2
Tiistaina, Heinäkuun 26 p.— Tuesday, July 26th
No. 173
T O V E R I
variston ap u rit 2 :sen ja 2 % :n In te rn a täisiin m ah d o tto m ak si K orjatun su u n n it
pia kom m unisteja valtiopäiville.
nanvaltuustoihin, piirineuvostoihjn
(T H E C O M R A D E )
tionalen leirissä ovat p an n eet toim een telem a k au p p a R uotsin kanssa, jo tta val
n. e. Taantum us on tosin raivoan«
T h e o rg an of the F in n ish w o rk e rs in the W e s te rn M oskovan
In tern atio n alen vastaan, ole kosuom alaiset sitte itse saisivat valiot-
hirvittävällä voimalla, voimatta silti
States.
T h e o n ly F in n ish D a ily
in the W est.
Published d a ily , e xc ep t S u n d ay, at A s to ria , O re g o n , ollut onnea m u k a n aan . H am p aitaan k i taa K arjalan m a rk k in a t.
estää kom m unistisen liikkeen levä
by the W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g S ociety. ristäen on näid en m yönnettävä, että p ro
K ysym yksessä on nyt vain s t, salliiko»
mistä.
Päinvastoin!
Kaikista vai
keuksista huolim atta tulee konna»
O ffic e 7th and C o m m e rc ia l S t., opposite Post O ffic e le taa rit jä ttä v ä t su u rin jo u k o in p ettu rien R uotsin väestö ja en n en k aik k ea k au p p a-
nistinen Balkan-liitto toimimaan e»
leirit ja k o k o o n tu v at m a a ilm a n v a lla n k u m aailm a ilm an pro testia sen, m iten ul-
Post O ffic e A d dress: T o v e ri, Box 9 9 , A s to ria , O re .
tistä jyrkem m in ja tarmokkaamniiu
m ouksen p u n aisten lip p u jen ju u rille.
k o m aav irasto ja sanom alehdistö tä y d e l
vallankum
ouksen voimistamiseksi
E D IT O R IA L S T A F F
K aikissa m aailm an m aissa k u rista v at lisesti asettu u valkosuom alaisen im p e ria
Balkanin
vallankumousliikkeen m.'
S u lo S yvanen, A le x Sevo, A . N. K o skeia, K . E.
k
ap
italistit
työväenluokkaa,
lyhentävät
lism in palv elu k seen .”
H e ik k in e n , G eo. C ra tc h e f.
Sanottakoon, e ttä työväen on kus nestys vaatii yhtenäistä keskitettyä
Toukokuussa pidettiin Sofiassa kom-
p
alk
k
o
ja,
p
id
e
n
täv
ä
t
työaikaa,
viskaavat
-----------i
—
-----------
P h o n es;
O ffic e 3 6 5 ; E d ito ria l D e p a rtm e n t 8 3 2 .
i m unistisen Balkan-liiton toinen var- sakin m a issa käytävä päättäväistä johtoa ja tällainen johto edellyttää
p ro le ta a re ja kad u lle. H eidän on n ä l
1 sinainen kokous, johon ottivat osaa taistelua porvaristoaan vastaan va suurta, toverillista kuriin tottunutt-
PELKURI YHTEISKUNTA
E n te re d as second-class m a il m a tte r July Id , 1 9 1 2 ,
Bulgarian ja Jugoslavian edustajat. pauttaakseen luokkansa riistäjien or sotajoukkoa. M utta liitto ei silti tah
k iin n y tettäv ä työläiset, työnnettävä h ei
a t the Post O ffic e at A s to ria , O re g o n , u n d e r the
1 ällä
otsakkeella k irjo itta a N orjan Kreikan ja Rumanian kommunistiset juudesta. Mujta jotta kansallisesta, do rajo ttaa siihen kuuluvien puoluei*.
d ät p erik ato o n ja k u o lem aan, jo tta k a
A c t o f M a rc h 3. 1 87 9.
ten itsehallintoa. Sen tarkotukseu
pitalism i voisi elää. M utta k aik ista m ais “ S o eial-D em okraten” se u ra a v a a : “ Kuin- puolueet, jotka olivat eduigettuiiu sorrosta myöskin tulisi loppu, ei tais on korkeintaan valvoa 'mainittujen
m e m ah tav ia, on y h teisk u n n an i Balkan liiton perustavassa kokoukses- telu luokkaetujen puolesta yksistään puolueitten toim intaa ja saattaa
ta k aik u u m yös työläisten vastaus “Ka ka olem
,
,
.....
• ...
.
| sa Vienissä ja olivat silloin kaikkien riitä. Siksi vaaitaan, että työväen
Kapitalismin on kuoltava
ttä J jä n ensim am . en llonv
u o d atu
s aa- j peruskysymyksien
,
. . suhteen yhtä
.... miel- on päästävä ratkaisevasti voitolle, ku kom m unistisen internationalen suora
p ita lism in on ku o lta va sillä p roletari sä ily
-
.
.
m ulla. K uinka voim akkaina seisom m e- * tä m uitten m aitten edustajien kalis ten Venäjällä on käynyt. Silloin pois naisen johdon alle.
M oskovan kongressin av a jaisp äiv ä n ä aatti m ielii elää.” Ja p ro le ta ria a tin täy kaa n k aik k ia
K ommunistinen Balkan-liitto hyvät
hyökkäyksiä v astaa n ? ■ sa, eivät valitettavasti voineetkaan tuu sekä riisto että kansallisuuksien
tervehti
D er K äm pfer-lehti punaisen tyy elää, sillä se on ih m isk u n n an toivo, K uinka ihm een jo u stav a o n k aan la in sä ä ottaa osaa Balkan-liiton äskeiseen ko väliset kahnaukset.
syy täydellisesti kommunistisen j»
tulevaisuus, nuoruus. Se on m u rsk aav a
Balkanin kom m unistiset puolueet ternationalen toteen kongressin eai-.
u in u i Iinan vallan p ääk au p u n g issa kokoon
d än tö m m e?
Jokaisessa uudessa tilan- koukseen. Siitä esti niitä Valkonen
o
rju
u
d
e
n
a
h
ta
a
n
kehän
ja
ra
k
e
n
ta
v
a
so
.
.
.
............
.
.väkivalta,
joka
levittää
m
ustat
yö-
ovat
yhtyneet kom m unistiseen Ba5 täm ät ehdot. Samoin pitää se Idä»
tuneita K om m unistisen In tern atio n alen
sialism in v altak u n n an . Ja jo h ta ja n a a n tiess,l voidaan sitä venyttää pitkin j a i köngiipensä Balkanin työväenliikkeen kan-liittoon johdattaakseen Balkanin kansojen ensim äisen kongressin pj*,
e d u stajia » euraavalla k irjo itu k se lla :
yli.
Mutta myöhemmin ovat sekä työkansan ja pienviljelijäin suurta töksiäkin täysin sitovina itseeni
on sillä tällä tiellä K olm as K o m m u n isti poikin.
M oskovassa kokoontuu K om m unistisen
N iin, niin hv puh u v at ja k irjo ittav a t. Kreikan että Rumanian kommunisti vallankum ousliikettä. Ilman yhtenäis nähden ja ottaa valvoakseen, ett»
nen In tern a tio n a le! M oskovan kongressi
In tern atio n ale n kolm as kongressi. Kol
set puolueet hyväksyneet omasta puo tä johtoa olisi vallankum ouksellisten Balkanin kom m unistiset puolueet to
on
k äy ttäv ä viim e vuosien opetukset Ja onhan niitä, jo tk a a ja tte lc v a t sillä lestaan Sofian kokouksessa tehdyt mahdoton voittaa.
dellakin taistelussaan niitä noudat
m annen k erran kokoontuu V enäjän työ
tavat.
tulevaan taisteluun. K olm as kongressi tavalla, m u tta niin tekevät vain ne, jo tk a päätökset. Viime vuoden tapahtum at
K ansainvälisellä vastavallankum ouk
lä is tä lon poika isva Itiön
p ää k au p u n k iin
eivät p a re m p a a tiedä. T oisilla on toisia tietävät Balkanin ja Tonavanm aitten sella on Kaakkois-Europassa tärkeä
on
kan
sain
v
älisen
p
ro
le
ta
ria
a
tin
m
a
ail
E ntente ponnistaa kaikki voimanisi
vallankum ouksellisen m aa ilm a n p ro letari
porvariston kansalliskiihkoisen poli- kohta usein m ainittu pikku-entente. tukahuttaakseen Balkanilla ja Tona
m an v allan k u m o u sarm ei jä n sotaneuvosto, m ietteitä.
a a tin esik u n ta p äästäk seen selvyyteen
Työläisten V enäjää vastaan on läh e tikan täydellistä vararikkoa, Jugo- j Se on om istavien luokkien liitto en van m aissa ilmenevän vallankumou*
se on hiova aseet, jo tk a tekevät tyhjiksi
slavia on parhaillaan vaikeitten kan tenteläis-im perialistien johdolla. Ou liikkeen sikäläisen hallitsevan ¡»rv»,
taistelu n ien ettely tav o ista ja tiestä, jo k a
m a ailm a n k a p ita a lin hyökkäykset ja jo i tetty lukem attom ia arm eijo ita ja u h rattu sallisten riitojen järkyttäm ä. Siellä siis varsin luonnollista, että Balkanin risaineksen avulla. Jos se tässä on
jo h taisi kaikki so rre tu t ja riistety t va
den avulla työväenluokka v ap a u tu u m u r j lukem attom ia m iljoonia. K aikki on p a n on sekä kansallisia e ttä uskonnollisia työkansa taistelee tätä vihollista vas nistuisi, saisivat Balkanin kansat vie
pahdukseen . K olm annen k e rra n kehoit-
tu liikkeelle ja heitetty agitation p a l riitoja, joista vastaperustetun ja ha taan yhteisellä rintam alla ja luottaa lä vuodattaa vertaan vasta vallanko-
h aav asta k u rju u d estaan .
taa K om m unistisen In tern atio n alen kon
velukseen. M utta työläisten V enäjä sei janaisen valtion on vaikea selvitä. Eri vallankumoukselliseen taistelu jä rje s , m ouksellisessa sodassa Neuvosto-Ve
----------------------------------------------
m aakuntien porvaristo kilpailee joh- töönsä, Baikan-liittoon, joka taistelee näjää .vastaan. Tämä on omiaan kär
gressi m aailm an p ro le ta a re ja se u ra a
soo sittekin.
NEUVOSTO-KARJALA
JA
RUOTSI
..
..
.
,
.
,
.
.
.
<
tovallasta, käyttäen hyväksi kaikkia Balkanin sosialististen neuvostotasa jistäm ään luokkavastakohtia ja jou
m aan venäläisten veljien san k arillista
Itä lass.i v<11 ustautllll poi varisti). ^"¡vastustajiensa heikkouksia, riistäen valtojen liiton puolesta.
duttam aan vallankumouksellista ke
• .
T u k h o lm an
“P o litik en in ” heinäk. 5
esim erkkiä, m u rta m a a n o rju u d en verisen
vääreillä ja revolvereilla kävi se vaali- kansalta kaikki oikeudet, ja on val-
Bulgarian.
Jugoslavian
ja
Kreikan
hitystä
Balkanilla. Sikäläisten kom
ikeen ja luom aan työväenluokan ylival p :n num erossa on K a rja la n T yökansan tuisteluun.su. K om m unistit ön h u k u te t- , m is sen tehtyään harjottam aan h u u kom m unististen puolueitten voima ja munistipuolueiden on syytä valmi*,
k o m m u u n ia
koskeva to im ituskirjoitus. tava vereen ja h u k u tetaan . M utta onko i tönta rilstoa-
lan.
vaikutus on viime vuosina suuresti tautua tärkeisiin ja kohtalokkaisiin
,
.
.
,
...
M utta vallankumousliike leviää no- lisääntynyt. T ästä on todistuksena tapahtum iin. Vihollisen uhatessa oa
l ie, jo ta kap italism i on k u lk en u t siitä jossa lau su taan se u ra a v a a :
kom m um sm in v aa ra pienentynyt?
, ...
. ...... „
se, että kansa on valinnut yhä useam- hyvä itse olla iskuvalmis. — TUT.
“ K arjalan T y ö k an san K om m uunin pe
lähtien, kun idässä ensi k e rra n k o h o te t
E nglannissa, vapauden ja k o tirau h a n j väestön keskuuteen. Turhaan h ar
tiin kom m unism in punaiset liput, on ve riistäm in en oli a n k a ra isku valkosuom a m aassa, sa ate taa n voim aan p iirity stilan - ' joittaa valtaapitävä serbialainen por
ren ja hädän ja k au h u jen p eittäm ä. On laisen im p erialism in p yrkim yksiä vas in* ja sen v arjo lla vangitaan kom m unis- varisto häikäilem ätöntä sotilasväk.-
, •
• ,
, " i - - : .............. i
i * -i • valtaa, tu rh at ovat Jugoslavian luo
k u lu n u t kaksi ja puoli vuotta siitä, kuu taan. Se solki heid än su unnitelm ansa teja
ja . m uita
työläisiä,
naiden
koteihin i narkistisen
, . ’
t.,
,
. t ,
.
.
.
.
.
.
.
.
.
. . .
sotilaspuolueen ponnistuk
k ap italistiset rosvovaltiot p äättiv ät teh an astaa K arjalan su u ret m etsät ja lu o n siin taud iltaan ja heidän kn jo itu
k sia an set
R iistettyjen ja orjuutettujen
K o lm a n n e n k a n sa in v ä lise n a se tte lu ja ja " v a listu n e ita " pu olalaisia ei mi-
He eivät voineet enää
dä rau h an . M utta täm än k ahden ja p uo n o n rik k au d et.
n u u sk itaan .
P a ra n tu v a tk o olosuhteet kansojen vapausliike on liian voima k a n sa llisu u sk y sy m y k se ssa p o ik k e a a o - te n k ä ä n ro h je ttu a se tta a sam alle tsu-
len vuoden aik an a eivät m urha-aseet ole ! salata rv ö stö h alu aan ja voitonhim oaan i l i eivätkö ju u ri työläiset lyöttäydy un ' ka*
ie n n a ise sti T o ise n sek a
K a h d en
ja lu lle .
V a itio lle n o ta k su ttiin , jo« tu-
Sotalaitoksen suojassa yksin voivat p u o le n In te r n a tio n a le n jo h ta ja in o tta - le e k in ta iste lla E e u r o o p a n vajaoikeu-
lä tk iä k ä ä n olleet k äy ttäm ättä .
Im p e sillä ihanteellisella valheella, että a u t ' deksi ja taistelukuntoisem m aksi jo ukok
Rumanian bojaaritkin h arjottaa dik- I m asta k a n n a sta ssa m o in k u iu k a ik ista d e lliste n v a p a u tu k se n puolesta.
T ', ' J
”
1
f
1
'I
1
. | ’•
rialististen k ilp a ilijan i keskeistä sotaa taisivat h eim o lais-k arjalaisia, ja täm än
7
SI
.'
JKO
tu
o
s
ta
v
a
l
i
t
u
s
t
a
ylp
easla
e
ilg
-
tatuuriaan.
Siellä käytetään m itä ! m u ista k in " a o a sia liste isfa ", "so&iali- ei a in a k a a n k u u lu “ k u n n o n sosiali»-
seurasi siirtäjäin sota so rre ttu ja vastaan, k au tta he m en ettiv ät senkin m y ö tätu n hllltilaisvsta saiian lask u sistl: “ My House raaim pia keinoja talonpoikien ja työ-
d e m o k r a a te ista ’
m e n sh e v ik e istä , es- tiile"
v a k a v a sti p u h u a siirtomaiden
riistettyjen sota riistettäv iä vastaan. Ve non, m inkä he aikaisem m in om asivat IS my Castle” (taloni on linnani) ole tul- täisten yllä kasvavan vallankumous- erristä y .m .
v a p a u tu k se sta , jo tk a o v a t "väittämät
risten rin tam ain asem asta, jo tk a m a ail Suom en k an sallism ielisten p ien talo n p o i lut k atk era valhe.
liikkeen tukahuttam ¡seksi.
Kreikan
E rittä in tä rk eä ä on k o r o sta a se u - ; tiim iä " ‘‘siv is ty k s e n ’’ " säilyttäm iseksi’.
porvariston
kiihkokansallinen
poli
kien
ja
p
ik
k
u
p
o
rv
arip
iirie
n
keskuudessa.
ra
avaa
n e ljä ä
e n im m ä n
lu o n te e n o - N ä m ä so sia liste ista k ä y v ä t eivät cdei
m ansodan aik an a k ulkivat ristiin rastiin
R anskassa, o ik eu sju o n ittelijain luva tiikka kärsi äskettäin täydellisen tap- m a ista ja tu n n u sm e r k illistä p ä ä k o h ta a , o le tta n e e tk a a n , että kansallisuustor-
Mutta heidän him onsa K arjalan rik
yli K um piin, ovat nyt Aasia ja Irlanti,
tussa m aassa, vangitaan suoralta kädel- pjon. Turkin sota on jo vaatinut m issä u usi k ä sity s p o ik k e a a e n tisis- ron h ä v ittä m in e n o n järjettömyytt»
K iikari ja Saksa, uin, koko m aailm a uu kauksiin on ed elleenkin sam m um aton. lii, n m m attiyhdistysjäseniä ja p o litiikka- Kreikan kansalta satoja tuhansia sen tä.
e lle i A a sia n ja A fr ik a n kansakunnst
He tarv itsev at niitä rik k au k sia, kohot- ja suletaan vankiloihin, ra h a v a ro ja ja i)arhaita poikia, jotka ovat toivotto-
sien v eren v u o d atu sten näy ttäm ö n ä.
E n sim m ä in e n
k o h ta sisä ltä ä
k an - v a p a u te ta im p e r ia lism in sorrosta, silli
sa llisu u sk y s y m y k se n su la u tu m ise n o sa - e n sim a in ittu
on
e lim illise ssä yhtey
Kaksi ja puoli vuotta on k u lu n u t siitä, taakseen asem aan sa k ansainvälisessä k a ihm isia koetetaan rau n io ittaa. Mutta ei- , ,
Aasian
aroilla.
ttä k o k o n a is k y s y m y k s e e n siir to m a id e n d essä jä lk im ä ise n k a n ssa .
Kommumt-
kuu im perialististen rosvovaltioiden h a l pitalistisessa kilpailussa ja voidakseen kö niiv. että työväenliike rad ik aliso itu u
Bulgarian
porvaristo
saa
säilyttää
v a p a u tu k se sta .
tit
e
n
sim
ä
isin
ä
k
y
tk
iv
ä
t
kansailisuui-
<
.........
J
...................
J
litsevat luokat solm ivat rau h an ja k a i vastustaa Suom en vallankum ouksellisen päivä päiv ältä, että van h at liitot k o h o tta-j nykyisen valtansa yksinomaan impe-
lo is e n In te r n a tio n a le n v a lta k a u te n a k y sy m y k se n siir to m a a k y sy m y k se n yi-
kissa K uropan p ääk au p u n g eissa kuului työväestön iskua k ap italistista jä rje s te l vat kom m unism in lipun?
rialististen valloittajien arm osta. N ä i- k a n sa llisu u sk y sy m y s ta v a llise sti p u r is- te y te e n , la sk iv a t sille tietopuoi»a«r «e-
h u u to : K auhaa! K auhaa! L eipää! Mut m ää vastaan. V aik k ak in siis neuvosto j Saksassa eletään valkoisen te rro ria den avutta ei sen o lis i onnistunut ta u tu i a h ta a se e n k y sy m y ste n k e h ä ä n , rustan ja p e r u stiv a t vallankumoukie',-
ta yhteisen rak en n u sty ö n sijasta, neljän hallituksen d ek reetti K arjalan itsenäisyy i m erkeissä. P oikkeustuom ioistuim et lan- ikinä tehdä loppua työkansan tyyty- jotka, k o sk iv a t p o ik k e u k se tta " s iv is t y - , lisen k ä y tö n tö n s ä sin n e S en kautta
mättöm yydestä.
Vaikka epäilyksen n eitä k a n sa k u n tia
ir la n tila ise t, tsh e - ju u ri h a jo ite ttiin m u u ri valkoisten ja
ja |iuolen vuoden aik an a hävitettyjen destä ja Tarton rau h a teki tyhjäksi Suo gvttilVllt kllolcilKlIltUOmioitn ja ja k a v a t i alaista
on. voiko porvariston nykyään kit, p u o la la ise t, su o m a la ise t, se r b ia m u sta in
v ä liltä ,
im p erialism in "n-
ä ä re ttö m ä n i arv o jen uudelleen luom isen men h erro jen su u n n itelm at avoim i lla s o vunkeiigruiigaistuksia tuhansissa vuosis harjottam a hirm uvalta mitenkään la ise t, a r m e e n ia la ise t, ju u ta la ise t ja v isty n e itte n " ja
“ sivistym ättöm ien
sijasta h y ö k k ääv ät rosvot toistensa k im p tilaallisella hyökkäyksellä an astaa ‘ h al sa. Rosa L uxem burg. L iebnecht, K urt estää tyytym ättöm yyttä puhkeam asta. m u u ta m a t m u u t E u r o o p a n k a n s a lli v ä lim a ilta . T ä m ä se ik k a huomatta
Pikemmin m uuttaa väkivalta sen sa su u d e t m uodostivat! sen r a jo ite ttu je n v a ssa m ä ä rin h e lp o itti takapajulle jää
puun ryostääkseen p uhtaaksi toinen toi tuunsa K arjalan m etsät, niin ei se silti E isn er ja nyt vihdoin G areis am m u taan ■
laiseksi
nurinaksi, joka sitten äkkiä o ik e u k sie n k a n sa llisu u k sie n
p iirin , n e id e n siir to m a in en ta istelu a rinnan
sensa. Mutta kaikki rosvous, ry ö stäm i vielä sitä m erkitse, että valkosuom alai-
salak
av
alasti.
Onko
k
ap
italistiyhteiskun-
purkautuu sitä raivokkaammin,
jo
id
e
n
k
o
h
ta
lo
ih
in
to
in
e
n
in
te
r
n a tio - i e tu r iv in m a itte n k a n ssa yh teistä vihot
nen. v eriv irrat ja väkivallanteot, ne k a set im p erialistit olisivat luopuneet ryös- ta voim istunut? E ikö jo u k k o aalto taas-
Bulgarian porvaristo ei m itenkään n a le k iin n itti h u o m io n sa . K y m m e n e t j lista , im p e r ia lism ia , v a sta a n ,
sa a n tu v a t hädässä ole vai ii, puh taaksi nyl tö aik eistaan . M utta heidän im p erialis jk in nouse pyhään vilutan p o rvariston r i - , kykene täyttäm ään rauhansopimuk- ja sa d a tm iljo o n a t A a sia n ja A fr ik a n
T o in e n k o h ta sisä ltä ä vetelöityneen
sen m ääräyksiä. Niin muodoin on k a n sa t, jo tk a k ä rsiv ä t k a n s a llis u u d e t- ' tu n n u sla u se e n k a n so je n itsemäarä«-
jetty jen työtätekeväin k an san k erro sten tisten p y rin tö jen sä täytyi toistaiseksi pu ' k i o k , s i • e n • j o i h d j o s . t a ? .1
„. .
, ,
.
„ .
.
.
.
.
ententen helppo käyttää Bulgarian toa m itä r ä ik e im m ä ssä ja ju lm im m is- m iso ik e u d e sta
keutua toisiin m uotoihin ja tyytyä p ie
v a ih tu m ise n
seivaan
p ään päälle.
\sylioikeiltta,
tätä
vanhan
liheralism
il.
hallitusta
sokeana
Välikappaleenaan,
l
sa
m
u
o
d
o
ssa
,
jä
iv
ä
t
ta
v
a
llise
sti
"
so
sia
-
v
a
lla
n
k
u
m
o
u
k
s
e
llis
e
e
n
tunnuslausee
■la niin värisee m aailm a n älk iin ty n ei nem piin tuloksiin.
Lrltllllstj rljdtlistj. Sitä lo tl lv tl td tl I) 1\ < IT k - j sekä pakottaa se liittym ään pikku listie n n ä k ö p iir in u lk o p u o le lle V a l- se e n k a n sa k u n tie n ja siirtqniaittrn
O lem assaolonsa tukem iseksi on K arja
den valitu sh u u d o ista, sato jen tu h an sien
kitillä --- liberalism in nim essä. Itse kun- I en ten teen ja täm än suunnittelem aan ^koisia ja m u stia " siv isty m ä ttö m iä ," k e u d e sta v a ltio llis e e n eristäytymiseen.
voivotuksista, jo illa ei ole m ihin p ää n sä lan T y ö k an san K om m uunin pakko ry h Ilianarvoincil
H elvetian tasav altak in , vastavaBanl<ulnouk3‘‘Niseen hyökkäyk- j n e e k e r e j ä ja " siv isty n e itä " e n g la n - o ik e u te e n m u o d o sta a itsen ä isiä valtio,
kallistaa, lap sijo u k k o jen v aik erru k sista, tyä k a u p a n k äy n tiin ja tav aran v aih to o n jossa niin m onet aln listetn t ovat lö y tä - ' “ “ Ne"voslo VenäJää va8U»”-
■ •» k .p .ju ll." jiin .it» h,„d„. ...
p uh u ...» » „ , , « mi » , i , m„o,kn,.
k
ap
italististen
ra
ja
m
a
itte
n
kanssa.
Maan
jo tk a ovat k u rju u d en kuoloon vihkim iä.
♦♦♦»»♦»«»o—
—
neet tu rv ap a ik an , joista sitten on tullut
Sillä aik aa kun p ro le ta ria a tin h ätä kas- teollisuuden ollessa vielä vähän k eh itty
ih m isk u n n an ystäviä.
v o n se n su o r ite tta v a n a olevain trhu-
iv a a taivaaseen huu tav ak si, h äv ittää saa- nyttä. an taa se toivoa ulkom aitten k ap i
Kim sitten vihdoin palaam m e pohjois- |
v ä in m u u n la ise n ra tk a isu n m-ihdolo
liinhim oineii p o rv aristo päivä päivältä talisteille erilaisista m yönnytyksistä, kon-
m aisiin m aihin tap aam m e sam an ilm iön. ,
su u te e n , k u in p r o le ta r ia a tin diktatuu
k an san talo u d en ja p ak o ttaa työtätekevät sessioneista. (Sellaisia lienevät jo erää!
rin a v u lla , ja site n se eksyttääkin sf»
¡ T äällä keksitään salaliitto ja, petosta näh-ä
k an san jo u k o t hoippuroim nnn h au tau s suuret suom alaiset p u u tav aray h tiö t pyy
v a lla n k u m o u k s e llis e n
taistelu n tieltä
d ään keskellä auringon helo iltam aa päi
täneet). Ne k ap italistiset m aat. paitsi
m aalle.
ja to im ii n iin o lle n hämmennykif»
vää.
ja. p im ity k s e n InIV rnationaalena.
K apitalism in ru h jo m ain ja silpom ani Suom ea, jo tk a lähim iten jo u tu v a t osalli
Ei,
p
o
rvarillinen
y
hteiskunta
ei
oi*
S a m a lla ise lla m e n e sty k se llä l i ' . I”'
v alihisliuiitnjeu halkoessa K um paa, v iet siksi tästä tav arav aih d o sta ja k au p asta
voim
akas,
se
pelkää,
sitä
kalvaa
pahan
i
te
r
n a tio n a a le
to im ii m yösk in dikts-
täv ät riistetty jen k u rju u d e sta täyttyvät ovat N orja ja Ruotsi.
Jo k o lm e v u o tta on o llu t siis k ä y n m a a ta , m issä p o r v a r isto ci tu le s a -l tu u r in m u o to a k o sk e v a ssa kysymyh
om antunnon pelko.”
rosvokoplat hum ussa ja sum ussa ilojuh-
n issä ta iste lu ty ö v ä e n lu o k a n k e s k u u h o te e r a a m a a n p r o le ta r ia a tin v a ltio v a l- sesaä.
Suom een on K arjalan T oim eenpaneva
"Jonkun
diktatuuriniuodoo
!
d
essa
siitä
k
y
sy
m
y
k
se
stä
,
m
itä
tietä
taa?
V
o
id
a
a
n
k
o
o
le
tta
a
,
e
tte
i
p
o
rv
a
-
h
y
v
ä
k
s
y
m
in
e
n
riip
p
u
u
eri maiden !‘f
liaan. Ile m ielivät u n ohtaa v älttä m ättö k o m itia jo n im ittänyt om an k a u p p a
UUTTA
MAILMANSOTAA
VAL
sen tu le e k u lk e a . K a n sa in v ä lise n p ro- risto te k isi sille v a sta r in ta a ?
K y sy m ' ty istä
ta lo u d e llisista ,
yhteiskunns*1
m än p erik ato n sa ajatu k sen m ässäyspa- ed u stajan sa, jo k a p a rh aillaa n ostaa eri
ie
ta
r
ia
a
tin
ta
ju
n
ta
ta
iste
le
e
k
a
h
d
en
ky-
m
e,
ly
h
y
e
sti
ja
se
lv
ä
sti:
r
e
fo
r
m
istien
s.sta
ja
v
a
ltio
llisista
olo
su
h teista
MISTELLAAN
-
H
latseissa. m inne ei tu n k eu d u kid u tetu n tav aro ita, etupäässä e lin ta rp eita, joiden
s y m y k se n
su u n n a sta .
E n a im ä in en p e r u sk ä site ttä e sittä v ä n to iv o n p o rv a - ! p r o le ta r ia a tin o n n istu u anastaa vai“ I
Vitotveu 11)23 m ennessä tulee A m eri k u u lu u : o n k o m a h d o llista v o itta a k ä risto n v a p a e h to ise sta v a lla sta lu o p u - j d e m o k r a tia n k e in o in , m in siiloin niyo*’
ja kärsiv än kansan tu sk an h u u d o t.
m aksuksi an n etaan k u lta a .' S am aan ai
p o r v a r ilise n
d e m o k r a tia n nnisestä — h y v ä k sy v ä tk ö 1H 4 I n t e r - |k k in
valtiovallan •*»
oi»
Mutta keskellä h ätää, keskellä y lim en e kaan on o llu | myös aikeita nim ittää R uot kalla olem aan 11 uutta su u rta taistelu- p ita lism i
in d
d e e m
m o o k
k r r a a a a ttise
ttise n
n valtiovallan
p
o
h
ja
lla
ja
sen
k
e
in
o
je
n
a
v
u
lla
,
vai
n a tio n a a le n te o r e e tik o t sen to d e llisu u - p a k k o
vän a ja n k o h d a n k a u h u ja piilee voima, siin ed u staja koneitten ja m etallituot laivaa entisten 1Ö lisäksi ja Ja p a n illa 7
so v e llu tta a
diktatuuria
o n k o v ä lttä m ä tö n tä tu rv a u tu a p o r v a -i d e k s i?
h y v ä k sy v ä t, o v a t he — t a p a u k s e s s a , jo s p o r v a r isto tekee v.e
jo k a h erk u le sk äd c llää n kykenee u u rta teitten ostam iseksi. T ällaista to im en p i sam a Haista entisten 1) laivan lisäksi. E ng riston v a lla n k u m o u k s e llis e e n k u k ista -j r e fo r m iste Jos
ja , jo ta a in a o le m m e va- ta rin ta a .
M utta jo s dem okratia tu.‘
m aan
tien k ap italism in helvetistä — dettä eivät valkosuom alaiset su in k aan lannilla on nyt 32 sellaista so tahirviötä m ise e n ja p r o le ta r ia a tin d ik ta tu u r in k u tta n e e t siitä h u o lim a tta , e ttä h e o- m u r sk a ttu a r a tk a isev a n valtata.stelu:-
taistelevan proletariaatin voima.'
katsele silm ät um m essa, sillä sehän m e r ja tak t iltaa Ja p a n i 11)2/ m ennessä sei- p y sty ttä m ise e n ?
T oi
k y s y m y s | vat »en k ie ltä n e e t p a h e k su e n .
M u t t a ! k a u d e lla ,
k e stä m ä ttä
luokkavatakob
Yli koko m aailm an raiv o aa kapitalism i kitsee sitä, että osa. ehkä suu rin osu laisia lisää 8 kpl., joten sillä Oli silloin k u u lu u : m in k ä la ise t m u o d o t tu le e p ro - j jo s he e iv ä t o le r e fo r m iste ja , jo s tätä tie n k a r ju " m is tä , sillo in tulee dik«
letaar,8e“ d ik ta tu u r in sa ad a ? K a tso - i o n p id e ttä v ä ta k tillise n a V ie k k a u te n a .! tu u rin e h d o tto m a s ti saada proletsif
synnyttäen
sotia, hävitystä, perikatoa. K arjalan u lk o m aak au p asta m enee 'u l 21 laivaa. A m erikan p residentti H arding
k
a
n
n
a
tta
a
m
u
k
a
aseistariisum
ista,
m
u
tia
!C
ia a m T e ,a m ‘n ka v a sta u k se n a n ta v a t niin sillo in n äm ä k a h d e n ja p u o le n se n
lu o k k a ta iste lu n jä rjestö n d.ku
M utta v an h an , luh istu v an m aailm an hei kosuom alaisten nenän ohitse. E ipä siis
: l i y a ln te r n a tio n a a le n jo h ta ja t ei a i - ■ m ie h e t k y lv ä v ä t p r o le ta r ia a tin k e sk u u - j tu u rin .m u o to .
Eri m aiden olosuhte“-
m assa elää uusi, tu lev aisu u sru n sas tu lo kum m aa, jo s nyt jo on ' ’ulkosuom alais ei voi sallia, että A m erika tekee ulotteen. n o a sta a n k o lm iv u o tise n k a n sa in v ä lise n teen v a a a r a llisia h a r h a lu u lo ja , jo ista ta r iip p u e n v o iv a t d iktatuurin ehm.^
kas, jo n k a teh täv än ä on v anhan k u k is ten taholta ry h d y tty toim enpiteisiin sel Hein SilllOO, että A m erika voi jo h ta a v ä itte ly n jä lk e e n , v a a n m y ö sk in , m ikä se »aa m a k sa a ta p p io lla . V a lla n k u - 1 t u lla : ty ö m ie s te n . sotilaid en , »at®’’’
aseistariisum isessa, m utta että hän ei ole on p a ljo n tä r k e ä m p ä ä sen k o lm iv u a - m o u k » en k e h ity k se n k a ik k e in p ^ h im - p o ik a in n e u v o sto t, itsehallinnon
tam inen. Kaikissa m aissa ön luokka tie- laisen asian k ään teen ehkäisem iseksi.
toi ne n. p ä ä m ä ä rä stä ä n selvillä oleva e tu
K om m unistivaino R uotsissa antoi ai valm is k äy m ään käsiksi aseistariisum is- tisen k o k e m u k se n jä lk e e n , jo n k a Eu- pan a e ste e n ä o n se, e ttä m a a ilm a n k a h ise t jä r je stö t (k o m m u u n it)
rop an p r o le ta r ia a tti on sa a n u t V e n ä p r o le ta r ia a tin su u r in o sa e i v ielä o le m u u t k y sy m y k se n ä la iselle maalle o®'
» joukko rvh
• m ittv » n v W t K om m unistisen In- heen. V alkosuom alaisen o h ran an su o su u n n itelm iin nyt vielä. P resid en tti s a jän , S u o m e n U n k a r in , S a k sa n ja Iitä- h e ittä n y t to iv o a a n r a u h a llise sta p e la s- n a ise t lu o k k a jä r je stö t."
tern a tio n alen lip p u jen alle. ja m itä e p ä siollisella avustuksella ulkom aaviraston noi uskovansa, että täm än hallituksen ei va lla n v a lla n k u m o u k sissa ja v a sta v a l- lu m ise sta h ä d ä stä ja k u r ju u d e sta . V a in
M itä siis ju tte le e täm ä II’-' l«1“ ’’
niid en
m aiden se n tä h d e n että p r o le ta r ia a tti v ie lä us- n a tio n a a le ?
toivoisem m in ja h u rjem m in p erikatoon salaiset agentit ja rikosasiainpoliisi ovat sopinut hila 10 laivaa jä lellä m istään lankum ouksissa ja
E n sik si, että työväeni««-
kehityksessä, jo tk a ¡k o o
jo lla in tav o in voivansa v ä lttä ä kan h e rru u s voidaan toteuttaa m f *
vihitty k ap italism i riehuu, sitä selvänu- ryhtyneet toim enpiteisiin, jo id en tarko- m utistu m aasta laivaston voim akkuuteen ‘ rauha,l‘*C8Ba
m u o d o sta v a t
E n te n te n .
In te r- kansalaissodan rasitukset ja k a u h u t, k m y leisten d em okraattisten lai»«***
11%
kösenim än, ro h k eam m an ja lu jem m an tuksena on sa a tta a K arjalan K om m uuni nähden.
n a tio n a a le
m a in ittu ih in vain sentähden se an ta a p o rv a ris to n o m ien p a rla m e n ttie n kautta.
Toi»**
on k an sain v älisen p ro le ta ria a tin k o m m u epäilyksen alaiseksi. P o rv arillin en sa
k ah teen kysym ykseen y h tä , vaan k a k - ja sen re fo rm istis te n a g e n ttie n v ie tä t- si. e ttä p ro le ta ria a tin herruus on f
nistisen etu jo u k o n oltava, sitä luom isky- nom alehdistö v aru ste taa n ju tu illa , joiden
— M idvale Steel yhtiön p resid en tti •« vastausta. E nsim m äisen v a lta u k s e n Ien p ettää itseään. Joka e r i v a lla n -i te u te tta v a sen lu o kk a järjes to n k»6’-
kyisem m än ja v arm em m an on työväen m u k aan K arjalan presid en tti, tri Gylling, lausuu, että p u ik k o ja täytyy v älttäm ät- jo u iu k u u n 7 :nn«n m anifestissa ja to i- kum ou ksellisen työ v äe n p u o lu e en te h - ta ain o a s ta an p o rvaristo n tebdes*
luokan aik eissaan ja to im in n assaan o l taalla o lo aik an aan olisi o llut m uka joh töm ästi laskea. S am aan aik a a n tehtiin »*n — ta m m ik u u n 1 0 :nnen johtavissa tävänä on jo k o syö vy ttä ä p ro le ta n a a - v a s ta rin ta a . M itä luokkajärjestojs
te e se issä .
I tin m ie le e n -s itä seikkaa e tte i ole k o i - ; tu le v a t o le m aa n , sitä ei manif«»»***
tava.
tajuna salaisessa v allan k u m o u k sellises . tunnetuksi,
että viim e vuoden . . . yhtiön voi-
.
K
,
K u n v a ,n
P » ° l« * « ö a -tti a n a sta a J m atta m a h d o llisu u tta , että o n v ä lit- j s e lit e t ä : v o iv a t o lla neuvostoja,
K ansainvälisen p o rv aristo n m u rh ajo u sa järjestö ssä, jo n k a tark o tu k sen a oli la a lot olivat y hdeksäntoista m iljoonaa sen v a ltio v a lla n — niin k a ik k ia lla , m is s ä j t a v a p o r v a r isto n tai om a d ik ta tu u r in - o lla k o m m u u n e ja __ eikä m a n ^
kot eivät ole voineet p ain aa N euvosto- je n ta a K arjalan ra jo ja siten, että ne oli sijaan kilin ne edellisinä vuosina olivat p o r v a r isto sa h o te e r a a p r o le ta r ia a tin > sa. s. o. p r o le ta a r in e n d ik ta tu u r i. V a s - ' m y ö sk ä ä n vaadi porvariston P01*1
V en ä jää , m aailm an v ajlan k u m o u k sen kul- sivat k äsittä n eet N o rjan ja R uotsin p o h noin kuusitoista m iljoonaa. Mutta voit- v«,t,o*a,ta* J® v a stu sta a Sitä. k ä y t- ta sitte n , k un p r o le ta r ia a ttiin s y ö p y y . m ista p a ik a llise n itseh allin n on e ln ^ '
m ak iv eä. polvilleen. Ei m yöskään niillä joisosatkin. T äm än valh etulvan ta r k o - ■ tojen täytyy su u ren tu a ja p alk k o jen täy tää p ro le ta ria a tti d ik ta tu u ris ia k e in o tam ä v a k a u m u s, on sillä v o im ia rat- tä. — lo p u k si ne v o iv a t olla
ja
— n iin k u u lu u m an ifesti.
Sahi- kaisevaan tais telu u n .
11V¿ In te rn a tio - k
m uita
ta rk em m in ma:n»t*eB>*i
tn
p an e tte lu - ja h äväistvaretkillä. jo ita p o r-l tu sp erän ä on luonnollisesti se, että s a a - ’ tyy laskea.
kaa kysyä, o n ko o lem asta sellaista • naale
h e rä ttä ä
p ro le ta ria a tis ta
to i- tornia t y ö v ä e n jä rjestö jä .
Miten 4
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
KOMMUNISTINEN BALKAN-LIITTO
KANSALLISUUSKYSYMYKSESTÄ
iv u » iiw m w
11
u v j u u i l i o m
n illj v v v i* «
ia a a i
i
a v u aa a s u o v i a
o ^ u t i i v i n n u tia
n u iiv ia tu
KYSYMYS PROLETARIAATIN
DIKTATUURISTA, SEN MUODOISTA
JA 2J IN T E R N A T IO N A L E
m v
la a a iv tl
U V U K 9C U
p u u ic n t u ,
11111)