h
iv
If
i '
No. 166
Maanantaina» Heinäkuun 18 p.— Monday, July 18th«
koetan vain kuvata ensim äistä vaiku- sen suurista teoista, m utta hänen mj*,
jen toisiinsa sulautumisen ja teknillisen politiikkaa, jossa mahdollisimman tar
leim aa tähän m ennessä. J a vaikutel- lipiteensä on, ettei kellään Amerikan
(T H E C O M R A D E )
kehityksen seurauksena, jota luonnolli- koin valtiovallan luokkaluontcen särm iä J
man päätulos on ihm ettelyn tunne — työväenliikkeen miehellä ole oikeutta
T h e organ of the Finnish w orkers in the W estern s e s t » e n t i s t ä
V o im a k k a a m m in
s y s ä ä e - ja ham paita on koetettu salata.
Tässä
m elkeinpä kammon tunne — täm än puhua kovin äänekkäästi Venäjällä,
m ullistuksen valtavuudesta ja sen his-
"Minä tunnustan", sanoi hän mj.
'« " P ä in vielä finanssikapilalism in vai- parlam entarism in kotimaassa on paria-
toriallisesta
m
erkityksestä.
nulle,
“e ttä tunnen itseni kovin yj.
by th e W estern W ork m en's Publishing S ociety, la l) V a h v i s t u m i n e n .
m enttaarisia peruja tarttunut työväen
Hulet W ellt Venäjällä
Jotain sam antapaista näkyy tunte- häpätöiseksi." Ja minun vastaava a.
q s L M « » ■ c l m .A U s . « ¿ ä l » h s OlnS 1 Kun vicki tarkastelemme lyöväeuluo- luokankin keskuuteen J a sen luomassa Tunnettu seattlelainen toveri H ulet van myös William Z. Foster. Hän jatukseni oli, että hänen sanansa ei
Z----737---- m ------- z--- r~7— 77—7---- r~37— kan yhteiskunnallisen taistelun, luokka- sameassa vedessä ovat kasvaneet nykyi M. Wells, joka lähti Venäjälle, edus ei tyrkytä neuvoja eikä m ielipiteitä vät osottaneet ainoastaan Venäjää
set Englannin ammatillisesti järjesty taen Seattlen työväkeä punaisen ta kukonvarmuudella, vaan osottaa miei- vallankum ouksen suuruutta, mutta
.. ■
...................... -............. ... taistelun ehtoja ja edellytyksiä, niin
EDITORIAL STAFF
huomaamme, että tässäkin itse kapita- neen työväestön am m attijohtajat. Näit loudellisen kansainvälisen kokouk ty nyttä häm m ästystä. A m erikassa o- myöskin miehen suuruutta, joka na
Sulo
K. E .,|is|jn c n k ehilys a ih e u tta a scn e t|ä ,yö.
ten aatem ailm an mukaan yhteiskunta- sessa, on läh ettänyt Moskovasta U- lemme antaneet Fosterille tunnustuk- j lausui.
... .
. . . . . .
- n
,
-i
i nion Recordille seuraavan kirjeen:
-----------
Of|i" , 65. Edj|o,u|
„2 . Iäisten täytyy esiintyä joukolla, huomi- jarjeselmaa ei voi olla olemassa ilm a n . Ylel„ enälälnen
aramattiiiit,oien
Phonea:
(K)n ottam atta am m attialoja tai teolli- kapialismia nykyajan tuotantokaudella ■ kongressi , on parhaillaan koolla; ja
E ntered as secon d -class m ail m atter July td , 1912,
suusaloja. Työttömyys, yleinen sorto ja ja siksi ne nyt ja vastaisuudessakin tu- minä tulen siitä kirjottam aan; sitten
at the Post O ffice at A storia, O regon , under the
taantumus ei koske vain jotakuta am levät johdonm ukaisesti johtam aan Eng- seuraa kom m unistinaisten mailman “ R u u m iillisen ” ja “ h en k isen ” ty ö n sisältö, laatu ja suoritustapa kiinnit-
A c t o f M arch 3, 1879.
v a la isem isek si.
tää ty ö lä isen m ieltä, mitä vähemmin
m attialaa, eikä jotakuta teollisuuden lännin työväenliikkeen liikehtimisen un- kon8re88’: sitten Kolmannen inter-
nationalen kokous; ja viimeksi am
Kirj. Julius H ev esi.
hän nauttii ruum iinsa ja sielunsa v0).
Itsenäisten unioiden yhdis alaa, mutta ne koskevat koko työläis- miin, joissa kapitalismin olemuksen säi m attiliittojen kansainvälinen kokous,
m ia
k y syvästä
ponnistuksesi."
I
luokkaa. Ja siitä syystä me näemme- lyminen tulee pyinään turvassa.
jossa m inäkin tulen olemaan edus
K ö y h älistön saatua vallan U n k arissa (M arx: P ääom a I. siv. 140)
täminen
Minulla on soma huone k äytiin erik oisella innolla ja terä
’ k in, että esim. työttömyys on sellainen
" H en k isen " työn tekijä, joka (mi-
Mailman proletariaatin käsityskanta tajana.
L
uxissa,
joka
on erikoisesti ulko- v y yd ellä tu tk im aan k ysym ystä tu o t tä suurim m alla
tarkkaavaisuuden«)
--------------
yhteiskunnallinen syy, joka pakottaa
O
H
tässä
suhteessa
viimeisten
vuosien
'
m aalaisia vieraita varten varattu ho- teid en jaosta.
S
illoin
su
kelsi
m
yös
asettaa
tuskin
m
illigram
m an pamoi-
Tässä maassa on lukuisa joukko se i-; työläiset ryhm äkunnallisesta toiminnas-
esille
k
y
sy
m
y
s
siitä',
kuinka
"
h
en
k
is
sen
v
a
lo
la
n
g
a
n
hehkulam
pun lasisy.
laisia unioita, jotka eivät kuulu vanhaan
yleiseen ja yhteiseen esiintymiseen taistelujen ja myllerrysten aikana kui- telli
Täällä on melko paljon amerika- tä" ty ö tä on a rv o stelta v a .
"Jokai d äm een, suorittaa eh k ä suuremman
ammattiunioiden liittoon eikä 1. W. \ \ :n. joukolla, luokkana. Täytyy perustaa eri- tenkin melkoisesti m uuttunut ja eronnut lai8la ja englantilaisia. Meitä syö- nen teh k ö ö n työtä k y k yn sä m ukaan." "henkisen" p on n istu k sen ja tekee eh
Monet niistä ovat sekä jäsenm äärältään koisia neuvostoja eri työväenjärjestöjen va nilojen johtajien pikkuporvarillisesta tetään ja hoidetaan hyvin. Teatteri- 1 äm ä vaatim u s to teu teta a n y h te is kä väh em m än ruum iillista työtä kuu
että vaikutusvallaltaan suurempia kuin edustajista.
Kun porvarit hyökkäävät käsityksestä ja siksi mahdollisesti oli tä- l p iltte jä jaetaan meille m aksutta. k u n n allisessa tu otan n ossa ja " jo k a i "h en k isen " ty ö n tekijä joka laskee
tarpeen osoita-
, ' Saamme
. _ tehdä
, tutkim usm atkoja min
. n en saa palkan työn sä m ukaan" s. o. ja m erk itsee, kuinka paljon vaiolan-
jälkim äinen koko m aata käsittävä teol- työväestön kimppuun julistaen järjesty- im i äskeinen * kokemus
. . .
.
'n e vain haluttaa tarvitsem atta m äk h än elle jaetaan tu otteita työtä v a sta a kaa y k sity ise t ty ö lä iset käyttävät heh
lisuusunioiden* liitto. Monet näistä uni- misen laittomaksi j.n.e., niin me havait inään Englannin laajoille tyovaenjou- 1 saa rautatiekyydistä. Minulla on vassa m äärässä. T äm ä n y k y isen ä k ulam p p uja valm istaessaan. Epäile-
uista ovat myöskin toim intakykyisiä,' seinme, että tällaiset itse asiassa johta- k o llit', että SCIl Oli \ cilttäm ättci t e h t ä v ä ' ruokapilettikin, joka myöskin olkeut- ' «¡¡rtym isaikana tu otan n on jo h ta v a n a i m ättä on lam punvaim istajan ’ ruu
taistelevia ja edistysmielisiä. Näiden u- Vat suureinpienjjoukkojen voimien ko- selvä pesäero entisen suunnan ja entis- taa saamaan kolme naulaa m akeisia j penaattecna ( 8 t , että köyhälistön m iillisen " ja kirjanpitäjän "henkisen"
liioiden sisällä on tavattoman paljon hy- koamiseen yhteistä vihollista vastaan. Ja ien johtajien kanssa, jos mielii vastai kahdessa viikossa. Minä annan sen j diktatuuri k oettaa to teu tta a tätä p e- ty ö n välillä p ienem p i ero kuin sepän
parturille ja hän' ajaa partani va- riaatetta).
Sillä vasta ihm iskunnan
vää työläisainesta, teollisuusunionismin ennen kuin työväenluokka kaikissä nais suudessa oppia voittamisen taidon yh- päästi. Lukuhuonetta hoitava pieni ed istyttyä k ork eam m alle siv eelliselle ja p u u sep än työsu oritu sten välillä,
vaikk ak in näm ä m olem m at ovat "ruu
ia myöskin vallankumouksellisten katso- sa suhteissa voi m itään voittaa ja ennen teiskunnallisissa taisteluissa. Näihin asti ¡nainen hankkii pyynnöstä minulle tasolle, voi kom m u n ism in h en g essä m iillisen" työn tek ijöitä. Jako "henki
muksien edistämiseksi työskenteleviä, kuin se voi toteuttaa historiallisen pää ovat pettureista annetut varotukset kai säännöllisesti kaksi päivälehteä.
kasvanut uusi su ku p olvi ajatella tu o t seen" ja "ruum iilliseen" työhön (täs-
K
atuvaunuja
ei
voi
pitää
käynnis
teid en jaon tap ah tu van siten, ettei j o sä on k y sy m sy vain tuotannossa il.
Nämä itsenäiset uniot näyttävät tällä m ääränsä sen täytyy luopua xikkitoimin- kuneet kuurojlle korville. Sitten sodan
sä täydessä laajuudessaan, koska oa kaista palkita tekem än sä työn , vaan m en evistä ty ö ^ ijeista ) ei ole omiaan
.. . ..
....
haavalla hallitsevan, Amerikan edistys nasta j a asettaa luokkatoiminta ja luok- päättymisen on Englannin tvöväenluo-. .... .
"tarpeittensa m u k aan."
K öyh älistön ero itta m a a n ty ö la jeja toisistaan. Niil
mielisten unioitten pääasiallista voimaa, kajärjestym inen kaiken johtavaksi ja kdllc Kftynyt selväksi, että työ\äenluokuil 1 keelläolevat vaunut ovat vapaat kai- diktatuurin ta lo u sp olitiik k a vaatii j o le ei voi siten m äärätä min jyrkkiä
vaatimukset eivät enää voi pysähtyä kille kuka Aaan viitsii niihin kiivetä. kaiselta ty ö tä , h yöd yllistä työtä. K aik- rajoja, että yh teisk un n an tarvitsin
Ilman niitä aineksia ei päästä valtavaan kaiken m äärääväksi. — Eteenp.
taloudelliseen luokkajärjestöön, jolla on
tuntipalkasta ja työpäivän pituudesta rä- ' Lyhyesti sanottuna raha on tä lli
yhte»ikunn«lli»et edut, jotka koko- eri tavalla p alk ita erilaisia ihmistoi
DDf^AKTKTi
hiseiiuseen
ja
tämän
tuosta
se
onkin
y-
.
hetkell‘l
melkein
pois
k
ä
y
tä
n
n
ö
stä
.!
naan
tai vain O8au,i vapauttaisivat ih- m innan m u otoja.
merkitystä taistelussa työläisten tilapäis
BRITANNI-
,
.
.,
,
.
.
.
.
.
.
.
'
A enajällä vallitsee “pjok-järjestelm a’ , ; m iset työstä, o v a t lakk au tetut. P y ri-
TAPPIOISTA
OPPIVAT
H a lu tessa n i m äärätä eri hedelmien
ten vaatimuksien puolesta kapitalism in'
leisniaihnallisissa
kysvmvksissä ilmaissut
.
-
¡Jok*
tark
o
ttaa
Sitä.
että
hallitus
jakaa
'
tään m äärääm ään k aik ille sam a ty ö - ravin toarvon , en tietystikään ryhdy
ANKIN TYÖLÄISET VOITTAMAAN kantansa mahtina, jolla OII poliittista ; yleistuotteet niin tasapuolisesti kuin ! m äärä (p a k o llisen a ty ö n ä ). Suori-
aikana ja lopullisessa taistelussa.
tark astelem aan hedelm äseosten (mar-
Juuri päättynyt Britannian kivihiili- kanlavuutta.
Täm än seikan alkavat yhä suuremmat
Vanhat am m attijohtajat {se on mahdollista koko kansalle, niin < tetun ty ö n arvo palk itaan lähim ain n ie la a d ien ) ravintoarvoa, sillä nuhin
piirit käsittää. Niinpä idän kutomoteol- lyoläisten lakkotaistelu oli mitä ankarin ovat kaiken aikaa koettaneet pitää s itä lettä siinä kamalassa tilanteessa, mi- s{ten< etta o m a s ta su o ritetu sta työ-, on sek o itettu erilaisia hedelmiä. Iällä
i
p ä ä ttyes8h , paljoudesta m ak setaan e r ila is i, palk- tavalla ei lu o n n o llisesti saisi selville
lisuudessa toimivat uniot puuhaavat yh kokemus Britannian työläisille. Heidän poissa tältä alalta ja kun nyt pääasial- ; bin ^ T . J°Ut'l
..
.
i i - ,
li- •
i •
i 011 olemassa ainakin yksi poikkeu.-» ( koja ja ty ö n tek ijä t jaetaan eri luok- eri
h ed elm ien
ravintoarvoisuutta.
teistoimintaa. Multana on tietysti van- ¡urheat ponnistuksensa menivät pääasial- hsestl yhteiskunnallisista muutoksista, niissä yhteiskunnallisissa järjestel kun työn lajin m ukaan.
(A m m a t- M äärätessäm m e ihm istyön eri lajien
hoillisiakin, m utta niidenkin täytyy tai- lisesti hukkaan, sillä lakko lopultakin sellaisista kilin kaivosten kunsallistutta- j missä, joissa kuolema ja nälkä vallit -i titaid ottom iin , am m attitaitoisiin, vir-i arvoa, tä y ty y m eidän varoa seiki-
puu liittoutumishankkeihin. Nämä uniot päättyi kurjaan kompromissiin,
luisesta j.n.e. syntyi yhteenotto työväen- j see yhdessä päässä ja juopunut m ä s- i kam ieh iin j. n. e .) T äm ä y lein en j a t s ia h ed elm äseok sia, kuin ovat nykyi-
¡p ä ä a sia llisesti
M m.
ty ö v elv o llisu u s, set " k ä sitteet” "henkisestä" ja "ruu-
ovat:
Tavataan sanoa, että m itään ei oh? luokan ja kapitalistiluokan välillä, „¡j,, säys toisessä PääHdä-
i?
|
lt
II’
.».
»»*•
1.
I*
••
!
Tekee
kerrassaan
oudon
vaikutun-
jota
kaikin
k
einoin
p
yritään
ään m iiliniesta” ty ö stä .
Eri työlajien tut-
American Federation of Textile Opera-I niin pahaa, ettei siinä silti jotakin by • <11 a n lu o n n o llis ta , e itä k a p i t a l i s m i i n sen, kun kuulee itseään vieraan ter- yh tä suureksi, aih eu ttaa eh d tekem
ottom asti ! k im iselle on etsittävä toinen peruste,
ti ves, Amalgamated Lave Operatives, vääkin olisi. Tässä tapauksessa se ai- imeytyneet työväen '‘johtajat” työväestön vehtbän oikealla nimellä 10,000 mai k ysym yk sen siitä, m iten erilaisti* ty ö tä ' jon k a nojalla ne voidaan määritellä
Lnoni Fixers Association. American As- nakin pitää paikkansa. Britannian kivi asan pettivät. — Britannian suurten työ-pin PaäS8ä kotoa. Tämä sattui kolme ( on arvosteltava E rittäinkin oli vai- yhtä selvästi ja seikkaperäisesti kuin
väenmassojen
kerti'a ennenkuin pääsin varsinaiseen kea m äärätä niin sanotun “ ruum iil- om ena ero teta a n päärynästä.
kovin timi of Kull Fashions Hosicry •* ! hiili työläiset kärsivät miltei täydellisen
*
_ täytyi
_ _ tästä kuitenkin saa. am
<i.„
.
i.„i.
1
. lisen ” ja n. s. " h en k isen ” työn suh-
erikalaisten
koloniaan,
m 11._
ikä , käs.t-
W orkers, Body Brussels Weavers, M edia-i tappion kaikissa niissä vaatimuksissa, I da havainnollinen ja kouraantuntuva ko- ¡’"ä
11
aä Lux in ja hallitustoim istot, joissa detta. T ässä kohdin m enivät m ielipi-
nical W orkers l nion of Amsterdam, joilla tavalla taikka toisella oli yhteis- kemus ja se tuli juuri päättyneessä k a i-i am m erikalaiset työskentelevät.
teet hajalle.
V ä iteltiin mitä tuim im -
M arx ei teh n yt tätä virhettä. Siksi
Tapestry Carpet W orkers l nion & Assd. kunnallisen muutoksen leima ja poliit- vostyöläisteil lakossa.
; Ensi kerran se tapahtui pienellä min “ henkisen” ja "ruum iilleen" työn i oli hänen tutkimustapansa liian tark
Silk W orkers, Amalgamated Textile lista kantavuutta, ^N’iin katkeraa kuin
K '.m i I l i u l i
c
1 J , 1’ »"
1
1 1 •'lIJat'ep> säkillä, jossa muuan m ies ; sam an arvoisu ud esta.
R uum iillisen kaa ja h ark itsevaa.
T osin hän ei
K a p ita lis tin e n . s a n o m a le ■ h d is , tö on k a tit-
tervehti
m in
in ua
ua v
v a
as
ta a
a n
n fn
lo
v
a a s sta
ta ju-
il! työn tekijät
. L
. sen o ik I eu tetu
. . n s p aljoa
..................
,
|
te
r
v
e
n
ti
m
sta
tu
le
v
esittivät
perusta
niistä
toista, joit«
W orkers.
•
luo tappio epäilem ättä nousevalle val-
ta
mailman
riem
uinnut
Britannian
ki-!
nasta juuri kun meidän juna o li lah- vaatim uksen, että hen kisen työn tek i-i '.'henkisiksi" kutsutaan.
tuntee
Alotteen unioiden yhdistämiseen on lankumousliikkeelle onkin, niin siitä \ 1 IIiIleI)kaivajien tappion johdosta, selit- |dÖ88ä. Sitten kohtasin I ietarissa C-,»joitten tulisi laadultaan helpom m assa vaan "yk sin kertaisia" ja H "m än onipu.-
tehnyt Amalgamated Textile W orkers huolimatta
Britannian
raatajaluokka • ä e il, että siinä ’'sosialismi joutui häviöt-
i-^-WHaisen merimiehen, joka työssä suorittaa yhtä paljon
työtä sem pia", "k ork eam pia" tö itä . “ Mow-
tunsi minut, ja Moskovan kadulla
mi kuin hekin.
liiton jäsenistö, jonka kehotuksesta näi- tästä tappiosta ja itse taistelun kuhista
1
H e vaativat ed elleen , p uolin en ty ö on y k sin k ertaisen tjon
le ja individualismi ratkaisevasti pääsi nua tervehti Beckv Beckin aviomies, että hen kisen työn tek ijö ille m äärät- , k ertom ista m onin kerroin ja koroit-
den unioiden yhteisiä neuvottelukokouk °PP* jotakin, jota se milloinkaan ei tule voitolle.”
On kuitenkin kyseenalaista, naisen, joka oli keskusneuvostossa täisiin sam a työaik a ja sam at palk- 1 tam ista k ork eam p aan potenssiin, jo-
sia on jo ennemmin pidetty. Yhdistynii- unohtamaan. Se oppi sen, että cirnen
tokko kapitalistit itsekään tuudittavat I.ndieR Garm ent W orkers union edus- kaedut (k o u lu tu k sen m u k aan ) kuin ten pieni m äärä m onipuolista työn
sc n kautta tulisi liitto käsittäm ään toista kuin se uudelleen käy taisteluun kapi-
ruum iillisenkin ty ö n tek ijö ille.
Mutta i vastaa suurta m äärää yksinkertanu
itseään sellaiseen uskoon. Kapitalistiset tajuna.
sataatuhatta jäsentä.
talistiluokkaa vastaan, niin sen ensiksi
Radikaalien Mekka.
näm ä väittivät, että " h en k istä” t y ö t ä , ty ö tä (M a rx : Pääom a I. siv. I I .).
sanomalehdet suorittavat
kuitenkin
teh-
!•»,;-
.... ««< ••
.
Tämä on v a in o k s i todistus siitä, on m ahdoton m itata sam alla aikayk - , Marx ei tutki ed elleen , mikä nu»«
1. W. W. keskuudessa myöskin aletaan «n puhdistettava riviiisä pettureista, jot- ... .... ..
luxaansa.
.Ne
s
e
littä
v
ä
t,
e
ttä
ty
o
n
a
n
ta
-
että
V enäjästä on tullut kaikkien mai i siköllä
kuin "ruu m iillista”
työtä ja rä m on ipu olista työtä vastaa yk.rn-
yhä enemmän kallistum aan siilien s iim i- ha tarkotuksellisesti ja vaikutusvaltäan-
jät ovat tunnustaneet työläiset oikeute-
den ja kaikenlaisten radikaalien Mek-1 k ieltäytyivät m ukautum asta
sam aan kertaista työtä.
"K äytäntö osoitu»,
laan. joka hylkää yksipuolisen kilpaile- sa väärin käyttäen johtivat tietoisesti tilik si tu lla Osallisiksi voitoista, mutta
Venäjä erikoisesti välittäisi l ty ö a ik a la k iin . K un siis ty ö n eri la a -je ttä tällaista arvioim ista harjoitetaan
van unionismin taktiikan, koska se ei taistelunhaluiset sankat joukot tappioon, sillä edellytyksellä, että työväestö kohot-
vieraista, vaikkakin ne, jotka duilta p uuttuu sam anlaista m itta -a s-p a k k a a m a tta .
T avara voi olla nuti
ole tuottanut toivottuja tuloksia. Viime
Järjestöjen suuret joukot olivat päät-
pääsevät rajojen yli, saavat yleensä j teik k o a ,
on näiden kahden
käsitys- ‘ m on ip u olisem m an työn tuote, »en »!•
taa tuotantokvkyisvvttään.
Tuo laulu hyvän kohtelun niin kauan kun käy,- kannan välillä m iltei ylip ä ä sem ä tö n ; vo m äärätään sam aksi
kuin yk»inkef-
konveutsionille tehtiin alustuksia toisten '■ täneet taistella ja kaikki edellytykset o-
on itse asiassa vanha, ja kokeneet työläi- täytyvät siivosti,
unioiden kanssa yhteistoimintaan ryhty- hvat taistelun onnistumiselle olem assa, set erittäinkin Amerikassa ovat sen op- M utta siirtolaisuutta on nyt rajo- ju o p a . T äm ä kävi ilm i san gen räike- tä isen k in työn , jota vaaditaan vsis
ällä tavalla, kun asetettiin kansanta- j tietty p aljou s.
Ne eri suhteet, joihin
luiseksi ja konventsioni teki sitä tarkot- Tapausten kulku osotti kuitenkin, että pinect jo aikasemmin tuntemaan, nkni. . tettu. ja viisaasti kylläkin, täytyy mi- lo u sn eu voston toim esta kom itea tut- erilaiset ty ö t ja eta a n niitä mitatta«*«
taistelussa tullaan entisten työnantajien ¡ ¡
< *•
i
tavun päätöksen.
* "
£anoa, sillä m uutam at näistä vie- kim aan ja. vertaam aan "ruum iillisen" y k sin k erta isen ty ö n
mittayksiköllä.
i terastrustin . edesottí «jj ' , 11 - ’1 1 t C- • ’ ( I CSSa-
raista
saapuvat täynnään oman tär- ja “ h enkisen" ty ö n suhdetta. Komi- m äärätään .yh teisk u n n allisen tapah
Kapitalistisen tuotantotavan aikana asemesta vastustajana tapaam aan itse Britannian
tyolaistenkin valveutunein keytensä tuntoa tyrkyttäen neuvo- ! tea, jo h o n kuului sekä käsi- että ai-j tum asarjan kautta tuottajan selän ti-
pääoman keskittyminen ei aiheuta ai- valtiovalta, että taistelun kärki kohdis
osa
sen
tuntee
niistä katkerista arvoste- jaan ja toiset saapuvat luullen tule I vo ty ö n tek ijö itä , to tesi, että oli m a h -jk a n a ja n äyttävät hänestä synnyn»»-
noastaan, että pienet liikkeet jokaisella tuisi vaatimuksiin, jotka läpi ajettuina luista päätellen, joita viime päivien ku- vansa johonkin sosialistisen m ieliku-; d oton ta tulla m ihinkään tu lo k seen , ; siltä.
teollisuuden ulalla joutuvat väistymään tulisivat horjuttam aan ja mahdollisesti h ie ssä on on saapunut
saapunut talle
parasta
olisi ratkaista ky- T ässä ei tarvitse lähem m in
tarkasta«.
talle mantereelle.
m antereelle., I vit“k8.
" “ T ensa.
“ Utopiaan-
t , ,
, , I : vaan että
.
L
suurien korporatsioonien edestä, mutta lopulta m urtam aankin kapitalistisen jär-
m itä Marx väittää yksinkertaisen j*
O n h elp p o ym m ärtää, ettei kom itea m onipuolinen ty ö n suhteista toiww
tapuhtuu myöskin tuotantoalojen toisiin- jestelmän pohjan ja silloin brittiläiset x n s a a\ selville, etta Britannian tvo- | ten m u k ana, joilla ei n ä k y n y t olev a n
sa sulautum ista vastaavassa m äärässä I’•»»»’attijohtajat, keltaisen Amsterdamin väestön vallankumouksellinen aines kä- mitään käsitystä siitä, m itä k a m a lia voinut tulla y k sim ie lise k si.. K aikki sa. Sillä kun "ruum iillisen" ja
sillää, että nyt olosuhteitten pakosta työ-i seurauksia seitsem än vuotta kestänyt | ne yrity k set ovat tuom itut ep ä on n is-
työn p uoltajat väittelyi»««**
pääoman kasaantumisen kanssa ja sen kansainvälisen tukipylväät ja itsensä ka* väestö Oli joutunut peräytvmään, mutta n>’kvaikainen 8Ota tuottaa. Sensijaan j tu m aan , joilla k oetetaan "ruum hllis- v lullisen
eto a v a t h än een , tek evät he yhtä »ua-
rinnalla. Jollakin määrä-tyllä teollisuu pitalismille myynnit lakeijat ratkaiseval
•• •• ...
,
' ;
’ .
.. että ihm ettelisivät sitä sankarillisina- ta" ja " h en k istä” työtä
arvostella ren virh een kuin jakaessaan työt noi-
"Ii-Hinssnnlolisa nimessä
ja ,,rin„„,alst„ v„lralen „„.i.iusoin käyttäen
tic.yä työm äärää , hin k ahteen vastak k aiseen luokn«*®-
den alalla toiminnassa oleva trusti ei la hetkellä särkivät taisteluun pakotetun 1
on |>akko nykyisillä asemillaan uudel- t ta, mikä teki voiton mahdolliseksi m itta p u u n a .
T ällainen
m e n e tte ly ta - j S illa M arx ra jo itti tu tk im u k sen sa (w
enää rajoin omalle alkuperäiselle tuotan proletaarien rintam an päälinjan ja se
leeji
ryhtyä
puolustukseen,
ellei
se
mieli
nämä naivit vieraat näyttävät olevan , pa on jo alusta alkaen v irh eellin en , i o ik ea sta a n vain asiallisesti totesi) w
toalalleen, vaan pyrkii yhä enemmän kai koilivat suunnitelmat.
joutua ikuiseen orjuuteen. Syytä tähän KUrkean häm m ästyneitä epänmka ¡jo te n sellaiset y rity k set ovat aivan hen, m itenkä k apitalistinen yhteokun-
Temppu onnistui täydellisesti. Kivi- Saattaa ilmetä hyvinkin pian sillä bivi- ; vuuks’s,a n,*,ka aiheutuvat nurkke.- h ed elm ättöm iä. Ei se ollut suurten ta suorittaa k äytän nössä työn . m 11'
kille tuotannollisen elämiin aloille, siten
päästäkseen riistäm ään yhä suurempia hiilityoläisten, kuljetustyöläisten ja ra u l , i ; i . . , , L - 1
i i- < <<
• 1 ¡rohdoskaupan ja "quick lu n ch ' res- vastak oh tien tähden, kun ylläm ainittu m isen. H änen m ielipiteensa eivät
n
k
a
n
a
j
i
a
vastaan
kohdistettu
isku
, tauranttlen puutteesta.
kom itea ei voinu t tulla y k .im ie li^ k - v o i olla m itenk ään määrääviä
08003710 i
• öljvtrusti tunkeutuu tatieläisten yhteinen liitto, kapitalistien
ravintola-alalle, raututiekom ppaniat tun- pelkäämä kolmiliitto, hajosi juuri sillä on vain alkusoittoa sille, mitä Britannian . l.W .w:läiset eivät o le niin naiveja. j si "ruum iillisen" ja " h en k isen " työn su h teen , että m e kapitalisti en tuo-
työväestön Vallankumouksellinen aines , v ä t ole häm m ästyneet Ja tietenkään su hteen , vaan aenvuoksi, että varsi- tan n on vallitsevista laeista riippum*,u
keutuvat puutavarnteollisuuden «iloille hetkellä, jollon sen voiman ensimäistä käsittää, että nyt olosuhteitten {lakosta eiVlit mascn,uneitakaan- H eh än ovat i naisia vastak oh tia ei o ik eastaan ollut ryh d ym m e arvioim aan työtä k-unm“
j.n.e. Mutta vielä selvemmäksi tulee tä- kertaa piti joutua koetukselle. Kaksi tvöväestö Oli i o i l t l i n n t ivnrövlvrnvöör. tvv.O | kaiken aikaa t,enneet ®ttel täm ä tOU-| että p uu ttui riittävää ero itu sta ruu- nism in tai kom m unism iin johts»««
A,««
mä asia kun otamme huomioon, että kolmannesta luopui taistelusta, mutta yk- >(>A at S ° °n joutunut peiaytym aan, mut- hu kävele oikein ennenkuin te o ill- I m .illisen ja h en k isen työn välillä. J o . : y h teisk u n n a n näkökannalta.
pankkikapitalistien valta on lisääntynyt
kolmannes päätti sitä jatkaa kalke- l«t ella tAOVaeston olem assaolonsa llH llC S -. suusuniot Ottavat kaiken vallan k ä - : ryhdytään vertailem aan erilaisten t o it - ’ oik ein h uom asi Marx ta r k a - ta e .^
sodan aikana suunnattomasti teollisuus-1luatl loppuun saakka. Kauhusta vaalen- SH Olì {lukko nykyisillä asemillaan UU- i Hinsä. Nyt kun Bill Haywood on ten m äärää, saadaan pian nähdä mis- j k ap italistitta tu otan toa sen, mikä os
(lelleCIl ryhtyä puolustukseen, ellei se taa^a'
,o’' 9' at asiain kääntyvän sä näm ä työlajit eroavat toisistaan . I yh teisk u n n a llisen tapahtumasarjan» p4-
ja kauppakapitalistien kustannuksella, noelle kapitalistiselle hallitukselle ja sen
Toisessa työlajissa on otetta v a huo-1 rustana, jon k a nojalla tuottajan s*!*8
■nieli
joulua
ikuiseen
orjuuteen.
Syytä
i
„ ,l„ „.ea
Jokainen yksityinen teollisuuskorporat- siipien suojassa oleville kaivosparooneil-
m ioon se isk o ja , jotka toisessa k ok o- ■ takan m on ip u olin en työ arvio11^448 i
tallan
saattaa
ilmetä
hyvinkin
pian,
sillä
nähnyt
ihmeitä.
Suoritetun
työn
suu-
naan p uu ttuvat, ja jotka siis juuri tietyk si m ääräksi yksinkertaista työt*
sioni on yhä kiinteämmin taloudellisessa Ie annettiin hengähdysaikaa — voiton
kiviliiilenkaivajia
vastaan
kohdistettu
remmoisuus valtaa ihmettelyllä. Tu ero ittavat työ la jit toisistaan .
Mutta
" T yö. jok a keskinkertaiseen
suhteessa tullut riippuvaiseksi varsinai- saannille psykoloogiscsti ratkaiseva het-
ruum
iillista
ja
sielullista
o
len
toa
(ty
ö
-
j
teisk
u n n a lliseen työh ön nähden
on vain alkusoittoa sille, mitä Brit. Hn tänne silnä ,uulO8>». e ttä kohtaan
sesta fiuanssikapitalismin ryhmästä. Ja ki oli jäänyt käyttäm ättä ja taistelua isku
mompuolisemp** i
lyöväest. vastaan lähimmässä tulevaisiin- ”alan he,k^n,am,ä Ja r y y s y is s ä kulke- Iäistä) ei voi työn m ukaan jakaa e n taa k ork eam p aa,
mitä valtavammaksi kapitalismin im pc- jatkam aan jääneet joutuivat epätoivoi-
via Ihmisiä. Näen kuitenkin hyvin ’ lu o k k iin . Sillä kaikki ty ö on p oik k e- toim in taa, on sen työvoim an Jm*«4
rialintinen politiikka muodostuu, sitä e- sinä
tappelemaan
itsepuolustuksensa dessa tullaan antam aan kautta li l i l j a n , puetun kansan ja tuskin ollenkaan j u ksetta "ruum iillista" ja "henkistä" jok a vaatii suurem pia kehity »kuh
nuksia, jok a vaatii enem män a»**
nemmän tämä kehitys rientää eteenpäin, puolesta sen sijaan että toivehikkain Niksi juuri saatu kokemus on tärkeä riittäm ättöm än ravinnon m erkkejä, t y h täaik aa. E tenkin jo s tarkastel
lähtökohta
työväen
taistelurintam
an
U ll- iOlen nahnyt arm eijan, jonkalaista i m e m itä ty ö la jeja , jotka ilm eni
en evät ja, jo lla siis on korkeam pi arvo kUI*
Ja näin me olemme joutuneet tilaan, ¡mielin oli valm istauduttu yleiseen ryn-
de 1 tee n j ö rj estä m isessä. Työväestön on ,rnailmaSSa ei °lp k6skaan enn‘‘n o i-j tu o ta n n o ssa , ja joilla siis su orastaan y k sin k erta isella työllä. Jo» tama* |
jolloin on vaikea havaita mikä kapita- näkköon. kun kerran taistelua ei miten- ivuL L iv I,.,lv < i:< .t.v ,.
•
1 .. • H • • ,
,ut Naen Jakojärjestelm än toimivan ; o n ta lo u d e llista m e r k ity stä ,
voim an arv o on suurem pi, n.-rkit**
pukäo puhdistaa riyinsa seka julkisista U lin lar!totuataa„ vastaavana k o n e i? sitä "ruum iillista" työtä, jok a ei E. v a ole
listin h m ä kontrolleeraa jotakuta tuotan- kaän voitu väittää.
a se sitä, että se suorittaa k<>rl»c»Ir•P*, j
TO V ER I
JUTUN JATKOA
YHTEISKUNNALLISEN TYÖN ERI LAJIT)
mi
L» !
M-
tolaitosta tai tuotantoalaa. Hinnan tä-
Britannian ammattijärjestöjen olemas-
män kehivksen kanssa tapahtuu tuotan- saolon aikana käydyt taistelut paljasta-
nollisessa elämässä myöskin työn tek- V»1 sarjan ammattijohtajien petoksia,
nilliseen suoritukseen nähden sitä. ettäjniutU mikään niistä ei ole niin roskai-
siinäkin sulaantunhnen toisesta toiseen nen kuin tämä viimeinen. On kuiten-
tulee yhä enemmän silmin nähtäväksi, kin mahdollista, että Britannian työläi-
On vaikea sanoa tuotantoprosessin tek- sille tämä kokemus on ollut välttämä-
nillistä puolta seuratessa mihin loppuu lön siksi, että työväenliike Britanniassa
joku teollisuus ja inistä alkaa toinen, on aina pyrkinyt kulkemaan reformis-
fyölaiset ovat nain itse työmaallakin lisin kompromissien polkuja valtaluokan
joutuneet uuteen olotilaan tuotantoalo- i siellä noudattaessa hijottua ja taitavaa
t tä Sciulisistcl Vihollisista jcl ennen knik.* tona, että se tuntuu kerrassaan us-
kea ajaa petturit ulos nahastaan ja var- k o i t t o m a l t a maan muuten ehtyneet
tiopaikoiltaan ennen uuden ottelut aika- ivarastot huomioonottaen.
mistä. Kun • tämä
työ . on • suoritettu
lop-
“ l“' “ ^ mä° )a nelJän
•
» u u u i t u u i u p ¡viimeisen vuoden historiaa muistel-
puun ja työväestö luokkana on kerätty lessani. en voi olla ajattelem atta et-
rintamaan, ei mikään mahti mailmassa ta rauhanaikainen teollisuuden järjes-
tely ei aseta Venäjälle suurempia vai
-*oi sen voimaa vastustaa.
KEH.
työtä ja te k e e sam assa tyoaja»*« •uV
rem m an m äärän työtä (Paaonis
siv. 1 1 6 )."
Marx ei tu tk i lähem m in tätä
oim istap ah tu m aa.
H än tarka»’-«*
leen k ä y tän töä
todistaakseen,
ty ö n arvioim in en tapahtuu
Ts>|
k apitalistisessa yhteiskunnas**
keuksia kuin mitä se on jo voittanut.
u stieteilijä t eiv ä t hyväksy tata
Tietystikin tilanteen arvioiminen
valtaista" väitelm ää.
Mutta
— Kokemuksesta tiedämme, että OU tässä on vain alustavaa. Tulen näke
tu n tu u siltä, etteivät he nse n» et*»»
JS«*
olemassa enemmän hurskaita varkaita mään pajon enemmän Venäjää ennen * ) Julkaisu U nk arin k ö y h ä h stö k u - p u itten takia. Se m ikä heistä »«*
kuin palaan kotiin, ja tulen mieli 3 m ou k sen aikana B udapestissa Inter- te o reettiselta viisastelulta, on
kuin uskottomia rosvoja. — Dietzgen.
voinna tekem ään havaintoja
Täs&ä i n ational-julL aisussa.
kertaise»ti m enettelytapa. j<»ka
tisi sam alla tiettyä " h en k istä ” p o n
nistusta.
T o iselta p u o len vaatii k a ik
ki
h en kin en
ty ö m yösk in "ruu m iil
lista"
toim in taa.
"P aitsi ty ö tä te
k eviltä elim iltä vad ittaa p onn istu sta
tarvitaan k o k o ty ö n ajan kestävää
m ääräperäistä
tah toa,
jok a ilm e
n ee tark k aavaisuu tena.
T ata
tark-
kaavaisuutta
tarvitaan
suurem m assa
m äärässä sikäli, m itä väh em m än työn