Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 18, 1921)
h iv If i ' No. 166 Maanantaina» Heinäkuun 18 p.— Monday, July 18th« koetan vain kuvata ensim äistä vaiku- sen suurista teoista, m utta hänen mj*, jen toisiinsa sulautumisen ja teknillisen politiikkaa, jossa mahdollisimman tar leim aa tähän m ennessä. J a vaikutel- lipiteensä on, ettei kellään Amerikan (T H E C O M R A D E ) kehityksen seurauksena, jota luonnolli- koin valtiovallan luokkaluontcen särm iä J man päätulos on ihm ettelyn tunne — työväenliikkeen miehellä ole oikeutta T h e organ of the Finnish w orkers in the W estern s e s t » e n t i s t ä V o im a k k a a m m in s y s ä ä e - ja ham paita on koetettu salata. Tässä m elkeinpä kammon tunne — täm än puhua kovin äänekkäästi Venäjällä, m ullistuksen valtavuudesta ja sen his- "Minä tunnustan", sanoi hän mj. '« " P ä in vielä finanssikapilalism in vai- parlam entarism in kotimaassa on paria- toriallisesta m erkityksestä. nulle, “e ttä tunnen itseni kovin yj. by th e W estern W ork m en's Publishing S ociety, la l) V a h v i s t u m i n e n . m enttaarisia peruja tarttunut työväen Hulet W ellt Venäjällä Jotain sam antapaista näkyy tunte- häpätöiseksi." Ja minun vastaava a. q s L M « » ■ c l m .A U s . « ¿ ä l » h s OlnS 1 Kun vicki tarkastelemme lyöväeuluo- luokankin keskuuteen J a sen luomassa Tunnettu seattlelainen toveri H ulet van myös William Z. Foster. Hän jatukseni oli, että hänen sanansa ei Z----737---- m ------- z--- r~7— 77—7---- r~37— kan yhteiskunnallisen taistelun, luokka- sameassa vedessä ovat kasvaneet nykyi M. Wells, joka lähti Venäjälle, edus ei tyrkytä neuvoja eikä m ielipiteitä vät osottaneet ainoastaan Venäjää set Englannin ammatillisesti järjesty taen Seattlen työväkeä punaisen ta kukonvarmuudella, vaan osottaa miei- vallankum ouksen suuruutta, mutta .. ■ ...................... -............. ... taistelun ehtoja ja edellytyksiä, niin EDITORIAL STAFF huomaamme, että tässäkin itse kapita- neen työväestön am m attijohtajat. Näit loudellisen kansainvälisen kokouk ty nyttä häm m ästystä. A m erikassa o- myöskin miehen suuruutta, joka na Sulo K. E .,|is|jn c n k ehilys a ih e u tta a scn e t|ä ,yö. ten aatem ailm an mukaan yhteiskunta- sessa, on läh ettänyt Moskovasta U- lemme antaneet Fosterille tunnustuk- j lausui. ... . . . . . . . - n , -i i nion Recordille seuraavan kirjeen: ----------- Of|i" , 65. Edj|o,u| „2 . Iäisten täytyy esiintyä joukolla, huomi- jarjeselmaa ei voi olla olemassa ilm a n . Ylel„ enälälnen aramattiiiit,oien Phonea: (K)n ottam atta am m attialoja tai teolli- kapialismia nykyajan tuotantokaudella ■ kongressi , on parhaillaan koolla; ja E ntered as secon d -class m ail m atter July td , 1912, suusaloja. Työttömyys, yleinen sorto ja ja siksi ne nyt ja vastaisuudessakin tu- minä tulen siitä kirjottam aan; sitten at the Post O ffice at A storia, O regon , under the taantumus ei koske vain jotakuta am levät johdonm ukaisesti johtam aan Eng- seuraa kom m unistinaisten mailman “ R u u m iillisen ” ja “ h en k isen ” ty ö n sisältö, laatu ja suoritustapa kiinnit- A c t o f M arch 3, 1879. v a la isem isek si. tää ty ö lä isen m ieltä, mitä vähemmin m attialaa, eikä jotakuta teollisuuden lännin työväenliikkeen liikehtimisen un- kon8re88’: sitten Kolmannen inter- nationalen kokous; ja viimeksi am Kirj. Julius H ev esi. hän nauttii ruum iinsa ja sielunsa v0). Itsenäisten unioiden yhdis alaa, mutta ne koskevat koko työläis- miin, joissa kapitalismin olemuksen säi m attiliittojen kansainvälinen kokous, m ia k y syvästä ponnistuksesi." I luokkaa. Ja siitä syystä me näemme- lyminen tulee pyinään turvassa. jossa m inäkin tulen olemaan edus K ö y h älistön saatua vallan U n k arissa (M arx: P ääom a I. siv. 140) täminen Minulla on soma huone k äytiin erik oisella innolla ja terä ’ k in, että esim. työttömyys on sellainen " H en k isen " työn tekijä, joka (mi- Mailman proletariaatin käsityskanta tajana. L uxissa, joka on erikoisesti ulko- v y yd ellä tu tk im aan k ysym ystä tu o t tä suurim m alla tarkkaavaisuuden«) -------------- yhteiskunnallinen syy, joka pakottaa O H tässä suhteessa viimeisten vuosien ' m aalaisia vieraita varten varattu ho- teid en jaosta. S illoin su kelsi m yös asettaa tuskin m illigram m an pamoi- Tässä maassa on lukuisa joukko se i-; työläiset ryhm äkunnallisesta toiminnas- esille k y sy m y s siitä', kuinka " h en k is sen v a lo la n g a n hehkulam pun lasisy. laisia unioita, jotka eivät kuulu vanhaan yleiseen ja yhteiseen esiintymiseen taistelujen ja myllerrysten aikana kui- telli Täällä on melko paljon amerika- tä" ty ö tä on a rv o stelta v a . "Jokai d äm een, suorittaa eh k ä suuremman ammattiunioiden liittoon eikä 1. W. \ \ :n. joukolla, luokkana. Täytyy perustaa eri- tenkin melkoisesti m uuttunut ja eronnut lai8la ja englantilaisia. Meitä syö- nen teh k ö ö n työtä k y k yn sä m ukaan." "henkisen" p on n istu k sen ja tekee eh Monet niistä ovat sekä jäsenm äärältään koisia neuvostoja eri työväenjärjestöjen va nilojen johtajien pikkuporvarillisesta tetään ja hoidetaan hyvin. Teatteri- 1 äm ä vaatim u s to teu teta a n y h te is kä väh em m än ruum iillista työtä kuu että vaikutusvallaltaan suurempia kuin edustajista. Kun porvarit hyökkäävät käsityksestä ja siksi mahdollisesti oli tä- l p iltte jä jaetaan meille m aksutta. k u n n allisessa tu otan n ossa ja " jo k a i "h en k isen " ty ö n tekijä joka laskee tarpeen osoita- , ' Saamme . _ tehdä , tutkim usm atkoja min . n en saa palkan työn sä m ukaan" s. o. ja m erk itsee, kuinka paljon vaiolan- jälkim äinen koko m aata käsittävä teol- työväestön kimppuun julistaen järjesty- im i äskeinen * kokemus . . . . 'n e vain haluttaa tarvitsem atta m äk h än elle jaetaan tu otteita työtä v a sta a kaa y k sity ise t ty ö lä iset käyttävät heh lisuusunioiden* liitto. Monet näistä uni- misen laittomaksi j.n.e., niin me havait inään Englannin laajoille tyovaenjou- 1 saa rautatiekyydistä. Minulla on vassa m äärässä. T äm ä n y k y isen ä k ulam p p uja valm istaessaan. Epäile- uista ovat myöskin toim intakykyisiä,' seinme, että tällaiset itse asiassa johta- k o llit', että SCIl Oli \ cilttäm ättci t e h t ä v ä ' ruokapilettikin, joka myöskin olkeut- ' «¡¡rtym isaikana tu otan n on jo h ta v a n a i m ättä on lam punvaim istajan ’ ruu taistelevia ja edistysmielisiä. Näiden u- Vat suureinpienjjoukkojen voimien ko- selvä pesäero entisen suunnan ja entis- taa saamaan kolme naulaa m akeisia j penaattecna ( 8 t , että köyhälistön m iillisen " ja kirjanpitäjän "henkisen" liioiden sisällä on tavattoman paljon hy- koamiseen yhteistä vihollista vastaan. Ja ien johtajien kanssa, jos mielii vastai kahdessa viikossa. Minä annan sen j diktatuuri k oettaa to teu tta a tätä p e- ty ö n välillä p ienem p i ero kuin sepän parturille ja hän' ajaa partani va- riaatetta). Sillä vasta ihm iskunnan vää työläisainesta, teollisuusunionismin ennen kuin työväenluokka kaikissä nais suudessa oppia voittamisen taidon yh- päästi. Lukuhuonetta hoitava pieni ed istyttyä k ork eam m alle siv eelliselle ja p u u sep än työsu oritu sten välillä, vaikk ak in näm ä m olem m at ovat "ruu ia myöskin vallankumouksellisten katso- sa suhteissa voi m itään voittaa ja ennen teiskunnallisissa taisteluissa. Näihin asti ¡nainen hankkii pyynnöstä minulle tasolle, voi kom m u n ism in h en g essä m iillisen" työn tek ijöitä. Jako "henki muksien edistämiseksi työskenteleviä, kuin se voi toteuttaa historiallisen pää ovat pettureista annetut varotukset kai säännöllisesti kaksi päivälehteä. kasvanut uusi su ku p olvi ajatella tu o t seen" ja "ruum iilliseen" työhön (täs- K atuvaunuja ei voi pitää käynnis teid en jaon tap ah tu van siten, ettei j o sä on k y sy m sy vain tuotannossa il. Nämä itsenäiset uniot näyttävät tällä m ääränsä sen täytyy luopua xikkitoimin- kuneet kuurojlle korville. Sitten sodan sä täydessä laajuudessaan, koska oa kaista palkita tekem än sä työn , vaan m en evistä ty ö ^ ijeista ) ei ole omiaan .. . .. .... haavalla hallitsevan, Amerikan edistys nasta j a asettaa luokkatoiminta ja luok- päättymisen on Englannin tvöväenluo-. .... . "tarpeittensa m u k aan." K öyh älistön ero itta m a a n ty ö la jeja toisistaan. Niil mielisten unioitten pääasiallista voimaa, kajärjestym inen kaiken johtavaksi ja kdllc Kftynyt selväksi, että työ\äenluokuil 1 keelläolevat vaunut ovat vapaat kai- diktatuurin ta lo u sp olitiik k a vaatii j o le ei voi siten m äärätä min jyrkkiä vaatimukset eivät enää voi pysähtyä kille kuka Aaan viitsii niihin kiivetä. kaiselta ty ö tä , h yöd yllistä työtä. K aik- rajoja, että yh teisk un n an tarvitsin Ilman niitä aineksia ei päästä valtavaan kaiken m äärääväksi. — Eteenp. taloudelliseen luokkajärjestöön, jolla on tuntipalkasta ja työpäivän pituudesta rä- ' Lyhyesti sanottuna raha on tä lli yhte»ikunn«lli»et edut, jotka koko- eri tavalla p alk ita erilaisia ihmistoi DDf^AKTKTi hiseiiuseen ja tämän tuosta se onkin y- . hetkell‘l melkein pois k ä y tä n n ö stä .! naan tai vain O8au,i vapauttaisivat ih- m innan m u otoja. merkitystä taistelussa työläisten tilapäis BRITANNI- , . ., , . . . . . . . ' A enajällä vallitsee “pjok-järjestelm a’ , ; m iset työstä, o v a t lakk au tetut. P y ri- TAPPIOISTA OPPIVAT H a lu tessa n i m äärätä eri hedelmien ten vaatimuksien puolesta kapitalism in' leisniaihnallisissa kysvmvksissä ilmaissut . - ¡Jok* tark o ttaa Sitä. että hallitus jakaa ' tään m äärääm ään k aik ille sam a ty ö - ravin toarvon , en tietystikään ryhdy ANKIN TYÖLÄISET VOITTAMAAN kantansa mahtina, jolla OII poliittista ; yleistuotteet niin tasapuolisesti kuin ! m äärä (p a k o llisen a ty ö n ä ). Suori- aikana ja lopullisessa taistelussa. tark astelem aan hedelm äseosten (mar- Juuri päättynyt Britannian kivihiili- kanlavuutta. Täm än seikan alkavat yhä suuremmat Vanhat am m attijohtajat {se on mahdollista koko kansalle, niin < tetun ty ö n arvo palk itaan lähim ain n ie la a d ien ) ravintoarvoa, sillä nuhin piirit käsittää. Niinpä idän kutomoteol- lyoläisten lakkotaistelu oli mitä ankarin ovat kaiken aikaa koettaneet pitää s itä lettä siinä kamalassa tilanteessa, mi- s{ten< etta o m a s ta su o ritetu sta työ-, on sek o itettu erilaisia hedelmiä. Iällä i p ä ä ttyes8h , paljoudesta m ak setaan e r ila is i, palk- tavalla ei lu o n n o llisesti saisi selville lisuudessa toimivat uniot puuhaavat yh kokemus Britannian työläisille. Heidän poissa tältä alalta ja kun nyt pääasial- ; bin ^ T . J°Ut'l .. . i i - , li- • i • i 011 olemassa ainakin yksi poikkeu.-» ( koja ja ty ö n tek ijä t jaetaan eri luok- eri h ed elm ien ravintoarvoisuutta. teistoimintaa. Multana on tietysti van- ¡urheat ponnistuksensa menivät pääasial- hsestl yhteiskunnallisista muutoksista, niissä yhteiskunnallisissa järjestel kun työn lajin m ukaan. (A m m a t- M äärätessäm m e ihm istyön eri lajien hoillisiakin, m utta niidenkin täytyy tai- lisesti hukkaan, sillä lakko lopultakin sellaisista kilin kaivosten kunsallistutta- j missä, joissa kuolema ja nälkä vallit -i titaid ottom iin , am m attitaitoisiin, vir-i arvoa, tä y ty y m eidän varoa seiki- puu liittoutumishankkeihin. Nämä uniot päättyi kurjaan kompromissiin, luisesta j.n.e. syntyi yhteenotto työväen- j see yhdessä päässä ja juopunut m ä s- i kam ieh iin j. n. e .) T äm ä y lein en j a t s ia h ed elm äseok sia, kuin ovat nykyi- ¡p ä ä a sia llisesti M m. ty ö v elv o llisu u s, set " k ä sitteet” "henkisestä" ja "ruu- ovat: Tavataan sanoa, että m itään ei oh? luokan ja kapitalistiluokan välillä, „¡j,, säys toisessä PääHdä- i? | lt II’ .». »»*• 1. I* •• ! Tekee kerrassaan oudon vaikutun- jota kaikin k einoin p yritään ään m iiliniesta” ty ö stä . Eri työlajien tut- American Federation of Textile Opera-I niin pahaa, ettei siinä silti jotakin by • <11 a n lu o n n o llis ta , e itä k a p i t a l i s m i i n sen, kun kuulee itseään vieraan ter- yh tä suureksi, aih eu ttaa eh d tekem ottom asti ! k im iselle on etsittävä toinen peruste, ti ves, Amalgamated Lave Operatives, vääkin olisi. Tässä tapauksessa se ai- imeytyneet työväen '‘johtajat” työväestön vehtbän oikealla nimellä 10,000 mai k ysym yk sen siitä, m iten erilaisti* ty ö tä ' jon k a nojalla ne voidaan määritellä Lnoni Fixers Association. American As- nakin pitää paikkansa. Britannian kivi asan pettivät. — Britannian suurten työ-pin PaäS8ä kotoa. Tämä sattui kolme ( on arvosteltava E rittäinkin oli vai- yhtä selvästi ja seikkaperäisesti kuin väenmassojen kerti'a ennenkuin pääsin varsinaiseen kea m äärätä niin sanotun “ ruum iil- om ena ero teta a n päärynästä. kovin timi of Kull Fashions Hosicry •* ! hiili työläiset kärsivät miltei täydellisen * _ täytyi _ _ tästä kuitenkin saa. am <i.„ . i.„i. 1 . lisen ” ja n. s. " h en k isen ” työn suh- erikalaisten koloniaan, m 11._ ikä , käs.t- W orkers, Body Brussels Weavers, M edia-i tappion kaikissa niissä vaatimuksissa, I da havainnollinen ja kouraantuntuva ko- ¡’"ä 11 aä Lux in ja hallitustoim istot, joissa detta. T ässä kohdin m enivät m ielipi- nical W orkers l nion of Amsterdam, joilla tavalla taikka toisella oli yhteis- kemus ja se tuli juuri päättyneessä k a i-i am m erikalaiset työskentelevät. teet hajalle. V ä iteltiin mitä tuim im - M arx ei teh n yt tätä virhettä. Siksi Tapestry Carpet W orkers l nion & Assd. kunnallisen muutoksen leima ja poliit- vostyöläisteil lakossa. ; Ensi kerran se tapahtui pienellä min “ henkisen” ja "ruum iilleen" työn i oli hänen tutkimustapansa liian tark Silk W orkers, Amalgamated Textile lista kantavuutta, ^N’iin katkeraa kuin K '.m i I l i u l i c 1 J , 1’ »" 1 1 1 •'lIJat'ep> säkillä, jossa muuan m ies ; sam an arvoisu ud esta. R uum iillisen kaa ja h ark itsevaa. T osin hän ei K a p ita lis tin e n . s a n o m a le ■ h d is , tö on k a tit- tervehti m in in ua ua v v a as ta a a n n fn lo v a a s sta ta ju- il! työn tekijät . L . sen o ik I eu tetu . . n s p aljoa .................. , | te r v e n ti m sta tu le v esittivät perusta niistä toista, joit« W orkers. • luo tappio epäilem ättä nousevalle val- ta mailman riem uinnut Britannian ki-! nasta juuri kun meidän juna o li lah- vaatim uksen, että hen kisen työn tek i-i '.'henkisiksi" kutsutaan. tuntee Alotteen unioiden yhdistämiseen on lankumousliikkeelle onkin, niin siitä \ 1 IIiIleI)kaivajien tappion johdosta, selit- |dÖ88ä. Sitten kohtasin I ietarissa C-,»joitten tulisi laadultaan helpom m assa vaan "yk sin kertaisia" ja H "m än onipu.- tehnyt Amalgamated Textile W orkers huolimatta Britannian raatajaluokka • ä e il, että siinä ’'sosialismi joutui häviöt- i-^-WHaisen merimiehen, joka työssä suorittaa yhtä paljon työtä sem pia", "k ork eam pia" tö itä . “ Mow- tunsi minut, ja Moskovan kadulla mi kuin hekin. liiton jäsenistö, jonka kehotuksesta näi- tästä tappiosta ja itse taistelun kuhista 1 H e vaativat ed elleen , p uolin en ty ö on y k sin k ertaisen tjon le ja individualismi ratkaisevasti pääsi nua tervehti Beckv Beckin aviomies, että hen kisen työn tek ijö ille m äärät- , k ertom ista m onin kerroin ja koroit- den unioiden yhteisiä neuvottelukokouk °PP* jotakin, jota se milloinkaan ei tule voitolle.” On kuitenkin kyseenalaista, naisen, joka oli keskusneuvostossa täisiin sam a työaik a ja sam at palk- 1 tam ista k ork eam p aan potenssiin, jo- sia on jo ennemmin pidetty. Yhdistynii- unohtamaan. Se oppi sen, että cirnen tokko kapitalistit itsekään tuudittavat I.ndieR Garm ent W orkers union edus- kaedut (k o u lu tu k sen m u k aan ) kuin ten pieni m äärä m onipuolista työn sc n kautta tulisi liitto käsittäm ään toista kuin se uudelleen käy taisteluun kapi- ruum iillisenkin ty ö n tek ijö ille. Mutta i vastaa suurta m äärää yksinkertanu itseään sellaiseen uskoon. Kapitalistiset tajuna. sataatuhatta jäsentä. talistiluokkaa vastaan, niin sen ensiksi Radikaalien Mekka. näm ä väittivät, että " h en k istä” t y ö t ä , ty ö tä (M a rx : Pääom a I. siv. I I .). sanomalehdet suorittavat kuitenkin teh- !•»,;- .... ««< •• . Tämä on v a in o k s i todistus siitä, on m ahdoton m itata sam alla aikayk - , Marx ei tutki ed elleen , mikä nu»« 1. W. W. keskuudessa myöskin aletaan «n puhdistettava riviiisä pettureista, jot- ... .... .. luxaansa. .Ne s e littä v ä t, e ttä ty o n a n ta - että V enäjästä on tullut kaikkien mai i siköllä kuin "ruu m iillista” työtä ja rä m on ipu olista työtä vastaa yk.rn- yhä enemmän kallistum aan siilien s iim i- ha tarkotuksellisesti ja vaikutusvaltäan- jät ovat tunnustaneet työläiset oikeute- den ja kaikenlaisten radikaalien Mek-1 k ieltäytyivät m ukautum asta sam aan kertaista työtä. "K äytäntö osoitu», laan. joka hylkää yksipuolisen kilpaile- sa väärin käyttäen johtivat tietoisesti tilik si tu lla Osallisiksi voitoista, mutta Venäjä erikoisesti välittäisi l ty ö a ik a la k iin . K un siis ty ö n eri la a -je ttä tällaista arvioim ista harjoitetaan van unionismin taktiikan, koska se ei taistelunhaluiset sankat joukot tappioon, sillä edellytyksellä, että työväestö kohot- vieraista, vaikkakin ne, jotka duilta p uuttuu sam anlaista m itta -a s-p a k k a a m a tta . T avara voi olla nuti ole tuottanut toivottuja tuloksia. Viime Järjestöjen suuret joukot olivat päät- pääsevät rajojen yli, saavat yleensä j teik k o a , on näiden kahden käsitys- ‘ m on ip u olisem m an työn tuote, »en »!• taa tuotantokvkyisvvttään. Tuo laulu hyvän kohtelun niin kauan kun käy,- kannan välillä m iltei ylip ä ä sem ä tö n ; vo m äärätään sam aksi kuin yk»inkef- konveutsionille tehtiin alustuksia toisten '■ täneet taistella ja kaikki edellytykset o- on itse asiassa vanha, ja kokeneet työläi- täytyvät siivosti, unioiden kanssa yhteistoimintaan ryhty- hvat taistelun onnistumiselle olem assa, set erittäinkin Amerikassa ovat sen op- M utta siirtolaisuutta on nyt rajo- ju o p a . T äm ä kävi ilm i san gen räike- tä isen k in työn , jota vaaditaan vsis ällä tavalla, kun asetettiin kansanta- j tietty p aljou s. Ne eri suhteet, joihin luiseksi ja konventsioni teki sitä tarkot- Tapausten kulku osotti kuitenkin, että pinect jo aikasemmin tuntemaan, nkni. . tettu. ja viisaasti kylläkin, täytyy mi- lo u sn eu voston toim esta kom itea tut- erilaiset ty ö t ja eta a n niitä mitatta«*« taistelussa tullaan entisten työnantajien ¡ ¡ < *• i tavun päätöksen. * " £anoa, sillä m uutam at näistä vie- kim aan ja. vertaam aan "ruum iillisen" y k sin k erta isen ty ö n mittayksiköllä. i terastrustin . edesottí «jj ' , 11 - ’1 1 t C- • ’ ( I CSSa- raista saapuvat täynnään oman tär- ja “ h enkisen" ty ö n suhdetta. Komi- m äärätään .yh teisk u n n allisen tapah Kapitalistisen tuotantotavan aikana asemesta vastustajana tapaam aan itse Britannian tyolaistenkin valveutunein keytensä tuntoa tyrkyttäen neuvo- ! tea, jo h o n kuului sekä käsi- että ai-j tum asarjan kautta tuottajan selän ti- pääoman keskittyminen ei aiheuta ai- valtiovalta, että taistelun kärki kohdis osa sen tuntee niistä katkerista arvoste- jaan ja toiset saapuvat luullen tule I vo ty ö n tek ijö itä , to tesi, että oli m a h -jk a n a ja n äyttävät hänestä synnyn»»- noastaan, että pienet liikkeet jokaisella tuisi vaatimuksiin, jotka läpi ajettuina luista päätellen, joita viime päivien ku- vansa johonkin sosialistisen m ieliku-; d oton ta tulla m ihinkään tu lo k seen , ; siltä. teollisuuden ulalla joutuvat väistymään tulisivat horjuttam aan ja mahdollisesti h ie ssä on on saapunut saapunut talle parasta olisi ratkaista ky- T ässä ei tarvitse lähem m in tarkasta«. talle mantereelle. m antereelle., I vit“k8. " “ T ensa. “ Utopiaan- t , , , , I : vaan että . L suurien korporatsioonien edestä, mutta lopulta m urtam aankin kapitalistisen jär- m itä Marx väittää yksinkertaisen j* O n h elp p o ym m ärtää, ettei kom itea m onipuolinen ty ö n suhteista toiww tapuhtuu myöskin tuotantoalojen toisiin- jestelmän pohjan ja silloin brittiläiset x n s a a\ selville, etta Britannian tvo- | ten m u k ana, joilla ei n ä k y n y t olev a n sa sulautum ista vastaavassa m äärässä I’•»»»’attijohtajat, keltaisen Amsterdamin väestön vallankumouksellinen aines kä- mitään käsitystä siitä, m itä k a m a lia voinut tulla y k sim ie lise k si.. K aikki sa. Sillä kun "ruum iillisen" ja sillää, että nyt olosuhteitten pakosta työ-i seurauksia seitsem än vuotta kestänyt | ne yrity k set ovat tuom itut ep ä on n is- työn p uoltajat väittelyi»««** pääoman kasaantumisen kanssa ja sen kansainvälisen tukipylväät ja itsensä ka* väestö Oli joutunut peräytvmään, mutta n>’kvaikainen 8Ota tuottaa. Sensijaan j tu m aan , joilla k oetetaan "ruum hllis- v lullisen eto a v a t h än een , tek evät he yhtä »ua- rinnalla. Jollakin määrä-tyllä teollisuu pitalismille myynnit lakeijat ratkaiseval •• •• ... , ' ; ’ . .. että ihm ettelisivät sitä sankarillisina- ta" ja " h en k istä” työtä arvostella ren virh een kuin jakaessaan työt noi- "Ii-Hinssnnlolisa nimessä ja ,,rin„„,alst„ v„lralen „„.i.iusoin käyttäen tic.yä työm äärää , hin k ahteen vastak k aiseen luokn«*®- den alalla toiminnassa oleva trusti ei la hetkellä särkivät taisteluun pakotetun 1 on |>akko nykyisillä asemillaan uudel- t ta, mikä teki voiton mahdolliseksi m itta p u u n a . T ällainen m e n e tte ly ta - j S illa M arx ra jo itti tu tk im u k sen sa (w enää rajoin omalle alkuperäiselle tuotan proletaarien rintam an päälinjan ja se leeji ryhtyä puolustukseen, ellei se mieli nämä naivit vieraat näyttävät olevan , pa on jo alusta alkaen v irh eellin en , i o ik ea sta a n vain asiallisesti totesi) w toalalleen, vaan pyrkii yhä enemmän kai koilivat suunnitelmat. joutua ikuiseen orjuuteen. Syytä tähän KUrkean häm m ästyneitä epänmka ¡jo te n sellaiset y rity k set ovat aivan hen, m itenkä k apitalistinen yhteokun- Temppu onnistui täydellisesti. Kivi- Saattaa ilmetä hyvinkin pian sillä bivi- ; vuuks’s,a n,*,ka aiheutuvat nurkke.- h ed elm ättöm iä. Ei se ollut suurten ta suorittaa k äytän nössä työn . m 11' kille tuotannollisen elämiin aloille, siten päästäkseen riistäm ään yhä suurempia hiilityoläisten, kuljetustyöläisten ja ra u l , i ; i . . , , L - 1 i i- < << • 1 ¡rohdoskaupan ja "quick lu n ch ' res- vastak oh tien tähden, kun ylläm ainittu m isen. H änen m ielipiteensa eivät n k a n a j i a vastaan kohdistettu isku , tauranttlen puutteesta. kom itea ei voinu t tulla y k .im ie li^ k - v o i olla m itenk ään määrääviä 08003710 i • öljvtrusti tunkeutuu tatieläisten yhteinen liitto, kapitalistien ravintola-alalle, raututiekom ppaniat tun- pelkäämä kolmiliitto, hajosi juuri sillä on vain alkusoittoa sille, mitä Britannian . l.W .w:läiset eivät o le niin naiveja. j si "ruum iillisen" ja " h en k isen " työn su h teen , että m e kapitalisti en tuo- työväestön Vallankumouksellinen aines , v ä t ole häm m ästyneet Ja tietenkään su hteen , vaan aenvuoksi, että varsi- tan n on vallitsevista laeista riippum*,u keutuvat puutavarnteollisuuden «iloille hetkellä, jollon sen voiman ensimäistä käsittää, että nyt olosuhteitten {lakosta eiVlit mascn,uneitakaan- H eh än ovat i naisia vastak oh tia ei o ik eastaan ollut ryh d ym m e arvioim aan työtä k-unm“ j.n.e. Mutta vielä selvemmäksi tulee tä- kertaa piti joutua koetukselle. Kaksi tvöväestö Oli i o i l t l i n n t ivnrövlvrnvöör. tvv.O | kaiken aikaa t,enneet ®ttel täm ä tOU-| että p uu ttui riittävää ero itu sta ruu- nism in tai kom m unism iin johts»«« A,«« mä asia kun otamme huomioon, että kolmannesta luopui taistelusta, mutta yk- >(>A at S ° °n joutunut peiaytym aan, mut- hu kävele oikein ennenkuin te o ill- I m .illisen ja h en k isen työn välillä. J o . : y h teisk u n n a n näkökannalta. pankkikapitalistien valta on lisääntynyt kolmannes päätti sitä jatkaa kalke- l«t ella tAOVaeston olem assaolonsa llH llC S -. suusuniot Ottavat kaiken vallan k ä - : ryhdytään vertailem aan erilaisten t o it - ’ oik ein h uom asi Marx ta r k a - ta e .^ sodan aikana suunnattomasti teollisuus-1luatl loppuun saakka. Kauhusta vaalen- SH Olì {lukko nykyisillä asemillaan UU- i Hinsä. Nyt kun Bill Haywood on ten m äärää, saadaan pian nähdä mis- j k ap italistitta tu otan toa sen, mikä os (lelleCIl ryhtyä puolustukseen, ellei se taa^a' ,o’' 9' at asiain kääntyvän sä näm ä työlajit eroavat toisistaan . I yh teisk u n n a llisen tapahtumasarjan» p4- ja kauppakapitalistien kustannuksella, noelle kapitalistiselle hallitukselle ja sen Toisessa työlajissa on otetta v a huo-1 rustana, jon k a nojalla tuottajan s*!*8 ■nieli joulua ikuiseen orjuuteen. Syytä i „ ,l„ „.ea Jokainen yksityinen teollisuuskorporat- siipien suojassa oleville kaivosparooneil- m ioon se isk o ja , jotka toisessa k ok o- ■ takan m on ip u olin en työ arvio11^448 i tallan saattaa ilmetä hyvinkin pian, sillä nähnyt ihmeitä. Suoritetun työn suu- naan p uu ttuvat, ja jotka siis juuri tietyk si m ääräksi yksinkertaista työt* sioni on yhä kiinteämmin taloudellisessa Ie annettiin hengähdysaikaa — voiton kiviliiilenkaivajia vastaan kohdistettu remmoisuus valtaa ihmettelyllä. Tu ero ittavat työ la jit toisistaan . Mutta " T yö. jok a keskinkertaiseen suhteessa tullut riippuvaiseksi varsinai- saannille psykoloogiscsti ratkaiseva het- ruum iillista ja sielullista o len toa (ty ö - j teisk u n n a lliseen työh ön nähden on vain alkusoittoa sille, mitä Brit. Hn tänne silnä ,uulO8>». e ttä kohtaan sesta fiuanssikapitalismin ryhmästä. Ja ki oli jäänyt käyttäm ättä ja taistelua isku mompuolisemp** i lyöväest. vastaan lähimmässä tulevaisiin- ”alan he,k^n,am,ä Ja r y y s y is s ä kulke- Iäistä) ei voi työn m ukaan jakaa e n taa k ork eam p aa, mitä valtavammaksi kapitalismin im pc- jatkam aan jääneet joutuivat epätoivoi- via Ihmisiä. Näen kuitenkin hyvin ’ lu o k k iin . Sillä kaikki ty ö on p oik k e- toim in taa, on sen työvoim an Jm*«4 rialintinen politiikka muodostuu, sitä e- sinä tappelemaan itsepuolustuksensa dessa tullaan antam aan kautta li l i l j a n , puetun kansan ja tuskin ollenkaan j u ksetta "ruum iillista" ja "henkistä" jok a vaatii suurem pia kehity »kuh nuksia, jok a vaatii enem män a»** nemmän tämä kehitys rientää eteenpäin, puolesta sen sijaan että toivehikkain Niksi juuri saatu kokemus on tärkeä riittäm ättöm än ravinnon m erkkejä, t y h täaik aa. E tenkin jo s tarkastel lähtökohta työväen taistelurintam an U ll- iOlen nahnyt arm eijan, jonkalaista i m e m itä ty ö la jeja , jotka ilm eni en evät ja, jo lla siis on korkeam pi arvo kUI* Ja näin me olemme joutuneet tilaan, ¡mielin oli valm istauduttu yleiseen ryn- de 1 tee n j ö rj estä m isessä. Työväestön on ,rnailmaSSa ei °lp k6skaan enn‘‘n o i-j tu o ta n n o ssa , ja joilla siis su orastaan y k sin k erta isella työllä. Jo» tama* | jolloin on vaikea havaita mikä kapita- näkköon. kun kerran taistelua ei miten- ivuL L iv I,.,lv < i:< .t.v ,. • 1 .. • H • • , ,ut Naen Jakojärjestelm än toimivan ; o n ta lo u d e llista m e r k ity stä , voim an arv o on suurem pi, n.-rkit** pukäo puhdistaa riyinsa seka julkisista U lin lar!totuataa„ vastaavana k o n e i? sitä "ruum iillista" työtä, jok a ei E. v a ole listin h m ä kontrolleeraa jotakuta tuotan- kaän voitu väittää. a se sitä, että se suorittaa k<>rl»c»Ir•P*, j TO V ER I JUTUN JATKOA YHTEISKUNNALLISEN TYÖN ERI LAJIT) mi L» ! M- tolaitosta tai tuotantoalaa. Hinnan tä- Britannian ammattijärjestöjen olemas- män kehivksen kanssa tapahtuu tuotan- saolon aikana käydyt taistelut paljasta- nollisessa elämässä myöskin työn tek- V»1 sarjan ammattijohtajien petoksia, nilliseen suoritukseen nähden sitä. ettäjniutU mikään niistä ei ole niin roskai- siinäkin sulaantunhnen toisesta toiseen nen kuin tämä viimeinen. On kuiten- tulee yhä enemmän silmin nähtäväksi, kin mahdollista, että Britannian työläi- On vaikea sanoa tuotantoprosessin tek- sille tämä kokemus on ollut välttämä- nillistä puolta seuratessa mihin loppuu lön siksi, että työväenliike Britanniassa joku teollisuus ja inistä alkaa toinen, on aina pyrkinyt kulkemaan reformis- fyölaiset ovat nain itse työmaallakin lisin kompromissien polkuja valtaluokan joutuneet uuteen olotilaan tuotantoalo- i siellä noudattaessa hijottua ja taitavaa t tä Sciulisistcl Vihollisista jcl ennen knik.* tona, että se tuntuu kerrassaan us- kea ajaa petturit ulos nahastaan ja var- k o i t t o m a l t a maan muuten ehtyneet tiopaikoiltaan ennen uuden ottelut aika- ivarastot huomioonottaen. mistä. Kun • tämä työ . on • suoritettu lop- “ l“' “ ^ mä° )a nelJän • » u u u i t u u i u p ¡viimeisen vuoden historiaa muistel- puun ja työväestö luokkana on kerätty lessani. en voi olla ajattelem atta et- rintamaan, ei mikään mahti mailmassa ta rauhanaikainen teollisuuden järjes- tely ei aseta Venäjälle suurempia vai -*oi sen voimaa vastustaa. KEH. työtä ja te k e e sam assa tyoaja»*« •uV rem m an m äärän työtä (Paaonis siv. 1 1 6 )." Marx ei tu tk i lähem m in tätä oim istap ah tu m aa. H än tarka»’-«* leen k ä y tän töä todistaakseen, ty ö n arvioim in en tapahtuu Ts>| k apitalistisessa yhteiskunnas** keuksia kuin mitä se on jo voittanut. u stieteilijä t eiv ä t hyväksy tata Tietystikin tilanteen arvioiminen valtaista" väitelm ää. Mutta — Kokemuksesta tiedämme, että OU tässä on vain alustavaa. Tulen näke tu n tu u siltä, etteivät he nse n» et*»» JS«* olemassa enemmän hurskaita varkaita mään pajon enemmän Venäjää ennen * ) Julkaisu U nk arin k ö y h ä h stö k u - p u itten takia. Se m ikä heistä »«* kuin palaan kotiin, ja tulen mieli 3 m ou k sen aikana B udapestissa Inter- te o reettiselta viisastelulta, on kuin uskottomia rosvoja. — Dietzgen. voinna tekem ään havaintoja Täs&ä i n ational-julL aisussa. kertaise»ti m enettelytapa. j<»ka tisi sam alla tiettyä " h en k istä ” p o n nistusta. T o iselta p u o len vaatii k a ik ki h en kin en ty ö m yösk in "ruu m iil lista" toim in taa. "P aitsi ty ö tä te k eviltä elim iltä vad ittaa p onn istu sta tarvitaan k o k o ty ö n ajan kestävää m ääräperäistä tah toa, jok a ilm e n ee tark k aavaisuu tena. T ata tark- kaavaisuutta tarvitaan suurem m assa m äärässä sikäli, m itä väh em m än työn
