Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Aug. 10, 1921)
4 .IJ W U 'N», l» H I4ÍÜ1. J J R ? I .-A -, ' ' 'I 1 " "I"» --- --- T 7 » -"— -- j* NO. igg Keskiviikkona, Elokuun 10 p.— Wednesday, August 10th. rau h alliseen ja m en esty k selliseen k e- mät olesltelukirjat, mutta sieltä hel- He pistävät kätensä jäteastiaan ja lismin ikeen alla — joka on samanlai h ity k seen . Me h alu am m e turvata dät karkotettiin Suomeen. nen kaikissa maissa — hävittää hänen huolellisesti tarkastavat, mitä siellä on. (T H E C O M R A D E ) E nglan n in elin eh d o t T y y n ellä m erellä Karkotuksen syynä mainittiin tääl- Hänestä ovat Joskus löytyy palanen kuivanutta lei sekä välttää varu stu skilp ailu n sy n ty - lä vallitseva työttömyys. T h e organ of th e F in nish w orkers in the Western{kansallisuustunteensa. S tates. T h e on ly F in nish D aily in th e W est. lait, moraali ja uskonto vain porvaris pää kahvinporojen, ja muun töryn tah i m istä la ivastoon nähden T y y n e n m e Olemme päässeet siis niin pitkälle P u blish ed daily, e x c ep t Sun d ay, at A storia, O regon , j Se puhdistetaan tarkoin ja Eihän «en asianlaita ole juuri ren v altioid en välillä. H allitu k sen nyt, että työttömyydenkin johdost» etujen kaunistelemiseksi tarkotet- rimalla. b y th e W estern W ork m en ’s P u b lish in g S o ciety . ton k eh o itu k sen m u k aisesti on C urzon k e karkotetaan kunniallisia ulkomaalai». pannaan säkkiin. Kun kaivaa hieman tuja. noinkaan O ffice 7th and C om m ercial St., op p osite P ost O ffice h o tta n u t Y h d ysvaltain , Japanin sekä ta kansallisuutta olevia työläinä, yj. Työläinen ei teollisuuden edistymisen syvemmälle, vöi sattua että löytää joi Industrialistin toim itu s on R aivaa K iinan h allitu k sia esittäm ään k a n ta n lämainitun karkotuksen laillisuutta P o st O ffice A d d ress: T o r e r i, Box 9 9 , A storia, O re. mukana kohoa, vaan painuu yhä syvem takin luita ja siekaleita. Ne pannaan jaa tutk iessaan n ähn yt viim eisen W .N. sa näissä k y sym yk sissä, sekä la u su voidaan siitä syystä hyvällä syyliä ED IT O R IA L ST A FF pään oman luokkansa elinehtojen ala myöskin säkkiin. — Ja mitäs tämä on? R eivon rötöskirjelm än , jossa R eivo nut to iv o m u k sen sa , että täm ä m ieli epäillä. oettaa esittää S. S. Järjestö* to im in p iteid en v a ih to tu lee joh tam aan k o n S u lo S yvänen, A le x S e r o , A . N. K oskela, K. puolelle. Työläinen köyhtyy yhtä rin Kokkareeksi muodostunutta kaurajau k nan länn ellä k u o lleek si, tai ainakin V e ik k i n en . C eo. C ratcb ef. ssiin , jo ssa T y y n en m eren ja k au Porvariston kommunismi, taa yhteiskunnan rikkauksien kasvami hoa. Sekin kelpaa. Ei — muuta ei enää k u o lev a k si. R iem uissaan käy Indust k feren aisen Idän k y sy m y k set jo u tu v a t kä P h o n e st O ffice 3 6 5 ; E ditorial D epartm en t 6 3 2 . pelko sen kanssa. Tämä osottau selvästi, et ole. rialistin toim itu s lainaam aan tätä k o h siteltävik si. H ard ingin kutsu varu s Karkotuksia Ruotsista ja Norjatta. E ntered a s seco n d -cla ss m ail m atter July 13. 1912. tä porvaristo on kykenemätön kauem Tämä oli erinomaisen hyvä jäteastia. taa, jossa m. m. A sto ria sta san otaan tautum isen supistam ista k oskevaan Tukholmasta on määrätty karkotet at th e P ost O ffice at A storia, O regon , under the k o n feren ssiin saapui tänä aam u n a. min olemaan hallitsevana luokkana. Sen Tavallisesti on joku muu ehtinyt käydä seu ra a v a sti: tavaksi eräs saksalainen toveri, kone- A c t o f M arch 3 , 1679. " I. w. w Jäisten toim in ta ei ole A»- T erveh d äm m e mitä suurim m alla ty y I täytyy kukistua, sillä sen elämä ei enää ne etsimässä ennenkuin ehtii — — —. toriassa rakentaja Lauenstein, koska hänel ollut m illoin k aan vilkkaam paa d ytyk sellä H ardingin viisasta a lo tetta . ole sopusoinnussa yhteiskuntaelämän Olipa onni. Säkissä olevat aarteet riit se on nyt. S ik sik ö, että T overin (S u o sio n o so itu k sia ). M aailm a on Y h lä ei ollut tarpeellisia papereita oles Kapitalistisen järjestelmän kanssa. Ja porvaristo kaivaa itse omaa tävästi huomeniltaan saakka, kun sääs- kuin oh jelm a on kaikki p u o leen sa vetävä? d ysvalloilta o d o ttan u t tällaista to im e n kellakseen maassa. Karkotus on ka k Ei, vaan sik si, että se ty ön tää ty ö lä i pidettä ja m inä o len v ak u u tettu siitä, salaisen ohranan ansioita ja oli se se hautaansa pääomien yhä edelleen ke telee. luokkaoastakohdat littänyt Ruotsin viranomaisille, että i että Y h d ysvallat tu leva! tässä n ä k e Nuo naiset eivät näy välittävän vaa siä p ois luotaan^' räytyessä yksiin käsiin ja teollisuuden L op p u k an eetissaan Industrialistin m ään k au k on äk öisen valtio m iesv iisa u - L. on ottanut osaa asetehtaan val Kommunistinen Manifesti alkaa kuu kehittyessä, mikä kaikki pakottaa työläi rasta, mikä tällaisessa “ravinnossa” pii toim itu s, sy y stä k ylläk in, lausuu ep ä i den teo n ja toivottavat sille m en esty s taukseen Hamburglssa. luisalla lauseella: “Kaikkien tähänastis set keräytymään vallankumouksellisiin lee. Kun jätteet ovat päivän kuumas lyksensä R eivon p y y teitten reh ellisy y tä. (S u o sio n o so itu k sia ). M inun ta r Norjasta on samoin karkotettu Ve hänen I. W . W :n k iittäm isestä, vitsee tuskin san oa, että brittiläinen näjän kansalainen Benisov, joka on ten yhteiskuntien historia on ollut luok yhdistyksiin suojellakseen itseään riis- sa auringonpaisteessa, homeisissa ja ma destä toisissa astioissa, niin ei luulisi niiden m utta te k e e k uitenk in sen hurjan ! valtakunta p u olestaan tu lee tekem ään oleskellut Norjassa nelisen vuotta kataistelujen historiaa”, ja tätä ajatus- ; tojta- otak su m an, että R eivon esity s tässä k aikkensa ed istä ä k seen täm än pää' ja opittuaan täysin hallitsemaan Nor suuntaa, joka luo historiaan aivan uu Kaikki tähänastiset vallankumouksel kelpaavan syötäviksi. jan kieltä, sai paikan kääntäjänä Ve kohdassa pitäisi p aik k ansa. m äärän saavuttam ista j. n. e. liset liikkeet ovat olleet vähemmistön Mutta ne kelpaavat. Näiden naisten näjän konsulaatissa Vardössä. Kar H yvät herrat Industrialistin to im it den valon, kehitetään sitten mestaril lisen supistetussa ja selvässä esityksessä. < liikkeitä tai vähemmistön etujen ajajia. — ja niiden perheiden, joihin nämä nai tajat, n eu voisin teitä vastaisu ud essa Kappilaiset nostavat päätään kotus onkin kai tehty rettelöimisha- lussa, koska Neuvosto-Venäjän kon su h teessa olem a a n hiukan Vapaa ja orja, patriisi ja plebeiji, pa- | Proletariaatin liike sitävastoin on suu set kuuluvat — täytyy syödä. Syömättä tässäkin varovaisem pia o tta essa n n e tod istu s V on der G oltz y. m. rosvop äällik öt sulaatilla on vaikea saada sekä Ve rooni ja maaorja, mestari ja kisälli, — j ren enemmistön itsenäinen liike enem ei elä. Täytyy syödä — jotakin. näjän että Norjan kielen taitoisia pal k app aleik si täm än surullisen veljem m e uhkaavat Berliniä. lyhyesti: sortaja ja sorrettu — ovat aina! mistön hyväksi. Proletariaatti, alin yh Mutta tästä on vaaraa “paremmillekin sep u stuk sia, siljä niitä k äyttäessä saat D aily H eraldin Berliinin k irjeen velukseensa. seisoneet vastakkain ja käyneet keske-: teiskuntaluokka, ei voi kohota muuten ihmisille”. Voi tulla kulkutauteja. Kun taa tapahtua san gen u sein, että ne ovat vaihtaja tied ottaa leh d elleen , että S a k liään lakkaamatonta, milloin salaista, kuin kukistamalla koko sen yliraken- kaivokset ovat suletut, niin pitäisi jäte juuri p äin vastoin kuin asiat to d elli san san om aleh dissä on varoittavia kir- Sosialisfeisten koululasten vai suudessa ovat. K ääntykää asiassa jo ituksia ta a n tu m u k sellisten h a n k k ei no Saksassa milloin julkista taistelua, joka on aina nuksen, joka muodostaa virallisen yli astiatkin sulkea — lukoilla! vaikk ap a täk äläisen L innea klupinne den joh d osta tehdä vallank aap pau s. Niin, ja sitäpaitsi on näissä olosuh Demokraattisnoskelainen hallitus, päättynyt koko yhteiskunnan vallanko I teiskunnan. p u oleen , niin v o itte ainakin tästä k o h W etarp, ja von der G oltz, sekä m u u t valta Saksassa on nyttemmin ulotta teissa vaaraa “paremmille ihmisille” dasta ja sen p aik k ansap itävyyd estä kin taan tu m u k selliset joh tajat, joista niouksellipeen kumoamiseen tai molem-' nut vainonsa myöskin maan sosialis jotku t o ttivat osaa K appin v a lla n k a a p tisiin koululapsiin. pien taistelevien luokkien tuhoon. Mei MINNE ME OLEMME MENOSSA? muussakin muodossa. Mutta jotta meitä päästä o ik ea lle träkille. Kommunistisen Justus. ei jälleen voitaisi syyttää yrityksistä ku p au k seen , ovat k o k o o n tu n eet Bres- Ndoriso-Internationalen toimeenpane dän aikamme on merkillinen siitä, että Civil Libertics Unionin viikkojulkaisu lausea yh dessä k uuluisan B alticin V a va komitea oli järjestänyt Ensimai- nämä vastakohdat ovat yksinkertaistu on edessämme. Siinä on hieman epä kistaa hallitus, haluamme jättää tämän paitten jo u k k o jen jo h ta ja in kanssa. Kettu on puhunut neet ja esiintyvät jyrkempinä kuin en toivoinen sävy. Kansalaisvapauksia — viimeisen vaaran itsekunkin kuvitelta L ontoo, I I . 1. (S T T ..) L loyd G c o r -, T a rk oitu k sen a on , että S ch lesian sen Internationalen mukaisen lasten viikon, jonka aikana koululapset toi nen. Koko yhteiskunta jakaantuu yhä puhe-, paino- ja kokoontumisoikeutta— vaksi. Ja onhan aika sittekin Jfcihua sii ge tek i tänään a la h u o n eesta selkoa jutun p äättyessä S aksalle ep äm ielu i- meenpanivat juhlia ja kulkueita ja tä. kun ihmiset väsyvät syömään jäte T y y n en m eren ja k au k aisen Idän k y - ! sasti, ryh tyvät m ilitaristit ja m o n a r jyrkemmin kahteen suureen, vihollis- kiristetään yhä tiukemmin. osoittivat kuuluvansa äitiensä ja mielisecn leiriin, joilla on aina vastak Viikon varrella on julkaisun mukaan astioista. Nykyään he eivät vielä ole sym yk«(stä. A lu k si viittasi hän t.k. kistit y h teisesti B erliiniä vaataan. isiensä kera työväenluokkaan. Juh 7 p:nä "pitämäänsä p u h eeseen , jolloin K aikki m on ark istiset ain ek set ovat lissa kannettiin erikoisia mielenoso- kaiset edut: porvaristoon ja köyhälis näitä kansalaisvapauksia sorrettu seu- väsyneet. He ovat sangen kärsivällisiä.” hän odotti tu loksia niistä n eu v o tte hank k eiden takana. tuslippusia, mutta heti näiden ilmes töön. Porvaristo on syntynyt kokonai raavanlaisesti: luista, joita oli k äyty E nglannin h a l L iittolaisten Y lä-S lesian k ysym yk - tyttyä kiinnittivät ne valtiovallan — “Elämänsä yhteiskunnallisessa tuo lituksen sekä Y h d ysvaltain , K iinan ja sen ratkaisulla tu lee olem aan eh d o t sen tuotannossa ja liikevälineissä tapah Alabamassa ja Texasissa tervataan, huomiota. Muutamin paikoin käytet tuneen vatiankumoussarjän avulla. Höy ¡löyhennetään ja piestään seitsemän tannossa ihmiset joutuvat määriteltyi Japanin h allitu sten k esk en v a lta k u n tom asti huom attava vaiku tu s Saksan tiin asestettua väkivaltaa niiden pois hin. kiertämättömiin, heidän tahdostaan nan k on feren ssissa tap ah tu n eid en kes- p oliittisessa eläm ässä. ry ja kone loivat suurteollisuuden ja ke miestä ja yksi nainen. tamiseksi. Edelleen kiellettiin las k ustelu jen joh d o sta . Y hdysvaltain • —.......... - riippumattomiin suhteisiin — tuotanto ten myymästä heidän omaa lehteäan hittivät tavattomasti kulkuneuvoja. «Ia Puheoikeus kielletään Illinoisissa ia h allitu k sen kanta, lausui m inisteri, suhteisiin, jotka vastaavat heidän ai I “Der Junge Genosse” (Nuori Toverit samassa määrässä kuin teollisuus, kaup Iowassa. on ilm oitettu m inulle ja o len siihen Sosialistipuluija Mrs. Ida i ja niiden myyjiä pidätettiin. Toisi! pa, merenkulku ja rautatiet voittivat a- Crouch Hazlettia vainotaan Iowassa, ja neellisten (materialististen) tuotan to voi« erittäin ty y ty v ä in en . K iinan hallitus ta varastettiin heidän lehtensä tai laa, samassa määrässä kehittyi porva- Chicagossa vangitsevat poliisit kolme miensa kehityksen määrättyä astetta. on an tan ut m yösk in su otu isan v a s revittiin niitä väkivaltaisesti, Itaam M uodollista vastausta ei ole risto, lisäsi pääoiniaan ja tunkeutui vä neekeriä, jotka yrittävät pitää kadulla Näiden tuotantosuhteiden kokonaisuus tauksen. tapaus sattui Berliinissä, missä tu vielä saapunut Japanin h allitu k selta, Ruotsin hallituksen rettelöi- muodostaa yhteiskunnan taloudellisen hannet kulkueeksi järjestyneet lapsu hitellen hallitsevaan asemaan. Vallo- puhetta Amerikan Vapauden Liiton puo minen m utta m inulla on täysi syy toivoa, rakenteen, reaalisen perustan, jolta ko kaiset päättivät toveriensa vangitse tettuaan taloudellisen vallan, valtasi se lesta. että se tu lee olem aan sam an su u n tai Karkottelee suomalaisia työläisiä — misien johdosta tehdä mielenosotui- pian myöskin valtiollisen. Nykyaikai Indianassa, Kansasissa, Oklahomassa, hoavat juriidiset ja poliittiset päällys nen. E nglannin valtak un n an p o litii työttömyyden tähden. kulkueen läheisen poliisiaseman edu- suuntaviiva T y y n en m eren ja k au set hallitukset ovat oikeastaan vain va Ohiossa ja YVisconsinissa vangitaan ih rakenteet ja jota vastaavat yhteiskun kan Viranomaiset ovat jatkaneet rette- talle. Koko lapsijoukko oli kyyneliin kaisen Idän k ysym yk sissä olivat ensi- liokuntia, jotka hoitavat porvariluokan misiä “radikaalisen” kirjallisuuden le nallisen tietoisuuden määritellyt muo m äiset a ih eet, joista m e k esk u stelim löimistänsä täällä oleskelevia suoma- asti kiihtynyt ja yksi heistä huusi: dot. Aineellisen elämän tuotantotapa me valtak un n an k onferenssissa. L loyd työläisiä vastaan, kirjotta« “Alas väkivallantekijät.” Se kiukut yhteisiä etuja.' vittämisestä. määrittelee yleensä elämän yhteiskun ¡G eo r g e lisäsi, että E nglannin p ohtii- T u k h oltoan "Politikcn”. Nyt taasen ti poliiseja. Parikymmentä, asestet Yhtärintaa porvariston oman kehityk Tällaista jatkuu maassamme viikosta , kan p ääperiaatteen a oli ystävällinen OViU viranomaiset karkottaneet k aksi tua pollislurhoa hyökkäsi lapsijofr sen kanssa ja pääoman kasaantuessa ¡viikkoon. Civil Libertics Union voisi nallisten, poliittisten ja henkisten pro y h teisty ö Y h d ysvaltain kanssa. josta jo ,ta i suomalaista, Johan Boshin ja Johan koon ja syntyi suunnaton sekameh sessien ehdot. Ei ihmisten tietoisuus työläisiä ka, mutta lapset pitivät urheasti puc harvojen käsiin kehittyy myöskin uusi- jo k a viikko lähettää tuollaisen — ja vie- molemmat tyostä m aailm anrauhan säilym inen oli ^ e s s m a n n ln , määrää heidän elämäänsä, vaan päin suuressa m äärin riippuvainen. Me Ramvisisttt. Koska havaittiin ettei liaan. Poistuessaan lauloivat lapsu aikainen työväenluokka, proletariaatti. : lakin toivottomamman — luettelon kan- vastoin, heidän yhteiskunnallinen elä h aluam m e m yös ylläp itää m itä lähei- heillä ollut oleskelukirjoja saivat he kaiset taistelulaulujaan. Nykyaikainen työläinen on vain tava-1 salaisoikeuksiepnne sorrosta. mänsä määrää heidän tietoisuutensa. Sintä ja ystävällisintä y h teisty ö tä J a -' ilmotuksen hankkia sellaiset. Viime Koko musta taantumus, opettajat, ra, niinkuin mikä muu kauppakatu ta -! N. k. “vapaamieliset sanovat, että Eräällä kehityksensä asteella joutuvat panin kanssa. Sam oin haluam m e m e perjantaina lähtivät lie senjolidosta papisto, suojeluspoliisi ja porvarilli hansa. Ile, työläiset, saavat työtä niin Amerikan kansan on herättävä vastus- yhteiskunnan aineelliset tuotantovoimat antaa K iinan k ansalle tilaisuuden Kramforsiin, saadakseen välttämätlö- nen sanomalehdistö hyökkäävät n;’. kanan kuin pääoman omistajille on sii- i tumaan tällaisia oikeuksiensa polkemi- ristiriitaan vallitsevien Tuotantosuhtei tä etua. Palkat pidetään niin alhaalla | siä, tai muutoin voi sattua että jonakin den, eli — joka on sen pelkkä juriidi- että ne juuri ja juuri riittävät väittä-1 kauniina aamuna heräämme ja havait- meitä moittia siitä, että ajoissa j kaan ollut sen hammastyneempi nen ilmaus — omaisuussuhteiden kans isia r.äimme mitä tuleman piti ja tie kuin kumoukselliset itse. Ja suurella mättömimpiin elintarpeisiin ja rodun j seinme ettei meillä enää minkäänlaisia sa, joiden puitteissa ne siilien saakka toisesti valmistauduimme siihen osalla heistä tämä ristiriita oli kaik jatkamiseen. Ja kun työnantaja on la- > oikeuksia tai vapauksia olekaan. Mi- ovat kehittyneet. Tuotantovoimien ke- Kuinka tahansa, koko Kautskyn esi kea muuta, mutta ei suotava.’’ kannut työntekijää sillä kertaa riistä- ! tään tehokasta keinoa he eivät kuiten- hiltymisinuodoista ovat nämä suhteet Selventääksamme ytimen siitä, mi tys on siten muovailtu, että se pyrkii mäsiä, s. o. kun hän on saanut palkan kaan tiedä. tä Kautsky puhuu kommunard* ista. herättämään lukijassa nimenomai- muuttuneet niiden kahleiksi. Silloin’ Scott Nearing kirjassaan “The Ameri tuomme esiin »euraavia mielenkiin i sesti tämän käsityksen. Kommunar- kouraansa, viskautuu työläisen niskaan 1 Klrj. L. Trotski.*) syntyy yhteiskunnallisen mullistuksen j deja kohtasi odottamaton yllätys toisia todistuskappaleita: muu osa porvaristoa: talonomistaja, can Empire”, jossa hän selostaa ameri- hetki. Taloudellisten perusteiden muu Ensimäinen köyhälistön köyhä (bayerilainen poroporvari Volraar “ . . . . 1 p. maalisk. 1871 — kirjoi- 1 alaisen imperialismin kehitystä ja pää kauppias, panttilainaaja y.m. listöä varten toimeenpaneman j lausui kerran säälittelynsä siitä, et taa Lavrov erinomaisessa kirjassa» toksen mukana seuraa, hitaammin tai vallankumouksen lyhyt episoodi teivät kommunaardit menneet nuk- Kommunista — puoli vuotta keisari- Proletariaatti lisääntyy yhä. Tehtaat määrää. sanoo että heille näin tuleekin nopeammin,, mullistus koko valtavassa käymään, sillä imperialismi — voidak päättyi sen vastaustajain voit : kumaan siitä sijasta että ottivat val vallan kukistumisen jälkeen, muuta tunkevat .syrjään pikkuverstaat samoin päällysrakenteessa. Näitä mullistuksia I toon. Tämä episoodi — 18:sta lan käsiinsä) — ja he ansaitsivat mia päiviä ennen Komniunin julis kuin naisten * ja lasten työvoima tunkee seen kehittyä vapaasti ja esteettömästi tarkastellessa on välttämätöntä aina e-, <r maalisk. 28: n teen toukok. — ke.«- myötätuntoa; bolshevikit sitävastoin tusta, ei Pariisin Internationalen syrjään miesten työvoiman. Samaan ai — ei kärsi mitään sellaista, joka edes rottaa aineellinen (asiallinen, materiaa ti 72 päivää. tekivät tietoisasti yllätyksen (ottivat j johtomiehillä yhä vieläkään ollut kaan painuu alempi keskiluokka pro-1 haiskahtaakaan* “kansanvallalle”. Vii linen), kokeellis-tieteellisellä tarkkuu- j "Pariisin kommuuni 18:sta maa vallan) ja siksi heillä ei ole anteek määrättyä valtiollista ohjelmaa ”. .*1 ietnriaattiin osaksi senvuoksi, että sen I meiset “kansanvaltaisuuden” rippeetkin della todettava, taloudellisten tuotanto lisk. 1871." P. L. Lavrov. Pietari | siantaniusta ei tässä eikä tulevassa “Maalisk. 18 p:n jälkeen — kirjot on hävitettävä. 1919. S. 160. taa sama kirjailija — oli Pariisi köy pienet pääomat eivät riitä suurteollisuu i elämässä. Tällainen kysymyksen kä- suhteiden mullistus siitä, joka esiintyy: I Mutta miksi antaa kansa viedä itsel puolueitten i sittely voi näyttää uskomattomalta hälistön käsissä, mutta johtajat ham den harjottamiseen ja ne häviävät kil-' juriidisissa, poliittisissa, uskonnollisissa, Kommuunin sosialististen tään nämä oikeudet? Miksi se ei todel epävalmius. sisäisen tarkotuksettomuutensa vuok mentyneinä odottamattomasta vallas pailussa suuremman pääoman kanssa- - taiteellisissa tai filosofisissa, lyhyesti — • Pariisin Kommuuni v. 1871 oli en sf. Siitä huolimatta se täysin joh ta, eivät ryhtyneet a lk e e llis in ip ll* osaksi siksi, että uudet tuotantomuodot! lakaan tee mitään, vaikka siltä viedään ideoloogisissa suhteissa, joissa ihmiset simainen, vielä heikko työväenluo donmukaisesti johtuu “riippumatto- kaan toimenpiteisiin. tekevät ammattitaidon tarpeettomaksi. oikeus toisensa perästä? tulevat tietoisiksi tästä ristiriidasta ja kan historiallinen vallanpito-yritye. j mien" — kautskyläaisten kannasta, "Teidän asemanne käy yli teidän Proletariaatin on käytävä läpi eri ke-( Se nukkuu. Se on nukutettu. taistelevat keskenään sen perusteella. i Me kunnioitamme Komniunin inuis jotka vetävät päänsä olkapäitten vä tasonne ja teidän ainoana liuok Kaikkein suurimmat ja räikeimmät i toa, huolimatta sen antaman koke etteivät mitään näkisi ja edeltä nanne on vetäytyä pois vastuunal» hitysasteita. Ensiksi taistelevat yksityi Kuten yksityistä ihmistä ei ole arvos muksen pienuudesta, sen osanotta liin, tämän meidän oletetun “kansanvaltai päin arvaisi, ja jos he käyvät aske- »uudesta, lausui eräs Kansalliskuar set työntekijät siimassa tehtaassa, sitten teltava sen perusteella, mitä hän itse epäkypsyydestä, ohjelman epä leen eteenpäin, tapahtuu se vas»a j tin Keskuskomitean jäsen. Tässä saman ammatin ja saman paikkakunnan suuden” jätteiden poistot ovat tapah itsestään ajattelec, niin ei myöskään ole jien selvyydestä, ja toiminnan' hajanai 1 sitten kun saavat hyvän potkun ta- lausunnossa on paljon totta — k'r’ työläiset yksityisiä, heitä riistäviä suur- tuneet patriotismin nimessä. Kansa — arvosteltava jotakin mullistuskautta sen suudesta ja kaikkien näiden aiheut i kamuksiinsa. • jottaa Komniunin osanotaja ja hu porvareita vastaan. Aluksi eivät he työväestö — on saatu rakastamaan ylit oman tietoisuuden perusteella. Päinvas tamasta kauhistuttavasta häviöttä “Alentaa Pariisi — kirjottaa Kaut • torioitsija Lissagarey — m utta il** se kaiken “isänmaataan”. Se ei omista Me kunnioitamme Kommunia "ensi- sky — pidättää siltä itsehallinto, riis toiminnan hetkellä tulee valmistut- suuntaa hyökkäystään kapitalistisia tuo toin, tämä tietoisuus on selvitettävä ma tantosuhteita, järjestelmää vastaan, vaan hiluistakaan tästä maasta tai sen lai teriaalisen elämän vastakohdan, yhteis maisena, vaikkakin vielä varsin kal tää siltä kaupungin asema, ja lo sen ja,valniistavien järjestöjen puu köyhälistön tasavallan saras puksi riisua se aseista, voidakseen te näkyviin juuri siinä, että o»d sen sijaan itse tuotantovälineitä vastaan. toksista, mutta se on saatu luulemaan kunnallisten tuotantovoimien ja tuotan peana tuksena”, kuten Lavrov lausuu. Toi täysin turvallisesti uskaltautua mo lankeavat henkilöille, jotka eivät ah He särkevät koneita, pistävät tehtaita että sen tarvitsee rakastaa sitä. Ja se tosuhteiden ristiriidan perusteella... sin on laita Kautskyn. Uhratessaan narkistiseen valtiokeikaukseen, se tehtäviensä tasolla." tuleen ja yrittävät voittaa takaisin kes? ' rakastaa. Jo tästä näkee (tuonnempana *« Yleisin piirtein voidaan tuotantotavat, melkoisen osan kirjaansa asettaak - tuli Kansalliskokouksen ja sen toi Nurinkurisempaa ei voi ajatella. i seen Kommunin korkean tarkottele- käy yhä selvemmäksi) että se s*»’ kiaikaisen työläisen menetetyn aseman. aasialainen, antiikkinen, feodaalinen ja vasti Neuvostovallan vastakohdaksi, meenpanevan päämiehen, T hiersij. ka. etteivät Pariisin sosialistit o päähuoleksi. Tästä tilanteesta joh Mutta vähitellen tämä suunnitelmatto- nykyaikaisporvarillinen merkitä talou näkee Kommunin etevämmyy- tui se ristiriita, joka sai puhkeamaan leet suoranaisen valtataistelun J*- muus katoaa. Työläiset alkavat käsit “ANNA MEILLE MEIDÄN JOKAPÄI dellisen vhteiskuntamuodostuksen edis hän ilen niissä seikoissa, joissa me nä Pariisin kapinan. nalla, johtui heidän teoreettiset , VÄINEN LEIPÄMME” tää kiinteitten järjestöjen suuren mer ja valtiollisti» emme sen kehnouden ja sen viat. tyksen aikakaudeksi. Porvarilliset tuo , “Siitä näkee, miten eri luontoinen epäselvyydestään kityksen. Monet pikkutaistelut yhdiste The Putte Bulletin (joka taaskin on tantosuhteet ovat viimeinen yhteiskun Kautsky ahkeroi osottaa. että Pa se oli, kuin bolshevistinen kumous, hajanaisuudestaan, eikä mittaa» tään yhdeksi suureksi tietoiseksi ja laa alkanut ilmestyä päivälehtenä, oltuaan nallisen tuotantoprosessin ristiriitainen riisin Kommuuni v. 1870—71 ei ol joka sai elinvoimansa rauhanrakkau- korkeammista taktillisista harkit- lut "keinotekoisesti” valmistettu, desta. jolla oli talonpojat takanaan, noista. jakantoiseksi taisteluksi, luokkataiste noin kuukauden verran lakkautuksissa! muoto. — Leninin kirjasta “Kali vaan se tuli odottamatta, se tuli jolla On epäileraätöntä, että itse K»«’ kansalliskokouksessa ei ollut luksi, omistavien ju omistamattomien. kirjottaa yllämainitulla otsikolla näin: Marx”. kumouksellisille yllätyksenä — aivan vastassa mitään monarkisteja, vaan skyn uskollisuus Kommuunin trad.i porvariston ju proletariaatin välillä. Ja Kaikkien kaupunkimme lukuisien ra- päinvastoin kuin vallankumous, jota sosialivallankumoukeellisia Ja men- siooneja kohtaan ilmenee tuona ta; täniän luokkataistelun on pakko ammu- vintoloitteinme takaovien vieressä on ta- Englannin parlamentin alahuonees- meidän puolueemme oli huolellisesti shevi^tisiä sosialidemokraatteja. dellisenä hämmästyksenä, jolla hA® tillisen lisäksi omaksua itselleen myös- vallisesti jäteastia, johon heitetään kaik- sa on selitetty, että kaivoslakon takia on valmistellut. Tämä on aivan totta. “Bolshevikit tulivat valtaan huo-1 kohtaa Saksan köyhälistön noui®®’ kin poliittinen luonne, sillä vapautumi- ki sellaiset jätteet mitkä ovat tarkotetut menetetty 70 milj. työpäivää. Valtion Mutta U Rrt!tamatta antaa selviä. lellisesti valmistellun valtiokeikauk- ( pitäessään sitä konfliktina, mikä k®- xx- x . i -1 muotoa patavanhoillisille ajatuksil- kautta, mikä yhdellä Iskulla saat kein vähimmän on suotava " Me kal sen täytyy lopuksi tapahtua vain poliit- joskus tulevaisuudessa syöttää sioille tai , kassa on ’ menettänyt lakon aikana seu-|leen K. utsky e, ,uorlan sano onko sen toi heidän käsiinsä koko valtioko tenkin epäilemme, lukisivatko tista tietä. kanoille. raavat summat: sotaväen kustannukset > v. I87l:n kumouksellisille kunniaksi, neiston, jota he heti mitä tarmok- hemman ajan ihmiset tämän häuel Työläisestä tulee välttämättömyyden Näillä jäteastioilla on alkanut öiseen 7 milj. puntaa, kaivosten ylläpitämiseen (etteivät he ajoissa nähneet köyhä- kaimmin ja häikäilemättömimmiu ansioksi. Hänen historiallinen *D4i<h pakosta vallankumouksellinen. Hau o n 1 aikaan käydä varkaita. Jos pitää niitä 1,225,000 puntaa, ilmailutaisteluvoimiin s llKton oousua ja etteivät ennättäneet käyttivät vastustajainsa valtiollisek giansa olemuksesta taasen täytiT omaisuudeton. hänen perhesuhteensii silmällä pimeän tultua, huomaa että nii- 3.30,000 puntaa, teknillisiin hätäaputoi siihen valmistautua, ja voidaanko si ja taloudelliseksi painostamiseksi kaikkien vastustajiensa, myöskin “Pariisin Kommuni 18 P ovat aina toisenlaiset kuin porvariston, tä tutin tuostakin arasti lähestyy joku miin 300,000 puntaa, jonka lisäksi tulee •) Kirjassaan “Terrorismi ja Koni — proletaaristen. 1871”. P. L. Lavrov Pietari hänen sorroualainen asemansa kapita- naiuen, jolla on säkki kainalossa. hallituksen avustus 10 milj. puntaa. munismi”. “Komniunin syntymisestä ei ku- 64—65. TO V ER I JUTUN JATKOA ULKOMAILTA PARISIN KOMMUNI JA NEUV.-VENÄJÄ I
