Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 29, 1921)
2 Perjantaina, Heinäkuun 29 p.— Fraby» July 29th. No, I7g taloudellisen tuotantoelämän vaatimat sanomista. Asiasta on kuitenkin jo jul ' Punaisen taloudellisen Jkon* nettelyn Ilmoitti puheenjohtaja, että kalkkien edustajien on näytettävä (T H E C O M R A D E ) korjaustoimenpiteet ja kaikki energia kisuudessa viimeisen vuoden kuluessa gressin istuntoja seurattu korttinsa mennessään ulos kokous T h e organ of the Finnish w o rk e r* in the W eatertt ! kohdistettiin suurkapitalistien aseman hiin paljon puhuttu ja sen johdosta "teh innostuksella huoneesta ja ne Jotka eivät sitä te* State*. T h e only Finnish D a ily in the W ert. Published daily, except Sunday, at A *to ria , O regon, ' pelastamiseen. Tämä tapahtui tällä ker ty räikeitä paljastuksia, että senaatto- William Z Foster kirjoittaa Fed. vangitaan. by the W estern W o rkm en 's Publishing Society. taa pääasiallisesti maan kaikkien farma- rimmekaan eivät enää ilkeä siitä suu Pressille Venäjän ammattii! n loimen Tokoi selostamassa canada- kongressista seuraavaa: Wall-kadulta itulleita mää O ffic e 7th and C om m ercial St., opposite Post O ffice i reitten kustannuksella, joilta ilman muu tansa avata. Baijerin valkoiset kiihottavat laisia oloja Kaikista niistä valheista mitä Neu- räyksiä ei tämän vuoksi enää oteta se ta kiellettiin luotto ja rahallinen tuki. kommunistiin urhiin Poet O ffice Addsess: T o veri, Box 99, A storia, O re. ; vosto-Venfijästä on levitetty, on it- Seurauksena tästä joutuivat koko maan naatissa keskustelun alaiseksi, vaan mil Tuntuu varsin huvittavalta lukea sepintai8immin levitetty valetta Riippumattomain edustajan Unter- E D IT O R IA L S T A F F Suomen Sosialidemokraatin numerois kuinka Neuvosto-systeml on poista loin rautateitten “avustaminen” tulee maanviljelijät lyhyenä ajass^i ahdinko ieitnerin kesäk. 17 pnä Saksan vai- Sulo Syvänen, A le x Sevo, A . N. Koskela, K . E. sa 131 Ja 134 kirjotelmaa, jonka nut uniolden tarpeettomuuden ja tiopäivillä esittäessään välikysely. esille tehdään vain ilman muuta rahan tilaan, jonka veroista tuskin Yhdysval Heikkinen, Geo. Gratchef. Muurmannin Legionan perustamisen kuinka uniot nyt Venäjällä ovat jään Garelsin tunnetun murhan jok- Kymmeniä tuhan- myönnytystä koskeva päätös. Phones: O ffice 3 6 5 ; E d ito rial D epartm ent 832. tain historia tuntee. i merkityksettömiä ja voimattomia. dosta Muncheni8sä kuvasi hän m. m j siä farmareita joutui olosuhteitten pa- Tällaisia rautateitten hyväksi ^tehtyjä ¡yhtey<1“ “i‘ ku",ul8ak8i tull“‘ Oi,kar‘ Muutamat työväenjärjestöjen jäsenet saksalaiskansalUsen sanomalehdistön Entered as second-class m ail m atter July 13, 1912, a t the Post O ffice at A sto ria, O regon, under the i kosta lähtemään pois kodeistaan ja kon- rahamyönnytyksiä on viime aikoina j o ' Tokoi 0D kirjoittanut. K irjoitus itse ovat Amerikassa levittäneet tätä ilei- suunnitelmanmukaista murhakiihr, . . , .. , , , ... - . • asiassa on tarkoitettu kuvaamaan ca- tävää valhetta. Nyt kumminkin to A c t of M arch 3, IB 7 9 . » i nuiltaan ja koko maanviljelystuotanto tehty tusta. Sen jälkeen lausui hän, etu niin tuhkatiheaan ja suurissa suin- I . • .... . H .... n n ■ nadalaisia oloja, mutta kuu tuossa siasia on juuri päin vastainen. To baijerilaiset ylioppilaat olivat pala. joutui rappiotilaan. Yksistään viljasa missä, ... .... ’ että tavalliselle maallikolle . alkaa;,. kirjotuksessa pilkistää esim huomat- siasia on, että ammattiunionista ovat tessaan eräästä suojeluskuntakokouk- dossa tämän toimenpiteen kautta farma iinstä lukua pitäessä tulla kysymykseen J tavan 8UUri asioiden tuntemattomuus, Saarpankkiirit yhteiskunnalli j koko Neuvosto-Venäjän perustana, Julistaneet: “Baijerissa on ase rit menettivät kuusi biljoonaa dollaria, yhteenlaskutaito. Kaikkein alhaisimpien, katsomme olevan palkallaan siihen i ilman niiden avustusta ja yhteistoi- sesta tettava seinää vasten 4,000—ä.ooi) sia asioita ratkaisemassa mikä kaikki lupsahti suurkapitalistien laskelmien mukaan on niille sitten tam- Jollakin sanalla kajota. ! mintaa se menisi pirstaleiksi hyvin kommunistia ennenkuin tulee rauha*'. pohjattomaan kukkaroon, suurkapitalis mik. I p. 1918 annettu $4,000,000,000 ja Kirjotuksessaan Tokoi kuvaa miten nopeasti. Tämän huomaa täällä hel Kysymykseen halusivatko nämä &>. Vähän yli kaksi ja puoli vuotta on ku tien, joitten asemaa samalla aikaa tuet itämän lisäksi ne kuulemma vielä ovat Canadan työläisillä on ollut erikoi posti kaikkialla. vintoa, vastasivat ylioppilaat: “Me Venäjän ammattiunionismi on elin sen kultaisia aikoja, joitten pitäisi emme halua mitään sovintoa, komtnu. lunut aselevon solmiainisesta liittolais tiin valtion luotolla, mitä luottoa ehdot varmuudella vailla $1,200,000,000, johon kestäneen 5—6 vuotta, se tahtoo sa voimaista. Sen osoitti erittäin sel nistit eivät ole saksalaisia; he kuu- ten ja keskusvaltojen välillä ja sen jäl tomasti kieltäydyttiin farmareille anta “lopullisten laskelmien valmistuessa” noa, että sodan alkamisesta näihin västi täällä hiljan pidetty Koko-Ve .luvat seinälle asetettuihin, heidät keen on lakkaamatta ja joka käänteessä masta. vielä saattaa tulla tuntuvia eriä lisää. aikoihin asti. Se ei kuitenkaan pidä näjän ammattiunioiden kongressi, suorimme me kylmällä raudalla.” — puhuttu ja kirjotettu lennokkaasti “uu ollenkaan paikkaansa. Canadan työ jossa minulla oli onni olla saapuvil- Edustaja Unterleitnerin pääsytään e- Seuraukset ovat alkaneet tulla näky Tämän lisäksi ei pidä unohtaa, että rau väenluokalla on varsin hyvässä muis i la. Konventslonilla on mitä suurin sityksestään tähän huudahti sakRa- delleen rakentamisesta” ja ‘‘normaali viin. Etelän puuvillan kasvatusalueella tatiet entuudestaan jo ovat velkakirjoja tissa ne ajat, jolloin mailmanpalo i merkitys yhteiskuntapoliittisten ja laiskansallisten edustaja Mittelmann: oloihin” palautumisesta. Mailina on tä ovat pienviljelijät nyt taloudellisessa va- vastaan saaneet hallituksetta $800,000,-j puhkesi. Jokainen muistaa myöskin , taloudellisten kysymysten ratkaisuun ovat oikeassa!” Tällöin kuului män ajan kuluessa nähnyt sarjan yhteis rarikkotilassa. Niistä 100,000 kärsii jo 000, josta erästä Norman Hapgood, Uni- mitenkä pitkiä leipälinjoja esim. ca- mitä tälläkertaa Venäjällä voi olla. “He raivohuutoja vasemmistosta, ja koni- kunnallisia mullistuksia, huippuunsa ke nyt suoranaista nälänhätää ja 10,000 on versal Service uutistoimiston kirjeenvaih nadalaisissa suurkaupungeissa sai Niin tärkeät olivat sen kokoukset. munistiedustaja Rem niele juoksi nähdä vuosina 1914 ja 1915. Viime , että useimmat maan liuomatuimmis- liittyneitä imperialistisia valtauksia ja nälkäkuoleman partaalla. Vehnäsilleen taja sanoo: “Sitä ei milloinkaan tulla Mittelmannin. luokse, tarttui hänen mainittu vuosi lienee ollut ankarin. ta miehistä, niiden joukossa Lenin kurkkuunsa ja läimäytti hänen naa rosvouksia, laajojen yhteiskuntaluokkien maanviljelijöillä ei ole minkäänlaista maksamaan takaisin, vaan sitä täytyy pi- Hyvä aika, jos sitä sillä nimellä voi ja Gorkij olivat saapuvilla Ja ottivat maansa samalla huutaen: “Sinä roh nousuja, suurkapitalistien .laajuutensa mahdollisuutta myydä vehnäänsä muu tää etumaksuna tilillä sitä aikaa varten, daan sanoa, alkoi vasta vuoden 1916 ! osaa kokouksien toimintaan. Yleisön to, sinä viheliäinen kurjimus!” Syn puolesta vaikeasti käsitettäviä huijauk ten kuin suurilla tappioilla lahjottamal- jolloin hallituksen kaikesta huolimatta ajalla. Sotateollisuus alkoi juuri sil mielenkiinto oli suureinmoinen. Oli tyi sanoin kuvaamaton meteli. Kiij. sia, satojen miljoonien ihmisten kärsi la se suurkapitalistigulasheille, jotka ti on pakko ottaa rautatiet haltuunsa. Tuo loin parhaasta päästä, ja osa kymme melkein mahdoton saada pääsylippua pumattomat yhtyivät koramunisteih.n myksiä, sisällissotia, hallituksien kukis lannetta hyväkseen käyttäen riehuvat aika ei enää voi olla monenkaan vuo nistä tuhansista työttömistä sai työ siihen suureen teatteriin, jossa kon ja huusivat yhteen ääneen: “Murhav- mutta suuret joukot saivat edel gressi kokoontui. Paikka oli jatku jaroistovaki, ulos!” Puhemies kes tumisia jne., jotka perin pohjin ovat hor mielin määrin päästessään maanviljeli- den takana. Tällävälin hallitus tilapäi tä, leenkin nähdä nälkää 1916 vuoden vasti sullottu täyteen kuuntelijoita ja keytti istunnon koettaen turhaan pa juttaneet koko yhteiskuntamme perus jöitten kimppuun maksamattomisita kiin sesti auttelee rautatieyhtiöitä”. loppuun. Välirauha solmittiin 1918 edustajia. 3,105 edustajaa edusti lauttaa rauhaa. Mittelmann seisoi tuksia. Suuret tapahtumat ovat kuumei nityslainoista. Karjankasvattajat ovat ja niin pian kuin se oli tehty lak- 8,435,800 jäsentä. seikäsaunan saatuaan vaikeana kuin Vielä on hallituksella useita muita , kasi myöskin sotatarveteollisuus, Puna-armeijan osasto oli raken palttina. Muudan sosialideniokrati- sella kiireellä seuranneet toistensa kin taloudellisen vararikon partaalla, kun tereillä ja tuoneet esille toinen toistaan taasen lihatrusti käärii niitten ahdinko suurisuuntaisia kysymyksiä ratkaisua o - i Ajossa suurin osa työläisiä siiloin nuksen edessä pitäen ulkona joukko nen edustajakin katsoi asiakseen työskenteli. Seuraus oli, että kym ja Jotka pyrkivät sisälle. Kokouk huudahtaa: “En ole mikään kommu tärkeämpiä mailmanlaajuisia kysymyk tilasta itselleen miljoonia. Yksityiskoh dottamassa, joista mainittakoon kaikkien in hallituksen sodan aikana rakennuttamien en ia tuhansia sai lähteä nälkätai- sen kuluessa ilmoitetun puhetta joh nisti, mutta kommunistit ovat oike siä yhteiskuntamme ratkaistavaksi. paleelle, syömään niitä säästöjä, joi tavalle virkailijalle että jotkut edus assa ja meidän on oltava tässä hei dittain menemällä voidaan sdniallaisia Versaillesin rauhansopimuksessa koe esimerkkejä esittää kaikilta inaanvilje- kauppalaivojen myyminen, minkä ilmo ta parin vuoden ajalla olivat tehnee:, tajat koettivat saada tuttavansa ko dän kannallaan!” Mainittakoon muu ittaan tulevan tapahtumaan lokak. 1 p. jos sellainen oli ollut mahdollista. koukseen merkkauttamalla edustaja- ten ettei puhemiehellä ollut mitään tettiin näitä kysymyksiä ratkaista mieli lystuotannon aloilta. mennessä. Tämäkin toimenpide on puh Kuitenkin säästöistä puhuminen on korttinsa ja sitten lähettämällä ne sanottavaa Mittelmannin toistunei valtaisesti ja väkivallan oikeudella, mut Maan viljeli joitten taloudellinen ahdin taasti suurkapitalistien etujen mukaista. niin ja näin. Eivät niitä monet ulos joiden avulla tuttavat pääsivät den raakuuksien johdosta. Sellaista ta sen jälkeen ei kestänyt kauaa, ennen kaan ehtineet keräämään, sillä elin sisälle. Lopettaakseen tällaisen me- se on oikea parlamentarismi. kotila on osaltaan voimakkaasti vaikut kuin seuraukset alkoivat tulla näkyviin tanut yleisen 'taloudellisen kriisin perin- Hallituksen varoilla rakennutettiin mah kustannukset olivat tavataman kor tava kauppalaivasto, joka tonnimäräl- keat. Ne olivat kohonneet jopa kah tavalla, joka entistäkin selvemmin osot- pohjaistuttamiaessa, mutta se ei itses tään on iloinen mailmassa. Koska “hal teensataan prosenttiin eikä kuten EUROPAN “ ENNALLEEN ELVYTTÄMINEN" taa mitenkä mahdoton niistä nykyisen sään ole kiinnittänyt minkäänlaista lialli- Tokoi väittää 60—100 prosenttiin. yhteiskuntajärjestelmän ja sen korkeim tusherrain huomiota puoleensa. Mutta litus kuitenkaan ei voi menestyksellises Useat tavaralajit olivat sitäpaitsi ti liikettä harjottaa”, kuten Wall-kqdun suuren, joukon korkeammalla. Ja Allaolevassa kirjoituksessa tekee keudet” ja asian valtiollinen eri malla orrella olevien on selviytyä itse maanviljeliöitten 'taloudelliseen ahdinko taholta ilmotelaan, on laivat kasaantu tätä kohoamista on jatkuvasti ta eräs ulkomaalainen toveri sangen sel koisluonne. Korvauksesta tulee “voit menehtymättä vuosisatojen kuluessa nos tilaan joutumisella on ollut toinen seu neen rahapääoman edustajille myytävä pahtunut aina viime kevääseen saak vällä ja havainnollisella tavalla sel tajan” taloudellinen pelastus. Brian- tatettuun yhteiskunnalliseen sekasortoon. Europan uusimmasta valtiollises ■ din puheet Ranskan “siveellisestä oi raus. joka liallitusherramme on saanut pilkkahinnasta, jotta nämä sitten menes ka. Jos työläiset» ja niistäkin vain koa ta kehityksestä. Erittäin kosketel keudesta” ja Saksan aseit tariisuin:- Yhteiskuntamme Valtiailla on epäile vapisemaan ja se on se, että ne ovat tul tyksellisesti saattavat jalkaa mailmun osa olivat voineet jonkun verran laan Europan sotakorvausvaatimuk- sesta ovat kokonaan aatteellisia laa mättä ollut kaiken aikaa tiedossaan mis säästää, meni se elintarpeiden jat ' siä. tua. Todellista merkitystä on vain leet huomaamaan yhteisen perikatonsa meriliikenteen valtaamista käsiinsä. tä todellisuudessa on ollut kysymys, mut kuvasti kohotessa keinottelijoiden Porvarillisen Europan tärkeimpänä hänen ohjelmansa jälkiosalla, jossa ia sen syyt ja ovat itsesuojelusvaitftoosa Samulla tavalla jatketaan yleisten asi pussiin. ta niitten yhteiskunnallinen asema on valtiollisena kysymyksenä, sinä na hän toteaa Versaillesin rauhan toi ohjaamina liittyneet yhteen ja muodosta oitten johtoa selväpiirteisesti niitten etu Eivät ne paikatkaan olleet kohon pana, jonka ympäri kaikki kieppuu, meenpanon johtuvan taloudellisesti pakottanut niitä sulkemaan silmänsä ja neet mahdin, joka tällä kertaa' hetkelli jen nlukaisesti, jotka yhteiskunnan ta neet kuten Tokoi selostaa. Totta on. näyttää nykyään olevan tehtyjen e- pakosta. Ranskalaiset valtiomiehfi menemään johdonmukaisesti eteenpäin että esim. sotateollisuudessa, vieläpä korjaus ja maanosan “saat ovat muuttaneet äänilajiaan, he ovat maksoi mitä maksoi. Ne ovat keinote sesti uhkaa koko nykyisen ammattipoli- loudellisen mahdin ovat käsiinsä keskit joissakin ammattitöissäkin olivat pal rehdysten taminen entisen kaltaiseksi”. Ky halukkaat sopimaan Saksan kamaa tikoitsijajonkou elämänuraa. Ne ovat täneet tuli mitä tuli ja maksoi mitä mak koisesti koettaneet tukea toisiaan ja siinä kat kohonneet, mutta ei läheskään sytään, kuinka tämä tapahtuu? Ja jos se vaan suorittaa sotakorvaui voimakkaan järjestön, soi. Laajojen pohjajoukkojen kärsi sitä nousua joka tapahtui elintar kukin vuorollaan omissa ja alaisissaan muodostaneet katso: vanhat imperialistiset vasta sen. Tätä todellisuuspolitiikan hai jonka vaikutusvalta on kasvanut niin peissa. Olipa muutamia teollisuus kohdat ilmenevät jälleen vaikkakin rastasta kuvaavat Briandin sanat" mykset ja elinkysymykset eivät niistä maissa joutuneet painamaan alus laa voimakkaaksi, että sen vaatimuksien ta päätettäissä pääse soraääninä vaikutta aloja, joissa palkat eivät nousseet uudessa muodossa. Koko tilanne sel “Ranska on yksimielinen, eikä vaadi jojen kansankerrosten elinehtoja entistä kia on asiaan itse J. P. Morganin ollut kaan ja jos ne sittenkin joskus kaikesta juuri ollenkaan. Yksi sellainen teol viää. jos tarkastamme Ranskan hal mahdotomia”. Mutta Ranskan otta perinp^jaisem m in tarkotuksella yhteis lisuusala oli vaateteollisuus. Huoli- lituspulan syitä, seurauksia ja vai ma todellisuuspoliittinen suunta on pakko käydä käsiksi. huolimatta kantavat niinkin kauas, kek- ■ matta siitä, että tuolla teollisuusalat- heita. Sillä mainittu hallitus on juuri takeena siitä, että kaikki, mi voimin pelastaa asemaansa. Tässä ase Pari viimeistä viikkoa kongressin ja ¿itään keinoja yhteisin tuumin niitten la valmistettiin suuret määrät tuot- i imperialististen juonittelujen alku ja kä on Saksalle “mahdollista”, pako:- man säilyttämisessä on Yhdysvallat esit tetaan se myös tekemään. Pyri kansallisen hallituksen pääkortteerissa vaimentamiseksi ja niitten vaikutuksen teiU juuri 3Otarifltamana olevall° : jirtiri. tänyt johtavaa osaa, sillä sen taloudel .... • i • ; miljoonaiselle armeijalle, eivät pal Leyguesin ministeristö kukistu., tään sovintoon Saksan kanssa, mut linen voima kasvoi erittäinkin sodan ai on tästä seikasta antanut selviä kukia. J i kat sima kohonneet juuri ollenkaan. koska se osoitti liiallista lempeyttä ta korvausvaatimusten kustannuksel kana maihnanmahdiksi, jota vailla ka kutiset tietävät näet kertoa, että vaiku Joka tapauksessa on YVashingtonissa Miesten tilattujen vaatteiden tekijät — ettemme sanoisi horjuvaisuutta la. Pikemmin päinvastoin: sovinto pitalistinen yhteiskunta ei enää kauaan tusvaltaiset senaattoritkin ovat hädis- viimeisten viikkojen kuluessa alettu va- esim. saivat hävittömän pientä palk Saksaan nähden. Olisi kuitenkin on mahdollinen vain siinä tapaukses i sään joutuneet puhumaan maanviljeli Lavasti tuntea sodan ja sitä seuranneen kaa, sillä vaatteiden valmistus kävi väärin väittää, että Leyguesin edus sa, että Saksa tunnustaa Ranskau aikaan olisi voinut pysyä pystyssä. tehdasmaisesti armeijan tarpeeksi ja kunnalta saama epäluottamuslause taloudellisen aseman olevan pelas Tehtäväänsä ei Yhdysvallat kuitenkaan jöiden aseman auttamisesta. ajan hurjastelun jalkiniainingeita. Maan kun miehet olivat rintamilla, ei tilat yksistään merkitsi sen suunnan voit tettavissa vain sotakorvauksen avul 1 ¡etenkin kaikki tämä on ollut pelk taloudellinen tilanne on monessa kolidas- tujan töiden tekijöillä ollut kenelle toa, joka tahtoo “kohdella Saksaa la. Saksan tulee huomata, että ka ole voinut täyttää uhrauksitta. Tukies siian Europassa kuole maitta utia sairasta kää tuhkan silmille heittämistä, sillä pit sa imperialistien etuja ajettaessa joutu- oIi8i niita vai®i8t*®“*- Tämä ei ole kovakouraisen!min”. Hallituksen ser.- pitalismin pelastaminen Ranskassa p a a kapitalismia on sen ollut pakko uh kien ja kauniitten, sanoisiko liikuttavien- nut siinä määrin euäiäriestvkKnn» „..s ainoa ala’ jossa 0,i huoQoa aikaa ole‘ jälkeiset neuvottelut Poincaren kans on saman järjestelmän pelastamis epäjärjestykseen, että \ aatetustyöiäisten Ula alkoi sa näyttävät tosin merkitsevän yltiö- ta Saksassakin. Siksi pitää molem .rata aineellisia varoja satumaisia sum kin puheitten jälkeen, joitten tarkotuk- maun todellisten hallitsijoiden, kasaantu massa. parantua vasta sen jälkeen kun mie isänmaallisen vaikutuksen ' kasvamis pien maitten porvariston ojentaa toi mia, joista se todenmukaisesti ei mil sena on puolueen aseman tulevaisuu neen rahapääoman personoitujen edus het olivat kotiutuneet rintamilta. ta. Leygues kukistui siksi, ettei hän silleen veljenkäsi saksalaisten ja loinkaan voi toivoa saavansa korvausta. dessa säilyttäminen, saapuu kongressiin tajien, on ollut pakko kulissien takaa Elintarpeita olisi Canadassa ollut kyennyt harjoittamaan todellista val ranskalaisten työmiesten selän ti- Ja kun kaikki nämä varat tuhansissa eri itse presidentti omassa persoonassaan ja tulla näyttämölle ja näyttää kansalle omaa tarvetta varten, mutta kun nii tapolitiikkaa, mutta ei myöskään o- kana. Sovinto on tehtävä heidän tä kuljetettiin Europaan suunnatto sannut “lähentää välejä ja etsiä so kustannuksellaan. Tämä mielipide muodoissa on puristettu esiin Yhdysval j ¡liuottaa Morganin kanssa neuvoteltu rautakylkeään. mat määrät jouduttiin täällä toisissa vintoa” Saksan kanssa. Hän oli ni- on nykyään vallalla Ranskassa — tain Yhteiskuntaruumiista keinoja valit aan kasaantuneen rahapääoman vaati- Yhteiskunnallisia elinkysymyksiä tul- . lajeissa elämään sangen rajoitetuil i mittain sotapolitiikko, joka milloin asianomaisissa piireissä tietenkin. semalta, on tämä alkanut tuntea heik i mat edut ja sen mukaan sitten laaditaan laan tietenkin edelleenkin ajamaan en- ’a annoksilla. Tokoi kirjotukses- tahtoi sopia Saksan kanssa, milloin Tämän johdonmukaisena seuraukse t “ tlQ Q» tx slzxxAx nalzxtfa »•«4 ». 4 ♦ »» «*» vaati Versaillesin sopimuksen sääli na on, että Ranska ldopuu vaatimuk saan tekee asioita 4 tuntemattomana koutta. jonka salaaminen alkaa käydä i lait vähin äänin kansan hölmistyneenä liseen tapaan ja riistettyjen luokkien sen virheen, että uskottua Canadas mätöntä täytäntöönpanoa. Hän an sisLaan, mikäli ne koskevat Saksaa ylivoimaiseksi. menoa katsellessa ja sekavasti muris elinehtoja poljetaan kuten ennenkin seu- . _ ______ sa ei olleen rajoituksia ollenkaan. toi horjuvaisuudessaan Ranskan pier- porvariston aseistariisumista. Eihän Kun tämän lisäksi kotoisten asioitten tessa. tauksista välittämättä muuten kuin yhä ! Kyllä niitä oli vaikkakaan ei siinä ja suurporvariston muodostaman “y- »itä — herra paratkoon — voida riis järjestämisessä valtansa kukkuloilla ole Mitä nimenomaan maauviljeliöitteu tä> dcllisrinmän ja uusinimunuikuiseii ' merkityksessä että olisi käytetty leisen mielipiteen” ohjata toimintaan tää kaikkia vaitakeinoja. Ranskan va pankkiirien ryhmä ei hetkeksikään aseman korjaamiseen tulee, niin kaikis aseistautumisen muodossa. Mutta siten korttia, kuten Europan maissa. Per sa. Tämä porvaristo vaati toisinaan politiikka näyttää yhä ilmeisemmin ole unohtanut omia itsekkäitä pyytei ta kauniista puheista huolimatta on jo ei kuitenkaan voida yhteiskunnallisia heelliset jotakuinkin vielä saivat os pontevasti, että Saksan on makset suuntautuvan siihen suuntaan. Sak taa koko vapaasti, mutta ruokaloissa tava: Saksan on maksettava, kyke san tulee maksaa, mutta jotta » tään, joitten tarkoitusperänä on kaik olemassa merkkejä siitä, että suurvilje- listiiiitoja poistaa, vaan päin vastoin ne oli erikoiset määräykset ja rajoitus nee se siihen tai ei; toisinaan se pystyisi siihen, on sille annetta»* kien tuotantolaitosten ja kaikkien tuo- lijöitä tullaan avustamaan korkeata ra- entistäkin pahemmin kärjistyvät ja ko- set. Leipää sai pari pientä viipalet oli todellisuuspolitiikan kannalla ja toimintavapaus, mitä sotakorvaus tantoläliteitten, vieläpä kansallisen halli hakorkoa vastaan, josta suurkapitalistit koovat kytevän tulivuoren alle puris ta. Sokeria sai juuri sen verran, piti vaatimuksiaan vähän niinkuu summien riistämiseen tulee. Saksan tuksen rahavarojenkin itselleen anasta tulevat niittämään runsaan osansa, mut tukseen aineksia, joitten lopulta rajah - että sen siksi tarkalla katsomalla kohtuuttomina. Leyguesin esiintymi porvariston on pakoitettava proletaa tunsi, liha-annokset oli verrattain ra sestä puuttui siis lujuutta: hän ci rinsa työhön jollei muuten — n’-n minen, on jouduttu umpikujaan, josta ta sen sijaan pienviljelijöille jätetään sa täJuistä ei mikään mahti mailmassa voi joitetut, jne. Kaikki nämä ovat luet kyennyt vaatimaan “hyvitystä” eikä ase kädessä, vanhaan junkkarimai lopullinen selviytyminen näyttää mah mat mainJolli.suudet Jcuin palkkatyöläi-* estää. — KEH. tavat rajoituksiin, joten kyllä niitä "aseistariisumista”. Aseistariisumisen liin. dottomalta. isillekin, nim. — vapaus kuolla nälkään todellisuudessa on ollut hyvinkin suhteen hän tosin lopulta teki jyr Liike-edut vaativat porvaririöje* paljon. Sodau ja sitä seuranneen ajanjakson vapaassa yhteiskunnassamme. Maanvil William H. Taft, entinen Yhdysval Kirjoituksessa pitkin matka# on kän ehdotuksen. Jos se olisi hy välistä yhteistoimintaa. Sak.-an por väksytty olisi se kokonaan lamaut variston tulee oman etunsa vuokii aikana on Yhdysvaltain imperialistisen jelijöiden rintama tällä toimenpiteellä tain presidentti, sanoo olevansa tyytyväi- totuudesta kokonaan poikkeavia se tanut Saksan vastavallankumouksel täyttää sitoumuksensa Ranskaa koh suurpankkiirien ryhmän onnistunut kes ! kuitenkin hajotetaan. Ranskalaisten kapitalist/s nen sen johdosta, että hän on nimitetty lostuksia, kuten elintarpeiden yksi listen voiman. Sitä piti Saksan por taan. kittää käsiinsä koko hallintovalta. Tätä Samulla tavalla soviteltiin karjankas tyiskohtainen hinta, työttömyyskysy varisto kuitenkin mahdottomana vaa täytyy — oman etunsa vuok i hei voittoa hyväkseen käyttäen on se sälyt vattajien avustuskysvmys. Siitäkin pu Yhdysvaltain ylioikeuden tuomariksi mys, suomalaisten asutus ja luku timuksena. Se olisi sangen kipeästi dänkin — pitää saksalaisten i®- tänyt pohjimmaisten kansankerrosten huttiin niin kauniisti, että helposti olisi edesmenneen Whiten tilalle. Ylioikeu määrä, 0BU:n jäsenluku ja monia loukannut sekä Saksan että Ranskan perialismia» hengissä. Saksan muu- mutta kun kirjotus käsittää porvariston riistoharrastuksia. ja ta mi nen siirtokunnaksi tapahtuu sä* kannettavaksi kaikki tappiot liittolaisien voinut otaksua hallituksemme aivan pää dessa on keskeneräisenä useita työväen- muita, useoita palstoja emme katso niihin koska Ranskan porvaristo on todel Saksan porvariston suosiolliset avustamisesta ja kaikki seuraukset so tä pahkaa syöksyvän valtiososialismin jäijest. koskevia asioita ja sekä työläis kaikkiin tarpeelliseksi kajota. lisuuspolitiikan kannalla, sai Leygues myötävaikutuksella. Ainakin tuntua dan yieismailmallisesta kaaostilasta. Tä vesille. Keskusteltiin jo reservipankin ten että kapitalistien piirissä pidetään Yleensä kirjotus kokonaisuudes siltä epäluottamuslauseen. Ranska odottavan sitä, muutamut* saan, varsinkin mitä tulee ensimöi- HyvityBkysymyksestä on nyt setvi» merkeistä päättäen. Ranska on jal> hän asti on sen onnistunut mahdillaan voittovarojenkin tähän tarkoitukseen osaan on kokoonpunottu aivan tävä. maksoi mitä maksoi, ja Rans mielisyydessään valmis tekemä*3 ja häikäilemättömyydellään läpäistä krii käyttämisestä, kunnes J. P. Morgan taa selvänä, että Taft tulee asemansa käyttä seen samalla tavalla kuin Canadan kapi kan valtiomiehiltä vaaditaan tyydyt sistä, mutta mitä pitemmälle tilannetta sen rinesi apuun selittämällä mieskoh- mään mahdollisimman selvästi ja jyrkäs talistit ovat oppineet omain yksi tävää ratkaisua. Tehtävä on ylen myönnytyksiä korvaussummaan na* dea. Saksan a&eiBtariisumisaikaa 03 on jatkunut, sitä .laajempia ristiriitoja on taisesti, että “jos karjankasvattajat ker ti työläisiä vastaan. “Jumala tietää” mi löllisten liike-etujensa vuoksi työ tärkeä ja paljonvaativa. Ranskan pitennetty toukokuun 30 päivään. tämä menettelytapa vastaansa nostatta man apua tarvitsevat, niin me siitä kyllä tä hän tulee tekemään kapitalisteille ja läisille selittämään. Suomen työläi teollisuus on rappiolla, maan raha- Myötätunnossaan menee Ranta* sille, sikäli kun niitä vielä Suomen asiat samoin — vaatii Versaillesin niin pitkälle, että se tekee Saks*® nut. pidämme huolen”. Siihen asia sitten on Yhdysvaltain työväki tietää, että hän on Sosialidemokraatin takana ja kannat rauhan toteuttamista. Mutta juuri porvaristolle epävirallisia ehdotai" Niinpä kun vuosi takaisin suurkapita jäänyt ja Wall-katu kyllä tietpä miten yksi taantumuksellisuudessa homehtu ta jana lienee, on Tokoin kirjoituksel tämä taloudellinen pakko, “joka vaa siä työväestön laajaperäisen riisti listien maustavien ti korporatsiooneja ja kä hädänalaisia on avustettava. — neita iaintulkitsijoita, joka ei ota huo la saatu kokonaan valheellinen ku tii hyväkseen viipymätöntä suoritus misen suhteen. Loucber, ranskalai' pankkilaitoksia uhkasi Europan talou Mutta milloin sen sijaan rautateitten mioon yhteiskunnallisen elämän riento va. Sietäisipä sellaisen miehen kuin ta, jos mieli pelastaa kapitalismi nen Stinnes, ja Briandin h a llitu t’ dellisen perustan luhistuessa taloudelli “avustaminen” on kysymyksessä, niin sil- marssia eikä kansan syvien rivien yhä Tokoi on, asioihin vastaisuudessa lä- Ka. u akat sa, antaa rauhan toteuttami- jäsen, toteaa, että “Sgksan taloilta" hexanam tutustua ja vasta sen jälkeen seile toisen luonteen. Kysymykses linen vaurastuminen on Rantkalk nen perikato, sivuutettiin kaikki maan j loin ei Morganilla ole mitään vastaan huutavammaksi käyviä vaatimuksia. tehdä selostuksia Canadan oloisia. sä ei ole enää pelkät voittajan “oi- yhä tärkeää kuin Saksan hallita*" TOVERI JUTUN JATKOA
