4 .IJ W U
'N», l» H I4ÍÜ1. J J
R
?
I .-A -, ' ' 'I 1
"
"I"» --- ---
T 7 » -"—
--
j*
NO. igg
Keskiviikkona, Elokuun 10 p.— Wednesday, August 10th.
rau h alliseen ja m en esty k selliseen k e- mät olesltelukirjat, mutta sieltä hel-
He pistävät kätensä jäteastiaan ja
lismin ikeen alla — joka on samanlai
h ity k seen .
Me h alu am m e
turvata dät karkotettiin Suomeen.
nen kaikissa maissa — hävittää hänen huolellisesti tarkastavat, mitä siellä on.
(T H E C O M R A D E )
E nglan n in elin eh d o t T y y n ellä m erellä
Karkotuksen syynä mainittiin tääl-
Hänestä ovat Joskus löytyy palanen kuivanutta lei
sekä välttää varu stu skilp ailu n sy n ty - lä vallitseva työttömyys.
T h e organ of th e F in nish w orkers in the Western{kansallisuustunteensa.
S tates.
T h e on ly F in nish D aily in th e W est. lait, moraali ja uskonto vain porvaris pää kahvinporojen, ja muun töryn tah
i m istä la ivastoon nähden T y y n e n m e Olemme päässeet siis niin pitkälle
P u blish ed daily, e x c ep t Sun d ay, at A storia, O regon , j
Se puhdistetaan tarkoin ja Eihän «en asianlaita ole juuri ren v altioid en välillä. H allitu k sen nyt, että työttömyydenkin johdost»
etujen kaunistelemiseksi tarkotet- rimalla.
b y th e W estern W ork m en ’s P u b lish in g S o ciety . ton
k eh o itu k sen m u k aisesti on C urzon k e karkotetaan kunniallisia ulkomaalai».
pannaan säkkiin. Kun kaivaa hieman
tuja.
noinkaan
O ffice 7th and C om m ercial St., op p osite P ost O ffice
h o tta n u t Y h d ysvaltain , Japanin sekä ta kansallisuutta olevia työläinä, yj.
Työläinen ei teollisuuden edistymisen syvemmälle, vöi sattua että löytää joi Industrialistin toim itu s on R aivaa K iinan h allitu k sia esittäm ään k a n ta n lämainitun karkotuksen laillisuutta
P o st O ffice A d d ress: T o r e r i, Box 9 9 , A storia, O re.
mukana kohoa, vaan painuu yhä syvem takin luita ja siekaleita. Ne pannaan jaa tutk iessaan n ähn yt viim eisen W .N. sa näissä k y sym yk sissä, sekä la u su voidaan siitä syystä hyvällä syyliä
ED IT O R IA L ST A FF
pään oman luokkansa elinehtojen ala myöskin säkkiin. — Ja mitäs tämä on? R eivon rötöskirjelm än , jossa R eivo nut to iv o m u k sen sa , että täm ä m ieli epäillä.
oettaa esittää S. S. Järjestö* to im in p iteid en v a ih to tu lee joh tam aan k o n
S u lo S yvänen, A le x S e r o , A . N. K oskela, K.
puolelle. Työläinen köyhtyy yhtä rin Kokkareeksi muodostunutta kaurajau k nan
länn ellä k u o lleek si, tai ainakin
V e ik k i n en . C eo. C ratcb ef.
ssiin , jo ssa T y y n en m eren ja k au
Porvariston kommunismi,
taa yhteiskunnan rikkauksien kasvami hoa. Sekin kelpaa. Ei — muuta ei enää k u o lev a k si. R iem uissaan käy Indust k feren
aisen Idän k y sy m y k set jo u tu v a t kä
P h o n e st
O ffice 3 6 5 ; E ditorial D epartm en t 6 3 2 .
pelko
sen kanssa. Tämä osottau selvästi, et ole.
rialistin toim itu s lainaam aan tätä k o h siteltävik si.
H ard ingin kutsu varu s
Karkotuksia
Ruotsista
ja Norjatta.
E ntered a s seco n d -cla ss m ail m atter July 13. 1912. tä porvaristo on kykenemätön kauem
Tämä oli erinomaisen hyvä jäteastia. taa, jossa m. m. A sto ria sta san otaan tautum isen supistam ista k oskevaan
Tukholmasta on määrätty karkotet
at th e P ost O ffice at A storia, O regon , under the
k o n feren ssiin saapui tänä
aam u n a.
min olemaan hallitsevana luokkana. Sen Tavallisesti on joku muu ehtinyt käydä seu ra a v a sti:
tavaksi
eräs saksalainen toveri, kone-
A c t o f M arch 3 , 1679.
" I. w. w Jäisten toim in ta ei ole A»- T erveh d äm m e mitä suurim m alla ty y
I täytyy kukistua, sillä sen elämä ei enää ne etsimässä ennenkuin ehtii — — —. toriassa
rakentaja
Lauenstein, koska hänel
ollut m illoin k aan vilkkaam paa d ytyk sellä H ardingin viisasta a lo tetta .
ole sopusoinnussa yhteiskuntaelämän Olipa onni. Säkissä olevat aarteet riit
se on nyt. S ik sik ö, että T overin (S u o sio n o so itu k sia ). M aailm a on Y h lä ei ollut tarpeellisia papereita oles
Kapitalistisen järjestelmän kanssa. Ja porvaristo kaivaa itse omaa tävästi huomeniltaan saakka, kun sääs- kuin
oh jelm a on kaikki p u o leen sa vetävä? d ysvalloilta o d o ttan u t tällaista to im e n kellakseen maassa. Karkotus on ka k
Ei, vaan sik si, että se ty ön tää ty ö lä i pidettä ja m inä o len v ak u u tettu siitä, salaisen ohranan ansioita ja oli se se
hautaansa pääomien yhä edelleen ke telee.
luokkaoastakohdat
littänyt Ruotsin viranomaisille, että
i että Y h d ysvallat tu leva! tässä n ä k e
Nuo naiset eivät näy välittävän vaa siä p ois luotaan^'
räytyessä yksiin käsiin ja teollisuuden
L op p u k an eetissaan
Industrialistin m ään k au k on äk öisen valtio m iesv iisa u - L. on ottanut osaa asetehtaan val
Kommunistinen Manifesti alkaa kuu kehittyessä, mikä kaikki pakottaa työläi rasta, mikä tällaisessa “ravinnossa” pii toim itu s, sy y stä k ylläk in, lausuu ep ä i den teo n ja toivottavat sille m en esty s taukseen Hamburglssa.
luisalla lauseella: “Kaikkien tähänastis set keräytymään vallankumouksellisiin lee. Kun jätteet ovat päivän kuumas lyksensä R eivon p y y teitten reh ellisy y tä. (S u o sio n o so itu k sia ). M inun ta r Norjasta on samoin karkotettu Ve
hänen I. W . W :n k iittäm isestä, vitsee tuskin san oa, että brittiläinen näjän kansalainen Benisov, joka on
ten yhteiskuntien historia on ollut luok yhdistyksiin suojellakseen itseään riis- sa auringonpaisteessa, homeisissa ja ma destä
toisissa astioissa, niin ei luulisi niiden m utta te k e e k uitenk in sen hurjan ! valtakunta p u olestaan tu lee tekem ään oleskellut Norjassa nelisen vuotta
kataistelujen historiaa”, ja tätä ajatus- ; tojta-
otak su m an, että R eivon esity s tässä k aikkensa ed istä ä k seen täm än
pää' ja opittuaan täysin hallitsemaan Nor
suuntaa, joka luo historiaan aivan uu Kaikki tähänastiset vallankumouksel kelpaavan syötäviksi.
jan kieltä, sai paikan kääntäjänä Ve
kohdassa pitäisi p aik k ansa.
m äärän saavuttam ista j. n. e.
liset
liikkeet
ovat
olleet
vähemmistön
Mutta
ne
kelpaavat.
Näiden
naisten
näjän konsulaatissa Vardössä. Kar
H yvät herrat Industrialistin to im it
den valon, kehitetään sitten mestaril
lisen supistetussa ja selvässä esityksessä. < liikkeitä tai vähemmistön etujen ajajia. — ja niiden perheiden, joihin nämä nai tajat, n eu voisin teitä vastaisu ud essa Kappilaiset nostavat päätään kotus onkin kai tehty rettelöimisha-
lussa, koska Neuvosto-Venäjän kon
su h teessa olem a a n
hiukan
Vapaa ja orja, patriisi ja plebeiji, pa- | Proletariaatin liike sitävastoin on suu set kuuluvat — täytyy syödä. Syömättä tässäkin
varovaisem pia o tta essa n n e
tod istu s V on der G oltz y. m. rosvop äällik öt sulaatilla on vaikea saada sekä Ve
rooni ja maaorja, mestari ja kisälli, — j ren enemmistön itsenäinen liike enem ei elä. Täytyy syödä — jotakin.
näjän että Norjan kielen taitoisia pal
k app aleik si täm än surullisen veljem m e
uhkaavat Berliniä.
lyhyesti: sortaja ja sorrettu — ovat aina! mistön hyväksi. Proletariaatti, alin yh Mutta tästä on vaaraa “paremmillekin sep u stuk sia, siljä niitä k äyttäessä saat D aily H eraldin Berliinin k irjeen velukseensa.
seisoneet vastakkain ja käyneet keske-: teiskuntaluokka, ei voi kohota muuten ihmisille”. Voi tulla kulkutauteja. Kun taa tapahtua san gen u sein, että ne ovat vaihtaja tied ottaa leh d elleen , että S a k
liään lakkaamatonta, milloin salaista, kuin kukistamalla koko sen yliraken- kaivokset ovat suletut, niin pitäisi jäte juuri p äin vastoin kuin asiat to d elli san san om aleh dissä on varoittavia kir- Sosialisfeisten koululasten vai
suudessa
ovat.
K ääntykää
asiassa jo ituksia ta a n tu m u k sellisten h a n k k ei
no Saksassa
milloin julkista taistelua, joka on aina nuksen, joka muodostaa virallisen yli astiatkin sulkea — lukoilla!
vaikk ap a täk äläisen L innea klupinne den joh d osta tehdä vallank aap pau s.
Niin,
ja
sitäpaitsi
on
näissä
olosuh
Demokraattisnoskelainen
hallitus,
päättynyt koko yhteiskunnan vallanko I teiskunnan.
p u oleen , niin v o itte ainakin tästä k o h W etarp, ja von der G oltz, sekä m u u t
valta
Saksassa
on
nyttemmin
ulotta
teissa vaaraa “paremmille ihmisille” dasta ja sen p aik k ansap itävyyd estä kin taan tu m u k selliset joh tajat, joista
niouksellipeen kumoamiseen tai molem-'
nut vainonsa myöskin maan sosialis
jotku t o ttivat osaa K appin v a lla n k a a p tisiin koululapsiin.
pien taistelevien luokkien tuhoon. Mei MINNE ME OLEMME MENOSSA? muussakin muodossa. Mutta jotta meitä päästä o ik ea lle träkille.
Kommunistisen
Justus.
ei
jälleen
voitaisi
syyttää
yrityksistä
ku
p au k seen , ovat k o k o o n tu n eet Bres- Ndoriso-Internationalen toimeenpane
dän aikamme on merkillinen siitä, että
Civil Libertics Unionin viikkojulkaisu
lausea yh dessä k uuluisan B alticin V a va komitea oli järjestänyt Ensimai-
nämä vastakohdat ovat yksinkertaistu on edessämme. Siinä on hieman epä kistaa hallitus, haluamme jättää tämän
paitten jo u k k o jen jo h ta ja in kanssa.
Kettu
on
puhunut
neet ja esiintyvät jyrkempinä kuin en toivoinen sävy. Kansalaisvapauksia — viimeisen vaaran itsekunkin kuvitelta L ontoo, I I . 1. (S T T ..) L loyd G c o r -, T a rk oitu k sen a on , että S ch lesian sen Internationalen mukaisen lasten
viikon, jonka aikana koululapset toi
nen. Koko yhteiskunta jakaantuu yhä puhe-, paino- ja kokoontumisoikeutta— vaksi. Ja onhan aika sittekin Jfcihua sii ge tek i tänään a la h u o n eesta selkoa jutun p äättyessä S aksalle ep äm ielu i- meenpanivat juhlia ja kulkueita ja
tä. kun ihmiset väsyvät syömään jäte T y y n en m eren ja k au k aisen Idän k y - ! sasti, ryh tyvät m ilitaristit ja m o n a r
jyrkemmin kahteen suureen, vihollis- kiristetään yhä tiukemmin.
osoittivat kuuluvansa äitiensä ja
mielisecn leiriin, joilla on aina vastak Viikon varrella on julkaisun mukaan astioista. Nykyään he eivät vielä ole sym yk«(stä. A lu k si viittasi hän t.k. kistit y h teisesti B erliiniä vaataan. isiensä kera työväenluokkaan. Juh
7 p:nä "pitämäänsä p u h eeseen , jolloin K aikki m on ark istiset ain ek set
ovat
lissa kannettiin erikoisia mielenoso-
kaiset edut: porvaristoon ja köyhälis näitä kansalaisvapauksia sorrettu seu- väsyneet. He ovat sangen kärsivällisiä.” hän odotti tu loksia niistä n eu v o tte hank k eiden takana.
tuslippusia, mutta heti näiden ilmes
töön. Porvaristo on syntynyt kokonai raavanlaisesti:
luista, joita oli k äyty E nglannin h a l
L iittolaisten
Y lä-S lesian k ysym yk -
tyttyä kiinnittivät ne valtiovallan
—
“Elämänsä
yhteiskunnallisessa
tuo
lituksen sekä Y h d ysvaltain , K iinan ja sen ratkaisulla tu lee olem aan eh d o t
sen tuotannossa ja liikevälineissä tapah Alabamassa ja Texasissa tervataan,
huomiota.
Muutamin paikoin käytet
tuneen vatiankumoussarjän avulla. Höy ¡löyhennetään ja piestään seitsemän tannossa ihmiset joutuvat määriteltyi Japanin h allitu sten k esk en v a lta k u n tom asti huom attava vaiku tu s Saksan tiin asestettua väkivaltaa niiden pois
hin. kiertämättömiin, heidän tahdostaan nan k on feren ssissa tap ah tu n eid en kes- p oliittisessa eläm ässä.
ry ja kone loivat suurteollisuuden ja ke miestä ja yksi nainen.
tamiseksi. Edelleen kiellettiin las
k ustelu jen
joh d o sta .
Y hdysvaltain • —.......... -
riippumattomiin
suhteisiin
—
tuotanto
ten myymästä heidän omaa lehteäan
hittivät tavattomasti kulkuneuvoja. «Ia Puheoikeus kielletään Illinoisissa ia
h allitu k sen
kanta,
lausui
m inisteri,
suhteisiin,
jotka
vastaavat
heidän
ai
I
“Der
Junge Genosse” (Nuori Toverit
samassa määrässä kuin teollisuus, kaup Iowassa.
on ilm oitettu m inulle ja o len siihen
Sosialistipuluija Mrs. Ida
i
ja
niiden
myyjiä pidätettiin. Toisi!
pa, merenkulku ja rautatiet voittivat a- Crouch Hazlettia vainotaan Iowassa, ja neellisten (materialististen) tuotan to voi« erittäin ty y ty v ä in en . K iinan hallitus
ta varastettiin heidän lehtensä tai
laa, samassa määrässä kehittyi porva- Chicagossa vangitsevat poliisit kolme miensa kehityksen määrättyä astetta. on an tan ut m yösk in su otu isan v a s
revittiin
niitä väkivaltaisesti, Itaam
M uodollista vastausta ei ole
risto, lisäsi pääoiniaan ja tunkeutui vä neekeriä, jotka yrittävät pitää kadulla Näiden tuotantosuhteiden kokonaisuus tauksen.
tapaus
sattui
Berliinissä, missä tu
vielä saapunut Japanin h allitu k selta, Ruotsin hallituksen rettelöi-
muodostaa
yhteiskunnan
taloudellisen
hannet kulkueeksi järjestyneet lapsu
hitellen hallitsevaan asemaan. Vallo- puhetta Amerikan Vapauden Liiton puo
minen
m utta m inulla on täysi syy toivoa,
rakenteen,
reaalisen
perustan,
jolta
ko
kaiset
päättivät toveriensa vangitse
tettuaan taloudellisen vallan, valtasi se lesta.
että se tu lee olem aan sam an su u n tai
Karkottelee suomalaisia työläisiä — misien johdosta tehdä mielenosotui-
pian myöskin valtiollisen. Nykyaikai Indianassa, Kansasissa, Oklahomassa, hoavat juriidiset ja poliittiset päällys nen. E nglannin valtak un n an p o litii
työttömyyden tähden.
kulkueen läheisen poliisiaseman edu-
suuntaviiva T y y n en m eren ja k au
set hallitukset ovat oikeastaan vain va Ohiossa ja YVisconsinissa vangitaan ih rakenteet ja jota vastaavat yhteiskun kan
Viranomaiset ovat jatkaneet rette- talle. Koko lapsijoukko oli kyyneliin
kaisen Idän k ysym yk sissä olivat ensi-
liokuntia, jotka hoitavat porvariluokan misiä “radikaalisen” kirjallisuuden le nallisen tietoisuuden määritellyt muo m äiset a ih eet, joista m e k esk u stelim löimistänsä täällä oleskelevia suoma- asti kiihtynyt ja yksi heistä huusi:
dot.
Aineellisen elämän tuotantotapa me valtak un n an k onferenssissa. L loyd
työläisiä vastaan, kirjotta« “Alas väkivallantekijät.” Se kiukut
yhteisiä etuja.'
vittämisestä.
määrittelee yleensä elämän yhteiskun ¡G eo r g e lisäsi, että E nglannin p ohtii- T u k h oltoan "Politikcn”. Nyt taasen ti poliiseja. Parikymmentä, asestet
Yhtärintaa porvariston oman kehityk Tällaista jatkuu maassamme viikosta
, kan p ääperiaatteen a oli ystävällinen OViU viranomaiset karkottaneet k aksi tua pollislurhoa hyökkäsi lapsijofr
sen kanssa ja pääoman kasaantuessa ¡viikkoon. Civil Libertics Union voisi nallisten, poliittisten ja henkisten pro y h teisty ö Y h d ysvaltain kanssa. josta
jo ,ta i suomalaista, Johan Boshin ja Johan koon ja syntyi suunnaton sekameh
sessien ehdot. Ei ihmisten tietoisuus
työläisiä ka, mutta lapset pitivät urheasti puc
harvojen käsiin kehittyy myöskin uusi- jo k a viikko lähettää tuollaisen — ja vie-
molemmat
tyostä m aailm anrauhan säilym inen oli ^ e s s m a n n ln ,
määrää
heidän
elämäänsä,
vaan
päin
suuressa m äärin riippuvainen.
Me Ramvisisttt.
Koska havaittiin ettei liaan. Poistuessaan lauloivat lapsu
aikainen työväenluokka, proletariaatti. : lakin toivottomamman — luettelon kan-
vastoin,
heidän
yhteiskunnallinen
elä
h aluam m e m yös ylläp itää m itä lähei- heillä ollut oleskelukirjoja saivat he kaiset taistelulaulujaan.
Nykyaikainen työläinen on vain tava-1 salaisoikeuksiepnne sorrosta.
mänsä määrää heidän tietoisuutensa. Sintä ja ystävällisintä y h teisty ö tä J a -' ilmotuksen hankkia sellaiset. Viime Koko musta taantumus, opettajat,
ra, niinkuin mikä muu kauppakatu ta -! N. k. “vapaamieliset
sanovat, että Eräällä kehityksensä asteella joutuvat panin kanssa. Sam oin haluam m e m e perjantaina lähtivät lie senjolidosta papisto, suojeluspoliisi ja porvarilli
hansa. Ile, työläiset, saavat työtä niin Amerikan kansan on herättävä vastus- yhteiskunnan aineelliset tuotantovoimat antaa K iinan k ansalle tilaisuuden Kramforsiin, saadakseen välttämätlö- nen sanomalehdistö hyökkäävät n;’.
kanan kuin pääoman omistajille on sii- i tumaan tällaisia oikeuksiensa polkemi-
ristiriitaan vallitsevien Tuotantosuhtei
tä etua. Palkat pidetään niin alhaalla | siä, tai muutoin voi sattua että jonakin
den, eli — joka on sen pelkkä juriidi-
että ne juuri ja juuri riittävät väittä-1 kauniina aamuna heräämme ja havait-
meitä moittia siitä, että ajoissa j kaan ollut sen hammastyneempi
nen
ilmaus
—
omaisuussuhteiden
kans
isia
r.äimme
mitä tuleman piti ja tie kuin kumoukselliset itse. Ja suurella
mättömimpiin elintarpeisiin ja rodun j seinme ettei meillä enää minkäänlaisia
sa,
joiden
puitteissa
ne
siilien
saakka
toisesti
valmistauduimme
siihen osalla heistä tämä ristiriita oli kaik
jatkamiseen. Ja kun työnantaja on la- > oikeuksia tai vapauksia olekaan. Mi-
ovat kehittyneet. Tuotantovoimien ke-
Kuinka tahansa, koko Kautskyn esi kea muuta, mutta ei suotava.’’
kannut työntekijää sillä kertaa riistä- ! tään tehokasta keinoa he eivät kuiten- hiltymisinuodoista ovat nämä suhteet
Selventääksamme ytimen siitä, mi
tys on siten muovailtu, että se pyrkii
mäsiä, s. o. kun hän on saanut palkan kaan tiedä.
tä
Kautsky puhuu kommunard* ista.
herättämään
lukijassa
nimenomai-
muuttuneet niiden kahleiksi. Silloin’
Scott
Nearing
kirjassaan
“The
Ameri
tuomme
esiin »euraavia mielenkiin
i sesti tämän käsityksen.
Kommunar-
kouraansa, viskautuu työläisen niskaan 1
Klrj. L. Trotski.*)
syntyy
yhteiskunnallisen
mullistuksen
j
deja kohtasi odottamaton yllätys toisia todistuskappaleita:
muu osa porvaristoa: talonomistaja, can Empire”, jossa hän selostaa ameri- hetki. Taloudellisten perusteiden muu
Ensimäinen köyhälistön köyhä (bayerilainen poroporvari Volraar
“ . . . . 1 p. maalisk. 1871 — kirjoi-
1 alaisen imperialismin kehitystä ja pää
kauppias, panttilainaaja y.m.
listöä varten toimeenpaneman j lausui kerran säälittelynsä siitä, et taa Lavrov erinomaisessa kirjassa»
toksen
mukana
seuraa,
hitaammin
tai
vallankumouksen lyhyt episoodi teivät kommunaardit menneet nuk- Kommunista — puoli vuotta keisari-
Proletariaatti lisääntyy yhä. Tehtaat määrää. sanoo että heille näin tuleekin nopeammin,, mullistus koko valtavassa
käymään,
sillä
imperialismi
—
voidak
päättyi sen vastaustajain voit : kumaan siitä sijasta että ottivat val vallan kukistumisen jälkeen, muuta
tunkevat .syrjään pikkuverstaat samoin
päällysrakenteessa.
Näitä
mullistuksia
I
toon.
Tämä episoodi — 18:sta lan käsiinsä) — ja he ansaitsivat mia päiviä ennen Komniunin julis
kuin naisten * ja lasten työvoima
tunkee seen kehittyä vapaasti ja esteettömästi tarkastellessa on välttämätöntä aina e-,
<r
maalisk. 28: n teen toukok. — ke.«- myötätuntoa; bolshevikit sitävastoin tusta, ei Pariisin Internationalen
syrjään miesten työvoiman. Samaan ai — ei kärsi mitään sellaista, joka edes rottaa aineellinen (asiallinen, materiaa
ti 72 päivää.
tekivät tietoisasti yllätyksen (ottivat j johtomiehillä yhä vieläkään ollut
kaan painuu alempi keskiluokka pro-1 haiskahtaakaan* “kansanvallalle”. Vii linen), kokeellis-tieteellisellä tarkkuu- j
"Pariisin kommuuni 18:sta maa vallan) ja siksi heillä ei ole anteek määrättyä valtiollista ohjelmaa ”. .*1
ietnriaattiin osaksi senvuoksi, että sen I meiset “kansanvaltaisuuden” rippeetkin della todettava, taloudellisten tuotanto
lisk. 1871." P. L. Lavrov. Pietari | siantaniusta ei tässä eikä tulevassa
“Maalisk. 18 p:n jälkeen — kirjot
on
hävitettävä.
1919. S. 160.
taa
sama kirjailija — oli Pariisi köy
pienet pääomat eivät riitä suurteollisuu
i elämässä. Tällainen kysymyksen kä-
suhteiden mullistus siitä, joka esiintyy: I
Mutta
miksi
antaa
kansa
viedä
itsel
puolueitten i sittely voi näyttää uskomattomalta hälistön käsissä, mutta johtajat ham
den harjottamiseen ja ne häviävät kil-'
juriidisissa, poliittisissa, uskonnollisissa, Kommuunin sosialististen
tään
nämä
oikeudet?
Miksi
se
ei
todel
epävalmius.
sisäisen tarkotuksettomuutensa vuok mentyneinä odottamattomasta vallas
pailussa suuremman pääoman kanssa- -
taiteellisissa
tai
filosofisissa,
lyhyesti
—
•
Pariisin
Kommuuni
v.
1871
oli
en
sf. Siitä huolimatta se täysin joh ta, eivät ryhtyneet a lk e e llis in ip ll*
osaksi siksi, että uudet tuotantomuodot! lakaan tee mitään, vaikka siltä viedään ideoloogisissa suhteissa, joissa ihmiset simainen, vielä heikko työväenluo donmukaisesti
johtuu “riippumatto- kaan toimenpiteisiin.
tekevät ammattitaidon tarpeettomaksi. oikeus toisensa perästä?
tulevat tietoisiksi tästä ristiriidasta ja kan historiallinen vallanpito-yritye. j mien" — kautskyläaisten kannasta, "Teidän asemanne käy yli teidän
Proletariaatin on käytävä läpi eri ke-( Se nukkuu. Se on nukutettu.
taistelevat keskenään sen perusteella. i Me kunnioitamme Komniunin inuis jotka vetävät päänsä olkapäitten vä tasonne ja teidän ainoana liuok
Kaikkein
suurimmat
ja
räikeimmät
i toa, huolimatta sen antaman koke
etteivät mitään näkisi ja edeltä nanne on vetäytyä pois vastuunal»
hitysasteita. Ensiksi taistelevat yksityi
Kuten yksityistä ihmistä ei ole arvos muksen pienuudesta, sen osanotta liin,
tämän
meidän
oletetun
“kansanvaltai
päin arvaisi, ja jos he käyvät aske- »uudesta, lausui eräs Kansalliskuar
set työntekijät siimassa tehtaassa, sitten
teltava
sen
perusteella,
mitä
hän
itse
epäkypsyydestä, ohjelman epä leen eteenpäin, tapahtuu se vas»a j tin Keskuskomitean jäsen. Tässä
saman ammatin ja saman paikkakunnan suuden” jätteiden poistot ovat tapah itsestään ajattelec, niin ei myöskään ole jien
selvyydestä,
ja toiminnan' hajanai 1 sitten kun saavat hyvän potkun ta- lausunnossa on paljon totta — k'r’
työläiset yksityisiä, heitä riistäviä suur- tuneet patriotismin nimessä. Kansa — arvosteltava jotakin mullistuskautta sen suudesta ja kaikkien näiden aiheut i kamuksiinsa.
• jottaa Komniunin osanotaja ja hu
porvareita vastaan. Aluksi eivät he työväestö — on saatu rakastamaan ylit oman tietoisuuden perusteella. Päinvas tamasta kauhistuttavasta häviöttä
“Alentaa Pariisi — kirjottaa Kaut • torioitsija Lissagarey — m utta il**
se
kaiken
“isänmaataan”.
Se
ei
omista
Me kunnioitamme Kommunia "ensi- sky — pidättää siltä itsehallinto, riis toiminnan hetkellä tulee valmistut-
suuntaa hyökkäystään kapitalistisia tuo
toin,
tämä
tietoisuus
on
selvitettävä
ma
tantosuhteita, järjestelmää vastaan, vaan hiluistakaan tästä maasta tai sen lai teriaalisen elämän vastakohdan, yhteis maisena, vaikkakin vielä varsin kal tää siltä kaupungin asema, ja lo sen ja,valniistavien järjestöjen puu
köyhälistön tasavallan saras puksi riisua se aseista, voidakseen te näkyviin juuri siinä, että o»d
sen sijaan itse tuotantovälineitä vastaan. toksista, mutta se on saatu luulemaan kunnallisten tuotantovoimien ja tuotan peana
tuksena”,
kuten Lavrov lausuu. Toi täysin turvallisesti uskaltautua mo lankeavat henkilöille, jotka eivät ah
He särkevät koneita, pistävät tehtaita että sen tarvitsee rakastaa sitä. Ja se tosuhteiden ristiriidan perusteella... sin on laita Kautskyn. Uhratessaan narkistiseen valtiokeikaukseen, se tehtäviensä tasolla."
tuleen ja yrittävät voittaa takaisin kes? ' rakastaa.
Jo tästä näkee (tuonnempana *«
Yleisin piirtein voidaan tuotantotavat, melkoisen osan kirjaansa asettaak - tuli Kansalliskokouksen ja sen toi
Nurinkurisempaa
ei
voi
ajatella.
i
seen
Kommunin
korkean
tarkottele-
käy
yhä selvemmäksi) että se s*»’
kiaikaisen työläisen menetetyn aseman.
aasialainen, antiikkinen, feodaalinen ja vasti Neuvostovallan vastakohdaksi, meenpanevan päämiehen, T hiersij. ka. etteivät
Pariisin sosialistit o
päähuoleksi. Tästä tilanteesta joh
Mutta vähitellen tämä suunnitelmatto-
nykyaikaisporvarillinen
merkitä
talou
näkee Kommunin etevämmyy- tui se ristiriita, joka sai puhkeamaan leet suoranaisen valtataistelun J*-
muus katoaa. Työläiset alkavat käsit “ANNA MEILLE MEIDÄN JOKAPÄI dellisen vhteiskuntamuodostuksen edis hän
ilen
niissä
seikoissa, joissa me nä Pariisin kapinan.
nalla, johtui heidän teoreettiset
,
VÄINEN LEIPÄMME”
tää kiinteitten järjestöjen suuren mer
ja valtiollisti»
emme
sen
kehnouden
ja
sen
viat.
tyksen aikakaudeksi. Porvarilliset tuo
, “Siitä näkee, miten eri luontoinen epäselvyydestään
kityksen. Monet pikkutaistelut yhdiste The Putte Bulletin (joka taaskin on tantosuhteet ovat viimeinen yhteiskun Kautsky ahkeroi osottaa. että Pa se oli, kuin bolshevistinen kumous, hajanaisuudestaan, eikä mittaa»
tään yhdeksi suureksi tietoiseksi ja laa alkanut ilmestyä päivälehtenä, oltuaan nallisen tuotantoprosessin ristiriitainen riisin Kommuuni v. 1870—71 ei ol joka sai elinvoimansa rauhanrakkau- korkeammista taktillisista harkit-
lut
"keinotekoisesti”
valmistettu, desta. jolla oli talonpojat takanaan, noista.
jakantoiseksi taisteluksi, luokkataiste noin kuukauden verran lakkautuksissa! muoto.
— Leninin kirjasta “Kali vaan se tuli odottamatta, se tuli jolla
On epäileraätöntä, että itse K»«’
kansalliskokouksessa ei ollut
luksi, omistavien ju omistamattomien. kirjottaa yllämainitulla otsikolla näin: Marx”.
kumouksellisille yllätyksenä — aivan vastassa mitään monarkisteja, vaan skyn uskollisuus Kommuunin trad.i
porvariston ju proletariaatin välillä. Ja Kaikkien kaupunkimme lukuisien ra-
päinvastoin kuin vallankumous, jota sosialivallankumoukeellisia Ja men- siooneja kohtaan ilmenee tuona ta;
täniän luokkataistelun on pakko ammu- vintoloitteinme takaovien vieressä on ta-
Englannin parlamentin alahuonees- meidän puolueemme oli huolellisesti shevi^tisiä sosialidemokraatteja.
dellisenä hämmästyksenä, jolla hA®
tillisen lisäksi omaksua itselleen myös- vallisesti jäteastia, johon heitetään kaik- sa on selitetty, että kaivoslakon takia on valmistellut. Tämä on aivan totta. “Bolshevikit tulivat valtaan huo-1 kohtaa Saksan köyhälistön noui®®’
kin poliittinen luonne, sillä vapautumi- ki sellaiset jätteet mitkä ovat tarkotetut menetetty 70 milj. työpäivää. Valtion Mutta U Rrt!tamatta antaa selviä. lellisesti valmistellun valtiokeikauk- ( pitäessään sitä konfliktina, mikä k®-
xx- x . i
-1
muotoa patavanhoillisille ajatuksil-
kautta, mikä yhdellä Iskulla saat kein vähimmän on suotava " Me kal
sen täytyy lopuksi tapahtua vain poliit- joskus tulevaisuudessa syöttää sioille tai , kassa on ’ menettänyt
lakon aikana seu-|leen K. utsky e, ,uorlan sano onko sen
toi heidän käsiinsä koko valtioko tenkin epäilemme, lukisivatko
tista tietä.
kanoille.
raavat summat: sotaväen kustannukset > v. I87l:n kumouksellisille kunniaksi, neiston, jota he heti mitä tarmok- hemman ajan ihmiset tämän häuel
Työläisestä tulee välttämättömyyden Näillä jäteastioilla on alkanut öiseen 7 milj. puntaa, kaivosten ylläpitämiseen (etteivät he ajoissa nähneet köyhä- kaimmin ja häikäilemättömimmiu ansioksi. Hänen historiallinen *D4i<h
pakosta vallankumouksellinen. Hau o n 1 aikaan käydä varkaita. Jos pitää niitä 1,225,000 puntaa, ilmailutaisteluvoimiin s llKton oousua ja etteivät ennättäneet käyttivät vastustajainsa valtiollisek giansa olemuksesta taasen täytiT
omaisuudeton. hänen perhesuhteensii silmällä pimeän tultua, huomaa että nii- 3.30,000 puntaa, teknillisiin hätäaputoi siihen valmistautua, ja voidaanko si ja taloudelliseksi painostamiseksi
kaikkien vastustajiensa, myöskin
“Pariisin Kommuni 18 P
ovat aina toisenlaiset kuin porvariston, tä tutin tuostakin arasti lähestyy joku miin 300,000 puntaa, jonka lisäksi tulee •) Kirjassaan “Terrorismi ja Koni —
proletaaristen.
1871”. P. L. Lavrov Pietari
hänen sorroualainen asemansa kapita- naiuen, jolla on säkki kainalossa.
hallituksen avustus 10 milj. puntaa.
munismi”.
“Komniunin syntymisestä ei ku-
64—65.
TO V ER I
JUTUN JATKOA
ULKOMAILTA
PARISIN KOMMUNI
JA NEUV.-VENÄJÄ
I