2
Perjantaina, Heinäkuun 29 p.— Fraby» July 29th.
No, I7g
taloudellisen tuotantoelämän vaatimat sanomista. Asiasta on kuitenkin jo jul
' Punaisen taloudellisen Jkon* nettelyn Ilmoitti puheenjohtaja, että
kalkkien edustajien on näytettävä
(T H E C O M R A D E )
korjaustoimenpiteet ja kaikki energia kisuudessa viimeisen vuoden kuluessa
gressin istuntoja seurattu
korttinsa mennessään ulos kokous
T h e organ of the Finnish w o rk e r* in the W eatertt ! kohdistettiin
suurkapitalistien aseman hiin paljon puhuttu ja sen johdosta "teh
innostuksella
huoneesta ja ne Jotka eivät sitä te*
State*.
T h e only Finnish D a ily in the W ert.
Published daily, except Sunday, at A *to ria , O regon, ' pelastamiseen. Tämä tapahtui tällä ker ty räikeitä paljastuksia, että senaatto-
William Z Foster kirjoittaa Fed. vangitaan.
by the W estern W o rkm en 's Publishing Society. taa pääasiallisesti maan kaikkien farma- rimmekaan eivät enää ilkeä siitä suu
Pressille Venäjän ammattii! n loimen
Tokoi
selostamassa
canada-
kongressista
seuraavaa:
Wall-kadulta itulleita mää
O ffic e 7th and C om m ercial St., opposite Post O ffice i reitten kustannuksella, joilta ilman muu tansa avata.
Baijerin valkoiset kiihottavat
laisia
oloja
Kaikista
niistä
valheista mitä Neu-
räyksiä
ei
tämän
vuoksi
enää
oteta
se
ta
kiellettiin
luotto
ja
rahallinen
tuki.
kommunistiin urhiin
Poet O ffice Addsess: T o veri, Box 99, A storia, O re.
; vosto-Venfijästä on levitetty, on it-
Seurauksena tästä joutuivat koko maan naatissa keskustelun alaiseksi, vaan mil Tuntuu varsin huvittavalta lukea sepintai8immin
levitetty
valetta
Riippumattomain edustajan Unter-
E D IT O R IA L S T A F F
Suomen Sosialidemokraatin numerois kuinka Neuvosto-systeml on poista
loin
rautateitten
“avustaminen”
tulee
maanviljelijät
lyhyenä
ajass^i
ahdinko
ieitnerin
kesäk. 17 pnä Saksan vai-
Sulo Syvänen, A le x Sevo, A . N. Koskela, K . E.
sa
131
Ja
134
kirjotelmaa,
jonka
nut
uniolden
tarpeettomuuden
ja
tiopäivillä
esittäessään välikysely.
esille
tehdään
vain
ilman
muuta
rahan
tilaan,
jonka
veroista
tuskin
Yhdysval
Heikkinen, Geo. Gratchef.
Muurmannin
Legionan
perustamisen
kuinka
uniot
nyt
Venäjällä
ovat
jään Garelsin tunnetun murhan jok-
Kymmeniä tuhan- myönnytystä koskeva päätös.
Phones:
O ffice 3 6 5 ; E d ito rial D epartm ent 832. tain historia tuntee.
i merkityksettömiä
ja voimattomia. dosta Muncheni8sä kuvasi hän m. m
j siä farmareita joutui olosuhteitten pa- Tällaisia rautateitten hyväksi ^tehtyjä ¡yhtey<1“ “i‘ ku",ul8ak8i tull“‘ Oi,kar‘ Muutamat työväenjärjestöjen jäsenet saksalaiskansalUsen sanomalehdistön
Entered as second-class m ail m atter July 13, 1912,
a t the Post O ffice at A sto ria, O regon, under the i kosta lähtemään pois kodeistaan ja kon- rahamyönnytyksiä on viime aikoina j o ' Tokoi 0D kirjoittanut. K irjoitus itse ovat Amerikassa levittäneet tätä ilei- suunnitelmanmukaista
murhakiihr,
. . ,
.. , , , ...
- .
•
asiassa on tarkoitettu kuvaamaan ca- tävää valhetta. Nyt kumminkin to
A c t of M arch 3, IB 7 9 .
»
i nuiltaan ja koko maanviljelystuotanto tehty
tusta. Sen jälkeen lausui hän, etu
niin tuhkatiheaan ja suurissa suin- I
. •
.... .
H
.... n
n
■ nadalaisia oloja, mutta kuu tuossa siasia on juuri päin vastainen. To baijerilaiset ylioppilaat olivat pala.
joutui rappiotilaan. Yksistään viljasa missä,
...
....
’ että tavalliselle maallikolle . alkaa;,.
kirjotuksessa
pilkistää
esim huomat- siasia on, että ammattiunionista ovat tessaan eräästä suojeluskuntakokouk-
dossa
tämän
toimenpiteen
kautta
farma
iinstä
lukua
pitäessä
tulla
kysymykseen
J
tavan
8UUri
asioiden
tuntemattomuus,
Saarpankkiirit yhteiskunnalli
j koko Neuvosto-Venäjän perustana,
Julistaneet: “Baijerissa on ase
rit menettivät kuusi biljoonaa dollaria, yhteenlaskutaito. Kaikkein alhaisimpien, katsomme olevan palkallaan siihen i ilman niiden avustusta ja yhteistoi- sesta
tettava seinää vasten 4,000—ä.ooi)
sia asioita ratkaisemassa
mikä kaikki lupsahti suurkapitalistien laskelmien mukaan on niille sitten tam- Jollakin sanalla kajota.
! mintaa se menisi pirstaleiksi hyvin kommunistia ennenkuin tulee rauha*'.
pohjattomaan kukkaroon, suurkapitalis mik. I p. 1918 annettu $4,000,000,000 ja Kirjotuksessaan Tokoi kuvaa miten nopeasti. Tämän huomaa täällä hel Kysymykseen halusivatko nämä &>.
Vähän yli kaksi ja puoli vuotta on ku tien, joitten asemaa samalla aikaa tuet itämän lisäksi ne kuulemma vielä ovat Canadan työläisillä on ollut erikoi posti kaikkialla.
vintoa, vastasivat ylioppilaat: “Me
Venäjän
ammattiunionismi
on
elin
sen
kultaisia
aikoja,
joitten
pitäisi
emme
halua mitään sovintoa, komtnu.
lunut aselevon solmiainisesta liittolais tiin valtion luotolla, mitä luottoa ehdot varmuudella vailla $1,200,000,000, johon
kestäneen 5—6 vuotta, se tahtoo sa voimaista. Sen osoitti erittäin sel nistit eivät ole saksalaisia; he kuu-
ten ja keskusvaltojen välillä ja sen jäl tomasti kieltäydyttiin farmareille anta “lopullisten
laskelmien valmistuessa” noa, että sodan alkamisesta näihin västi täällä hiljan pidetty Koko-Ve .luvat seinälle asetettuihin, heidät
keen on lakkaamatta ja joka käänteessä masta.
vielä saattaa tulla tuntuvia eriä lisää. aikoihin asti. Se ei kuitenkaan pidä näjän ammattiunioiden kongressi, suorimme me kylmällä raudalla.” —
puhuttu ja kirjotettu lennokkaasti “uu
ollenkaan paikkaansa. Canadan työ jossa minulla oli onni olla saapuvil- Edustaja Unterleitnerin pääsytään e-
Seuraukset ovat alkaneet tulla näky Tämän lisäksi ei pidä unohtaa, että rau väenluokalla
on varsin hyvässä muis i la. Konventslonilla on mitä suurin sityksestään tähän huudahti sakRa-
delleen rakentamisesta” ja ‘‘normaali viin. Etelän puuvillan kasvatusalueella tatiet entuudestaan jo ovat velkakirjoja
tissa
ne
ajat,
jolloin mailmanpalo i merkitys yhteiskuntapoliittisten ja laiskansallisten edustaja Mittelmann:
oloihin” palautumisesta. Mailina on tä ovat pienviljelijät nyt taloudellisessa va- vastaan saaneet hallituksetta $800,000,-j puhkesi. Jokainen
muistaa myöskin , taloudellisten kysymysten ratkaisuun
ovat oikeassa!” Tällöin kuului
män ajan kuluessa nähnyt sarjan yhteis rarikkotilassa. Niistä 100,000 kärsii jo 000, josta erästä Norman Hapgood, Uni- mitenkä pitkiä leipälinjoja esim. ca- mitä tälläkertaa Venäjällä voi olla. “He
raivohuutoja vasemmistosta, ja koni-
kunnallisia mullistuksia, huippuunsa ke nyt suoranaista nälänhätää ja 10,000 on versal Service uutistoimiston kirjeenvaih nadalaisissa suurkaupungeissa sai Niin tärkeät olivat sen kokoukset. munistiedustaja
Rem niele juoksi
nähdä
vuosina
1914
ja
1915.
Viime
,
että
useimmat
maan
liuomatuimmis-
liittyneitä imperialistisia valtauksia ja nälkäkuoleman partaalla. Vehnäsilleen taja sanoo: “Sitä ei milloinkaan tulla
Mittelmannin. luokse, tarttui hänen
mainittu vuosi lienee ollut ankarin. ta miehistä, niiden joukossa Lenin kurkkuunsa ja läimäytti hänen naa
rosvouksia, laajojen yhteiskuntaluokkien maanviljelijöillä ei ole minkäänlaista
maksamaan takaisin, vaan sitä täytyy pi- Hyvä aika, jos sitä sillä nimellä voi ja Gorkij olivat saapuvilla Ja ottivat maansa samalla huutaen: “Sinä roh
nousuja, suurkapitalistien .laajuutensa mahdollisuutta myydä vehnäänsä muu tää etumaksuna tilillä sitä aikaa varten, daan sanoa, alkoi vasta vuoden 1916 ! osaa
kokouksien toimintaan. Yleisön to, sinä viheliäinen kurjimus!” Syn
puolesta vaikeasti käsitettäviä huijauk ten kuin suurilla tappioilla lahjottamal- jolloin hallituksen kaikesta huolimatta ajalla. Sotateollisuus alkoi juuri sil mielenkiinto oli suureinmoinen. Oli tyi sanoin kuvaamaton meteli. Kiij.
sia, satojen miljoonien ihmisten kärsi la se suurkapitalistigulasheille, jotka ti on pakko ottaa rautatiet haltuunsa. Tuo loin parhaasta päästä, ja osa kymme melkein mahdoton saada pääsylippua pumattomat yhtyivät koramunisteih.n
myksiä, sisällissotia, hallituksien kukis lannetta hyväkseen käyttäen riehuvat aika ei enää voi olla monenkaan vuo nistä tuhansista työttömistä sai työ siihen suureen teatteriin, jossa kon ja huusivat yhteen ääneen: “Murhav-
mutta suuret joukot saivat edel gressi kokoontui. Paikka oli jatku jaroistovaki, ulos!” Puhemies kes
tumisia jne., jotka perin pohjin ovat hor mielin määrin päästessään maanviljeli- den takana. Tällävälin hallitus tilapäi tä,
leenkin nähdä nälkää 1916 vuoden vasti sullottu täyteen kuuntelijoita ja keytti istunnon koettaen turhaan pa
juttaneet koko yhteiskuntamme perus jöitten kimppuun maksamattomisita kiin sesti auttelee rautatieyhtiöitä”.
loppuun. Välirauha solmittiin 1918 edustajia.
3,105 edustajaa edusti lauttaa rauhaa. Mittelmann seisoi
tuksia. Suuret tapahtumat ovat kuumei nityslainoista. Karjankasvattajat ovat
ja niin pian kuin se oli tehty lak- 8,435,800 jäsentä.
seikäsaunan saatuaan vaikeana kuin
Vielä on hallituksella useita muita , kasi myöskin sotatarveteollisuus, Puna-armeijan osasto oli raken palttina. Muudan sosialideniokrati-
sella kiireellä seuranneet toistensa kin taloudellisen vararikon partaalla, kun
tereillä ja tuoneet esille toinen toistaan taasen lihatrusti käärii niitten ahdinko suurisuuntaisia kysymyksiä ratkaisua o - i Ajossa suurin osa työläisiä siiloin nuksen edessä pitäen ulkona joukko nen edustajakin katsoi asiakseen
työskenteli. Seuraus oli, että kym ja Jotka pyrkivät sisälle. Kokouk huudahtaa: “En ole mikään kommu
tärkeämpiä mailmanlaajuisia kysymyk tilasta itselleen miljoonia. Yksityiskoh dottamassa, joista mainittakoon kaikkien in
hallituksen sodan aikana rakennuttamien en ia tuhansia sai lähteä nälkätai- sen kuluessa ilmoitetun puhetta joh nisti, mutta kommunistit ovat oike
siä yhteiskuntamme ratkaistavaksi.
paleelle, syömään niitä säästöjä, joi tavalle virkailijalle että jotkut edus assa ja meidän on oltava tässä hei
dittain menemällä voidaan sdniallaisia
Versaillesin rauhansopimuksessa koe esimerkkejä esittää kaikilta inaanvilje- kauppalaivojen myyminen, minkä ilmo ta parin vuoden ajalla olivat tehnee:, tajat koettivat saada tuttavansa ko dän kannallaan!” Mainittakoon muu
ittaan tulevan tapahtumaan lokak. 1 p. jos sellainen oli ollut mahdollista. koukseen merkkauttamalla edustaja- ten ettei puhemiehellä ollut mitään
tettiin näitä kysymyksiä ratkaista mieli lystuotannon aloilta.
mennessä. Tämäkin toimenpide on puh Kuitenkin säästöistä puhuminen on korttinsa ja sitten lähettämällä ne sanottavaa Mittelmannin toistunei
valtaisesti ja väkivallan oikeudella, mut
Maan viljeli joitten taloudellinen ahdin taasti suurkapitalistien etujen mukaista. niin ja näin. Eivät niitä monet ulos joiden avulla tuttavat pääsivät den raakuuksien johdosta. Sellaista
ta sen jälkeen ei kestänyt kauaa, ennen
kaan ehtineet keräämään, sillä elin sisälle. Lopettaakseen tällaisen me- se on oikea parlamentarismi.
kotila on osaltaan voimakkaasti vaikut
kuin seuraukset alkoivat tulla näkyviin tanut yleisen 'taloudellisen kriisin perin- Hallituksen varoilla rakennutettiin mah kustannukset olivat tavataman kor
tava kauppalaivasto, joka tonnimäräl- keat. Ne olivat kohonneet jopa kah
tavalla, joka entistäkin selvemmin osot-
pohjaistuttamiaessa, mutta se ei itses tään on iloinen mailmassa. Koska “hal teensataan prosenttiin eikä kuten EUROPAN “ ENNALLEEN ELVYTTÄMINEN"
taa mitenkä mahdoton niistä nykyisen
sään ole kiinnittänyt minkäänlaista lialli-
Tokoi väittää 60—100 prosenttiin.
yhteiskuntajärjestelmän ja sen korkeim tusherrain huomiota puoleensa. Mutta litus kuitenkaan ei voi menestyksellises Useat tavaralajit olivat sitäpaitsi
ti liikettä harjottaa”, kuten Wall-kqdun suuren, joukon korkeammalla. Ja Allaolevassa kirjoituksessa tekee keudet” ja asian valtiollinen eri
malla orrella olevien on selviytyä itse
maanviljeliöitten 'taloudelliseen ahdinko taholta ilmotelaan, on laivat kasaantu tätä kohoamista on jatkuvasti ta eräs ulkomaalainen toveri sangen sel koisluonne. Korvauksesta tulee “voit
menehtymättä vuosisatojen kuluessa nos
tilaan joutumisella on ollut toinen seu neen rahapääoman edustajille myytävä pahtunut aina viime kevääseen saak vällä ja havainnollisella tavalla sel tajan” taloudellinen pelastus. Brian-
tatettuun yhteiskunnalliseen sekasortoon.
Europan uusimmasta valtiollises ■ din puheet Ranskan “siveellisestä oi
raus. joka liallitusherramme on saanut pilkkahinnasta, jotta nämä sitten menes ka. Jos työläiset» ja niistäkin vain koa
ta
kehityksestä.
Erittäin kosketel keudesta” ja Saksan aseit tariisuin:-
Yhteiskuntamme Valtiailla on epäile
vapisemaan ja se on se, että ne ovat tul tyksellisesti saattavat jalkaa mailmun osa olivat voineet jonkun verran laan Europan sotakorvausvaatimuk- sesta ovat kokonaan aatteellisia laa
mättä ollut kaiken aikaa tiedossaan mis
säästää, meni se elintarpeiden jat ' siä.
tua. Todellista merkitystä on vain
leet huomaamaan yhteisen perikatonsa meriliikenteen valtaamista käsiinsä.
tä todellisuudessa on ollut kysymys, mut
kuvasti kohotessa keinottelijoiden
Porvarillisen Europan tärkeimpänä hänen ohjelmansa jälkiosalla, jossa
ia sen syyt ja ovat itsesuojelusvaitftoosa
Samulla tavalla jatketaan yleisten asi pussiin.
ta niitten yhteiskunnallinen asema on
valtiollisena
kysymyksenä, sinä na hän toteaa Versaillesin rauhan toi
ohjaamina liittyneet yhteen ja muodosta oitten johtoa selväpiirteisesti niitten etu Eivät ne paikatkaan olleet kohon pana, jonka ympäri
kaikki kieppuu, meenpanon johtuvan taloudellisesti
pakottanut niitä sulkemaan silmänsä ja
neet mahdin, joka tällä kertaa' hetkelli jen nlukaisesti, jotka yhteiskunnan ta neet kuten Tokoi selostaa. Totta on. näyttää nykyään olevan tehtyjen e- pakosta. Ranskalaiset valtiomiehfi
menemään johdonmukaisesti eteenpäin
että esim. sotateollisuudessa, vieläpä
korjaus ja maanosan “saat ovat muuttaneet äänilajiaan, he ovat
maksoi mitä maksoi. Ne ovat keinote sesti uhkaa koko nykyisen ammattipoli- loudellisen mahdin ovat käsiinsä keskit joissakin ammattitöissäkin olivat pal rehdysten
taminen entisen kaltaiseksi”. Ky halukkaat sopimaan Saksan kamaa
tikoitsijajonkou elämänuraa. Ne ovat täneet tuli mitä tuli ja maksoi mitä mak
koisesti koettaneet tukea toisiaan ja siinä
kat kohonneet, mutta ei läheskään sytään, kuinka tämä tapahtuu? Ja jos se vaan suorittaa sotakorvaui
voimakkaan järjestön, soi. Laajojen pohjajoukkojen kärsi sitä nousua joka tapahtui elintar
kukin vuorollaan omissa ja alaisissaan muodostaneet
katso: vanhat imperialistiset vasta sen. Tätä todellisuuspolitiikan hai
jonka
vaikutusvalta
on
kasvanut
niin
peissa.
Olipa
muutamia
teollisuus
kohdat ilmenevät jälleen vaikkakin rastasta kuvaavat Briandin sanat"
mykset
ja
elinkysymykset
eivät
niistä
maissa joutuneet painamaan alus laa
voimakkaaksi, että sen vaatimuksien ta päätettäissä pääse soraääninä vaikutta aloja, joissa palkat eivät nousseet uudessa muodossa. Koko tilanne sel “Ranska on yksimielinen, eikä vaadi
jojen kansankerrosten elinehtoja entistä
kia on asiaan itse J. P. Morganin ollut kaan ja jos ne sittenkin joskus kaikesta juuri ollenkaan. Yksi sellainen teol viää. jos tarkastamme Ranskan hal mahdotomia”. Mutta Ranskan otta
perinp^jaisem m in tarkotuksella yhteis
lisuusala oli vaateteollisuus. Huoli- lituspulan syitä, seurauksia ja vai ma todellisuuspoliittinen suunta on
pakko käydä käsiksi.
huolimatta
kantavat
niinkin
kauas,
kek-
■
matta siitä, että tuolla teollisuusalat- heita. Sillä mainittu hallitus on juuri takeena siitä, että kaikki, mi
voimin pelastaa asemaansa. Tässä ase
Pari
viimeistä
viikkoa
kongressin
ja
¿itään keinoja yhteisin tuumin niitten la valmistettiin suuret määrät tuot- i imperialististen juonittelujen alku ja kä on Saksalle “mahdollista”, pako:-
man säilyttämisessä on Yhdysvallat esit
tetaan se myös tekemään. Pyri
kansallisen
hallituksen
pääkortteerissa
vaimentamiseksi ja niitten vaikutuksen teiU juuri 3Otarifltamana olevall° : jirtiri.
tänyt johtavaa osaa, sillä sen taloudel
....
•
i
•
;
miljoonaiselle
armeijalle,
eivät
pal
Leyguesin ministeristö kukistu., tään sovintoon Saksan kanssa, mut
linen voima kasvoi erittäinkin sodan ai on tästä seikasta antanut selviä kukia.
J
i kat sima kohonneet juuri ollenkaan. koska se osoitti liiallista lempeyttä ta korvausvaatimusten kustannuksel
kana maihnanmahdiksi, jota vailla ka kutiset tietävät näet kertoa, että vaiku Joka tapauksessa on YVashingtonissa Miesten tilattujen vaatteiden tekijät — ettemme sanoisi horjuvaisuutta la. Pikemmin päinvastoin: sovinto
pitalistinen yhteiskunta ei enää kauaan tusvaltaiset senaattoritkin ovat hädis- viimeisten viikkojen kuluessa alettu va- esim. saivat hävittömän pientä palk Saksaan nähden. Olisi kuitenkin on mahdollinen vain siinä tapaukses
i sään joutuneet puhumaan maanviljeli Lavasti tuntea sodan ja sitä seuranneen kaa, sillä vaatteiden valmistus kävi väärin väittää, että Leyguesin edus sa, että Saksa tunnustaa Ranskau
aikaan olisi voinut pysyä pystyssä.
tehdasmaisesti armeijan tarpeeksi ja kunnalta saama epäluottamuslause taloudellisen aseman olevan pelas
Tehtäväänsä ei Yhdysvallat kuitenkaan jöiden aseman auttamisesta.
ajan hurjastelun jalkiniainingeita. Maan kun miehet olivat rintamilla, ei tilat yksistään merkitsi sen suunnan voit tettavissa vain sotakorvauksen avul
1 ¡etenkin kaikki tämä on ollut pelk taloudellinen tilanne on monessa kolidas- tujan töiden tekijöillä ollut kenelle toa, joka tahtoo “kohdella Saksaa la. Saksan tulee huomata, että ka
ole voinut täyttää uhrauksitta. Tukies
siian Europassa kuole maitta utia sairasta kää tuhkan silmille heittämistä, sillä pit sa imperialistien etuja ajettaessa joutu- oIi8i niita vai®i8t*®“*- Tämä ei ole kovakouraisen!min”. Hallituksen ser.- pitalismin pelastaminen Ranskassa
p a a kapitalismia on sen ollut pakko uh kien ja kauniitten, sanoisiko liikuttavien- nut siinä määrin euäiäriestvkKnn»
„..s ainoa ala’ jossa 0,i huoQoa aikaa ole‘ jälkeiset neuvottelut Poincaren kans on saman järjestelmän pelastamis
epäjärjestykseen, että
\ aatetustyöiäisten Ula alkoi sa näyttävät tosin merkitsevän yltiö- ta Saksassakin. Siksi pitää molem
.rata aineellisia varoja satumaisia sum kin puheitten jälkeen, joitten tarkotuk- maun todellisten hallitsijoiden, kasaantu massa.
parantua vasta sen jälkeen kun mie isänmaallisen vaikutuksen ' kasvamis pien maitten porvariston ojentaa toi
mia, joista se todenmukaisesti ei mil sena on puolueen aseman tulevaisuu neen rahapääoman personoitujen edus het olivat kotiutuneet rintamilta.
ta. Leygues kukistui siksi, ettei hän silleen veljenkäsi saksalaisten ja
loinkaan voi toivoa saavansa korvausta. dessa säilyttäminen, saapuu kongressiin tajien, on ollut pakko kulissien takaa Elintarpeita olisi Canadassa ollut kyennyt harjoittamaan todellista val ranskalaisten työmiesten selän ti-
Ja kun kaikki nämä varat tuhansissa eri itse presidentti omassa persoonassaan ja tulla näyttämölle ja näyttää kansalle omaa tarvetta varten, mutta kun nii tapolitiikkaa, mutta ei myöskään o- kana. Sovinto on tehtävä heidän
tä kuljetettiin Europaan suunnatto sannut “lähentää välejä ja etsiä so kustannuksellaan.
Tämä mielipide
muodoissa on puristettu esiin Yhdysval j ¡liuottaa Morganin kanssa neuvoteltu rautakylkeään.
mat määrät jouduttiin täällä toisissa vintoa” Saksan kanssa. Hän oli ni- on nykyään vallalla Ranskassa —
tain Yhteiskuntaruumiista keinoja valit aan kasaantuneen rahapääoman vaati-
Yhteiskunnallisia elinkysymyksiä tul- . lajeissa elämään sangen rajoitetuil i mittain sotapolitiikko, joka milloin asianomaisissa piireissä tietenkin.
semalta, on tämä alkanut tuntea heik i mat edut ja sen mukaan sitten laaditaan laan tietenkin edelleenkin ajamaan en- ’a annoksilla. Tokoi kirjotukses- tahtoi sopia Saksan kanssa, milloin Tämän johdonmukaisena seuraukse
t
“
tlQ
Q» tx
slzxxAx nalzxtfa
»•«4 ». 4 ♦ »» «*» vaati Versaillesin sopimuksen sääli na on, että Ranska ldopuu vaatimuk
saan
tekee
asioita 4
tuntemattomana
koutta. jonka salaaminen alkaa käydä i lait vähin äänin kansan hölmistyneenä liseen tapaan ja
riistettyjen luokkien sen
virheen, että uskottua Canadas mätöntä täytäntöönpanoa. Hän an sisLaan, mikäli ne koskevat Saksaa
ylivoimaiseksi.
menoa katsellessa ja sekavasti muris elinehtoja poljetaan kuten ennenkin seu-
.
_ ______
sa
ei
olleen rajoituksia
ollenkaan. toi horjuvaisuudessaan Ranskan pier- porvariston aseistariisumista. Eihän
Kun tämän lisäksi kotoisten asioitten tessa.
tauksista välittämättä muuten kuin yhä ! Kyllä niitä oli vaikkakaan ei siinä ja suurporvariston muodostaman “y- »itä — herra paratkoon — voida riis
järjestämisessä valtansa kukkuloilla ole Mitä nimenomaan maauviljeliöitteu tä> dcllisrinmän ja uusinimunuikuiseii ' merkityksessä että olisi käytetty leisen mielipiteen” ohjata toimintaan tää kaikkia vaitakeinoja. Ranskan
va pankkiirien ryhmä ei hetkeksikään aseman korjaamiseen tulee, niin kaikis aseistautumisen muodossa. Mutta siten korttia, kuten Europan maissa. Per sa. Tämä porvaristo vaati toisinaan politiikka näyttää yhä ilmeisemmin
ole unohtanut omia itsekkäitä pyytei ta kauniista puheista huolimatta on jo ei kuitenkaan voida yhteiskunnallisia heelliset jotakuinkin vielä saivat os pontevasti, että Saksan on makset suuntautuvan siihen suuntaan. Sak
taa koko vapaasti, mutta ruokaloissa tava: Saksan on maksettava, kyke san tulee maksaa, mutta jotta »
tään, joitten tarkoitusperänä on kaik olemassa merkkejä siitä, että suurvilje- listiiiitoja poistaa, vaan päin vastoin ne oli
erikoiset määräykset ja rajoitus nee se siihen tai ei; toisinaan se pystyisi siihen, on sille annetta»*
kien tuotantolaitosten ja kaikkien tuo- lijöitä tullaan avustamaan korkeata ra- entistäkin pahemmin kärjistyvät ja ko- set. Leipää sai pari pientä viipalet oli
todellisuuspolitiikan kannalla ja toimintavapaus, mitä sotakorvaus
tantoläliteitten, vieläpä kansallisen halli hakorkoa vastaan, josta suurkapitalistit koovat kytevän tulivuoren alle puris ta. Sokeria sai juuri sen verran, piti vaatimuksiaan vähän niinkuu summien riistämiseen tulee. Saksan
tuksen rahavarojenkin itselleen anasta tulevat niittämään runsaan osansa, mut tukseen aineksia, joitten lopulta rajah - että sen siksi tarkalla katsomalla kohtuuttomina. Leyguesin esiintymi porvariston on pakoitettava proletaa
tunsi, liha-annokset oli verrattain ra sestä puuttui siis lujuutta: hän ci rinsa työhön jollei muuten — n’-n
minen, on jouduttu umpikujaan, josta ta sen sijaan pienviljelijöille jätetään sa täJuistä ei mikään mahti mailmassa voi joitetut,
jne. Kaikki nämä ovat luet kyennyt vaatimaan “hyvitystä” eikä ase kädessä, vanhaan junkkarimai
lopullinen selviytyminen näyttää mah mat mainJolli.suudet Jcuin palkkatyöläi-* estää. — KEH.
tavat rajoituksiin, joten kyllä niitä "aseistariisumista”. Aseistariisumisen liin.
dottomalta.
isillekin, nim. — vapaus kuolla nälkään
todellisuudessa on ollut hyvinkin suhteen hän tosin lopulta teki jyr Liike-edut vaativat porvaririöje*
paljon.
Sodau ja sitä seuranneen ajanjakson vapaassa yhteiskunnassamme. Maanvil
William H. Taft, entinen Yhdysval Kirjoituksessa pitkin matka# on kän ehdotuksen. Jos se olisi hy välistä yhteistoimintaa. Sak.-an por
väksytty olisi se kokonaan lamaut variston tulee oman etunsa vuokii
aikana on Yhdysvaltain imperialistisen jelijöiden rintama tällä toimenpiteellä tain presidentti, sanoo olevansa tyytyväi-
totuudesta kokonaan poikkeavia se tanut Saksan vastavallankumouksel täyttää sitoumuksensa Ranskaa koh
suurpankkiirien ryhmän onnistunut kes ! kuitenkin hajotetaan.
Ranskalaisten kapitalist/s
nen sen johdosta, että hän on nimitetty lostuksia, kuten elintarpeiden yksi listen voiman. Sitä piti Saksan por taan.
kittää käsiinsä koko hallintovalta. Tätä
Samulla tavalla soviteltiin karjankas
tyiskohtainen hinta, työttömyyskysy varisto kuitenkin mahdottomana vaa täytyy — oman etunsa vuok i hei
voittoa hyväkseen käyttäen on se sälyt vattajien avustuskysvmys. Siitäkin pu Yhdysvaltain ylioikeuden tuomariksi mys, suomalaisten asutus ja luku timuksena. Se olisi sangen kipeästi dänkin — pitää saksalaisten i®-
tänyt pohjimmaisten kansankerrosten huttiin niin kauniisti, että helposti olisi edesmenneen Whiten tilalle. Ylioikeu määrä, 0BU:n jäsenluku ja monia loukannut sekä Saksan että Ranskan perialismia» hengissä. Saksan muu-
mutta kun kirjotus käsittää porvariston riistoharrastuksia.
ja ta mi nen siirtokunnaksi tapahtuu sä*
kannettavaksi kaikki tappiot liittolaisien voinut otaksua hallituksemme aivan pää dessa on keskeneräisenä useita työväen- muita,
useoita palstoja emme katso niihin koska Ranskan porvaristo on todel Saksan
porvariston suosiolliset
avustamisesta ja kaikki seuraukset so tä pahkaa syöksyvän valtiososialismin jäijest. koskevia asioita ja sekä työläis kaikkiin tarpeelliseksi kajota.
lisuuspolitiikan kannalla, sai Leygues myötävaikutuksella. Ainakin tuntua
dan yieismailmallisesta kaaostilasta. Tä vesille. Keskusteltiin jo reservipankin ten että kapitalistien piirissä pidetään Yleensä kirjotus kokonaisuudes siltä epäluottamuslauseen.
Ranska odottavan sitä, muutamut*
saan, varsinkin mitä tulee ensimöi-
HyvityBkysymyksestä on nyt setvi» merkeistä päättäen. Ranska on jal>
hän asti on sen onnistunut mahdillaan voittovarojenkin
tähän tarkoitukseen
osaan on kokoonpunottu aivan tävä. maksoi mitä maksoi, ja Rans mielisyydessään
valmis tekemä*3
ja häikäilemättömyydellään läpäistä krii käyttämisestä, kunnes J. P. Morgan taa selvänä, että Taft tulee asemansa käyttä seen
samalla
tavalla
kuin
Canadan
kapi
kan
valtiomiehiltä
vaaditaan
tyydyt
sistä, mutta mitä pitemmälle tilannetta sen rinesi apuun selittämällä mieskoh- mään mahdollisimman selvästi ja jyrkäs talistit ovat oppineet omain yksi tävää ratkaisua. Tehtävä on ylen myönnytyksiä korvaussummaan na*
dea. Saksan a&eiBtariisumisaikaa 03
on jatkunut, sitä .laajempia ristiriitoja on taisesti, että “jos karjankasvattajat ker ti työläisiä vastaan. “Jumala tietää” mi löllisten liike-etujensa vuoksi työ tärkeä ja paljonvaativa. Ranskan pitennetty
toukokuun 30 päivään.
tämä menettelytapa vastaansa nostatta man apua tarvitsevat, niin me siitä kyllä tä hän tulee tekemään kapitalisteille ja läisille selittämään. Suomen työläi teollisuus on rappiolla, maan raha- Myötätunnossaan menee Ranta*
sille, sikäli kun niitä vielä Suomen asiat samoin — vaatii Versaillesin niin pitkälle, että se tekee Saks*®
nut.
pidämme huolen”. Siihen asia sitten on Yhdysvaltain työväki tietää, että hän on Sosialidemokraatin
takana ja kannat rauhan toteuttamista. Mutta juuri porvaristolle epävirallisia ehdotai"
Niinpä kun vuosi takaisin suurkapita jäänyt ja Wall-katu kyllä tietpä miten yksi taantumuksellisuudessa homehtu ta jana lienee, on Tokoin kirjoituksel tämä
taloudellinen pakko, “joka vaa siä työväestön laajaperäisen riisti
listien maustavien ti korporatsiooneja ja kä hädänalaisia on avustettava. —
neita iaintulkitsijoita, joka ei ota huo la saatu kokonaan valheellinen ku tii hyväkseen viipymätöntä suoritus misen suhteen. Loucber, ranskalai'
pankkilaitoksia uhkasi Europan talou Mutta milloin sen sijaan rautateitten mioon yhteiskunnallisen elämän riento va. Sietäisipä sellaisen miehen kuin ta, jos mieli pelastaa kapitalismi nen Stinnes, ja Briandin h a llitu t’
dellisen perustan luhistuessa taloudelli “avustaminen” on kysymyksessä, niin sil- marssia eikä kansan syvien rivien yhä Tokoi on, asioihin vastaisuudessa lä- Ka. u akat sa, antaa rauhan toteuttami- jäsen, toteaa, että “Sgksan taloilta"
hexanam tutustua ja vasta sen jälkeen seile toisen luonteen. Kysymykses linen vaurastuminen on Rantkalk
nen perikato, sivuutettiin kaikki maan j loin ei Morganilla ole mitään vastaan huutavammaksi käyviä vaatimuksia.
tehdä selostuksia Canadan oloisia. sä ei ole enää pelkät voittajan “oi- yhä tärkeää kuin Saksan hallita*"
TOVERI
JUTUN JATKOA