Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 19, 1921)
_No. 167 Tiistaina, Heinäkuun 19 p.— Tuesday, July 19th. TO V ER I hiin oleellisina kuuluvat kapitalistiseen (T H E C O M R A D E ) järjestelm ään, vaan siksi että Ranskan T h e o rg an of the F in n is h w o rk e rs in the W e s te rn luotto täinäll pailkk¡keikauksen j« SCn yhteydessä tapahtuneiden paljastusten Ey the W e s te rn W o rk m e n ’ s P u b lish in g S o ciety, k a l i s s a On SUailllt ankaria iskuja. Tästä skandaalista on liikkeellä mo- O ffic e 7th and C o m m e rc ia l St., opposite Post O ffic e | nenmoisia huhuja ja ilma on niitten Post O ffic e A d d ress: T o v e ri, Box 9 9 , A s to ria , O re . johdosta täynnä sähköä. Paljastusten E D 1 T O R IA L S T A F F I tekijänä niitten m ukaan on Britannian S u lo S yvänen, A le x Sevo, A . N . K o skela, K . E. ulkomaavirasto ja kuiskeitten mukaan H e ik k in e n , G eo. G ra tc h e f. on tavalla taikka toisella Standard Oil P h o n es: O ffic e 3 6 5 ; E d ito ria ! D e p a rtm e n t 8 3 2 . Companykin siihen sekaantunut, mikä E n te re d a» aecond-cla»« m a il m a tte r July 13. 1 9 1 2 . a t the Post O ffic e at A s to n a , O re g o n , u n d e r th e A c t o f M a rc h 3, 1 87 9. .,u o les(a a n « o s o tta a S U lir tc n r a h a m ie s t e n . . . . , te e n ä s iltä , e ttä ty ö v ä e n v a lla n k u v o im iaan ja v ä h e n tä m ä ä n n a u tin ^ maksi, tnutta lehti ei silti aijo kuolla, \~ ! motin on ta lo n p o jille to d e llin e n helpo- ta a n ja k u lu tu s ta a n , kyetäkseen anti vaan ilmestynee näistä päivistä alkaen tu s s iitä ik e e s tä , jo n k a a la is e k s i s u u r m aa n k a ik e n m a a s ta puristam an^ viikkolehtenä. Bulletin on ollut rolike-' ■ p ä ä o m a on h e id ä t k a p ita lis tis e s s a y h - ! h y v y y d e n to is te n h altu u n . Eikä ap. asti ja selväpiirteisesti toimitettu lehti, J j tö ls k u n n a s s a p a in a n u t. ; lä ä n m u u lla k u in y k sity ise n omistus. V e n ä jän ta lo n p o ik a el k u ite n k a a n ja m a a n m y y n tio ik e u d e n p o ista m ia ja suurien vaikeuksieni ja vainojen kes Oregon-Washington alue tä s s ä s u h te e s s a ole e rik o isa s e m a s s a . la voi t a a ta ty ö tä te k e v ä lle talonpofc. kellä on se uljaasti taistellut m ahtavaa komitean kokous le p e la s tu s ta k a p ita lis m in sen kannot kuparitrustia vastaan, voittaen siten puo pidetään ensi sunnuntaina kello 3 S illä 'k a ik is s a m a issa le p ä ä ty ö tä te k e ta v a k s i a s e tta m a s ta ikeestä. Jokaj. vän ta lo n p o ja n h a r te illa r a s k a ita rasi- _ lelleen joukkojen suosion ja paljon luki iltapäivällä Portlandln s. s. osaston tu k sia . N iin on o llu t ja n iin tu le e j »«n jä r je s te lm ä Ja jokainen hallita. jo k a ta k a a ta lo n p o ja lle m aan viljemk joita. Mutta voidakseen käydä m enes talossa. Kaikkien komitean jäsen aina olem aan. ten ehdottomasti on tultava kokouk tyksellisesti taistelua samaan suuntaan seen, sillä käsiteltävänä tulee ole T a lo n p o ja n a se m a S u o m e ssa ei su in o ik eu d e n , on v o im aton, vaikka sillä olisi lehden tukena pitänyt olla voiinak- j maan paljon erittäin tärkeitä asioita. k a a n ole h elp o im p ia. S en tu n te v a t i ollsI k u in k a k in a h n a s h alu , pakoitta- p a rh a ite n its e S u o m en ty ö tä te k e v ä t, m a a n t a!o n P ° ik aa ylenm ääräiseen raj. kaita työväenjärjestöjä, mutta kuten a - ; k e s k ik o k o is e t ja p ik k u tila llis e t s e k ä d a n ta a n s u o ritta a k s e e n sen ntaksetu- siat ovat, on tietoinen ja toimiva kan- to rp p a rit. P ik k u - j a k e sk ik o k o is te n ; v aksl a s e te ttu Ja liiallisia veroja ui Palkkatyöläiset ja tilo je n o m is ta ja t v o iv at kyllä m illoin m uun n im e llisiä ra situ k sia . Ja natusjoukko ollut liian vähävoimainen, : ta h a n s a m y y d ä tila n s a . M u tta m itä v äan v a lla n k u m o u s, työväen asetta^ joten lehden asema tuli heti u h atu k si: pikkuomistajat e tu a s iitä o ik e u d e s ta h e ille k o itu u ? h a llitu s ei k o s k a a n voi olla antamatta ensimäisen vakavamman pulan sattues-1 J21 k e rra s s a a n m itä ä n . J o s s iitä on j ta lo n p o jille ta a ttu a m aanviljeiemisoi n e u v o s to v a lta on m o n ta sa. Bulletin on ollut alituisen ilmotus-I k e V rta e n a ä jän ju lis tu k s is s a a n to d e n n u t, e ttä jo llek in e tu a , n iin se on v a in talo- j keutta’ Jota niin s a n o it» pakkohuuto. boikotin alainen ja painopaperia on sen , m a a ilm a n so d a n r a s k a a t r a s itu k s e t ja h u ija re ille , se lla isille , jo tk a o tta v a t : k a »PPa u h k a ta i U hilta pois häatä®. onnistunut hankkia vain suurilla vai-1 s itä s e u ra n n e e t v a sta v a lla n k u m o u k - a m m a tik s e e n k e in o te lla k se e n talo k au - ■ n en ei saa n d o i tt a a niin kauan kuin voilla ja kustannuksilla. Toivottavat» O- { «eilisten , ts a a r in a ik a is te n k e n ra a lie n poilla. T y ö tä te k e v ä lle m a a n v ilje lijä !• ta lo n p o ik a v a a n tila lla a n asuu ja siti lisi, että lehti jälleen pääsee jaloilleen j J o h ta m a t h y ö k k ä y k se t ja k a n s a la is s o k m e rk its e e ta lo n s a m y y m in en a j . A j e l e e . .........« l i i • •• • d a t o v a t tu o tta n e e t a n k a ria k ä rs im y s - n o u sta a n p a lk k a ty ö lä ise k s i je u t u m i s - ! T a m a n vuoksi ei yk sik ään tvötate- ja nimitetään paivalcluleksi. mm P>an i s(ä )a po„lotla kalkill(t Nouvo5to.Vo. ta. H än ei ta v a llis e s ti voi e d e s aja- * kevä ” ta lo n p o ik a , jo k a om aa vähää kuin kannatusjoukot on saatu järjestö- nftjän k a n s a la is ille . K a u p u n k ie n ja te lla k k a a n k y k e n e v ä n s ä m e n e s ty k s e l k ä ä n k ä s ity s k y k y ä , o sa a omilla aivoil tvksi, sillä oma lehti on Blltten orjuute- te o llis u u s k e s k u s te n ty ö lä is e t o v a t Kaa lä v a ih ta m a a n a m m a ttia k a p ita lis ti la a n a ja te lla , e ik ä so k ean a kulje ka tuille työläisille välttämätön taistehiase. neet k ä rs iä n ä lk ä ä . L a a ja talonpoi- s e s s a y h te is k u n n a s s a , se n on m yyty- p ita lis tis e n a g ita ts io n in perässä omat I S. S. JÄRJESTÖ ¡ja eri maitten hallitusten likeisen koske- tuksen. Suurimpien tappioitten arvellaan Rii Kapifa/rsmin kansainvälisyys nan kärsineen, mikä juuri eniten Rans- i “'ri,„ idässä horjuttaa, teoksessaan I lie »,mi.r..n»,.v Bankruptcy ,,»• ot e-, kan luottoa kaukaisessa .. . J .. „ .,,•••• n jota hyväkseen kavttaen Britannia Rans- pitalism esittää Sydney n. Campion . •» J seuraavat tapaukset osottaakseen k a p i-jkan kustannuksella lyö mynttiä. Täm ä ! pankkikeikaus saa näininuodoin kauas- talismin kansainvälisen luonteen: . . “ Pappien ja valtiomiesten ään ek k ääs-! k»"'"««-»»»'" luonteen, kun siihen se ll vaaliessa lisää ihm isuhreja, haavoteh | kaanluvat i.nper.ahshset edut ja km. liin poikiamme kamalassa Dardanellicn ¡“ n kau,ta kalkkl l,,llssa haejolehd ros- taislelossa englantilaisen pääopnm Kons-Ptai!M't 1’Hokset ja temput tulevat pal- ; k a is v ä e s tö on ollut, p a k o ite jtu ei ai- tantinopolissn valmistamilla räjähdys- J*’* 1 \lH s,.‘ .. . ; n o u sta a n tu le m a a n to im een e n tis e llä pommeilla ja kuulilla. Kun englantiisi-! M,ul '- X JUl" “ Ensi aikoina kaikkien maitten kes-i Pu u ttc e ,,is e lla m a a n v ilje ly s ja työka- . i • , i . !• ■ «. i . ä on la k k a a m a t- »el pojal taistelivat hunneiksi ninlitte,. j h'.'dessa paljastuu vielä toisiakin puolia, i t< usta laiset katselivat . , i- kolm atta Interna- ; Kiskollaan, , u lu , n u t jo ja k a h , u ty o ö n ss ta k o n tu n u t, v a a n sen näet, että Ranskan raha-asi- tyja m iilua vastaan, lähetettiin Lontoon tionalea suuruutensa korkeudesta, pit:i- 1 , lgäkBl a n ta m a a n ja tk u v a s ti v ilja a ja tokilta laivalastittain pippuria Saksaan. lin ministeri Paul Doumer olisi ollut lllättä sitä voimana, joka kannattaisi ot- m a a n v ilje ly s tu o tte ita N e u v o sto v allal ä ä n ta lo n s a ry h d y ttä v ä k a u p a lla ta i h irs ip u u n s a alle, voi jääd ä kapitalis- m u u lla k e in o tte lu lla e lä ttä m ä ä n it tls e n riito jä rje s te lm ä n puoltajaksi 3 se ä ä n , k ä y ttä e n ta lo s ta s a a m a n s a p ä ä a s e ttu a su u rp ä ä o m a n tu ek si vallanku o m aa liik e p ä ä o m a n a kauppa- ta i k e l - , m o u k s e llis ta ty ö v ä e s tö ä vastaan. Si n o tte lu a la lla . S illä n o illa a lo illa on ■ tä ei ole te h n y t, e ik ä voi tehdä venit- e n n e s tä ä n k in e n e m m ä n k uin riittä v ä « - 1 lä in e n k ä ä n talo n p o ik a , vaikka onkin ti y r ittä jiä , jo tk a o m a a v a t paljo n s u u s a n g e n v ä h ä tie to in e n , sillä se on saa- le. ja e tta v a k s i so ta jo u k k o je n ja te o l re m m a n ta ita v u u d e n k e in o tte lu s s a n u t jo k ä y tä n n ö s s ä kokea vallanku lis u u s k e sk u s te n se k ä k a u p u n k ie n v ä e s k u in ty ö tä te k e v ä ta lo n p o ik a voi o m a m o u k se n sille a n ta m a a helpotusta tölle. L isäk si ovat s o ta liik k e e t tu h o n ta. K o k em u s on o s o itta n u t, e ttä m il v a ik k a im p e ria lism in rosvolaumat o- n e e t su u ria a lu e ita , jo illa on käyty tei jo k a is e s s a ta p a u k s e s s a k u in ta lo n v a t e s tä n e e t n e u v o sto v a lla n tähän as k iu k k u ise m p ia ta is te lu ja p ä ä lle hyök po ik a on tila n s a m y y n y t ja s iitä saa- ti a n ta m a s ta teo llisu u d e n avulla talon käävää v a s ta v a lla n k u m o u k s e llis te n : m illä ä n p ääo m illa y r ittä n y t r ik a s tu a p o jalle se n k a ip a a m a a välttämätöntä kau p p a-tai m u u lla k e in o tte lu a la lla , 0/1 j tUkf a läntiin neljännesm iljoonaa tonnia teräs- .. kun heidän nähtensä työmiehet, jotka s a a r to k e tju a v a s ta a n . J a k a ik k i työ- i m u u ta m a n vuoden p ä ä stä k ä y n y t n iin , i k a ik k ie n m u itte n pikkuomistajaic, tä te k e v ä t a in e k s e t o v a t s a a n e e t lä la. nähtävästi siinä tarkotuksessa, (.„ a !'u i sns kok» vnlt.on edut väistyä, eivät vielä olleet katkaisseet välejään h e ttä ä p a rh a im m a t v o im a n sa , tarm o k - e tte i h ä n e llä ole o llu t p e n n iä k ä ä n j :i- Pa i,s i k u la s h ie n j a jo illa k in raui!4 brittiläiset nsetehtnnl kykenisivät valmis- " ," n,a '■«'»■»'ysjutlua tämän o v elilla p e tk u tu s k e in o illa elävien as«» heidän kanssaan ja joita he .vielä toi-i k a im n ta t j a tie to is im m a t p o ik a n sa n i tuma»» tarpeellisia nnirhuvälineitä sak- Pa nkk' k'>kauksen yhteydessä tuleekaan voivat saavansa pitdätettyä, yhä p ä ä ttä - p e e n v ih o llista v a s ta a n ta is te lu rin ta - lellä. A inoa " e tu ”, m ik ä ty ö tä te k e m a k a p ita lis tis e s s a yhteiskunnassa on v ä liä ta lo n p o ja lla on tila n s a y k sity i salaisten työläisten surmaamiseksi. Sllll. , l>'' Jashimaan on etukäteen vaikea san o a .; väinmin alkoivat korottaa äänensä Ill:n s e s tä o m is tu so ik e u d e s ta , jo h o n liitty y sa m a k u in ty ö tä te k e v ie n talonpoikais ri ranskalainen laistehdaiva "Leon O am -,' " ka, >a l»»'k’™»a ~ on asettanut Hans-1 internationalen puolesta, päättivät kes 1 -M,Itta k a ik e s ta h u o lim a tta on k e s m y ö sk in sen m y v n tio ik e u s. on se, e ttä S illä k a ik k ia n iitä k in p ainaa raskaasti su u rp ä ä o m a n riisto , joka heihinkis hella- «polettiin Välimerellä itävaltalai-1 ka" ¡¡«»"uksen J a v a a n asemaan ja vain ! te tty . T a rp e e n v a a tie s s a on ta iste - h ä n e n ta lo n s a on a in a is e s s a v a a ra s s a kustan johtajat liittyä lii niteen In te r-1 lulle lu o v u te ttu ra s k a im m a tk in u h rit. Ì jo u tu a p a k k o m y y n n in a la is e k s i, vasa- n ä h d e n voi te h o k k a a s ti puristaa si sesta sotalaivasta laukaistulla torpeedol- «uurilla puuni.,luksilla on nykyisen pää nationalcen, jotta vain onnistuisi k is-, _ . y k s ity ise n omistusoikeuden, ,, . .. ... . „ . ra m a rk k in a in e sin e e k si s u u rp ä ä o m a l m an tä. Seilsemäosataa ranskalaista meriso u’" " s" 'r " 1 .«"»■»»'"«t säilyttää valta- kaista siltä pois pelottavat hampaat. — v o sto v a lla n p u olella, v a ik k a N euvosto- le. S illä ju u ri tu o yk si ty ö o m istu k nsyynti- ja o sto v a p a u d e n , puhevilU e illä . tilasta tuhoutui. Torpeedo, joka toi sur asemaansa jutun paljastumisen jälkeen. Turvautuen kaikkien maiden opportu-! v a lta vielä ei ole v o in u t sille yhtä «eilinen v a p a u s ” a n ta a v a rs in a is ille p ih K d un k a ik e n tä m ä n lisäksi ei sul? inan scitscmällesuidalle urhoolliselle liit- Asian johdosta on jo kerran hallituksen nistien vanhaan aatteeseen ¡liuottivat he vähan kuin m u u lle k a a n v ä e stö lle aa- k a p ita lis te ille e rin o m a ise n k ein o n pu Rilm iään s iltä to s ia s ia lta , että kapita asetettu kyseenalaiseksi edus- m ä ttö m iä ta rp e ita , ty ö k a lu ja , ris ta a ty ö tä te k e v ä s tä ta lo n p o ja s ta h y tolaiselleimne, oli valmistettu englanti , luottokin lis tin e n tu o ta n to ja tavaravailitojar- • , • n • . f ('levänsä periaatteellisesti yhtä mieltä ta v a a a te v ä tu lttä s- ja m u ita sen ta lo u d e s sa t a r v y y ttä p ä ä o m a lle n s a a iv a n lo p p u m a t ia. a huoneessa, jolloin hallitus vain jon- v , ’ , , , laisten pääomalla. Mitä enemmän E ng . ................ ... . . kolm annen Internationalen kanssa, llei- v ittav ia e s in e itä . T a lo n p o ja t o v a t ta- to m iin , s ä ly ttä ä ta lo n p o ja n n isk o ille je s te lm ä n y k y ise llä im perialism in as kun äänen enemmistöllä säilytti toistai-1 ... , . . e lle k e h ity tty ä ä n , on ajanut suut- lannin kansa sanomalehtien ja valtio 1 • , 1 1 ‘hin muka tekisi vain mieli sen kanssa h ä n a s ti s a a n e e t v a lla n k u m o u k s e lta t m *tä ra s k a im p ia y h te is k u n n a llis ia ve te p ä ä o m a n k in lisä a rv o n saalistamisina; siksi nahkansa. , , „ , , . , . . . . . . . ro ta a k k o ja v ä lilliste n (tu lliv e ro ja n y. miesten yllytyksestä pauhasi kaiseria ¡yhdessä harkita kysymvsta kaikkien val- v a p a a sti k ä y te ttä v ä k s e e n v ain m aan, m. d o llisu u d en a u tta m a tto m a a n umpiku s.) se k ä v ä littö m ie n v e ro tu s te n j a jo k a en n e n k u u lu i p o rv a risto lle . H e vastaan ja vaati sodan jatkam ista, sitä lankumoukscllisten puolueitten yhteen- ja a n , saa liia n k in se lv ä n käsityksen o v a t v a p a u iu tu u n v e e c t i ouvri s u o ritta m a s ta ve- ra h a p ä ä o m a n koron m uodossa. Talon- I 1« • . F|«.. .. . | • I UV«l 1«.vannova enemmän joutuivat he m aksam aan kai- TYÖTTÖMYYDEN LISÄÄNTYMINEN sulattainiscsta. lain an llmotuksen aja-»roa k a p ita iiSte ilie v ilje le m ä s tä ä n m a a s • P ° ^ l l a ei s itä v a s ta a n ole m itä ä n m uu- s iitä , e ttä ty ö tä te k e v ä n väestön no serille voitto-osinkoa. M inkätähden? Kai- Työttömyys Yhdysvalloissa on synnyt tus oli se, että kansainvälinen keskusta ta K aik k i k a p ita lis tie n h e iltä k iris | ta k e in o a k u in k ir is tä ä v y ö tä, p u sk e a j p e a sti h u o n o n ev a a s e m a on pelaste«t v issa a in o a s ta a n p erin p o h jaisella ur seri oli Kruppin tehtaan osakas. Esoissa tänyt pelottavan tilanteen. Sitä on ole yhtenä kokonaisuutena ehdottaa K olinan-: tä m ä t v e lk a k irja t on k u o le te ttu . Ta-J 1 >’h ä a h k e ra m m in ty ö tä p ello llaan , ' je s te lm ä n m u u to k se lla , yksityisen o h u o n o n ta a ru o k a a n s a , p id e n tä ä ty ö p ä i räjahdyskuulissann Englanti käytti Krup massa tänä päivänä enemmän kuin on nen Internationalen kanssa harkittavaksi ,o n p o ja s ta on tu ,,u t n ,a a n v iljely k sie n m istu so ik e u d e n p o ista m ise lla , tuotat- ....« - n l- • 1 1 n- , to d e llin e n isä n tä . H ä n ei voi m yydä v ä ä n sä , s ä ä s tä ä v a a te tu k s e s s a a n se k ä pin aikn-sytykkeitä ja koko sodan ajar. luultukaan. Tammikuun alussa kaikista millä . perusteilla n o n v ä lin e id e n so sia liso im ise lla mat olisi mahdollista muo- . , „ ,.... .. , * . . . . . m a a ta k e n e lle k ä ä n , m u tta h ä n voi s itä k a ik is s a n a u tin n o is s a a n , ja jo s voi ti- d maksoi Englanti Kruppin tehtaalle palk- kaupungeista’ hankittujen tilastojen inu- nostaa kompromissielin, jonka tarkotuk-| vapaast{ v iljellä, n a u ttia e d u k see n sen i lu k silla a n k ä y ttä ä p a lv e lijo ita ja palk- o llisin im an p ian ty ö tä te k e v ä n lactt kiota jokaisista (mmmista, jossa kaytet-ikaun nousi työttömien lukum äärä vii semi olisi ollut kommunististen periaat- tu o tta m a t h y vyydet. K u k a a n ei voi ‘ k a la isia te h d ä k a ik k e n s a k isk o a k se e n tön y h te is e n h allin to - ja m ääräy su iän a la is e k s i. M itä kauvem m ux ne« liin sanottua patenttisytvkettä. Neljä ja teen miljoonaan. Heinäkuun 1 p:nä ar- teiden sulattaminen yhteen keskustan iaiaa K ilonpoikaa tila lta a n . J a n iin ' lieiB täkin m ah d o llisim m an p ien e llä m u u to s viipyy, s itä u se a m p ia tuot» kuin N e u v o sto v alta n n vapautu-1 p a lk a lla ulos ty ö tä ja h ik e ä n iin p a i pimli vuotta kestäneen sodan kuluessa vioitiin työttömien lukum äärä Yhdysval-, taktiikan kanssa, Tämä manööveri ei ; : n pian to la ito k s ia jä ä se iso m a a n , sitä »aa u t u lk o isista p ä ä lle jiy ö k k ä ä jis tä , sa a j J°n k u ’n su in k in . J a e lle i h ä n k y k e n e re m p a a n ra p p io tila a n taloudellinen e- laukastiin tuhansia miljoonia räjähdys- loissa kuudeksi ja puoleksi m iljoonaksi.; onnistunut. su u ri o sa P u n a ise s s a A rm e ija s s a va- k a ik k e a s itä te k e m ä ä n , h ä ä rä ä ulos lä m ä a lm a a n tu u ja s itä pohjattomat; kuulia. M i l j ö ö n a n räjähdyskuuiaa Jos Yhdysvalloissa on 35,(XM),0(M) työ- i ----------- p a u k sia a n p u o lta n e is ta ta lo n p o jis ta o tto m ie s p ian oven ta k a n a . U lo so tto m a t k ä rs im y k s e t on k an so jen kestet p a la ta k o tiin s a p a ra n ta m a a n v ilje ly k m ieh en h a h m o s s a sa a p u u su u rp ä ä o m a maksaa 50.000 puntaa. Sodan päätyttyä 1 miestä, silloin näemme että kuudes osa Kuinka saattaa loiseläjien kopla pi tä m ä ä n r iu tu n u tta ja loppuun tä v ä n ä e n n e n k u in e lä m ä lopultakin oli Kruppin tehtaalle maksettava mil- on jo joutunut työttömäksi. Jos lisään- dättää yksityisomaisuutenaan kaikille siään . S a m aa n a ik a a n a rm e ija s ta v a k u iris u v u te ttu a ta lo n p o ik a a k u rk u s ta , m it on s a a tu o h ja tu k s i u u sille urille. o llis u u s ty ö lä is e t p ä ä s e v ä t K. Xomo. joonia puntia patenttikorvausta. Saksa- tyrnistä jatkuisi säännöllisesti samassa välttämättömät työvälineet? Millä tavoin p ta a k u a tu is n in e e t te te h ta is iin , s a a v a t tila is u u d e n ta a m a a n ulos ja p a k k o h u u to k a u p a lla teiset am puivat kuuh.r.iiskuilla, Joilla oli va„h,lis,a. niin kolmen vuoden kulutl.ia ,äm än iaiskuri|u„ka„ vksitviso.nais.ms ry h ty ä tu o tta m a a n e rila is ia ta rv ik k e i m y y m ään h ä n e n ta v a r a n s a ja talo n englanlila.sen firman patentti. \ aikka olisi j«,kuinen työläinen Vlidysvalloissn ja „„ , ’ , ä näihin ta its e ä ä n ja talo n p o ik ia v a rte n . S il sak in a m a k s a m a tt a J ä ä n e id e n v e r o je n . iao o jen je n ja velttojen v elkojen k K o orsojen rk o je n j loin voi N e u v o sto v a lta a n ta a ta lo n p o ta ik k ta a v n elk molempien maiden työväestö oh villi- joutilaana. * H •» m - - » < « . ....................... * , . .. ............................ . saakka? Missä ovat svvt siihen? s iirtä m is e k s i m a a ta ja koko k a p ita jille te h ta is s a v a lm is te ttu ja tu o tte ita . (Kirje M OSKOVA, keuäk. 15 tetty käymään toistensa kurkkuun lyö- Mitä tulisi tapahtum aan jos työttömyys lis tis ta ta lo u tta h a llits e v a n su u rp ä a - ' tie to ) ,.ln . C la ra Z e tk in esitti Syynä siihen on työkansan vihollisten va,htaa niillä / a l<'n P o jiita v ilja a ja däkseen mäsäksi toistensa aivot, koska kaksinkertaistuisi nykyisestä määräs- om an h o lv eihin. T o in en v ielä loppuun , u ksen ____. • rr,..,.. *>*... m u ita e lin ta rp e ita te o llisu u d e ssa ty ö s n a is te n tasa-arvoisuuskytif Jeesuksen Kristuksen palvelijat ja val tään? Mikään ei näy sitä estävän aina- t n n omainen järjestyneisyys. Tata n y k y ä, kenteleviä varteB jo k a in e n saa työs k u lu tta m a to n ta lo n p o ik a sa a silloin m y k se s tä se k ä s iitä , onko konin to tiomiehet käskivät niin tekemään, antoi ¿aan muutamien kuukausien aikana, 1 1 ole ainoatakaan kapitalistista maata, k e n n e llä om aa e tu a n s a ja sa m a lla yh- y r ittä ä sa m a lla tila lla , jo s k y k e n e e tis te n p u o lu eid e n p a rla m e n teissa ta - riittä v ä s ti r a a ta m a a n ja p a lk k a la is ia n Saksan hallitus Englannin asetehtaille G »ään merkkejä “norm aalitilaan” pa jossa kapitalistit toimisivat yksitellen, te is ä e tu a s ilm ä llä p itä e n . J a jokai- sa h ä ik ä ile m ä ttö m ä m m in riis tä m ä ä n , te lta v a n a is te n yh d en vertai» ti ud*r prosentia palkkiota jokaisesta patentti- lautinnisesta ei ole olemassa. Olot huo eristäytyneinä yksilöinä. Päinvastoin jo- Ren on velv o llin en ty ö sk e n te le m ä ä n . v o id ak seen su u rp ä ä o m a lle sen v a a ti p u o lesta . S e lo sta ja n käsityksen k a a n on tä m ä ta is te lu tarpe<!l;n'; kaincii heistä i'.n ehdottomasti työnanla-! kuluttajia et voi „Ha. kokka kuula ruiskusta.” nonevat päivä E lle i h ä n k ä ä n sie llä , m is s ä p o rv a risto lla on vai'- • - . päivältä, - - tyytymättömyys -------------- ------------------- --------- . . J : työn te k e m in e n on e lin ta rp e itte n sa an m a t lu n n a a t h a a lia . A se tta e ssa m m e untii yltyy ja kapitalistit ovat voimattomat ti- P‘JarJ‘*-'‘h)n jäsen. Ja juuri nämä työn- nin e h to n a , ellei ole ty ö k y v y tö n , jols- siilien ky k en e, k äy h ä n e lle k u te n edel- j k ä 8 issä ä n . tä jä lle e n . T o isissa ta p a u k s is s a siir- naiK ten p o liittis e n yhdenvertai-uudrtl lunnetta muuttamaan. ¡antajaliitot pitävätkin kaiken käsissään, i ta ta a s y h te is k u n ta ilm an m u u ta pl- JÄTTILÄISMÄINEN PANKKI- ty y v a s a ra n a lle Jo u tu n u t tila suur-1 vaaU m ukM jn e ro a v a t kommun - Nykyiset olosuhteet tekevän enemmän ! <>manv}R kymmentuhansia uskollisia a - >taa huolen. SKANDAALI ¡m a a n o m is ta ja lle , Jo k a p a re m m illa kei- p e ria a tte e llis e s ti s iin ä dem okr. T ä m ä n y m m ä rtä ä v e n ä lä in e n ta lo n agitatsionitvötä kuin voisivat m itkään •sinniicbiä’ j ° lka PaIvelcvat heitä oman- ¡n o illa ja ta ita v a m m in sp o rta! i se era tu l-1 te n Jopa sosiaH dem okraai: Muuan ranskalainen pankki, nimeltä p ä ä p iirte is s ä ä n . Se hy v äk sy y Kunkin kapitalistisen poika v a a tim u k s ista . Nais sen. sillä s e tie tä ä , e ttä la isk o in a ja ¡la v ilje ly s ta v a lla se k ä p a lk k a la isiin p „ oi„ e iden Kiinan reollisutispankki, on joku päivä palkatut agitaattorit. Niiden jatkum inen tunnontarkasti. maan koko taloudellinen elämä on e ri s o v e lle tu lla ta y lo rsy s te e m illä p u rista t, i p o liittin e n y h d e n v e rta is u u s « f L* y le llise sti e lä n e e t tila n h e r r a t ja pank sitten sulkenut ovensa, velkojen ollessa 1 jouduttua nopeasti kapitalistisen järjes e n e m m än lis ä a rv o a p ä ä o m a lle kuin iniln iBte illa ole lopullisena pa-e näisten työnantajajärjestöjen: svndikaat- k iirit o v a t a in a e lä n e e t ju u ri ta lo n p o ennakkotietojen mukaan noin K(M) miljöö telmän hajoamista. Se on jo niin laho, tien, trustien ja suurten pankkiyhtymien ja n k u s ta n n u k s e lla jq m u u te n k in o l ’ ta lo n p o ik a s itä ra s k a im m illa k a a n pon nä> v aan a fn o a s(a a n keinona, ettei tahdo pysyä koossa millään pönki- n istu k s illa a n s a a tto i te h d ä . ¡h e lp o tta a t r t s t e l u a n a iste n v .p e f nau frangia enemmän kuin varojen. täydellisen määräysvallan alainen. Nä lee t ty ö tä te k e v ä n ta lo n p o ja n p a h im p i N äin on ta lo n p o ja n a se m a S uom es- m foeksi ta lo u d e llis e s ti ja > ' »k® tvksiitäkään maitmantaloudidlisessa m er Pankin johtajia on m.m. Ranskan uiko- ' n a v its a u k s in a . S iksi se on kestänyt, mä liitot omistavat kaiken ja m ääräävät r a s k a a t k o e tte le m u k s e t a lis tu n u t vil sa. Y k sity iso n iistu so ik eiis on h ä n e l l e 1 n a llis e s ti. kit vk sessä. S c h e id e n tan n it n asiain sihteerin Philippe Berthelotin veli kaikesta. v a in s ä ä lim ä ttö m in ru o sk a m itä a ja - p o rv a rillis e s s a dem okratiat- :i m«? ja n pak k o -o tto ih in , k o sk a se on o llu t Andre Ri-rthelot. ¡te lia s a a ttä a . M aan m y y n tio ik e u s ei keinon n a ise n vap au ttan i! ek v ä lttä m ä tö n tä ra s k a a n a ta is te lu a ik a n a . TYÖVÄENLEHTIEN VAIKEUDET Pankki on alunpitäen perustettu Rans T o ise lta puolen on ta lo n p o ik a n ä in ä ' h ä n e lle e d u k s ia eik ä siu n a u k se k - p u m a tto m ie n so s ia lis tie n p it o ! — Sosialismi ei kuulu salonkiherroillc ta is te lu v u o sin a k in s a a n u t y h ä uudeJ- i kan imperialismin etuja ajam aan kau Tarm okkaasti työväestön luokka-asiaa se p ä in v a s to in on h ä n e lle k a rk e in ju u tu n n u s ta a k s e e n porvari kaisessa idässä. Sen takana ovat olleet ajavien työväenlehticn ylläpito on vai eikä ammattipolitikoitsijoille, se kuuluu iie e n to d is tu k s ia s iitä , k u in k a .kävisi, k iro u s Ja p a h in v iis a u s ; se a n ta a m o k ra tia a a in o a n a keinona pi Päivälehden kustantaminen työtätekevälle köyhälistölle. Se kuuluu j°8 v a s ta v a lla n k u m o u k s e llis e t, olkoot su u rp ä ä o m a lle m a h d o llisu u d e n p u rit- tä v ain y h te n ä n iis tä moni Ranskan •huomattavimmat raham iehet ja valoista. joukoille jotka raatavat aam uvar- n e av o im e sti k e n ra a lie n ta i su u rk a p i- ta a ty ö tä te k e v ä s tä ta lo n p o ja s ta vii- n o ista . K o m m u n istit k a ■ • sillä on ollut likeisiä* vuorovaikutuksia : kysyy melkoisesti varoja ja kun työväen- niille lv iis < s u l-i 4 1 ♦ ; *11 - n , ta lis tie n h a h m o ssa e s iin ty n e itä ta ik k a : niem enkin m eh u n kuin k y p s ä s tä he- a n k tn h y v in , e ttä kovha! • -n Ranskan ulkomaaviraston kanssa. Pank- lehden kannatus riippuu kokonaan vä ? \ 1 <liss<i, pc o i <1, anenshevikien eli s o s ia liv a lla n k u m o u k -i ä i m ä s t ä k o n sa n a a n . Se a n ta a tilai- tu u ri y k s is tä ä n voi vapain > ki on kauan aikaa ollut vararikkoisessa 1 aitomista työläisistä, edellyttää sano IIH tsisSci j j m enen ulupoillä. Se kuuluu «¡eilisten k aa p u u n p u k e u tu n e in a , s a i - ' su u d e n v e ro tta a ta lo n p o ik a a loppu- i sen. Me se litä m m e km m uc; Bi • • • s lv a t v a lla n k ä siin sä . S iitä on koit- a ja tto m iin a iv a n “la illis e s ti” , sillä el- te n ta is te lu n olevan vain v: , t tilassa, mutta sitä on salattu ulkopuoli- n»alehden taloudellinen menestys lujaa koko maillUUll proletariaatille. n p o ik a ja k s a k a ik k e a h ä n e n k ö y h ä lis tö n ta is te lu s ta poliiOt-eB « j Köyhälistöä ja sen toimintaa ei saa fih ak iiaisten h a llitu s S ip e ria ss a , deni- s lei e lk ä ta ä lo silta ja salaamisessa on avullisena toi- työväestön järjestyneisyyttä. Ellei leh- n s ä p a n tu a v e c o tu sta se k ä kor- lan v a lta a m ise k s i ja kovha! ’ > id k in ie n vvrangelien y. m. s. h a llitu k s e t minut ulkomaavirasto, jonka luotolla den takana ole tietoisia kannatusjärjes- ’\tk l ä teorian kaavoihin, niin a^vok-. e te ja s s a j a e n g la n tila is A a ra e rik a la i6 -j k ° t a s u o ritta a k ä y ttä ä k a p ita lis ti, jo- ' ta tu u rin p e ru sta m ise k si. S SfD A pankki on jo pitkän aikaa huijausta töjä. on työväcnlehden julkaiseminen kaita kuin ne ovatkin, Liälllä, jokapäi- ten so sia liv a lla n k u m o u k se lliste n ja ; ka on v e ro je n e ttä k o rk o je n k een Z e tk tn kuvaa naisten 4.*e* Bât*5' hurjottanut mitä laajimmassa »uittakaa- melkein mahdotonta. Tämmöiset lehd«-t vainen elämä on teorian teoria, ja sille m en sh e v ik ie n nim en v a rjo s s a Pohjois- n ta ä ra ä jä h y v ä k se e n m aa n m yynti- et- k a p ita lis tis is s a m aissa. < V en äjällä, a n ta n e e t k o u ra a n tu n tu v ia *ä o s to o ik e u tta , s iir r ä ttä ä pakkohuu- k ä rs iv ä t k a p ita lis tis e s ta vassa. Mahdollista o i k myöskin, että joutuvat porvariston hillittömän vainon on annettava vapaat kädet. Sosialismi o p e tu k sia . K a ik k ia lla noiden halli- to k a u p a lla m aa n jo k o o m aan ta ik k a P o rv a rillin e n d e m o k ra tia act i2 Ranskan valtion varoja on tämän laitok alaiseksi ja porvaristo turvautuu k a ik -;0,1 olevassa elämässä, niinkuin veri li fu k sie n v a lla s sa o lleilla a lu e illa o v a t jo n k u n to ise n ty ö tä te k e v ä n talonpo- sille v a in k u o lleen , pap^r Ha sen lopullisissa keikauksessa menetetty kiin mahdollisiin keinoihin vaikeuttaak-' se elävöittää yhteiskunnan sai-1 talonpojat ja työläiset nousseet n iiU jä n n im e e n . ta s a -a rv o isu u d e n . M itä t e r o sa n o tto o n p o liitti «• i tuntuvasti. seen työväen luokkataisteiulehden talou- rasta ruumista ja antaa sille tarpeelli- v a sta a n . S illä nuo h a llitu k s e t o v a t E i m ik ä ä n m uu kuin k a p ita lis tis e e n sen suoneniskun — kumouksen. _ Revo- aina ^oko -'O hkeam m in tai v a r o v a m y k s ity is o m is tu s o ik e u te e n p e ru s tu v a l«tuu t ä tä n y k y ä ain o a staa n VK» Joka tapauksessa on Kiinan Teollisuus- Hellistä asemaa. Tilapäiset vaikeudet, m in p y rk in e e t riis tä m ä ä n ta lo n p o ja lta jä r je s te lm ä , voi s a a tta a talo n p o ik a ;. Qen Y h d y sv a lta in parlam *n pankin vararikko saanut aikaan suuren- kuten esimerkiksi suurem m at työnsei- lutio. sen to d e llise n isä n tä v a lla n , jo n k a t a n iin ra s k a a s e e n ta lo u d e llis e e n riis- lä n n is s ä a n n e ttiin naisi! • moisen hälinän ja skandaalin ja edusta- saukset, vaikuttavat heti työväenlehden lonpoika v a lla n k u m o u k se ssa s a a v u tti. to n a la is u u te e n . T y ö v ä e n v a lla n k u m o u s ' ä ä n io ik e u s , Joka on sidottu : ' jahuoneessakin sen seuraukset ovat tul- talouteen. — Kapinoiminen vailRsevaa hallitus- Eivät he ole voineet, eivätkä koskaan el k o sk a a n voi (e ik ä se jo k a ta h to o vuoden r a ja a n . E nglannin alalle leet näkyviin. Porvariston äärimmäinen Nämä seikat ovat syynä Butte Bulle- järjestelmää vastaan on aina oikein ka- voikaan to»®!® m enetellä, s illä nehän p o ista a k a ik e n to ise n ty ö n tu lo s te n n e e s s a istu u m yöskin yksi ainoa K a u p u n g in v ira sto is?a ei ^ v a t J ? 1811“ 4* , k a p ,' a ,,8 t‘- riis tä m is e n vo isi s e lla is ta y r i t t ä ä - ; n en. vasenimisto ja oikeisto on liittynyt yh- tinin nykyiseen ahdinkoon. Lehti on jo pinallisten mielestä ja aina väärin n i i ^ se en kl y J k sity iso m is tu s o ik e u te e n penis- k ä ä n ) s a a tta a ty ö tä te k e v ä ä talonpoi- n a is ia m is s ä ä n Jo h ta v issa v>roi teen vaatimuksissa, jotka tarkottavat kuukauden päivät ollut lakkauksissa, il- 1 den mielestä, jotka ovat hyökkäyksen tuvanjärjestymän’jTsitä ta a s r t T o i k a a niin ra ja tto m a a n o rja n tv ö h o n V ain N eu v osto-V enäjällä on pankin asioitten perusteellista tutkimista mestven ainoastaan iimohislapun kokoi-: alaisia. Mikään toiminta ei voi olhk-eh- j a ja te lla k a a n m u u te n k u in ta lo n p o ja n kuin k a p ita lis m i on se n p a in a n u t. E i a s e m a k o k o n a a n toisenlainen ••••* ja karkkien syyllisten rangaistukseen sena silloin tällöin, säilyttääkseen posti- dottomasti oikeaa ja ehdottomasti vää- ja ty ö m ieh e n to d e llise u isa n tä v a lla u m itä ä n m u u ta u h k a a k ä y ttä m ä llä k u ,n B re s t L ito v sk in rauhannetiT®rte p a k k o h u u to k a u p o in tila lta pois h ä ä ta - k u n n a s s a sa m a n arv o isen a ja? ec*'¡ saattam ista. oikeudet. Lehden julkaisem inen päivä- rää. (“Kahden oikeuden välillä ratkaisee p o ista m ise n k a u tta . Ei m ik ä ä n m uu kuin V en äjän ta lo n m istä ja se n tuon tu o s ta k in to te u tta - P o rv a ris to ta h to o p itä ä nai»'-« ti**J Tätä vaatimusta ei niinkään paljoa lehtenä on paikkakunnalla vallinneen voima." — Marx. Pääoma I osa.) — p o ik ain s u h ta u tu m in e n T y ö v äen N e u nim en voi pa k o itta a ty ö tä te k e v ä ä ta- m ä tto m y y d e s sa ja jä ttä ä hänet painosteta itse petoksien takia, sillä n e -; työnseisauksen takia käynyt mahdotto- Dietzgen v o sto -v a lta an . ole n iin v a rm a u a todis j l o n p o i k a a p in n ts ta m a ä n r a ja tto m a s ti d e s sa k iin n i, sillä se tietää MoskoVCUl lUliskonpreSSl
