_No. 167
Tiistaina, Heinäkuun 19 p.— Tuesday, July 19th.
TO V ER I
hiin oleellisina kuuluvat kapitalistiseen
(T H E C O M R A D E )
järjestelm ään, vaan siksi että Ranskan
T h e o rg an of the F in n is h w o rk e rs in the W e s te rn luotto täinäll pailkk¡keikauksen j« SCn
yhteydessä tapahtuneiden paljastusten
Ey the W e s te rn W o rk m e n ’ s P u b lish in g S o ciety, k a l i s s a On SUailllt ankaria iskuja.
Tästä skandaalista on liikkeellä mo-
O ffic e 7th and C o m m e rc ia l St., opposite Post O ffic e |
nenmoisia huhuja ja ilma on niitten
Post O ffic e A d d ress: T o v e ri, Box 9 9 , A s to ria , O re .
johdosta täynnä sähköä. Paljastusten
E D 1 T O R IA L S T A F F
I tekijänä niitten m ukaan on Britannian
S u lo S yvänen, A le x Sevo, A . N . K o skela, K . E.
ulkomaavirasto ja kuiskeitten mukaan
H e ik k in e n , G eo. G ra tc h e f.
on tavalla taikka toisella Standard Oil
P h o n es:
O ffic e 3 6 5 ; E d ito ria ! D e p a rtm e n t 8 3 2 .
Companykin siihen sekaantunut, mikä
E n te re d a» aecond-cla»« m a il m a tte r July 13. 1 9 1 2 .
a t the Post O ffic e at A s to n a , O re g o n , u n d e r th e
A c t o f M a rc h 3, 1 87 9.
.,u o les(a a n
«
o s o tta a
S U lir tc n r a h a m ie s t e n
. . . .
, te e n ä
s iltä ,
e ttä
ty ö v ä e n
v a lla n k u
v o im iaan ja v ä h e n tä m ä ä n n a u tin ^
maksi, tnutta lehti ei silti aijo kuolla, \~
! motin on ta lo n p o jille to d e llin e n helpo- ta a n ja k u lu tu s ta a n , kyetäkseen anti
vaan ilmestynee näistä päivistä alkaen
tu s s iitä ik e e s tä , jo n k a a la is e k s i s u u r m aa n k a ik e n m a a s ta puristam an^
viikkolehtenä. Bulletin on ollut rolike-'
■ p ä ä o m a on h e id ä t k a p ita lis tis e s s a y h - ! h y v y y d e n to is te n h altu u n . Eikä ap.
asti ja selväpiirteisesti toimitettu lehti, J
j tö ls k u n n a s s a p a in a n u t.
; lä ä n m u u lla k u in y k sity ise n omistus.
V e n ä jän ta lo n p o ik a el k u ite n k a a n ja m a a n m y y n tio ik e u d e n p o ista m ia
ja suurien vaikeuksieni ja vainojen kes Oregon-Washington alue
tä s s ä s u h te e s s a ole e rik o isa s e m a s s a . la voi t a a ta ty ö tä te k e v ä lle talonpofc.
kellä on se uljaasti taistellut m ahtavaa
komitean kokous
le p e la s tu s ta k a p ita lis m in sen kannot
kuparitrustia vastaan, voittaen siten puo pidetään ensi sunnuntaina kello 3 S illä 'k a ik is s a m a issa le p ä ä ty ö tä te k e ta v a k s i a s e tta m a s ta ikeestä. Jokaj.
vän ta lo n p o ja n h a r te illa r a s k a ita rasi-
_
lelleen joukkojen suosion ja paljon luki iltapäivällä Portlandln s. s. osaston tu k sia . N iin on o llu t ja n iin tu le e j »«n jä r je s te lm ä Ja jokainen hallita.
jo k a ta k a a ta lo n p o ja lle m aan viljemk
joita. Mutta voidakseen käydä m enes talossa. Kaikkien komitean jäsen aina olem aan.
ten ehdottomasti on tultava kokouk
tyksellisesti taistelua samaan suuntaan seen, sillä käsiteltävänä tulee ole T a lo n p o ja n a se m a S u o m e ssa ei su in o ik eu d e n , on v o im aton, vaikka sillä
olisi lehden tukena pitänyt olla voiinak- j maan paljon erittäin tärkeitä asioita. k a a n ole h elp o im p ia. S en tu n te v a t i ollsI k u in k a k in a h n a s h alu , pakoitta-
p a rh a ite n its e S u o m en ty ö tä te k e v ä t, m a a n t a!o n P ° ik aa ylenm ääräiseen raj.
kaita työväenjärjestöjä, mutta kuten a - ;
k e s k ik o k o is e t ja p ik k u tila llis e t s e k ä d a n ta a n s u o ritta a k s e e n sen ntaksetu-
siat ovat, on tietoinen ja toimiva kan-
to rp p a rit.
P ik k u - j a k e sk ik o k o is te n ; v aksl a s e te ttu Ja liiallisia veroja ui
Palkkatyöläiset ja
tilo je n o m is ta ja t v o iv at kyllä m illoin m uun n im e llisiä ra situ k sia . Ja
natusjoukko ollut liian vähävoimainen, :
ta h a n s a m y y d ä tila n s a . M u tta m itä v äan v a lla n k u m o u s, työväen asetta^
joten lehden asema tuli heti u h atu k si:
pikkuomistajat
e tu a s iitä o ik e u d e s ta h e ille k o itu u ? h a llitu s ei k o s k a a n voi olla antamatta
ensimäisen vakavamman pulan sattues-1
J21
k e rra s s a a n m itä ä n . J o s s iitä on j ta lo n p o jille ta a ttu a m aanviljeiemisoi
n e u v o s to v a lta on m o n ta
sa. Bulletin on ollut alituisen ilmotus-I k e V rta e n a ä jän
ju lis tu k s is s a a n to d e n n u t, e ttä jo llek in e tu a , n iin se on v a in talo- j keutta’ Jota niin s a n o it» pakkohuuto.
boikotin alainen ja painopaperia on sen , m a a ilm a n so d a n r a s k a a t r a s itu k s e t ja h u ija re ille , se lla isille , jo tk a o tta v a t : k a »PPa u h k a ta i U hilta pois häatä®.
onnistunut hankkia vain suurilla vai-1 s itä s e u ra n n e e t v a sta v a lla n k u m o u k - a m m a tik s e e n k e in o te lla k se e n talo k au - ■ n en ei saa n d o i tt a a niin kauan kuin
voilla ja kustannuksilla. Toivottavat» O- { «eilisten , ts a a r in a ik a is te n k e n ra a lie n poilla. T y ö tä te k e v ä lle m a a n v ilje lijä !• ta lo n p o ik a v a a n tila lla a n asuu ja siti
lisi, että lehti jälleen pääsee jaloilleen j J o h ta m a t h y ö k k ä y k se t ja k a n s a la is s o k m e rk its e e ta lo n s a m y y m in en a j . A j e l e e .
.........« l i i
•
••
•
d a t o v a t tu o tta n e e t a n k a ria k ä rs im y s - n o u sta a n p a lk k a ty ö lä ise k s i je u t u m i s - ! T a m a n vuoksi ei yk sik ään tvötate-
ja nimitetään paivalcluleksi. mm P>an i s(ä )a po„lotla kalkill(t Nouvo5to.Vo. ta. H än ei ta v a llis e s ti voi e d e s aja- * kevä ” ta lo n p o ik a , jo k a om aa vähää
kuin kannatusjoukot on saatu järjestö- nftjän k a n s a la is ille . K a u p u n k ie n ja te lla k k a a n k y k e n e v ä n s ä m e n e s ty k s e l k ä ä n k ä s ity s k y k y ä , o sa a omilla aivoil
tvksi, sillä oma lehti on Blltten orjuute- te o llis u u s k e s k u s te n ty ö lä is e t o v a t Kaa lä v a ih ta m a a n a m m a ttia k a p ita lis ti la a n a ja te lla , e ik ä so k ean a kulje ka
tuille työläisille välttämätön taistehiase. neet k ä rs iä n ä lk ä ä . L a a ja talonpoi- s e s s a y h te is k u n n a s s a , se n on m yyty- p ita lis tis e n a g ita ts io n in perässä omat
I S. S. JÄRJESTÖ
¡ja eri maitten hallitusten likeisen koske-
tuksen.
Suurimpien tappioitten arvellaan Rii
Kapifa/rsmin kansainvälisyys
nan kärsineen, mikä juuri eniten Rans-
i
“'ri,„
idässä horjuttaa,
teoksessaan
I lie »,mi.r..n»,.v
Bankruptcy ,,»•
ot e-, kan luottoa kaukaisessa
..
. J
..
„
.,,••••
n
jota
hyväkseen
kavttaen
Britannia
Rans-
pitalism
esittää Sydney n. Campion . •»
J
seuraavat tapaukset osottaakseen k a p i-jkan kustannuksella lyö mynttiä. Täm ä
! pankkikeikaus
saa näininuodoin kauas-
talismin kansainvälisen luonteen:
.
.
“ Pappien ja valtiomiesten ään ek k ääs-! k»"'"««-»»»'" luonteen, kun siihen se
ll vaaliessa lisää ihm isuhreja, haavoteh | kaanluvat i.nper.ahshset edut ja km.
liin poikiamme kamalassa Dardanellicn ¡“ n kau,ta kalkkl l,,llssa haejolehd ros-
taislelossa englantilaisen pääopnm Kons-Ptai!M't 1’Hokset ja temput tulevat pal-
; k a is v ä e s tö on ollut, p a k o ite jtu ei ai-
tantinopolissn valmistamilla räjähdys- J*’* 1 \lH s,.‘
..
.
; n o u sta a n tu le m a a n to im een e n tis e llä
pommeilla ja kuulilla. Kun englantiisi-! M,ul '-
X
JUl" “
Ensi aikoina kaikkien maitten kes-i Pu u ttc e ,,is e lla m a a n v ilje ly s ja työka-
. i • , i . !•
■
«.
i .
ä on la k k a a m a t-
»el pojal taistelivat hunneiksi ninlitte,. j h'.'dessa paljastuu vielä toisiakin puolia, i t< usta
laiset katselivat . , i- kolm
atta
Interna- ; Kiskollaan,
, u lu
, n u t jo ja k a h , u ty o ö n ss
ta
k
o
n
tu n u t, v a a n sen
näet, että Ranskan raha-asi-
tyja m iilua vastaan, lähetettiin Lontoon
tionalea suuruutensa korkeudesta, pit:i- 1 , lgäkBl a n ta m a a n ja tk u v a s ti v ilja a ja
tokilta laivalastittain pippuria Saksaan. lin ministeri Paul Doumer olisi ollut lllättä sitä voimana, joka kannattaisi ot- m a a n v ilje ly s tu o tte ita N e u v o sto v allal
ä ä n ta lo n s a ry h d y ttä v ä k a u p a lla ta i h irs ip u u n s a alle, voi jääd ä kapitalis-
m u u lla k e in o tte lu lla e lä ttä m ä ä n it tls e n riito jä rje s te lm ä n puoltajaksi 3
se ä ä n , k ä y ttä e n ta lo s ta s a a m a n s a p ä ä a s e ttu a su u rp ä ä o m a n tu ek si vallanku
o m aa liik e p ä ä o m a n a kauppa- ta i k e l - , m o u k s e llis ta ty ö v ä e s tö ä vastaan. Si
n o tte lu a la lla .
S illä n o illa a lo illa on ■ tä ei ole te h n y t, e ik ä voi tehdä venit-
e n n e s tä ä n k in e n e m m ä n k uin riittä v ä « - 1 lä in e n k ä ä n talo n p o ik a , vaikka onkin
ti y r ittä jiä , jo tk a o m a a v a t paljo n s u u s a n g e n v ä h ä tie to in e n , sillä se on saa-
le. ja e tta v a k s i so ta jo u k k o je n ja te o l re m m a n
ta ita v u u d e n
k e in o tte lu s s a n u t jo k ä y tä n n ö s s ä kokea vallanku
lis u u s k e sk u s te n se k ä k a u p u n k ie n v ä e s k u in ty ö tä te k e v ä ta lo n p o ik a voi o m a m o u k se n sille a n ta m a a helpotusta
tölle. L isäk si ovat s o ta liik k e e t tu h o n ta. K o k em u s on o s o itta n u t, e ttä m il v a ik k a im p e ria lism in rosvolaumat o-
n e e t su u ria a lu e ita , jo illa on käyty tei jo k a is e s s a ta p a u k s e s s a k u in ta lo n v a t e s tä n e e t n e u v o sto v a lla n tähän as
k iu k k u ise m p ia ta is te lu ja p ä ä lle hyök po ik a on tila n s a m y y n y t ja s iitä saa- ti a n ta m a s ta teo llisu u d e n avulla talon
käävää
v a s ta v a lla n k u m o u k s e llis te n : m illä ä n p ääo m illa y r ittä n y t r ik a s tu a p o jalle se n k a ip a a m a a välttämätöntä
kau p p a-tai m u u lla k e in o tte lu a la lla , 0/1 j tUkf a
läntiin neljännesm iljoonaa tonnia teräs-
..
kun heidän nähtensä työmiehet, jotka s a a r to k e tju a v a s ta a n . J a k a ik k i työ- i m
u u ta m a n vuoden p ä ä stä k ä y n y t n iin , i k a ik k ie n m u itte n pikkuomistajaic,
tä te k e v ä t a in e k s e t o v a t s a a n e e t lä
la. nähtävästi siinä tarkotuksessa, (.„ a !'u i sns kok» vnlt.on edut väistyä,
eivät vielä olleet katkaisseet välejään h e ttä ä p a rh a im m a t v o im a n sa , tarm o k - e tte i h ä n e llä ole o llu t p e n n iä k ä ä n j :i- Pa i,s i k u la s h ie n j a jo illa k in raui!4
brittiläiset nsetehtnnl kykenisivät valmis-
" ," n,a '■«'»■»'ysjutlua tämän
o v elilla p e tk u tu s k e in o illa elävien as«»
heidän kanssaan ja joita he .vielä toi-i k a im n ta t j a tie to is im m a t p o ik a n sa n i
tuma»» tarpeellisia nnirhuvälineitä sak- Pa nkk' k'>kauksen yhteydessä tuleekaan voivat saavansa pitdätettyä, yhä p ä ä ttä - p e e n v ih o llista v a s ta a n ta is te lu rin ta - lellä. A inoa " e tu ”, m ik ä ty ö tä te k e m a k a p ita lis tis e s s a yhteiskunnassa on
v ä liä ta lo n p o ja lla on tila n s a y k sity i
salaisten työläisten surmaamiseksi. Sllll. , l>'' Jashimaan on etukäteen vaikea san o a .; väinmin alkoivat korottaa äänensä Ill:n
s e s tä o m is tu so ik e u d e s ta , jo h o n liitty y sa m a k u in ty ö tä te k e v ie n talonpoikais
ri ranskalainen laistehdaiva "Leon O am -,' " ka, >a l»»'k’™»a ~ on asettanut Hans-1 internationalen puolesta, päättivät kes 1 -M,Itta k a ik e s ta h u o lim a tta on k e s m y ö sk in sen m y v n tio ik e u s. on se, e ttä S illä k a ik k ia n iitä k in p ainaa raskaasti
su u rp ä ä o m a n riisto , joka heihinkis
hella- «polettiin Välimerellä itävaltalai-1 ka" ¡¡«»"uksen J a v a a n asemaan ja vain
! te tty .
T a rp e e n v a a tie s s a on ta iste - h ä n e n ta lo n s a on a in a is e s s a v a a ra s s a
kustan johtajat liittyä lii niteen In te r-1 lulle lu o v u te ttu ra s k a im m a tk in u h rit. Ì jo u tu a p a k k o m y y n n in a la is e k s i, vasa- n ä h d e n voi te h o k k a a s ti puristaa si
sesta sotalaivasta laukaistulla torpeedol- «uurilla puuni.,luksilla on nykyisen pää nationalcen, jotta vain onnistuisi k is-, _ .
y k s ity ise n
omistusoikeuden,
,, . .. ...
. „ .
ra m a rk k in a in e sin e e k si s u u rp ä ä o m a l m an
tä. Seilsemäosataa ranskalaista meriso u’" " s" 'r " 1 .«"»■»»'"«t säilyttää valta- kaista siltä pois pelottavat hampaat. — v o sto v a lla n p u olella, v a ik k a N euvosto- le. S illä ju u ri tu o yk si ty ö o m istu k nsyynti- ja o sto v a p a u d e n , puhevilU
e illä .
tilasta tuhoutui. Torpeedo, joka toi sur asemaansa jutun paljastumisen jälkeen. Turvautuen kaikkien maiden opportu-! v a lta vielä ei ole v o in u t sille yhtä «eilinen v a p a u s ” a n ta a v a rs in a is ille p ih K d un
k a ik e n tä m ä n lisäksi ei sul?
inan scitscmällesuidalle urhoolliselle liit- Asian johdosta on jo kerran hallituksen nistien vanhaan aatteeseen ¡liuottivat he vähan kuin m u u lle k a a n v ä e stö lle aa- k a p ita lis te ille e rin o m a ise n k ein o n pu Rilm iään s iltä to s ia s ia lta , että kapita
asetettu kyseenalaiseksi edus-
m ä ttö m iä ta rp e ita , ty ö k a lu ja , ris ta a ty ö tä te k e v ä s tä ta lo n p o ja s ta h y
tolaiselleimne, oli valmistettu englanti , luottokin
lis tin e n tu o ta n to ja tavaravailitojar-
• ,
• n • .
f
('levänsä periaatteellisesti yhtä mieltä ta v a a a te v ä tu lttä
s- ja m u ita sen ta lo u d e s sa t a r v y y ttä p ä ä o m a lle n s a a iv a n lo p p u m a t
ia.
a
huoneessa,
jolloin
hallitus
vain
jon-
v
,
’
,
,
,
laisten pääomalla. Mitä enemmän E ng
. ................ ... .
. kolm annen Internationalen kanssa, llei- v ittav ia e s in e itä . T a lo n p o ja t o v a t ta- to m iin , s ä ly ttä ä ta lo n p o ja n n isk o ille je s te lm ä n y k y ise llä im perialism in as
kun
äänen
enemmistöllä
säilytti
toistai-1
...
,
.
.
e lle k e h ity tty ä ä n , on ajanut suut-
lannin kansa sanomalehtien ja valtio
1
•
,
1
1
‘hin
muka
tekisi
vain mieli
sen
kanssa h ä n a s ti s a a n e e t v a lla n k u m o u k s e lta t m *tä ra s k a im p ia y h te is k u n n a llis ia ve te
p
ä
ä o m a n k in lisä a rv o n saalistamisina;
siksi
nahkansa.
,
,
„
,
,
.
,
.
.
.
.
.
.
.
ro ta a k k o ja v ä lilliste n (tu lliv e ro ja n y.
miesten yllytyksestä pauhasi kaiseria
¡yhdessä harkita kysymvsta kaikkien val- v a p a a sti k ä y te ttä v ä k s e e n v ain m aan, m.
d
o
llisu u d en a u tta m a tto m a a n umpiku
s.) se k ä v ä littö m ie n v e ro tu s te n j a
jo k a en n e n k u u lu i p o rv a risto lle . H e
vastaan ja vaati sodan jatkam ista, sitä
lankumoukscllisten puolueitten yhteen-
ja a n , saa liia n k in se lv ä n käsityksen
o v a t v a p a u iu
tu u n v e e c t i ouvri
s u o ritta
m a s ta ve- ra h a p ä ä o m a n koron m uodossa. Talon-
I 1«
•
.
F|«..
..
. |
•
I UV«l
1«.vannova
enemmän joutuivat he m aksam aan kai- TYÖTTÖMYYDEN LISÄÄNTYMINEN sulattainiscsta.
lain an llmotuksen aja-»roa k a p ita iiSte ilie v ilje le m ä s tä ä n m a a s • P ° ^ l l a ei s itä v a s ta a n ole m itä ä n m uu- s iitä , e ttä ty ö tä te k e v ä n väestön no
serille voitto-osinkoa. M inkätähden? Kai-
Työttömyys Yhdysvalloissa on synnyt tus oli se, että kansainvälinen keskusta ta K aik k i k a p ita lis tie n h e iltä k iris | ta k e in o a k u in k ir is tä ä v y ö tä, p u sk e a j p e a sti h u o n o n ev a a s e m a on pelaste«t
v issa a in o a s ta a n p erin p o h jaisella ur
seri oli Kruppin tehtaan osakas. Esoissa tänyt pelottavan tilanteen. Sitä on ole yhtenä kokonaisuutena ehdottaa K olinan-: tä m ä t v e lk a k irja t on k u o le te ttu . Ta-J 1 >’h ä a h k e ra m m in ty ö tä p ello llaan , ' je
s te lm ä n m u u to k se lla , yksityisen o
h
u
o
n
o
n
ta
a
ru
o
k
a
a
n
s
a
,
p
id
e
n
tä
ä
ty
ö
p
ä
i
räjahdyskuulissann Englanti käytti Krup massa tänä päivänä enemmän kuin on nen Internationalen kanssa harkittavaksi ,o n p o ja s ta on tu ,,u t n ,a a n v iljely k sie n
m istu so ik e u d e n p o ista m ise lla , tuotat-
....« - n
l- •
1 1 n- ,
to d e llin e n isä n tä . H ä n ei voi m yydä v ä ä n sä , s ä ä s tä ä v a a te tu k s e s s a a n se k ä
pin aikn-sytykkeitä ja koko sodan ajar. luultukaan. Tammikuun alussa kaikista millä . perusteilla
n
o n v ä lin e id e n so sia liso im ise lla mat
olisi
mahdollista
muo-
.
,
„
,....
..
,
*
. . . . .
m a a ta k e n e lle k ä ä n , m u tta h ä n voi s itä k a ik is s a n a u tin n o is s a a n , ja jo s voi ti-
d
maksoi Englanti Kruppin tehtaalle palk- kaupungeista’ hankittujen tilastojen inu- nostaa kompromissielin, jonka tarkotuk-| vapaast{ v iljellä, n a u ttia e d u k see n sen i lu k silla a n k ä y ttä ä p a lv e lijo ita ja palk- o llisin im an p ian ty ö tä te k e v ä n lactt
kiota jokaisista (mmmista, jossa kaytet-ikaun nousi työttömien lukum äärä vii semi olisi ollut kommunististen periaat- tu o tta m a t h y vyydet. K u k a a n ei voi ‘ k a la isia te h d ä k a ik k e n s a k isk o a k se e n tön y h te is e n h allin to - ja m ääräy su
iän a la is e k s i. M itä kauvem m ux ne«
liin sanottua patenttisytvkettä. Neljä ja teen miljoonaan. Heinäkuun 1 p:nä ar- teiden sulattaminen yhteen keskustan iaiaa K ilonpoikaa tila lta a n . J a n iin ' lieiB täkin m ah d o llisim m an p ien e llä m u u to s viipyy, s itä u se a m p ia tuot»
kuin N e u v o sto v alta n n vapautu-1 p a lk a lla ulos ty ö tä ja h ik e ä n iin p a i
pimli vuotta kestäneen sodan kuluessa vioitiin työttömien lukum äärä Yhdysval-, taktiikan kanssa, Tämä manööveri ei ; : n pian
to la ito k s ia jä ä se iso m a a n , sitä »aa
u t u lk o isista p ä ä lle jiy ö k k ä ä jis tä , sa a j J°n k u ’n su in k in . J a e lle i h ä n k y k e n e
re m p a a n ra p p io tila a n taloudellinen e-
laukastiin tuhansia miljoonia räjähdys- loissa kuudeksi ja puoleksi m iljoonaksi.; onnistunut.
su u ri o sa P u n a ise s s a A rm e ija s s a va- k a ik k e a s itä te k e m ä ä n , h ä ä rä ä ulos
lä m ä a lm a a n tu u ja s itä pohjattomat;
kuulia.
M i l j ö ö n a n räjähdyskuuiaa
Jos Yhdysvalloissa on 35,(XM),0(M) työ- i
-----------
p a u k sia a n
p u o lta n e is ta
ta lo n p o jis ta o tto m ie s p ian oven ta k a n a . U lo so tto
m a t k ä rs im y k s e t on k an so jen kestet
p a la ta k o tiin s a p a ra n ta m a a n v ilje ly k m ieh en h a h m o s s a sa a p u u su u rp ä ä o m a
maksaa 50.000 puntaa. Sodan päätyttyä 1 miestä, silloin näemme että kuudes osa
Kuinka saattaa loiseläjien kopla pi
tä m ä ä n r iu tu n u tta ja loppuun tä v ä n ä e n n e n k u in e lä m ä lopultakin
oli Kruppin tehtaalle maksettava mil- on jo joutunut työttömäksi. Jos lisään- dättää yksityisomaisuutenaan kaikille siään . S a m aa n a ik a a n a rm e ija s ta v a k u iris
u v u te ttu a ta lo n p o ik a a k u rk u s ta , m it on s a a tu o h ja tu k s i u u sille urille.
o llis u u s ty ö lä is e t p ä ä s e v ä t
K. Xomo.
joonia puntia patenttikorvausta. Saksa- tyrnistä jatkuisi säännöllisesti samassa välttämättömät työvälineet? Millä tavoin p ta a k u a tu is n in e e t te te
h ta is iin , s a a v a t tila is u u d e n ta a m a a n ulos ja p a k k o h u u to k a u p a lla
teiset am puivat kuuh.r.iiskuilla, Joilla oli va„h,lis,a. niin kolmen vuoden kulutl.ia ,äm än iaiskuri|u„ka„ vksitviso.nais.ms ry h ty ä tu o tta m a a n e rila is ia ta rv ik k e i m y y m ään h ä n e n ta v a r a n s a ja talo n
englanlila.sen firman patentti. \ aikka olisi j«,kuinen työläinen Vlidysvalloissn
ja „„
, ’ , ä näihin ta its e ä ä n ja talo n p o ik ia v a rte n . S il sak in a m a k s a m a tt a J ä ä n e id e n v e r o je n .
iao
o jen
je n ja velttojen
v elkojen k K o orsojen
rk o je n j
loin voi N e u v o sto v a lta a n ta a ta lo n p o ta ik k ta a v n elk
molempien maiden työväestö oh villi- joutilaana.
* H •» m - -
»
<
«
.
....................... *
,
. ..
............................
.
saakka? Missä ovat svvt siihen?
s
iirtä
m
is
e
k
s
i
m
a
a
ta
ja
koko
k
a p ita
jille te h ta is s a v a lm is te ttu ja tu o tte ita .
(Kirje
M OSKOVA, keuäk. 15
tetty käymään toistensa kurkkuun lyö-
Mitä tulisi tapahtum aan jos työttömyys
lis tis ta ta lo u tta h a llits e v a n su u rp ä a - ' tie to )
,.ln .
C
la
ra
Z
e
tk
in
esitti
Syynä siihen on työkansan vihollisten va,htaa niillä / a l<'n P o jiita v ilja a ja
däkseen mäsäksi toistensa aivot, koska kaksinkertaistuisi
nykyisestä määräs-
om
an
h
o
lv
eihin.
T
o
in
en
v
ielä
loppuun
,
u
ksen
____.
•
rr,..,..
*>*... m u ita e lin ta rp e ita te o llisu u d e ssa ty ö s
n a is te n
tasa-arvoisuuskytif
Jeesuksen Kristuksen palvelijat ja val tään? Mikään ei näy sitä estävän aina- t n n omainen järjestyneisyys. Tata n y k y ä, kenteleviä varteB jo k a in e n saa työs k u lu tta m a to n ta lo n p o ik a sa a silloin m y k se s tä se k ä s iitä , onko konin to
tiomiehet käskivät niin tekemään, antoi ¿aan muutamien kuukausien aikana, 1 1 ole ainoatakaan kapitalistista maata, k e n n e llä om aa e tu a n s a ja sa m a lla yh- y r ittä ä sa m a lla tila lla , jo s k y k e n e e tis te n p u o lu eid e n p a rla m e n teissa ta -
riittä v ä s ti r a a ta m a a n ja p a lk k a la is ia n
Saksan hallitus Englannin asetehtaille G
»ään merkkejä “norm aalitilaan” pa jossa kapitalistit toimisivat yksitellen, te is ä e tu a s ilm ä llä p itä e n . J a jokai- sa h ä ik ä ile m ä ttö m ä m m in riis tä m ä ä n , te lta v a n a is te n yh d en vertai» ti ud*r
prosentia palkkiota jokaisesta patentti- lautinnisesta ei ole olemassa. Olot huo eristäytyneinä yksilöinä. Päinvastoin jo- Ren on velv o llin en ty ö sk e n te le m ä ä n . v o id ak seen su u rp ä ä o m a lle sen v a a ti p u o lesta . S e lo sta ja n käsityksen
k a a n on tä m ä ta is te lu tarpe<!l;n';
kaincii heistä i'.n ehdottomasti työnanla-!
kuluttajia et voi „Ha. kokka
kuula ruiskusta.”
nonevat päivä
E lle i h ä n k ä ä n sie llä , m is s ä p o rv a risto lla on vai'-
•
- . päivältä,
- - tyytymättömyys
-------------- -------------------
---------
.
.
J
: työn te k e m in e n on e lin ta rp e itte n sa an m a t lu n n a a t h a a lia .
A se tta e ssa m m e
untii
yltyy ja kapitalistit ovat voimattomat ti- P‘JarJ‘*-'‘h)n jäsen. Ja juuri nämä työn- nin e h to n a , ellei ole ty ö k y v y tö n , jols- siilien ky k en e, k äy h ä n e lle k u te n edel- j k ä 8 issä ä n .
tä
jä
lle
e
n
.
T
o
isissa
ta
p
a
u
k
s
is
s
a
siir-
naiK
ten
p
o
liittis
e
n
yhdenvertai-uudrtl
lunnetta muuttamaan.
¡antajaliitot pitävätkin kaiken käsissään, i ta ta a s y h te is k u n ta ilm an m u u ta pl-
JÄTTILÄISMÄINEN PANKKI-
ty y v a s a ra n a lle Jo u tu n u t tila suur-1 vaaU m ukM jn
e ro a v a t
kommun -
Nykyiset olosuhteet tekevän enemmän ! <>manv}R kymmentuhansia uskollisia a - >taa huolen.
SKANDAALI
¡m
a
a
n
o
m
is
ta
ja
lle
,
Jo
k
a
p
a
re
m
m
illa
kei-
p
e
ria
a
tte
e
llis
e
s
ti
s
iin
ä
dem
okr.
T ä m ä n y m m ä rtä ä v e n ä lä in e n ta lo n
agitatsionitvötä
kuin
voisivat
m
itkään
•sinniicbiä’
j
°
lka
PaIvelcvat
heitä
oman-
¡n
o
illa
ja
ta
ita
v
a
m
m
in
sp
o
rta!
i
se
era
tu
l-1
te
n
Jopa
sosiaH
dem
okraai:
Muuan ranskalainen pankki, nimeltä
p ä ä p iirte is s ä ä n .
Se hy v äk sy y
Kunkin kapitalistisen poika
v a a tim u k s ista .
Nais
sen. sillä s e tie tä ä , e ttä la isk o in a ja ¡la v ilje ly s ta v a lla se k ä p a lk k a la isiin p „ oi„ e iden
Kiinan reollisutispankki, on joku päivä palkatut agitaattorit. Niiden jatkum inen tunnontarkasti.
maan
koko
taloudellinen
elämä
on
e
ri
s
o
v
e
lle
tu
lla
ta
y
lo
rsy
s
te
e
m
illä
p
u
rista
t,
i
p
o
liittin
e
n
y
h
d
e
n
v
e
rta
is
u
u
s
«
f L*
y le llise sti e lä n e e t tila n h e r r a t ja pank
sitten sulkenut ovensa, velkojen ollessa 1 jouduttua nopeasti kapitalistisen järjes
e
n
e
m
m
än
lis
ä
a
rv
o
a
p
ä
ä
o
m
a
lle
kuin
iniln
iBte
illa
ole
lopullisena
pa-e
näisten työnantajajärjestöjen: svndikaat- k iirit o v a t a in a e lä n e e t ju u ri ta lo n p o
ennakkotietojen mukaan noin K(M) miljöö telmän hajoamista. Se on jo niin laho,
tien, trustien ja suurten pankkiyhtymien ja n k u s ta n n u k s e lla jq m u u te n k in o l ’ ta lo n p o ik a s itä ra s k a im m illa k a a n pon nä> v aan a fn o a s(a a n keinona,
ettei
tahdo
pysyä
koossa
millään
pönki-
n istu k s illa a n s a a tto i te h d ä .
¡h e lp o tta a t r t s t e l u a n a iste n v .p e f
nau frangia enemmän kuin varojen.
täydellisen määräysvallan alainen. Nä lee t ty ö tä te k e v ä n ta lo n p o ja n p a h im p i N äin on ta lo n p o ja n a se m a S uom es- m foeksi ta lo u d e llis e s ti ja > ' »k®
tvksiitäkään
maitmantaloudidlisessa
m
er
Pankin johtajia on m.m. Ranskan uiko- '
n a v its a u k s in a . S iksi se on kestänyt,
mä liitot omistavat kaiken ja m ääräävät r a s k a a t k o e tte le m u k s e t a lis tu n u t vil sa. Y k sity iso n iistu so ik eiis on h ä n e l l e 1 n a llis e s ti.
kit
vk
sessä.
S c h e id e n tan n it n
asiain sihteerin Philippe Berthelotin veli
kaikesta.
v
a
in
s
ä
ä
lim
ä
ttö
m
in
ru
o
sk
a
m
itä
a
ja
-
p
o
rv
a
rillis
e
s
s
a
dem okratiat- :i m«?
ja n pak k o -o tto ih in , k o sk a se on o llu t
Andre Ri-rthelot.
¡te
lia
s
a
a
ttä
a
.
M
aan
m
y
y
n
tio
ik
e
u
s
ei
keinon
n
a
ise
n
vap
au ttan i! ek
v ä lttä m ä tö n tä ra s k a a n a ta is te lu a ik a n a .
TYÖVÄENLEHTIEN VAIKEUDET
Pankki on alunpitäen perustettu Rans
T o ise lta puolen on ta lo n p o ik a n ä in ä '
h ä n e lle e d u k s ia eik ä siu n a u k se k - p u m a tto m ie n so s ia lis tie n p it o !
— Sosialismi ei kuulu salonkiherroillc ta is te lu v u o sin a k in s a a n u t y h ä uudeJ- i
kan imperialismin etuja ajam aan kau Tarm okkaasti työväestön luokka-asiaa
se p ä in v a s to in on h ä n e lle k a rk e in ju u tu n n u s ta a k s e e n porvari
kaisessa idässä. Sen takana ovat olleet ajavien työväenlehticn ylläpito on vai eikä ammattipolitikoitsijoille, se kuuluu iie e n to d is tu k s ia s iitä , k u in k a .kävisi, k iro u s Ja p a h in v iis a u s ; se a n ta a m o k ra tia a a in o a n a keinona pi
Päivälehden kustantaminen työtätekevälle köyhälistölle. Se kuuluu j°8 v a s ta v a lla n k u m o u k s e llis e t, olkoot su u rp ä ä o m a lle m a h d o llisu u d e n p u rit- tä v ain y h te n ä n iis tä moni
Ranskan •huomattavimmat raham iehet ja valoista.
joukoille jotka raatavat aam uvar- n e av o im e sti k e n ra a lie n ta i su u rk a p i- ta a ty ö tä te k e v ä s tä ta lo n p o ja s ta vii- n o ista . K o m m u n istit k a ■ •
sillä on ollut likeisiä* vuorovaikutuksia : kysyy melkoisesti varoja ja kun työväen- niille
lv iis < s u l-i
4 1 ♦ ;
*11 - n ,
ta lis tie n h a h m o ssa e s iin ty n e itä ta ik k a : niem enkin m eh u n kuin k y p s ä s tä he- a n k tn h y v in , e ttä kovha! • -n
Ranskan ulkomaaviraston kanssa. Pank- lehden kannatus riippuu kokonaan vä
? \
1 <liss<i, pc o i <1, anenshevikien eli s o s ia liv a lla n k u m o u k -i ä i m ä s t ä k o n sa n a a n . Se a n ta a tilai- tu u ri y k s is tä ä n voi vapain >
ki on kauan aikaa ollut vararikkoisessa 1 aitomista työläisistä, edellyttää sano IIH tsisSci j j m enen ulupoillä. Se kuuluu «¡eilisten k aa p u u n p u k e u tu n e in a , s a i - ' su u d e n v e ro tta a ta lo n p o ik a a loppu- i sen. Me se litä m m e km m uc; Bi
•
•
•
s lv a t v a lla n k ä siin sä . S iitä on koit- a ja tto m iin a iv a n “la illis e s ti” , sillä el- te n ta is te lu n olevan vain v: , t
tilassa, mutta sitä on salattu ulkopuoli- n»alehden taloudellinen menestys lujaa koko maillUUll proletariaatille.
n p o ik a ja k s a k a ik k e a h ä n e n k ö y h ä lis tö n ta is te lu s ta poliiOt-eB « j
Köyhälistöä ja sen toimintaa ei saa fih ak iiaisten h a llitu s S ip e ria ss a , deni- s lei e lk ä ta ä lo
silta ja salaamisessa on avullisena toi- työväestön järjestyneisyyttä. Ellei leh-
n s ä p a n tu a v e c o tu sta se k ä kor- lan v a lta a m ise k s i ja kovha! ’ > id
k in ie n vvrangelien y. m. s. h a llitu k s e t
minut ulkomaavirasto, jonka luotolla den takana ole tietoisia kannatusjärjes- ’\tk l ä teorian kaavoihin, niin a^vok-. e te ja s s a j a e n g la n tila is A a ra e rik a la i6 -j k ° t a s u o ritta a k ä y ttä ä k a p ita lis ti, jo- ' ta tu u rin p e ru sta m ise k si. S SfD A
pankki on jo pitkän aikaa huijausta töjä. on työväcnlehden julkaiseminen kaita kuin ne ovatkin, Liälllä, jokapäi- ten so sia liv a lla n k u m o u k se lliste n ja ; ka on
v e ro je n e ttä k o rk o je n k een Z e tk tn kuvaa naisten 4.*e*
Bât*5'
hurjottanut mitä laajimmassa »uittakaa- melkein mahdotonta. Tämmöiset lehd«-t vainen elämä on teorian teoria, ja sille m en sh e v ik ie n nim en v a rjo s s a Pohjois- n ta ä ra ä jä h y v ä k se e n m aa n m yynti- et- k a p ita lis tis is s a m aissa. <
V
en
äjällä,
a
n
ta
n
e
e
t
k
o
u
ra
a
n
tu
n
tu
v
ia
*ä
o
s
to
o
ik
e
u
tta
,
s
iir
r
ä
ttä
ä
pakkohuu-
k
ä
rs
iv
ä
t
k
a
p
ita
lis
tis
e
s
ta
vassa. Mahdollista o i k myöskin, että joutuvat porvariston hillittömän vainon on annettava vapaat kädet. Sosialismi o p e tu k sia . K a ik k ia lla noiden halli- to k a u p a lla m aa n jo k o o m aan ta ik k a P o rv a rillin e n d e m o k ra tia act i2
Ranskan valtion varoja on tämän laitok alaiseksi ja porvaristo turvautuu k a ik -;0,1 olevassa elämässä, niinkuin veri li fu k sie n v a lla s sa o lleilla a lu e illa o v a t jo n k u n to ise n ty ö tä te k e v ä n talonpo- sille v a in k u o lleen , pap^r Ha
sen lopullisissa keikauksessa menetetty kiin mahdollisiin keinoihin vaikeuttaak-'
se elävöittää yhteiskunnan sai-1 talonpojat ja työläiset nousseet n iiU jä n n im e e n .
ta s a -a rv o isu u d e n .
M itä t e r
o sa n o tto o n p o liitti «• i
tuntuvasti.
seen työväen luokkataisteiulehden talou- rasta ruumista ja antaa sille tarpeelli- v a sta a n . S illä nuo h a llitu k s e t o v a t E i m ik ä ä n m uu kuin k a p ita lis tis e e n
sen
suoneniskun
—
kumouksen.
_
Revo-
aina
^oko
-'O
hkeam
m
in
tai
v
a
r
o
v
a
m
y
k
s
ity
is
o
m
is
tu
s
o
ik
e
u
te
e
n
p
e
ru
s
tu
v
a
l«tuu
t ä tä n y k y ä ain o a staa n VK»
Joka tapauksessa on Kiinan Teollisuus- Hellistä asemaa. Tilapäiset vaikeudet,
m
in
p
y
rk
in
e
e
t
riis
tä
m
ä
ä
n
ta
lo
n
p
o
ja
lta
jä
r
je
s
te
lm
ä
,
voi
s
a
a
tta
a
talo
n
p
o
ik
a
;.
Qen
Y
h d y sv a lta in parlam *n
pankin vararikko saanut aikaan suuren- kuten esimerkiksi suurem m at työnsei- lutio.
sen to d e llise n isä n tä v a lla n , jo n k a t a n iin ra s k a a s e e n ta lo u d e llis e e n riis- lä n n is s ä a n n e ttiin naisi! •
moisen hälinän ja skandaalin ja edusta- saukset, vaikuttavat heti työväenlehden
lonpoika v a lla n k u m o u k se ssa s a a v u tti. to n a la is u u te e n . T y ö v ä e n v a lla n k u m o u s ' ä ä n io ik e u s , Joka on sidottu : '
jahuoneessakin sen seuraukset ovat tul- talouteen.
— Kapinoiminen vailRsevaa hallitus- Eivät he ole voineet, eivätkä koskaan el k o sk a a n voi (e ik ä se jo k a ta h to o vuoden r a ja a n . E nglannin alalle
leet näkyviin. Porvariston äärimmäinen
Nämä seikat ovat syynä Butte Bulle- järjestelmää vastaan on aina oikein ka- voikaan to»®!® m enetellä, s illä nehän p o ista a k a ik e n to ise n ty ö n tu lo s te n n e e s s a istu u m yöskin yksi ainoa
K a u p u n g in v ira sto is?a ei
^ v a t J ? 1811“ 4* , k a p ,' a ,,8 t‘- riis tä m is e n vo isi s e lla is ta y r i t t ä ä - ; n en.
vasenimisto ja oikeisto on liittynyt yh- tinin nykyiseen ahdinkoon. Lehti on jo pinallisten mielestä ja aina väärin n i i ^ se en kl y J k sity
iso m is tu s o ik e u te e n penis- k ä ä n ) s a a tta a ty ö tä te k e v ä ä talonpoi- n a is ia m is s ä ä n Jo h ta v issa v>roi
teen vaatimuksissa, jotka tarkottavat kuukauden päivät ollut lakkauksissa, il- 1 den mielestä, jotka ovat hyökkäyksen tuvanjärjestymän’jTsitä ta a s r t T o i k a a niin ra ja tto m a a n o rja n tv ö h o n V ain N eu v osto-V enäjällä on
pankin asioitten perusteellista tutkimista mestven ainoastaan iimohislapun kokoi-: alaisia. Mikään toiminta ei voi olhk-eh- j a ja te lla k a a n m u u te n k u in ta lo n p o ja n kuin k a p ita lis m i on se n p a in a n u t. E i a s e m a k o k o n a a n toisenlainen ••••*
ja karkkien syyllisten rangaistukseen sena silloin tällöin, säilyttääkseen posti- dottomasti oikeaa ja ehdottomasti vää- ja ty ö m ieh e n to d e llise u isa n tä v a lla u m itä ä n m u u ta u h k a a k ä y ttä m ä llä k u ,n B re s t L ito v sk in rauhannetiT®rte
p a k k o h u u to k a u p o in tila lta pois h ä ä ta - k u n n a s s a sa m a n arv o isen a ja? ec*'¡
saattam ista.
oikeudet. Lehden julkaisem inen päivä- rää. (“Kahden oikeuden välillä ratkaisee p o ista m ise n k a u tta .
Ei m ik ä ä n m uu kuin V en äjän ta lo n m istä ja se n tuon tu o s ta k in to te u tta - P o rv a ris to ta h to o p itä ä nai»'-« ti**J
Tätä vaatimusta ei niinkään paljoa lehtenä on paikkakunnalla vallinneen voima." — Marx. Pääoma I osa.) — p o ik ain s u h ta u tu m in e n T y ö v äen N e u
nim en voi pa k o itta a ty ö tä te k e v ä ä ta- m ä tto m y y d e s sa ja jä ttä ä hänet
painosteta itse petoksien takia, sillä n e -; työnseisauksen takia käynyt mahdotto- Dietzgen
v o sto -v a lta an . ole n iin v a rm a u a todis j l o n p o i k a a p in n ts ta m a ä n r a ja tto m a s ti d e s sa k iin n i, sillä se tietää
MoskoVCUl lUliskonpreSSl