e n n y t t ä , sovat. neuvottomina p e r i k a t o a u h k a a - siksi olemme täytyneet nolostella a-i- maastaviennin veroa on korotettu 25 ollut maksanut korkojaan meille, kor- Kunin- ° a a vt|ln pääpiirteissään. k s a a v ie lä j o h o n k in s y v e n - j ^ a n tulevaisuuden edessä, prosenttia. Tätä on Amerikan “rak- k(»ja, jotka nousivat useihin satoihin järjestym inen sopii parhaiten Amerikan j ty o ä s , h ä j o n t e ja industrialistin ja Työmiehen n s o t a m in is t e r ik in p u n ik ik s i kaan viimeinen j ä r k i ” on tullut por- tcollisuusoloihin) tulisi myöskin huo- haalle kansalle" selitetty aivan kuin ky- ‘miljooniin dollareihin — ja joiden pe- mata, distäm isestä on kylläkin ollut t'->-• että tämänlaisen tarkotuksen lop- ]tuom,ttuna — onnistuu tuo- variston viimeiseksi pelastukseksi. symvksessä olisi tämän veron korotta-1 rimisestä meitä ankarasti kieltävät kan- , . « r li» m io n s a a m a a n — voi p e la s t u a j o u - Väkivalloin koettaa valtaa käsissään ripiireissä jo pitemmän aikaa vau puun siionttam isen kaulia un I. W W . . „ lk, ieinJS vasten.. ctenkin pltävä lllokka wklhtt„ „ proIeUrl. vaa puhetta; m. m. 8. Alanne vuosi minen 25 prosentilla maastaviedvn sainväliset raham iehet ja taloustieteili- öljyn arvosta, vaikka korotus ei ole j a ( sanoen että sitä seuraisi vararikko liitossa myöskin täytynyt tapahtua ke- , j o , v a n k ila a n j o u t u e s s a a n a lk a a h a r - aatin elämän. Virallinen valtioko taaksepäin eräässä tiiaisund« hityksellinen muutos, jolloin se Imo- j r a s ta a p u n ik k ila is u u d e n t e o r e e t t is t a neisto ei enää tyydy kapitalistiseen m ainitsi, että hänellä on ollut aiko kuin kaksi ja puoli prosenttia maasta meidän omalle maallemme. , nosti enää sopii siilien, mitä I. W. \V.- ! ° P ' > k el ua “ K o m m u n is m in a a p is e s t a " itsepuolustukseen. Valtiojoukkojen mus tehdä Työmiehen vuosikokous viedyn öljyn arvosta, sillä entinen vero Haluaisin saada tietää. En ym m ärrä.” nim een m enneinä vuosina on sisältynyt. Ì >” *■"’ ' “«‘ kaka, r- selle ehdotus m ainittujen lehtien.'. * * I K l r m l a «aa ai • v » « V J I ♦ » ♦ b li r, i M l.-o O ! 1 «on«, n li« « iin distäm isestä. Mutta asiat i t p? <»n 10 prosenttia. \ Eikä tällaista ym m ärrä kukaan, jos ( K ir j o j a sa a o h r a n a s ta ta i H e ls in g in tit, kuninkaallisen Italian « arm n eijan S a n o m is t a . rinnalla ahdistelevat työläisiä fascis- koittaneet tuomaan kysymystä ?->! Näitä Meksikon sisäisiä asioita — vk- vjja johdonm ukaisuusopin — logiikan — s o t a m in is te r iä y h t y - tit. itävaltalaisten valtio- ja poliisi- kisuuteen, jos sielläpäin toverit o* >inpä perustuslakiakin — on hallituk- mukaisesti miettii. Mutta sen ymmär- — Moore Shipbuilding yhtiön työmaal ro ä E ä m n m e d e k m e o h k o r ita k u o le - joukkojen tueksi tulevat SUUrtilalliS- sivat sitä m ielessään hautoneetkin s e m m e yritellyt "korjailla”. Ja samalla täydellisesti, kun tietää että kapi- le San Franciscossa naulailtiin äsket v a s« a liik k e e s s ä a a t t t u e le ih e in " o , lo s illä ly h y t a ik a i- ten palkkaam at pilskurijoukot. Por- Päästäksem m e asiaan on i 'idän kertaa öljykapitalistit uhkailevat Obre- tulismilla kokonaisuudessaan ei ole mi- täin seuraavanlaisia julistuksia: / s e k s i. P a r a s v a a n r u v e ta v a im is t a u - varista e i käy enään taisteluaan yk- täm än ehdotuksen yhteyde * gonia hirveästi ja selittävät miten ha- j iaaa tekemistä logiikan kanssa. Joh- ovat j ‘ UIT>aan k o m m u n is t is e n y h t e is k u n n a n s i n c m a i n p a lk k a r e n k ie n p ä avulla. ! kaistava m ainittu Ind Jobt°kunfi** “Tämän laivatelakan työläiset ‘ ä v i t i llis « s t i t v v t v v ä i d ä » iln p u lit< > ip iin s - < i a s u k k a a k »‘ - M u tta j o s H ä m ä lä in e n vaan Se itse kiiruhtaa paikalle miek ¡kirjelm ä, että uen tulee käymään, jollei hän peräänny, donmukaisuus on kaukana asioiden hoi- k i k id is ? / “ r * - r ; ! 4' " 1“ “ selv toverit y > w n paa ” " i a tv " ’ ' mi Ohregon on koettanut tyynnyttää ame- <)osta kapitalistisessa yhteiskunnassa, ...... J ; riktg|- e m m e v o i m u u ta k u in sanoa tam aan. V astakohdat kasvavat joka suuntaan lehtemme InduP’nau aikalaisia kapitalisteja, lian on pyrki- Siellä ratkaisee asiat toinen tekijä — h e titfilt t y ö t a i s t u n u n t n k i i u n liitto o n , e ro - j , ‘p a r e m p i o lis i e t t ä m y lly n k iv i r ip u s- päivä. K apitalistit hiottavat vielä on nyt luisumassa. Kirjelmä kok" nyt tekem ään niin paljon kuin voi hei- VOIMA. tr ta a ii h e ti.” t e t t a is iin h ä n e n k a u la a n s a ja hänet rikkom attom aan voimakoneistoonsa. : naisuudessaan on tällainen: u p o t e t t a is iin m e r e n s y v y y t e e n . dän hyväkseen. Hän on m.m. “rauhot- Kaaka voima — niin häikäilemättö- he luottavat oikeistososfalfsteihin ja ; “Työläistoverit: Yleisen tyf>er Tyytyväisyys orjuuteen johtuu tietä O k a . keskustalaisiin työläisiin ja jäävät i myyden yhä lisääntyessä käy leä* tanut” maan tykkänään. Kaikki vähän- !nan alaston ja raaka voima, että tule mättömyydestä. Tietoista orjaa ei ole ìue- kylm ästi entisille paikoillensa ja a- ! liikkeemme rahallinen asema kin radikaaliset ulkomaalaiset työläiset vaj sukupolvet tulevat sitä kauhistuk helppo pitää tyytyväisenä orjuuteen. Toverit Vangitun Kymmenen javat entistä riistopolitiikkaansa oi- ; nommaksl päivä päivältä on hän karkotuttunut Meksikosta, ilman sella ajattelem aan.. Täm än tietävät työnteettäjät ja vaa lenkaan välittäm ättä "koeteltujen" jotka ovat lainanneet rahojaan Käskyä m itään m uuta syytä kuin että he ovat Mutta kapitalistiluokan jäsenet eivät nivat kuin haukka jokaista, joka yrit- i E räs ei-kommunistine« lakim ies tvöväenjohtajain anom uksista ja lie ; m itsijaim m e takauksiin, ovat oHe'*f maalle — kapitalisteille — vaarallisia. sjiia sjtjj käytetään heidän it- tää tehdä työläiset tietoisiksi orjutldes- ' kirjottaa Saksan kom munistilehdille venysyrityksistä. Julkisesti asettu pakotettuja ottam aan lainojaa« «tr seuraavaä: Teidän hiljattain julkai- vat he vastustam aan työläisten vaa nä m äärin takaisin, että ne yhde^ Mutta tämä ei öljykapitalistejam m e ^ensa hvväksi. Se on heidän mielestään tään seillanne “Kommunistin 10:t k ä sk y t’ timuksia ja heidän eläm äntarpeita, sä muiden kaliiitten kustannus ja rahapääom aa tyydytä. He kovasti “oikeus”. Siihen antaa erinomaisen tilaisuuden valaisee niin sattuvalla tavalla e rä ’- Mutta vastakohdat k ärjistyvät vain. kanssa ovat vieneet liikkeemme -* pain'ostavat “auurikalaisia oikeuksiaan Tai eivät he sita ym m ärrä lainkaan. ‘avoin työpaja”. den puoluetoveretttenne käytöstä. Työttömiksi tulleet nälkäiset joukot havarat loppuun. T O V E R I (T H E C O M R A D E ) m JUTUN JATKOA YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKUIMAILLA O LO SU H TEITTEN PAKKO A JA A KESKI- EUROPAN T Y Ö L Ä ISIÄ TAISTELU N TIELLE a
