P er ja n ta in a , Elokuun 19 p.— Friday, August 19th
_No. 194
ja kchottclevat valtiokoneistoa an tar
että sivutlacdi Jankin täytyy ihm e
JÄRJESTÖMME JA TUPLAJUU-
Näyttämöliiton
tiedon
tellä.
Sallitteko, että siinä m ainit
J ob poliisi voisikin jotain penWfl
mokkaisiin toimenpiteisiin. Ja heidän
LAISET
tuja
neuvoja
täydennän
“
Vangitun
nallista sinua vastaan toteennäytti,
T h e organ of the Finnish w orkers in the W estern silmiensä edessä väikkyy lopun lopulta
antoja
« j 10:llä käskyllä”, joita en käytännöt- on
States.
T h e only Finnish D aily in the West.
Suomalainen
sosialistijärjestö
ei
ny
ehdoton velvollisuutesi v.¡
Published daily, except Sunday, at A storia, Oregon, seuraava näky — jonka lainaam m e e-
, m ahdollisista tovereistasi ja PUo¿!i
E
siintulleista
syistä
päätti
näyttä-
1,sfen
kokemusten
perusteella
pidä
by the W e n e rn W o rk m e n 's * Publishing Society. rään lähinnä rahapääom aa olevan suur- kyisessä vaiheessaan ole, eikä pyri ole
______________________________
asioista.
möliiton
johtokunta jatkaa lasten vähem m än tarpeellisina:
O ffice 7th and C om m ercial St., opposite Post O ffic e !
11 p a l s t o i l t a .
maan, eikä saakaan olla muuta kuin näytelmien kirjotuskilpailuaikaa «lo
r*
1.
f.
'Syytettynä
on
sinulla
oikeus
kiei-
rt«.—
TTT“—
i
—
k---
'
■
—
**J°S
Yhdysvaltain
hallitus
ei
horju,
propagandajärjestö.
Se
ei
silti
saa
e-
kakuun
1
päivään
saakka.
Kilpai-1
Älä millonikaan allekirjota pöytä
Post O ffice Address: T o v e n , Box 99, A rto n a , O re. .
. . . . . . . . .
.
..
eeljttämäetä. mitään ja kom kirjaa, jonka sisältöä et hyväk'
jos se on järkkym ätön paatoksessaan rottautua maan työväenliikkeen yleisistä luun osaaottaneiden lukum äärä kat-
E D IT O R IA L S T A F F
suojella etuvartijoitaan (amerikalaisen tehtävistä. Sen tulee tehdä agitatsioni- sottiin vähän liian pieneksi ja Jät- i munlstlna olet velvollinen käyttö- tahi jonka kieroa juristista kirjoit
kamalla aikaa toivottiin saatavan maan tuota oikeutta erikoisen laajas tapaa et ymmärrä.
Sulo Syvänen, A le x Sevo, A . N. Koskela, K . E.
kapitalismin etuvartijoita) ja heidän oi
sa m itassa.
H eikkin en ja Geo. C ratch ef (vastaava)
runsaam paa osanottoa.
tvötä
maan
luokkatietoisimpien
ja
val-
8.
~ —
-----*- ----------------- -----;------------- t
keuksiaan, niin, ottaen huomioon öljyn
,
2.
Kuten on ennemmin ilm otettu, o-
Phones:
O ffice 3 6 5 ; E ditoria! D epartm ent 8 3 2 .
Ole erittiänkin varovainen v¡w
aseman m aailm anm ahdin luomisessa, lankumouksellisimpien työläisten kans vat palkinnot seuraa vat: Alkupe Sentähden älä m issään tapaukses alin “tovereihin” nähden, joita usein"
Entered as second-class m ail m atter July 4 3, 1912,
tulee maastamme niin m ahtavan Ame sa solidaarisesti, sgmaan suuntaan sen räisten sarjassa, l:n e n palkinto $60: sa anna m inkäänlaisia selityksfä, en miten puolueen jäsenkirjalla varus,
at the Post O ffice at A sto ria, O regon, under the
rikan Valtakunnan hallituspaikka, ettei muodostamien järjestöjen kanssa. Ja 2:nen palkinto $40; 3:maa palkinto nenkuin olet neuvotellut asianajajasi te ttu n a työnnetään koppiisi. He e
A c t of M arch 3. 1879.
$25. Suomennoksien sarjassa: l:n e n kanssa, jonka on sallittava käydä
se enää tarvitse lainkaan m itään vähä niin se tekeekin. Ulkomaille menevän palkinto $40, 2:nen palkinto $25 ja luonasi ja jonka kanssa voit puhua siintyvät erittäin Jyrkkinä ja tutu.
vallislna^ m utta ovat todellisuudes
p ä tö istä 'ja m itätöntä europalaista kan avunkeräyksen lisäksi (jonka merkitys 3:m as palkinto $15.
kahdenkesken.
Obregon, öljy kapitalistit,
sa useim miten kurjia poliisiurkfei.
sojen liittoa puolustam aan oikeuksiaan. tä ei ole vähäksi arvioitava agitaaltori- P alkitut näytelm ät jääv ät Näyttä-
joita.
Älä
milloinkaan
anna
itseäsi
möliiton omaisuudeksi.
Meksikon perustuslaki
¡Se ottaa ne itse, missä se ne näkee.
sessakaan merkityksessä) se levittää
häm
m
entää
sellaisella
poliisijutkulla.
Kansansa
neron,
työskentelyn ja päivän uusinta kirjallisuutta ja ylläpi L ähettäkää näytelm ät osotteella:
Ennen toim intaa opettele ulkoa
Finnish Socialist Federation, 3323
sinulle sanotaan jo tiedettävän
Kuten tiedämme, on hallituskoneis luonnonrikkauksiensa
hyväkseen käy tää sanomalehdistöä ja muuta valistus No. Clark S t, Room 218, Chicago, j ka,kkl’ koska toverisi tahi ehkä. iso- "Deutschland. Deutschland liber ai
tomme ryhtynyt erikoisiin toimenpitei tön kautta tulee maamme pian olemaan
äitisi on jo kaikki paljastanut. YstÄ-’ l e s . . . ” (Saksal. kansallislaulu, vtv
Illinois.
siin Meksikon sisäisissä asioissa. Syynä se, joka m äärää koko maailman asiat, toimintaa. Luonnollisesti järjestö voisi Toverillisesti
vääsi nähden yritetään sam aa pet- taa: “Oi maamme S u o m i . j olta
tehdä
vieläkin
enemmän
ja
täyttää
tor
siinä tapauksessa, että sinut pidätet
kutusmanööveriä.
,
on se, että Meksikossa on öljyä. Ja sitä antaa alm uja sellaisille, jotka se huo
S. S. Järjestön Näyttiimölilton
_ i
kutuksensa
käytännöllisessä
suhteessa
täisiin.
osaat laulaa säkeet moit
4.
johtokunta.
on paljon. Nykyään tuotetaan siellä maa ansiokkaiksi, jakaa oikeutta ja rik-
Älä anna vakuutusten vapaaksi- teettom asti.
vieläkin
paremmin,
jos
sillä
ei
olisi
vas
22 prosenttia koko maailman öljy tuo kauksiaan voitokkaan kansanvallan suo
laskem isesta, tahi lievem m ästä tuo
10.
tustajiaan ja vihollisiaan. Taistelu nos-
tannosta.
jissa.”
m iosta houkutella itseäsi tunnusta
Tunnettu
“pakovritys”
Järjesti'
keja vastaan muodostuukin sen takia j
Maailman öljytilanne on tämä.
maan.
Lupauksia ei koskaan pi tään tavallisesti siten, että vangitta
Siinä on “itsenäisyysjulistus”, jollais yhdeksi sen tärkeimmäksi tehtäväksi, j
detä.
syöstään alas portaita, tai sysätään
Vuonna 1920 tuotettiin koko m aail ta on vaikea löytää toista. Amerikan
eikä myöskään ole unohdettava sitä
5.
häntä selkään, jotta hän horjahtaa
massa öljyä yhteensä 650,(MX),000 tyn-j kapitalistien mahti alkaa todellakin ol-
Ole erittäinkin varovainen valtiol eteenpäin. Sitten ammutaan häntä
tosiasiaa, että tuplaj uulnisten keskuu Pukki kaalimaan vartijana
nyriä — ja siitä tuotettiin Midysvallois- I |a j o njin suuri, että se uhkaa halkais
lisen poliisin johtam issa kuuluste- selkään ja huudetaan: “ s e is , seis!"
dessa on suuri joukko aineksia, jotka
E r ä ä s s ä R u o t s in U u d e n P o liim le h -
tu
113,000,000 tynnyriä, Meksikossa ja n)g itsekin, jollei sitä pian saa tun-
. lk
n a ise
- e ylik
i l o fcsta
. a - ¡ luissa, sillä se ei ole tullut sinun Kieltäydy siksi missään tapaukset
tälläkin hetkellä osottautuvat p aran tu d e n n u m e r o s s a j ju
juttusi tutkim isen takia niin paljoa sa kulkem asta poliisiviranomaisten
1 17,000,000 tynnyriä ja muualla maail- > tuvasti näyttää.
a o n p o liis iliit o n jo h -
mattomiksi ja joiden harhakäsityksille t p o e m li ie D h a iä h , lin » r a s j k o k a ita
s y y t ö k s iä R u o t . , n kuln saadakseen tietää mahdollisin,- edellä, vaan kulje aina heidän vie
massa vain 00,000,000 tynnyriä. Koko
Tuo “kansanvalta”, josta lopussa mai-
ei järjestö myöskään voi silmiääh um p o liis iliit o n u u tta j o h t o a v a s t a a n , j o - n la n ” a lj o n ,t 8 e ’’¡ K k e e s tä .
rellään.
maailmaii öljytuotannosta tuotetaan 9 0 jnituan, on luonnollisesti s itä ' kansan-
.
n ■■ r . ■ ■■ i ■ - - -
prosenttia yhteensä Yhdysvalloissa j» valtaa, mikä meillä nytkin vallitsee — mistaa varsinkin kun ne yhä jatkavat k a o n a n t a n u t b o ls h e v is m in its e ä ä n - - -
häikäilem ätöntä parjaustaan sitä koh s a a s t u t t a a ja k o e t ta a s a a t ta a p o l i i s i
'1
Meksikossa.
i hallitseviin luokan kansanvaltaa.
k
u
n
n
a
n
s
e
n
y
h
t
e
is
k
u
n
n
a
n
k
u
m
o
o
ja
in
taan.
(Sivumennen saanee huom auttaa et-
Obregon, Meksikoilleen ja perustus-
Kolmas Kansainvälinen on asettanut v ä lin e e k s i, j o ta s e o n a s e t e t t u s u o j e
le m a a n .
L iito n
h u o m a tta v a m p a n a
tä tuohon koko muun maailman öljy- j lakeineen, on tosiaankin pulassa,
kumouksellisten
työläisten
velvollisuu-
j ä r j e s t ö n ä v a r o itt a a D a h lin p o liis ik u n -
tuotantoon kuuluvat nekin Colombiassa
(leksi
toillliil
kaikissa
unioissn,
j«l
yli”
taa n ä is tä liito n k e s k u u d e s s a t o im i-
99
olevat öljylähteet, jotka Yhdysvaltain «1 HALUAISIN SAADA TIETÄÄ
v is t a s a la is is t a v o im is t a j o t k a t i e t o i
denmukaisesti,
kovalla
ostettujen
Ame
hallitus tuonnottain osti 25,000,000 dol
Tuonnottain kulki sanomalehdissä uu rikan työväestön kokemuksien kanssa s e s ti t y ö s k e n t e l e v ä t
y h t e is k u n n a n
larilla Standard Oil yhtiölle.)
tinen, jonka mukaan senaattori John tullut tulokseen, että vaikkakin teolli- s a a t t a m is e k s i p o liis in k a tk e r im p a in v i
h o llis t e n k ä s iin .
Meksikon öljylähteistä, öljymäistä jä son oli kvsellvt ulkomaisten suhteitten
.
.
. .
« ...
• i,
,
• I , • I.
suuksittain järjestym isen etevämmyys
oljvtuotannostn omistaa Midvsvaltain
senaattori ,’setetaan y läpuolelle
...
. 3
. . .
,,
.
i komitean i puheenjohtajalta,
j
j
kaiken epäilyksen
Belgiassa Jos Ranskan työväenluokka sei syöksyvät pian kapitalismin linnak
oljytrnsti
n.k. kolmen Dohenv yhtiön I.odgelta, oliko Saksan ja Yhdysvaltain ja vaikka I.W.W. on taistellut uljaasti Kommunistikauhu
A n v e r t p e n is s ä o n p id ä t e t t y k o lm e
soo ensim äisten ratkaisevien taiste- keen m uureja vastaan. Monta hyok
kautta - 76 prosenttia, ja loput kuulu-1 hallitusten välillä tekeillä joku sopimus ja
pelkäämättöm ästi vainoista huoli e r ä ä n s a k s a la is e n la iv a n m a tr u u s ia lujensa edessä, niin on Saksan työ käystä on jo tehty, monta niistä on
vat
hollantilais-englantilaiselle
Shell I ja jos oli, millainen tämä sopimus oli. matta, päättäväisemmin kuin mikään s e n ta k ia , e ttä h e iltä t a v a tt iin k o m - , väellä jo takanaan lukuisa joukko lyöty takaisin, monet parhaimpara
yhtiölle.
j Senaattori Lodge ei sanonut tietävänsä. muu järjestö, niin siitä huolimatta sen m u n is t is t a k ir j a llis u u tt a . " M o s k a u ” - etukahakoita, joista m onet tosin on me ovat uupuneet taistelussa. Mut
Senaattori Johnsonia hiukan moitit- toimintatapa käytännöllisessä suhteessa n im is tä t a k a v a r ik o itiin t u h a n s itt a in .
hävitty.
Täm än maan öljykapitalistit — jotka
ta taloudellinen hätä ajaa uusia voi
mia taisteluun, nostattaa uuden pa
ovat kiinteä ja sangen toimiva osa yli- (iin tämän johdosta — nimittäin sen, on kärsinyt monenmoisista puutteelli Tuleeko yksi punikki lisää
Ja nykyisin on Saksan työväes taljoonan sortuneen tilalle. “Kehi
tyneestä rahapääom asta — ovat m ää että hän oli sanomalehtimiehille jutel suuksista ja ennen kaikkea on sen teo S u o m e s t a k ir j o it e t a a n :
tön suuri osa vanhoillisten oikeisto- tys kulkee itsestänsä sitä ei voida
räävässä asemassa ja ylivoimaiset muu lut tästä asiasta, jonka johdosta oli reettinen käsitys yhteiskunnallisesta vai-! E i o lis i u s k o n u t t a v a llin e n m a a llik - johtajien vihan ja epärehellisen m e jouduttaa eikä hidastuttaa.” Nämä
k o , e ttä S u o m e n p o r v a r it o lis iv a t kes- nettelyn takia lam aannuksissa. Le-
hun m aailm aan nähden. Mutta heidän “rakkaalle kansalle” tullut mahdolli-
lankumoukscstn ja valtiollis-yhteiskun- J N e n ä ä n r u v e n n e e t o ik e u t t a k ä y m ä ä n vitetty usko, että vallankumous tu oppi-isämme Karl Marxin sanat vii
ja Meksikon hallituksen välille on tul- sesti “väärinkäsityksiä”. Tästä kimpaan-
ttav at meille tietä taistelussamme.
nalliscstil toiminnasta yleensä ollut täy- ! ja t o in e n t o is e n s a s y n t e j ä p e u h o s k e - lee itsestänsä, kunhan sitä vain tvy- to
Mutta
me emme saa jäädä taika
lut riitaa
joko voittojen jaosta tai mi hiukkasen Johnson ja “halusi he dellisesti väärä.
! 'e m a a n -
M u tta n ä k y y se m in k in k ä y - neesti kapitalism ia palvoen odottaa,
uskoisesti kehityksen kulkua odotti-
lostakin muusta sellaisesta. Ja kun he tää” m.m.:
Samalla kun meidän yhteisen toimin-j vän' J ä m ä H ä m ä lä in e n , j o k a a.et- on tehnyt osittain voimattomaksi maan, meidän on tapausten kehit
eivät voi tuon maan presidentin, Obre- • “Haluaisin tietää jotakin niistä siim-
„„
...
ui v a h a n n iin k u in p o ik k ite lo in m u u n niin
teollisuustyöväestön tyessä kuljettava tapausten mukana
tapohian
vakaannuttamiseksi on
tam
a - j ‘ norv_rin
L~n„_
,;!_a a v a r je iija in ju- jä ... r je , s tö
... m n ahtavan
, a n a ....
. la-
*
J
p
o
r
v
a
r
in
k
a
n
ssa
sim
.
J
id e n s e ik k , a m
gonin, kanssa sopia, ovat he koettaneet, mistä, joita ulkom aat ovat velkaa tälle tunnustettava, on huomattava, että sit-
ja siinä m ielessä tulee meidän kehi
, j o u t u i se n j ä lk e e n
v a r j e li- m auttam ana ovat nuo etuvartiotap
valtiokoneistonsa kautty saada Obrego- f maalle. Muutamana päivänä näin sa senkin siinä toimii suuret joukot työ- j p ä a in k a s s « a ilm
ty stä jouduttaa. Mitä nopeimmin n
ä tik u k s i.
Ja o v a t p a n ä m ä , p jo t kärsityt.
M utta se proletaari-
voimaperäisemrnin
me
täytämme
liin taipum aan vaatimuksiinsa.
noina lehdistä että SuuPbritannialle on ,...........
.... . ...
. .......
r c h e ilia e s t i s a n o e n , lö y t ä n e e t v a l k o i - ; j o u k k o , joka taistelun päätyttyäkin
velvollisuutemme,
sitä
voimakkaan!
Ne vaativat että Meksikon lakeja ei maksettu 32.000,000 dollaria ihdysval- . . /
,
n S uom en
s o t a m in is t e r in
p o lu ilta sej800 yhtä uskollisena Kolmannen
. ...
... .
... ...
i
... ,
,
• I joukot ovat sen vaikutuksen alaisia ja se
min ja varmemmin syntyy nieilk
saa heilun nähden panna täytäntöön, tain sotilasten kulettamisesta sodan ui etlä siitä syystä sille työläisten järjes y h tä ja t o is t a k a m a a , j o tk a y h t e e n internationalen lipun ym pärillä ja taistelun voittava järjestö, ja siti
a t p a in a a v a a k a la u d a l ollenkaan perääntym ättä pysyy tais
Lait nim ittäin m ääräisivät että omai kaita. Samaan aikaan me olimme saa tönä kuuluu tunnustus ja että siilien k la e r k ä o t t k y o n ä r u v n o s iv
nopeammin saam m e me riemuita —
a a s ti.
S illä , n iin o n v a r
suuksien omistajien on verotusta var massa Suurhritannialta noin 11.000,000,- suosiollinen suhtautuminen (»n tarpeel j e lij a - t o r v i " S u u n t a ” s a n o n u t, e t t e i telupaikallansa, se joukko on pal kapitalistisen ryöstölinnan raunioilla.
jon
varm em pana lopullisen voiton
ten
annettava viranomaisille luettelo (MM) dollaria. Sen lisäksi on minulle ker-
tä
m
ä
H
ä
m
ä
lä
in
e
n
k
u
u
n
a
a
n
o
le
o
llu
t
t
a
k
e
e
n
a kuin m itä olisi pelkissä nu
lista erikoisesti juuri siksi, koska se
o ik e a .s ä n m a a n y s t ä v ä , v a a n o n p a ha- raeroissa
tapahtuva järjestöjen Ja
kaikista maa-alueista, jotka heidän kä- rottu että paitsi tätä 32,(MM),000 dollaria,
edustaa
teollista
unionismia
ja on sen n e " e d ’ 8O‘ t a m *»c » sa
,
.
.
.
.
.
.
««•
k
a
p
in
a
n
j
ä
s
e
n
t
e
n
kasvu.
Vain vedessä opi- Ehdotus Industrialists
sissään ovat. He ovat antaneet luette-1 on hallituksemme jo ennen maksanut
e ttä j o . h ä - t a a n
u im a a n
v a in
ta is te lu s s a
vai
lon vain neljännestä osasta näitä aluei-i Suurhritannialle samaa tarkotusta var tehnyt Amerikassa tunnetuksi. S am alla, a,kana olleet .enlaatu.sia,
yhdistämisestä
kun täten Siihen suhtaudutaan rakeilta- n e n U la lla a n o l i . i o llu t j o k u t o in e n m istaudutaan ratkaiseviin taistelu!
ta. ja pelkäävät että Obregon toteuttaa ten (W,(MM),(MM) dollaria — siis yhteensä vasti seuraa siitä myöskin sen periaat- m,es’ nnn kerratle». v a ik k a o k s i »o-
hin
Vaikkakin sotilaallinen ylival
Työmieheen
" . . .
■
- n
r a k u o p p a p e r in y t ,
uhkauksensa takavarikoida ne alueet, 100,(MM),(MM) dollaria — ja sen lisäksi
ta
Saksan
työväestön
ensim
äiset
va-
p
u
h
k
a
is
e
m
in
e
n
,
jo
lle
.
.
,
.
,
.
teellisen pohjan 1
. . . .
H ä m ä lä in e n tie ty sti, k o sk a ta h to i
joita ei veroluskirjoissa ole. Siinä on vielä tämän velan korkoa 6,<MM),000 dol
Että ehdotuksem m e tulisi täydelli
on kukistanut, niin on
Industrialistinkin ajam a sandgrenilai- ' k ä y d ä t o d e llis e s t a is ä n m a a n y s t ä v ä s t ä , pausyritykset
,, ,
.
•
.
,
sesti
ym m ärretyksi Industrialistin ja
yksi paha pykälä.
i . . .
,
.
..
. . , /
Saksan työväestön parhain aines pe
laria.
SUUS perUstUU.
I älllän periaatteellisen n iin k u in k u u lu u k in v a lt io la iv a n t y y - rääntym ättä jatkava alkam aansa vj .- Työmiehen osakkeenomistajille, lu
Toinen paha pykälä on v. 1917 hy-
Nämä summat maksettiin Suurhri-
uudistuksen voitolle saattam inen ailieut-! r ä .j ä l l e , t ä lla is e s t a p e n k o m is e s t a p a - p a“ ";*a ;;'te,\7n
Va?t*a’ h“äviiiden kijoille ja kannattajille, täytyisi mei
väksyttv Meksikon perustuslaki.
Sen tannialle. vaikkakin olemme saamassa
h a a ti n ä r k ä s ty i ja h a a s to ip a S u u n ta
taa moninaisia terveellisiä muutoksia I to r v e n r a a d in e t e e n s e lv it t e ly ille . M u t-j kautta päästään usein ratkaisevaan dän selostaa Industrialistin syntyinis-
pykälä 27 selittää että hallitus ei saa siltä paitsi tuota noin 14,(MM),(MM),000 doi-
siinä yleisessä käytännöllisessä toimin ta tä m ä o li v a in m ie le e n S u u n t a -p o r u - rynnistykseen, vasta häviön k ä rsi aikaista historiaa — sitä yhteiskun
luovuttaa m aanpinnan alla olevia öljy- iarin suuruista summaa, vielä sen li-
neenä ym m ärtää työväkikin käyt nallista tilannetta ja niitä sos-pu<
varastoja kenenkään yksityisen liuos- säksi useita satoja miljoonia dollareita nassa, millin tälliä järjestö ottaa osaa. . k a lle , k o s k a t ä te n s a iv a t t ila is u u d e n tää uuden taistelun tullen kaikki hioessa jo aikaisemmin tapahtuneita
Täten suosiollinen suhtautuminen I.W. i o s o it t a a m in is te r in p u n ik k im a is u u d e n .
ristiriitoja, jotka sitten purkautuivat
taan. Ja tämä on paha pykälä — oikein korkoja.
Olen lukenut lukemattomia W :tä kohtaan meidän puoleltamme tar-H* kaikeLn t o d e n n ä k ö is y y d e n m u k a a n voimansa voittaakseen.
Maailmanpula ei ole pysähtynyt pinnalle Suom. Sos. Järjestössäkin,
paha pykälä.
¡' selityksiä siitä, miksi emme saa vaatia
t u le v a t h e t e k e m ä ä n s e n p e r u s t e e ll: -
radikaalisten
ainesten
kottaa
sen
vetämistä
Kolmannen
Kan
s e s ti ja k u n n ia k s e e n , k o s k a U u s i- S u o - ' a 'n
Keski-Europan porteille, jop 1 aiheuttaen
Meksikon hallitus on antanut kerran velkojamme ulkomailta — hirveän vii-
eroam
isen
m
ainitusta
järjestöstä
,'t
sainvälisen oppien elähdyttäm äksi työ m ik in s a n o o , e t t ä “ J u tu s s a t u lla a n itse viheliäinen työväenluokan ole
toisensa perään vakuutuksia, että tätä saita ja oppineita ja monimutkaisia sc-
jotka
sitten
perustivat
itselleen
i.man
k u u le m a a n t o is t a k y m m e n t ä t o d is ta j a a massaolo on käynyt entistäkin epä
pvkälää ei tulla käyttäm ään niihin öljy-1 litvksiä. Mutta en tvvdv näihin selityk- väestön taloudelliseksi järjestöksi. Sik-
äänenkannattajansa “Sosialistin”. Mut
sipä niiden, jotka sitä erikoisesti hallia- s u u llis e s t i, m in k ä o h e lla t u lt a n e c a n varmemmaksi. Viimeinenkin kapi ta koska asioiden selosteleminen tä
varastoihin nähden, jotka jo ovat yksi- sjjn>
eivät selitä mitään.
talistisen järjestelm än suoma elä-
n it patenteerata (ja sellainen halu pe- ,a m a a n k « j a ll« .ia k i n t o d is tu k s ia "
M
e,
j
o
tk
a
a
in
a
o
le
m
m
e
m
y
ö
t
ä
t
u
n
-
m
änlahja, mahdollisuus olla europa- män yhteydessä ottaisi liia n pali n
tvisten käsissä. Mutta näitä vakuutuksia
Haluaisin saada tietää, miksi me mak-
tilaa ja koska kysymys. Industrial^-
ei ole otettu huomioon, on vain paa- soimme korkoa Suurhritannialle velasta, rustuu siilien tottumukseen, että he ovat I t o is ia s o r r e tt u j a k o h t a a n , t u o m m e tä - l a i s t e n työm arkkinoiden hintain las- tin yhdistäm inen Työmieheen, tuli
sattu “pyhän yksityisomistuksen” louk- joka oli johtunut sotilasten kulettami- kasvaneet sen mukana kiihkeissä ta is -, ten j u lk i o s a n o t t o m m e s o t a m in is te r i! - hijana ja yleism aailm allisen kapita- esille äkkiä, saatuamme JndustrH-
teluissa muita työväenjärjestöjä vastaan, le . s e k ä k e h o it a m m e h ä n tä , j o s n iin lismin orjana, sekin riistetään työ-
kaamisesta, amerikalaisten oikeuksista, scsta pelastaaksemme Suurhritannian ja
Teollisuusala
toisensa Hstin johtokunnalta kirjeen, losta il
joka on kilpailevalle unionismille omi- ,kavas“ kävisi, e ttä p u m k k im a is u u s väestöltä.
j.n.e.
auttaaksemm e Suurhritannian voitta-
tu lis i t o d is t e t u k s i,
e d e lle e n k in j a t k a - jälkeen
seisahtuu, työttöm yys kas meni pakottavia seikkoja tämän ai«-
naista,
sekä
myöskin
siitä
vakaantunees
vaa pelottavasti, vallanpitäjät sei tuksen pikaiseen laatimiseen, niin
m a a n s illä a la lla .
Kolmas paha pykälä on se, että öljyn Inaan suursodan, kun Suurbritannia ei
ta
käsityksestä,
että
teollisuuksittain
Ei o le s illo in v ie lä m ie s m e n n y t t ä , sovat. neuvottomina p e r i k a t o a u h k a a - siksi olemme täytyneet nolostella a-i-
maastaviennin veroa on korotettu 25 ollut maksanut korkojaan meille, kor-
Kunin- ° a a vt|ln pääpiirteissään.
k s a a v ie lä j o h o n k in s y v e n - j ^ a n tulevaisuuden edessä,
prosenttia. Tätä on Amerikan “rak- k(»ja, jotka nousivat useihin satoihin järjestym inen sopii parhaiten Amerikan j ty o ä s , h ä j o n t e ja
industrialistin ja Työmiehen
n
s
o
t
a
m
in
is
t
e
r
ik
in
p
u
n
ik
ik
s
i
kaan
viimeinen
j
ä
r
k
i
”
on
tullut
por-
tcollisuusoloihin) tulisi myöskin huo-
haalle kansalle" selitetty aivan kuin ky- ‘miljooniin dollareihin — ja joiden pe- mata,
distäm
isestä on kylläkin ollut t'->-•
että tämänlaisen tarkotuksen lop- ]tuom,ttuna —
onnistuu tuo- variston
viimeiseksi pelastukseksi.
symvksessä olisi tämän veron korotta-1 rimisestä meitä ankarasti kieltävät kan-
,
. « r li» m io n s a a m a a n — voi p e la s t u a j o u - Väkivalloin koettaa valtaa käsissään ripiireissä jo pitemmän aikaa vau
puun
siionttam
isen
kaulia
un
I.
W
W
. . „ lk, ieinJS vasten.. ctenkin pltävä lllokka wklhtt„ „ proIeUrl. vaa puhetta; m. m. 8. Alanne vuosi
minen 25 prosentilla
maastaviedvn sainväliset raham iehet ja taloustieteili-
öljyn arvosta, vaikka korotus ei ole j a ( sanoen että sitä seuraisi vararikko liitossa myöskin täytynyt tapahtua ke- , j o , v a n k ila a n j o u t u e s s a a n a lk a a h a r - aatin elämän. Virallinen valtioko taaksepäin eräässä tiiaisund«
hityksellinen muutos,
jolloin se Imo- j r a s ta a p u n ik k ila is u u d e n t e o r e e t t is t a neisto ei enää tyydy kapitalistiseen m ainitsi, että hänellä on ollut aiko
kuin kaksi ja puoli prosenttia maasta meidän omalle maallemme. ,
nosti enää sopii siilien, mitä I. W. \V.- ! ° P ' > k el ua “ K o m m u n is m in a a p is e s t a " itsepuolustukseen.
Valtiojoukkojen mus tehdä Työmiehen vuosikokous
viedyn öljyn arvosta, sillä entinen vero
Haluaisin saada tietää. En ym m ärrä.” nim een m enneinä vuosina on sisältynyt. Ì
>” *■"’
' “«‘ kaka, r- selle ehdotus m ainittujen lehtien.'.
*
*
I
K
l
r
m
l
a
«aa
ai
•
v
»
«
V
J
I
♦
»
♦
b
li
r,
i
M
l.-o
O
!
1
«on«,
n
li«
«
iin
distäm isestä. Mutta asiat
i t p?
<»n 10 prosenttia. \
Eikä tällaista ym m ärrä kukaan, jos
( K ir j o j a sa a o h r a n a s ta ta i H e ls in g in tit, kuninkaallisen Italian « arm n eijan
S a n o m is t a .
rinnalla ahdistelevat työläisiä fascis- koittaneet tuomaan kysymystä ?->!
Näitä Meksikon sisäisiä asioita — vk- vjja johdonm ukaisuusopin — logiikan —
s o t a m in is te r iä y h t y - tit. itävaltalaisten valtio- ja poliisi- kisuuteen, jos sielläpäin toverit o*
>inpä perustuslakiakin — on hallituk- mukaisesti miettii. Mutta sen ymmär-
— Moore Shipbuilding yhtiön työmaal ro ä E ä m n m e d e k m e o h k o r ita
k u o le - joukkojen tueksi tulevat SUUrtilalliS- sivat sitä m ielessään hautoneetkin
s e m m e yritellyt "korjailla”. Ja samalla
täydellisesti, kun tietää että kapi- le San Franciscossa naulailtiin äsket v a s« a liik k e e s s ä a a t t t u e le ih e in " o , lo s illä
ly h y t a ik a i- ten palkkaam at pilskurijoukot. Por-
Päästäksem m e asiaan on i 'idän
kertaa öljykapitalistit uhkailevat Obre- tulismilla kokonaisuudessaan ei ole mi- täin seuraavanlaisia julistuksia: /
s e k s i.
P a r a s v a a n r u v e ta v a im is t a u - varista e i käy enään taisteluaan yk- täm än
ehdotuksen yhteyde *
gonia hirveästi ja selittävät miten ha- j iaaa tekemistä logiikan kanssa. Joh-
ovat
j
‘
UIT>aan
k
o
m
m
u
n
is
t
is
e
n
y
h
t
e
is
k
u
n
n
a
n
s
i
n
c
m
a
i
n
p
a
lk
k
a
r
e
n
k
ie
n
p
ä
avulla.
!
kaistava
m ainittu Ind Jobt°kunfi**
“Tämän laivatelakan työläiset
‘
ä
v
i
t
i
llis
«
s
t
i
t
v
v
t
v
v
ä
i
d
ä
»
iln
p
u
lit<
>
ip
iin
s
-
<
i
a
s
u
k
k
a
a
k
»‘
-
M
u
tta
j
o
s
H
ä
m
ä
lä
in
e
n
vaan
Se
itse
kiiruhtaa
paikalle
miek
¡kirjelm
ä,
että
uen tulee käymään, jollei hän peräänny, donmukaisuus on kaukana asioiden hoi-
k i k id is ? / “
r *
- r ; ! 4' " 1“ “
selv toverit
y > w n paa
” " i a tv " ’ '
mi
Ohregon on koettanut tyynnyttää ame- <)osta kapitalistisessa yhteiskunnassa,
......
J
; riktg|- e m m e v o i m u u ta k u in sanoa tam aan.
V astakohdat kasvavat joka suuntaan
lehtemme
InduP’nau
aikalaisia kapitalisteja, lian on pyrki- Siellä ratkaisee asiat toinen tekijä — h e titfilt t y ö t a i s t u n u n t n k i i u n liitto o n , e ro - j , ‘p a r e m p i o lis i e t t ä m y lly n k iv i r ip u s- päivä. K apitalistit hiottavat vielä on
nyt luisumassa. Kirjelmä kok"
nyt tekem ään niin paljon kuin voi hei- VOIMA.
tr ta a ii h e ti.”
t e t t a is iin h ä n e n k a u la a n s a ja hänet rikkom attom aan
voimakoneistoonsa. : naisuudessaan on tällainen:
u
p
o
t
e
t
t
a
is
iin
m
e
r
e
n
s
y
v
y
y
t
e
e
n
.
dän hyväkseen. Hän on m.m. “rauhot-
Kaaka voima — niin häikäilemättö-
he luottavat oikeistososfalfsteihin ja ; “Työläistoverit:
Yleisen tyf>er
Tyytyväisyys orjuuteen johtuu tietä
O
k
a
.
keskustalaisiin
työläisiin
ja
jäävät
i
myyden
yhä
lisääntyessä
käy leä*
tanut” maan tykkänään. Kaikki vähän- !nan alaston ja raaka voima, että tule mättömyydestä. Tietoista orjaa ei ole
ìue-
kylm
ästi
entisille
paikoillensa
ja
a-
!
liikkeemme
rahallinen
asema
kin radikaaliset ulkomaalaiset työläiset vaj sukupolvet tulevat sitä kauhistuk helppo pitää tyytyväisenä orjuuteen.
Toverit
Vangitun Kymmenen
javat entistä riistopolitiikkaansa oi- ; nommaksl päivä päivältä
on hän karkotuttunut Meksikosta, ilman sella ajattelem aan..
Täm än tietävät työnteettäjät ja vaa
lenkaan
välittäm ättä "koeteltujen" jotka ovat lainanneet rahojaan
Käskyä
m itään m uuta syytä kuin että he ovat
Mutta kapitalistiluokan jäsenet eivät nivat kuin haukka jokaista, joka yrit- i E räs ei-kommunistine« lakim ies tvöväenjohtajain anom uksista ja lie ; m itsijaim m e takauksiin, ovat oHe'*f
maalle — kapitalisteille — vaarallisia.
sjiia sjtjj käytetään heidän it- tää tehdä työläiset tietoisiksi orjutldes- ' kirjottaa Saksan kom munistilehdille venysyrityksistä. Julkisesti asettu pakotettuja ottam aan lainojaa« «tr
seuraavaä: Teidän hiljattain julkai- vat he vastustam aan työläisten vaa nä m äärin takaisin, että ne yhde^
Mutta tämä ei öljykapitalistejam m e ^ensa hvväksi. Se on heidän mielestään tään
seillanne “Kommunistin 10:t k ä sk y t’ timuksia ja heidän eläm äntarpeita, sä muiden kaliiitten kustannus
ja rahapääom aa tyydytä. He kovasti “oikeus”.
Siihen antaa erinomaisen tilaisuuden valaisee niin sattuvalla tavalla e rä ’- Mutta vastakohdat k ärjistyvät vain. kanssa
ovat vieneet liikkeemme -*
pain'ostavat “auurikalaisia oikeuksiaan
Tai eivät he sita ym m ärrä lainkaan. ‘avoin työpaja”.
den
puoluetoveretttenne
käytöstä. Työttömiksi tulleet nälkäiset joukot havarat loppuun.
T O V E R I
(T H E C O M R A D E )
m
JUTUN JATKOA
YHTEISKUNNALLISIA IA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKUIMAILLA
O LO SU H TEITTEN PAKKO A JA A KESKI-
EUROPAN T Y Ö L Ä ISIÄ TAISTELU N TIELLE
a