Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 26, 1921)
2 Tiistaina, Heinäkuun 26 p.— Tuesday, July 26th No. 173 T O V E R I variston ap u rit 2 :sen ja 2 % :n In te rn a täisiin m ah d o tto m ak si K orjatun su u n n it pia kom m unisteja valtiopäiville. nanvaltuustoihin, piirineuvostoihjn (T H E C O M R A D E ) tionalen leirissä ovat p an n eet toim een telem a k au p p a R uotsin kanssa, jo tta val n. e. Taantum us on tosin raivoan« T h e o rg an of the F in n ish w o rk e rs in the W e s te rn M oskovan In tern atio n alen vastaan, ole kosuom alaiset sitte itse saisivat valiot- hirvittävällä voimalla, voimatta silti States. T h e o n ly F in n ish D a ily in the W est. Published d a ily , e xc ep t S u n d ay, at A s to ria , O re g o n , ollut onnea m u k a n aan . H am p aitaan k i taa K arjalan m a rk k in a t. estää kom m unistisen liikkeen levä by the W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g S ociety. ristäen on näid en m yönnettävä, että p ro K ysym yksessä on nyt vain s t, salliiko» mistä. Päinvastoin! Kaikista vai keuksista huolim atta tulee konna» O ffic e 7th and C o m m e rc ia l S t., opposite Post O ffic e le taa rit jä ttä v ä t su u rin jo u k o in p ettu rien R uotsin väestö ja en n en k aik k ea k au p p a- nistinen Balkan-liitto toimimaan e» leirit ja k o k o o n tu v at m a a ilm a n v a lla n k u m aailm a ilm an pro testia sen, m iten ul- Post O ffic e A d dress: T o v e ri, Box 9 9 , A s to ria , O re . tistä jyrkem m in ja tarmokkaamniiu m ouksen p u n aisten lip p u jen ju u rille. k o m aav irasto ja sanom alehdistö tä y d e l vallankum ouksen voimistamiseksi E D IT O R IA L S T A F F K aikissa m aailm an m aissa k u rista v at lisesti asettu u valkosuom alaisen im p e ria Balkanin vallankumousliikkeen m.' S u lo S yvanen, A le x Sevo, A . N. K o skeia, K . E. k ap italistit työväenluokkaa, lyhentävät lism in palv elu k seen .” H e ik k in e n , G eo. C ra tc h e f. Sanottakoon, e ttä työväen on kus nestys vaatii yhtenäistä keskitettyä Toukokuussa pidettiin Sofiassa kom- p alk k o ja, p id e n täv ä t työaikaa, viskaavat -----------i — ----------- P h o n es; O ffic e 3 6 5 ; E d ito ria l D e p a rtm e n t 8 3 2 . i m unistisen Balkan-liiton toinen var- sakin m a issa käytävä päättäväistä johtoa ja tällainen johto edellyttää p ro le ta a re ja kad u lle. H eidän on n ä l 1 sinainen kokous, johon ottivat osaa taistelua porvaristoaan vastaan va suurta, toverillista kuriin tottunutt- PELKURI YHTEISKUNTA E n te re d as second-class m a il m a tte r July Id , 1 9 1 2 , Bulgarian ja Jugoslavian edustajat. pauttaakseen luokkansa riistäjien or sotajoukkoa. M utta liitto ei silti tah k iin n y tettäv ä työläiset, työnnettävä h ei a t the Post O ffic e at A s to ria , O re g o n , u n d e r the 1 ällä otsakkeella k irjo itta a N orjan Kreikan ja Rumanian kommunistiset juudesta. Mujta jotta kansallisesta, do rajo ttaa siihen kuuluvien puoluei*. d ät p erik ato o n ja k u o lem aan, jo tta k a A c t o f M a rc h 3. 1 87 9. ten itsehallintoa. Sen tarkotukseu pitalism i voisi elää. M utta k aik ista m ais “ S o eial-D em okraten” se u ra a v a a : “ Kuin- puolueet, jotka olivat eduigettuiiu sorrosta myöskin tulisi loppu, ei tais on korkeintaan valvoa 'mainittujen m e m ah tav ia, on y h teisk u n n an i Balkan liiton perustavassa kokoukses- telu luokkaetujen puolesta yksistään puolueitten toim intaa ja saattaa ta k aik u u m yös työläisten vastaus “Ka ka olem , , ..... • ... . | sa Vienissä ja olivat silloin kaikkien riitä. Siksi vaaitaan, että työväen Kapitalismin on kuoltava ttä J jä n ensim am . en llonv u o d atu s aa- j peruskysymyksien , . . suhteen yhtä .... miel- on päästävä ratkaisevasti voitolle, ku kom m unistisen internationalen suora p ita lism in on ku o lta va sillä p roletari sä ily - . . m ulla. K uinka voim akkaina seisom m e- * tä m uitten m aitten edustajien kalis ten Venäjällä on käynyt. Silloin pois naisen johdon alle. M oskovan kongressin av a jaisp äiv ä n ä aatti m ielii elää.” Ja p ro le ta ria a tin täy kaa n k aik k ia K ommunistinen Balkan-liitto hyvät hyökkäyksiä v astaa n ? ■ sa, eivät valitettavasti voineetkaan tuu sekä riisto että kansallisuuksien tervehti D er K äm pfer-lehti punaisen tyy elää, sillä se on ih m isk u n n an toivo, K uinka ihm een jo u stav a o n k aan la in sä ä ottaa osaa Balkan-liiton äskeiseen ko väliset kahnaukset. syy täydellisesti kommunistisen j» tulevaisuus, nuoruus. Se on m u rsk aav a Balkanin kom m unistiset puolueet ternationalen toteen kongressin eai-. u in u i Iinan vallan p ääk au p u n g issa kokoon d än tö m m e? Jokaisessa uudessa tilan- koukseen. Siitä esti niitä Valkonen o rju u d e n a h ta a n kehän ja ra k e n ta v a so . . . ............ . .väkivalta, joka levittää m ustat yö- ovat yhtyneet kom m unistiseen Ba5 täm ät ehdot. Samoin pitää se Idä» tuneita K om m unistisen In tern atio n alen sialism in v altak u n n an . Ja jo h ta ja n a a n tiess,l voidaan sitä venyttää pitkin j a i köngiipensä Balkanin työväenliikkeen kan-liittoon johdattaakseen Balkanin kansojen ensim äisen kongressin pj*, e d u stajia » euraavalla k irjo itu k se lla : yli. Mutta myöhemmin ovat sekä työkansan ja pienviljelijäin suurta töksiäkin täysin sitovina itseeni on sillä tällä tiellä K olm as K o m m u n isti poikin. M oskovassa kokoontuu K om m unistisen N iin, niin hv puh u v at ja k irjo ittav a t. Kreikan että Rumanian kommunisti vallankum ousliikettä. Ilman yhtenäis nähden ja ottaa valvoakseen, ett» nen In tern a tio n a le! M oskovan kongressi In tern atio n ale n kolm as kongressi. Kol set puolueet hyväksyneet omasta puo tä johtoa olisi vallankum ouksellisten Balkanin kom m unistiset puolueet to on k äy ttäv ä viim e vuosien opetukset Ja onhan niitä, jo tk a a ja tte lc v a t sillä lestaan Sofian kokouksessa tehdyt mahdoton voittaa. dellakin taistelussaan niitä noudat m annen k erran kokoontuu V enäjän työ tavat. tulevaan taisteluun. K olm as kongressi tavalla, m u tta niin tekevät vain ne, jo tk a päätökset. Viime vuoden tapahtum at K ansainvälisellä vastavallankum ouk lä is tä lon poika isva Itiön p ää k au p u n k iin eivät p a re m p a a tiedä. T oisilla on toisia tietävät Balkanin ja Tonavanm aitten sella on Kaakkois-Europassa tärkeä on kan sain v älisen p ro le ta ria a tin m a ail E ntente ponnistaa kaikki voimanisi vallankum ouksellisen m aa ilm a n p ro letari porvariston kansalliskiihkoisen poli- kohta usein m ainittu pikku-entente. tukahuttaakseen Balkanilla ja Tona m an v allan k u m o u sarm ei jä n sotaneuvosto, m ietteitä. a a tin esik u n ta p äästäk seen selvyyteen Työläisten V enäjää vastaan on läh e tikan täydellistä vararikkoa, Jugo- j Se on om istavien luokkien liitto en van m aissa ilmenevän vallankumou* se on hiova aseet, jo tk a tekevät tyhjiksi slavia on parhaillaan vaikeitten kan tenteläis-im perialistien johdolla. Ou liikkeen sikäläisen hallitsevan ¡»rv», taistelu n ien ettely tav o ista ja tiestä, jo k a m a ailm a n k a p ita a lin hyökkäykset ja jo i tetty lukem attom ia arm eijo ita ja u h rattu sallisten riitojen järkyttäm ä. Siellä siis varsin luonnollista, että Balkanin risaineksen avulla. Jos se tässä on jo h taisi kaikki so rre tu t ja riistety t va den avulla työväenluokka v ap a u tu u m u r j lukem attom ia m iljoonia. K aikki on p a n on sekä kansallisia e ttä uskonnollisia työkansa taistelee tätä vihollista vas nistuisi, saisivat Balkanin kansat vie pahdukseen . K olm annen k e rra n kehoit- tu liikkeelle ja heitetty agitation p a l riitoja, joista vastaperustetun ja ha taan yhteisellä rintam alla ja luottaa lä vuodattaa vertaan vasta vallanko- h aav asta k u rju u d estaan . taa K om m unistisen In tern atio n alen kon velukseen. M utta työläisten V enäjä sei janaisen valtion on vaikea selvitä. Eri vallankumoukselliseen taistelu jä rje s , m ouksellisessa sodassa Neuvosto-Ve ---------------------------------------------- m aakuntien porvaristo kilpailee joh- töönsä, Baikan-liittoon, joka taistelee näjää .vastaan. Tämä on omiaan kär gressi m aailm an p ro le ta a re ja se u ra a soo sittekin. NEUVOSTO-KARJALA JA RUOTSI .. .. . , . , . . . < tovallasta, käyttäen hyväksi kaikkia Balkanin sosialististen neuvostotasa jistäm ään luokkavastakohtia ja jou m aan venäläisten veljien san k arillista Itä lass.i v<11 ustautllll poi varisti). ^"¡vastustajiensa heikkouksia, riistäen valtojen liiton puolesta. duttam aan vallankumouksellista ke • . T u k h o lm an “P o litik en in ” heinäk. 5 esim erkkiä, m u rta m a a n o rju u d en verisen vääreillä ja revolvereilla kävi se vaali- kansalta kaikki oikeudet, ja on val- Bulgarian. Jugoslavian ja Kreikan hitystä Balkanilla. Sikäläisten kom ikeen ja luom aan työväenluokan ylival p :n num erossa on K a rja la n T yökansan tuisteluun.su. K om m unistit ön h u k u te t- , m is sen tehtyään harjottam aan h u u kom m unististen puolueitten voima ja munistipuolueiden on syytä valmi*, k o m m u u n ia koskeva to im ituskirjoitus. tava vereen ja h u k u tetaan . M utta onko i tönta rilstoa- lan. vaikutus on viime vuosina suuresti tautua tärkeisiin ja kohtalokkaisiin , . . , ... M utta vallankumousliike leviää no- lisääntynyt. T ästä on todistuksena tapahtum iin. Vihollisen uhatessa oa l ie, jo ta kap italism i on k u lk en u t siitä jossa lau su taan se u ra a v a a : kom m um sm in v aa ra pienentynyt? , ... . ...... „ se, että kansa on valinnut yhä useam- hyvä itse olla iskuvalmis. — TUT. “ K arjalan T y ö k an san K om m uunin pe lähtien, kun idässä ensi k e rra n k o h o te t E nglannissa, vapauden ja k o tirau h a n j väestön keskuuteen. Turhaan h ar tiin kom m unism in punaiset liput, on ve riistäm in en oli a n k a ra isku valkosuom a m aassa, sa ate taa n voim aan p iirity stilan - ' joittaa valtaapitävä serbialainen por ren ja hädän ja k au h u jen p eittäm ä. On laisen im p erialism in p yrkim yksiä vas in* ja sen v arjo lla vangitaan kom m unis- varisto häikäilem ätöntä sotilasväk.- , • • , , " i - - : .............. i i * -i • valtaa, tu rh at ovat Jugoslavian luo k u lu n u t kaksi ja puoli vuotta siitä, kuu taan. Se solki heid än su unnitelm ansa teja ja . m uita työläisiä, naiden koteihin i narkistisen , . ’ t., , . t , . . . . . . . . . . . . sotilaspuolueen ponnistuk k ap italistiset rosvovaltiot p äättiv ät teh an astaa K arjalan su u ret m etsät ja lu o n siin taud iltaan ja heidän kn jo itu k sia an set R iistettyjen ja orjuutettujen K o lm a n n e n k a n sa in v ä lise n a se tte lu ja ja " v a listu n e ita " pu olalaisia ei mi- He eivät voineet enää dä rau h an . M utta täm än k ahden ja p uo n o n rik k au d et. n u u sk itaan . P a ra n tu v a tk o olosuhteet kansojen vapausliike on liian voima k a n sa llisu u sk y sy m y k se ssa p o ik k e a a o - te n k ä ä n ro h je ttu a se tta a sam alle tsu- len vuoden aik an a eivät m urha-aseet ole ! salata rv ö stö h alu aan ja voitonhim oaan i l i eivätkö ju u ri työläiset lyöttäydy un ' ka* ie n n a ise sti T o ise n sek a K a h d en ja lu lle . V a itio lle n o ta k su ttiin , jo« tu- Sotalaitoksen suojassa yksin voivat p u o le n In te r n a tio n a le n jo h ta ja in o tta - le e k in ta iste lla E e u r o o p a n vajaoikeu- lä tk iä k ä ä n olleet k äy ttäm ättä . Im p e sillä ihanteellisella valheella, että a u t ' deksi ja taistelukuntoisem m aksi jo ukok Rumanian bojaaritkin h arjottaa dik- I m asta k a n n a sta ssa m o in k u iu k a ik ista d e lliste n v a p a u tu k se n puolesta. T ', ' J ” 1 f 1 'I 1 . | ’• rialististen k ilp a ilijan i keskeistä sotaa taisivat h eim o lais-k arjalaisia, ja täm än 7 SI .' JKO tu o s ta v a l i t u s t a ylp easla e ilg - tatuuriaan. Siellä käytetään m itä ! m u ista k in " a o a sia liste isfa ", "so&iali- ei a in a k a a n k u u lu “ k u n n o n sosiali»- seurasi siirtäjäin sota so rre ttu ja vastaan, k au tta he m en ettiv ät senkin m y ö tätu n hllltilaisvsta saiian lask u sistl: “ My House raaim pia keinoja talonpoikien ja työ- d e m o k r a a te ista ’ m e n sh e v ik e istä , es- tiile" v a k a v a sti p u h u a siirtomaiden riistettyjen sota riistettäv iä vastaan. Ve non, m inkä he aikaisem m in om asivat IS my Castle” (taloni on linnani) ole tul- täisten yllä kasvavan vallankumous- erristä y .m . v a p a u tu k se sta , jo tk a o v a t "väittämät risten rin tam ain asem asta, jo tk a m a ail Suom en k an sallism ielisten p ien talo n p o i lut k atk era valhe. liikkeen tukahuttam ¡seksi. Kreikan E rittä in tä rk eä ä on k o r o sta a se u - ; tiim iä " ‘‘siv is ty k s e n ’’ " säilyttäm iseksi’. porvariston kiihkokansallinen poli kien ja p ik k u p o rv arip iirie n keskuudessa. ra avaa n e ljä ä e n im m ä n lu o n te e n o - N ä m ä so sia liste ista k ä y v ä t eivät cdei m ansodan aik an a k ulkivat ristiin rastiin R anskassa, o ik eu sju o n ittelijain luva tiikka kärsi äskettäin täydellisen tap- m a ista ja tu n n u sm e r k illistä p ä ä k o h ta a , o le tta n e e tk a a n , että kansallisuustor- Mutta heidän him onsa K arjalan rik yli K um piin, ovat nyt Aasia ja Irlanti, tussa m aassa, vangitaan suoralta kädel- pjon. Turkin sota on jo vaatinut m issä u usi k ä sity s p o ik k e a a e n tisis- ron h ä v ittä m in e n o n järjettömyytt» K iikari ja Saksa, uin, koko m aailm a uu kauksiin on ed elleenkin sam m um aton. lii, n m m attiyhdistysjäseniä ja p o litiikka- Kreikan kansalta satoja tuhansia sen tä. e lle i A a sia n ja A fr ik a n kansakunnst He tarv itsev at niitä rik k au k sia, kohot- ja suletaan vankiloihin, ra h a v a ro ja ja i)arhaita poikia, jotka ovat toivotto- sien v eren v u o d atu sten näy ttäm ö n ä. E n sim m ä in e n k o h ta sisä ltä ä k an - v a p a u te ta im p e r ia lism in sorrosta, silli sa llisu u sk y s y m y k se n su la u tu m ise n o sa - e n sim a in ittu on e lim illise ssä yhtey Kaksi ja puoli vuotta on k u lu n u t siitä, taakseen asem aan sa k ansainvälisessä k a ihm isia koetetaan rau n io ittaa. Mutta ei- , , Aasian aroilla. ttä k o k o n a is k y s y m y k s e e n siir to m a id e n d essä jä lk im ä ise n k a n ssa . Kommumt- kuu im perialististen rosvovaltioiden h a l pitalistisessa kilpailussa ja voidakseen kö niiv. että työväenliike rad ik aliso itu u Bulgarian porvaristo saa säilyttää v a p a u tu k se sta . tit e n sim ä isin ä k y tk iv ä t kansailisuui- < ......... J ................... J litsevat luokat solm ivat rau h an ja k a i vastustaa Suom en vallankum ouksellisen päivä päiv ältä, että van h at liitot k o h o tta-j nykyisen valtansa yksinomaan impe- lo is e n In te r n a tio n a le n v a lta k a u te n a k y sy m y k se n siir to m a a k y sy m y k se n yi- kissa K uropan p ääk au p u n g eissa kuului työväestön iskua k ap italistista jä rje s te l vat kom m unism in lipun? rialististen valloittajien arm osta. N ä i- k a n sa llisu u sk y sy m y s ta v a llise sti p u r is- te y te e n , la sk iv a t sille tietopuoi»a«r «e- h u u to : K auhaa! K auhaa! L eipää! Mut m ää vastaan. V aik k ak in siis neuvosto j Saksassa eletään valkoisen te rro ria den avutta ei sen o lis i onnistunut ta u tu i a h ta a se e n k y sy m y ste n k e h ä ä n , rustan ja p e r u stiv a t vallankumoukie',- ta yhteisen rak en n u sty ö n sijasta, neljän hallituksen d ek reetti K arjalan itsenäisyy i m erkeissä. P oikkeustuom ioistuim et lan- ikinä tehdä loppua työkansan tyyty- jotka, k o sk iv a t p o ik k e u k se tta " s iv is t y - , lisen k ä y tö n tö n s ä sin n e S en kautta mättöm yydestä. Vaikka epäilyksen n eitä k a n sa k u n tia ir la n tila ise t, tsh e - ju u ri h a jo ite ttiin m u u ri valkoisten ja ja |iuolen vuoden aik an a hävitettyjen destä ja Tarton rau h a teki tyhjäksi Suo gvttilVllt kllolcilKlIltUOmioitn ja ja k a v a t i alaista on. voiko porvariston nykyään kit, p u o la la ise t, su o m a la ise t, se r b ia m u sta in v ä liltä , im p erialism in "n- ä ä re ttö m ä n i arv o jen uudelleen luom isen men h erro jen su u n n itelm at avoim i lla s o vunkeiigruiigaistuksia tuhansissa vuosis harjottam a hirm uvalta mitenkään la ise t, a r m e e n ia la ise t, ju u ta la ise t ja v isty n e itte n " ja “ sivistym ättöm ien sijasta h y ö k k ääv ät rosvot toistensa k im p tilaallisella hyökkäyksellä an astaa ‘ h al sa. Rosa L uxem burg. L iebnecht, K urt estää tyytym ättöm yyttä puhkeam asta. m u u ta m a t m u u t E u r o o p a n k a n s a lli v ä lim a ilta . T ä m ä se ik k a huomatta Pikemmin m uuttaa väkivalta sen sa su u d e t m uodostivat! sen r a jo ite ttu je n v a ssa m ä ä rin h e lp o itti takapajulle jää puun ryostääkseen p uhtaaksi toinen toi tuunsa K arjalan m etsät, niin ei se silti E isn er ja nyt vihdoin G areis am m u taan ■ laiseksi nurinaksi, joka sitten äkkiä o ik e u k sie n k a n sa llisu u k sie n p iirin , n e id e n siir to m a in en ta istelu a rinnan sensa. Mutta kaikki rosvous, ry ö stäm i vielä sitä m erkitse, että valkosuom alai- salak av alasti. Onko k ap italistiyhteiskun- purkautuu sitä raivokkaammin, jo id e n k o h ta lo ih in to in e n in te r n a tio - i e tu r iv in m a itte n k a n ssa yh teistä vihot nen. v eriv irrat ja väkivallanteot, ne k a set im p erialistit olisivat luopuneet ryös- ta voim istunut? E ikö jo u k k o aalto taas- Bulgarian porvaristo ei m itenkään n a le k iin n itti h u o m io n sa . K y m m e n e t j lista , im p e r ia lism ia , v a sta a n , sa a n tu v a t hädässä ole vai ii, puh taaksi nyl tö aik eistaan . M utta heidän im p erialis jk in nouse pyhään vilutan p o rvariston r i - , kykene täyttäm ään rauhansopimuk- ja sa d a tm iljo o n a t A a sia n ja A fr ik a n T o in e n k o h ta sisä ltä ä vetelöityneen sen m ääräyksiä. Niin muodoin on k a n sa t, jo tk a k ä rsiv ä t k a n s a llis u u d e t- ' tu n n u sla u se e n k a n so je n itsemäarä«- jetty jen työtätekeväin k an san k erro sten tisten p y rin tö jen sä täytyi toistaiseksi pu ' k i o k , s i • e n • j o i h d j o s . t a ? .1 „. . , , . „ . . . . . ententen helppo käyttää Bulgarian toa m itä r ä ik e im m ä ssä ja ju lm im m is- m iso ik e u d e sta keutua toisiin m uotoihin ja tyytyä p ie v a ih tu m ise n seivaan p ään päälle. \sylioikeiltta, tätä vanhan liheralism il. hallitusta sokeana Välikappaleenaan, l sa m u o d o ssa , jä iv ä t ta v a llise sti " so sia - v a lla n k u m o u k s e llis e e n tunnuslausee ■la niin värisee m aailm a n älk iin ty n ei nem piin tuloksiin. Lrltllllstj rljdtlistj. Sitä lo tl lv tl td tl I) 1\ < IT k - j sekä pakottaa se liittym ään pikku listie n n ä k ö p iir in u lk o p u o le lle V a l- se e n k a n sa k u n tie n ja siirtqniaittrn O lem assaolonsa tukem iseksi on K arja den valitu sh u u d o ista, sato jen tu h an sien kitillä --- liberalism in nim essä. Itse kun- I en ten teen ja täm än suunnittelem aan ^koisia ja m u stia " siv isty m ä ttö m iä ," k e u d e sta v a ltio llis e e n eristäytymiseen. voivotuksista, jo illa ei ole m ihin p ää n sä lan T y ö k an san K om m uunin pakko ry h Ilianarvoincil H elvetian tasav altak in , vastavaBanl<ulnouk3‘‘Niseen hyökkäyk- j n e e k e r e j ä ja " siv isty n e itä " e n g la n - o ik e u te e n m u o d o sta a itsen ä isiä valtio, kallistaa, lap sijo u k k o jen v aik erru k sista, tyä k a u p a n k äy n tiin ja tav aran v aih to o n jossa niin m onet aln listetn t ovat lö y tä - ' “ “ Ne"voslo VenäJää va8U»”- ■ •» k .p .ju ll." jiin .it» h,„d„. ... p uh u ...» » „ , , « mi » , i , m„o,kn,. k ap italististen ra ja m a itte n kanssa. Maan jo tk a ovat k u rju u d en kuoloon vihkim iä. ♦♦♦»»♦»«»o— — neet tu rv ap a ik an , joista sitten on tullut Sillä aik aa kun p ro le ta ria a tin h ätä kas- teollisuuden ollessa vielä vähän k eh itty ih m isk u n n an ystäviä. v o n se n su o r ite tta v a n a olevain trhu- iv a a taivaaseen huu tav ak si, h äv ittää saa- nyttä. an taa se toivoa ulkom aitten k ap i Kim sitten vihdoin palaam m e pohjois- | v ä in m u u n la ise n ra tk a isu n m-ihdolo liinhim oineii p o rv aristo päivä päivältä talisteille erilaisista m yönnytyksistä, kon- m aisiin m aihin tap aam m e sam an ilm iön. , su u te e n , k u in p r o le ta r ia a tin diktatuu k an san talo u d en ja p ak o ttaa työtätekevät sessioneista. (Sellaisia lienevät jo erää! rin a v u lla , ja site n se eksyttääkin sf» ¡ T äällä keksitään salaliitto ja, petosta näh-ä k an san jo u k o t hoippuroim nnn h au tau s suuret suom alaiset p u u tav aray h tiö t pyy v a lla n k u m o u k s e llis e n taistelu n tieltä d ään keskellä auringon helo iltam aa päi täneet). Ne k ap italistiset m aat. paitsi m aalle. ja to im ii n iin o lle n hämmennykif» vää. ja. p im ity k s e n InIV rnationaalena. K apitalism in ru h jo m ain ja silpom ani Suom ea, jo tk a lähim iten jo u tu v a t osalli Ei, p o rvarillinen y hteiskunta ei oi* S a m a lla ise lla m e n e sty k se llä l i ' . I”' v alihisliuiitnjeu halkoessa K um paa, v iet siksi tästä tav arav aih d o sta ja k au p asta voim akas, se pelkää, sitä kalvaa pahan i te r n a tio n a a le to im ii m yösk in dikts- täv ät riistetty jen k u rju u d e sta täyttyvät ovat N orja ja Ruotsi. Jo k o lm e v u o tta on o llu t siis k ä y n m a a ta , m issä p o r v a r isto ci tu le s a -l tu u r in m u o to a k o sk e v a ssa kysymyh om antunnon pelko.” rosvokoplat hum ussa ja sum ussa ilojuh- n issä ta iste lu ty ö v ä e n lu o k a n k e s k u u h o te e r a a m a a n p r o le ta r ia a tin v a ltio v a l- sesaä. Suom een on K arjalan T oim eenpaneva "Jonkun diktatuuriniuodoo ! d essa siitä k y sy m y k se stä , m itä tietä taa? V o id a a n k o o le tta a , e tte i p o rv a - h y v ä k s y m in e n riip p u u eri maiden !‘f liaan. Ile m ielivät u n ohtaa v älttä m ättö k o m itia jo n im ittänyt om an k a u p p a UUTTA MAILMANSOTAA VAL sen tu le e k u lk e a . K a n sa in v ä lise n p ro- risto te k isi sille v a sta r in ta a ? K y sy m ' ty istä ta lo u d e llisista , yhteiskunns*1 m än p erik ato n sa ajatu k sen m ässäyspa- ed u stajan sa, jo k a p a rh aillaa n ostaa eri ie ta r ia a tin ta ju n ta ta iste le e k a h d en ky- m e, ly h y e sti ja se lv ä sti: r e fo r m istien s.sta ja v a ltio llisista olo su h teista MISTELLAAN - H latseissa. m inne ei tu n k eu d u kid u tetu n tav aro ita, etupäässä e lin ta rp eita, joiden s y m y k se n su u n n a sta . E n a im ä in en p e r u sk ä site ttä e sittä v ä n to iv o n p o rv a - ! p r o le ta r ia a tin o n n istu u anastaa vai“ I Vitotveu 11)23 m ennessä tulee A m eri k u u lu u : o n k o m a h d o llista v o itta a k ä risto n v a p a e h to ise sta v a lla sta lu o p u - j d e m o k r a tia n k e in o in , m in siiloin niyo*’ ja kärsiv än kansan tu sk an h u u d o t. m aksuksi an n etaan k u lta a .' S am aan ai p o r v a r ilise n d e m o k r a tia n nnisestä — h y v ä k sy v ä tk ö 1H 4 I n t e r - |k k in valtiovallan •*» oi» Mutta keskellä h ätää, keskellä y lim en e kaan on o llu | myös aikeita nim ittää R uot kalla olem aan 11 uutta su u rta taistelu- p ita lism i in d d e e m m o o k k r r a a a a ttise ttise n n valtiovallan p o h ja lla ja sen k e in o je n a v u lla , vai n a tio n a a le n te o r e e tik o t sen to d e llisu u - p a k k o vän a ja n k o h d a n k a u h u ja piilee voima, siin ed u staja koneitten ja m etallituot laivaa entisten 1Ö lisäksi ja Ja p a n illa 7 so v e llu tta a diktatuuria o n k o v ä lttä m ä tö n tä tu rv a u tu a p o r v a -i d e k s i? h y v ä k sy v ä t, o v a t he — t a p a u k s e s s a , jo s p o r v a r isto tekee v.e jo k a h erk u le sk äd c llää n kykenee u u rta teitten ostam iseksi. T ällaista to im en p i sam a Haista entisten 1) laivan lisäksi. E ng riston v a lla n k u m o u k s e llis e e n k u k ista -j r e fo r m iste Jos ja , jo ta a in a o le m m e va- ta rin ta a . M utta jo s dem okratia tu.‘ m aan tien k ap italism in helvetistä — dettä eivät valkosuom alaiset su in k aan lannilla on nyt 32 sellaista so tahirviötä m ise e n ja p r o le ta r ia a tin d ik ta tu u r in k u tta n e e t siitä h u o lim a tta , e ttä h e o- m u r sk a ttu a r a tk a isev a n valtata.stelu:- taistelevan proletariaatin voima.' katsele silm ät um m essa, sillä sehän m e r ja tak t iltaa Ja p a n i 11)2/ m ennessä sei- p y sty ttä m ise e n ? T oi k y s y m y s | vat »en k ie ltä n e e t p a h e k su e n . M u t t a ! k a u d e lla , k e stä m ä ttä luokkavatakob Yli koko m aailm an raiv o aa kapitalism i kitsee sitä, että osa. ehkä suu rin osu laisia lisää 8 kpl., joten sillä Oli silloin k u u lu u : m in k ä la ise t m u o d o t tu le e p ro - j jo s he e iv ä t o le r e fo r m iste ja , jo s tätä tie n k a r ju " m is tä , sillo in tulee dik« letaar,8e“ d ik ta tu u r in sa ad a ? K a tso - i o n p id e ttä v ä ta k tillise n a V ie k k a u te n a .! tu u rin e h d o tto m a s ti saada proletsif synnyttäen sotia, hävitystä, perikatoa. K arjalan u lk o m aak au p asta m enee 'u l 21 laivaa. A m erikan p residentti H arding k a n n a tta a m u k a aseistariisum ista, m u tia !C ia a m T e ,a m ‘n ka v a sta u k se n a n ta v a t niin sillo in n äm ä k a h d e n ja p u o le n se n lu o k k a ta iste lu n jä rjestö n d.ku M utta v an h an , luh istu v an m aailm an hei kosuom alaisten nenän ohitse. E ipä siis : l i y a ln te r n a tio n a a le n jo h ta ja t ei a i - ■ m ie h e t k y lv ä v ä t p r o le ta r ia a tin k e sk u u - j tu u rin .m u o to . Eri m aiden olosuhte“- m assa elää uusi, tu lev aisu u sru n sas tu lo kum m aa, jo s nyt jo on ' ’ulkosuom alais ei voi sallia, että A m erika tekee ulotteen. n o a sta a n k o lm iv u o tise n k a n sa in v ä lise n teen v a a a r a llisia h a r h a lu u lo ja , jo ista ta r iip p u e n v o iv a t d iktatuurin ehm.^ kas, jo n k a teh täv än ä on v anhan k u k is ten taholta ry h d y tty toim enpiteisiin sel Hein SilllOO, että A m erika voi jo h ta a v ä itte ly n jä lk e e n , v a a n m y ö sk in , m ikä se »aa m a k sa a ta p p io lla . V a lla n k u - 1 t u lla : ty ö m ie s te n . sotilaid en , »at®’’’ aseistariisum isessa, m utta että hän ei ole on p a ljo n tä r k e ä m p ä ä sen k o lm iv u a - m o u k » en k e h ity k se n k a ik k e in p ^ h im - p o ik a in n e u v o sto t, itsehallinnon tam inen. Kaikissa m aissa ön luokka tie- laisen asian k ään teen ehkäisem iseksi. toi ne n. p ä ä m ä ä rä stä ä n selvillä oleva e tu K om m unistivaino R uotsissa antoi ai valm is k äy m ään käsiksi aseistariisum is- tisen k o k e m u k se n jä lk e e n , jo n k a Eu- pan a e ste e n ä o n se, e ttä m a a ilm a n k a h ise t jä r je stö t (k o m m u u n it) rop an p r o le ta r ia a tti on sa a n u t V e n ä p r o le ta r ia a tin su u r in o sa e i v ielä o le m u u t k y sy m y k se n ä la iselle maalle o®' » joukko rvh • m ittv » n v W t K om m unistisen In- heen. V alkosuom alaisen o h ran an su o su u n n itelm iin nyt vielä. P resid en tti s a jän , S u o m e n U n k a r in , S a k sa n ja Iitä- h e ittä n y t to iv o a a n r a u h a llise sta p e la s- n a ise t lu o k k a jä r je stö t." tern a tio n alen lip p u jen alle. ja m itä e p ä siollisella avustuksella ulkom aaviraston noi uskovansa, että täm än hallituksen ei va lla n v a lla n k u m o u k sissa ja v a sta v a l- lu m ise sta h ä d ä stä ja k u r ju u d e sta . V a in M itä siis ju tte le e täm ä II’-' l«1“ ’’ niid en m aiden se n tä h d e n että p r o le ta r ia a tti v ie lä us- n a tio n a a le ? toivoisem m in ja h u rjem m in p erikatoon salaiset agentit ja rikosasiainpoliisi ovat sopinut hila 10 laivaa jä lellä m istään lankum ouksissa ja E n sik si, että työväeni««- kehityksessä, jo tk a ¡k o o jo lla in tav o in voivansa v ä lttä ä kan h e rru u s voidaan toteuttaa m f * vihitty k ap italism i riehuu, sitä selvänu- ryhtyneet toim enpiteisiin, jo id en tarko- m utistu m aasta laivaston voim akkuuteen ‘ rauha,l‘*C8Ba m u o d o sta v a t E n te n te n . In te r- kansalaissodan rasitukset ja k a u h u t, k m y leisten d em okraattisten lai»«*** 11% kösenim än, ro h k eam m an ja lu jem m an tuksena on sa a tta a K arjalan K om m uuni nähden. n a tio n a a le m a in ittu ih in vain sentähden se an ta a p o rv a ris to n o m ien p a rla m e n ttie n kautta. Toi»** on k an sain v älisen p ro le ta ria a tin k o m m u epäilyksen alaiseksi. P o rv arillin en sa k ah teen kysym ykseen y h tä , vaan k a k - ja sen re fo rm istis te n a g e n ttie n v ie tä t- si. e ttä p ro le ta ria a tin herruus on f nistisen etu jo u k o n oltava, sitä luom isky- nom alehdistö v aru ste taa n ju tu illa , joiden — M idvale Steel yhtiön p resid en tti •« vastausta. E nsim m äisen v a lta u k s e n Ien p ettää itseään. Joka e r i v a lla n -i te u te tta v a sen lu o kk a järjes to n k»6’- kyisem m än ja v arm em m an on työväen m u k aan K arjalan presid en tti, tri Gylling, lausuu, että p u ik k o ja täytyy v älttäm ät- jo u iu k u u n 7 :nn«n m anifestissa ja to i- kum ou ksellisen työ v äe n p u o lu e en te h - ta ain o a s ta an p o rvaristo n tebdes* luokan aik eissaan ja to im in n assaan o l taalla o lo aik an aan olisi o llut m uka joh töm ästi laskea. S am aan aik a a n tehtiin »*n — ta m m ik u u n 1 0 :nnen johtavissa tävänä on jo k o syö vy ttä ä p ro le ta n a a - v a s ta rin ta a . M itä luokkajärjestojs te e se issä . I tin m ie le e n -s itä seikkaa e tte i ole k o i - ; tu le v a t o le m aa n , sitä ei manif«»»*** tava. tajuna salaisessa v allan k u m o u k sellises . tunnetuksi, että viim e vuoden . . . yhtiön voi- . K , K u n v a ,n P » ° l« * « ö a -tti a n a sta a J m atta m a h d o llisu u tta , että o n v ä lit- j s e lit e t ä : v o iv a t o lla neuvostoja, K ansainvälisen p o rv aristo n m u rh ajo u sa järjestö ssä, jo n k a tark o tu k sen a oli la a lot olivat y hdeksäntoista m iljoonaa sen v a ltio v a lla n — niin k a ik k ia lla , m is s ä j t a v a p o r v a r isto n tai om a d ik ta tu u r in - o lla k o m m u u n e ja __ eikä m a n ^ kot eivät ole voineet p ain aa N euvosto- je n ta a K arjalan ra jo ja siten, että ne oli sijaan kilin ne edellisinä vuosina olivat p o r v a r isto sa h o te e r a a p r o le ta r ia a tin > sa. s. o. p r o le ta a r in e n d ik ta tu u r i. V a s - ' m y ö sk ä ä n vaadi porvariston P01*1 V en ä jää , m aailm an v ajlan k u m o u k sen kul- sivat k äsittä n eet N o rjan ja R uotsin p o h noin kuusitoista m iljoonaa. Mutta voit- v«,t,o*a,ta* J® v a stu sta a Sitä. k ä y t- ta sitte n , k un p r o le ta r ia a ttiin s y ö p y y . m ista p a ik a llise n itseh allin n on e ln ^ ' m ak iv eä. polvilleen. Ei m yöskään niillä joisosatkin. T äm än valh etulvan ta r k o - ■ tojen täytyy su u ren tu a ja p alk k o jen täy tää p ro le ta ria a tti d ik ta tu u ris ia k e in o tam ä v a k a u m u s, on sillä v o im ia rat- tä. — lo p u k si ne v o iv a t olla ja — n iin k u u lu u m an ifesti. Sahi- kaisevaan tais telu u n . 11V¿ In te rn a tio - k m uita ta rk em m in ma:n»t*eB>*i tn p an e tte lu - ja h äväistvaretkillä. jo ita p o r-l tu sp erän ä on luonnollisesti se, että s a a - ’ tyy laskea. kaa kysyä, o n ko o lem asta sellaista • naale h e rä ttä ä p ro le ta ria a tis ta to i- tornia t y ö v ä e n jä rjestö jä . Miten 4 YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA KOMMUNISTINEN BALKAN-LIITTO KANSALLISUUSKYSYMYKSESTÄ iv u » iiw m w 11 u v j u u i l i o m n illj v v v i* « ia a a i i a v u aa a s u o v i a o ^ u t i i v i n n u tia n u iiv ia tu KYSYMYS PROLETARIAATIN DIKTATUURISTA, SEN MUODOISTA JA 2J IN T E R N A T IO N A L E m v la a a iv tl U V U K 9C U p u u ic n t u , 11111)
