Toveri., July 14, 1921, Page 2, Image 2

Torstaina, Heinäkuun 14 p,— Thursday, July 14th.
No. 163
s ä sy n ty i ta v a to n m ellakka. Viina;
MISTÄ JOHTUU UNIOIDEN VAN­ ko siis ihme, että aniniattiuniot ovat van-Jf
Ruotsin kapinajutut
m uun k u u lu i ä ä n i:
(T H E C O M R A D E )
HOILLISUUS ?
hoillisia? Kuinka voisi toisin ollakaan?
“ Po rv a rilli s e t sa n o m a le h d e t o v a t
— Kas n iin , n y t se, alkaa.
T h e o rg an o f the F in n ish w o rk e rs in the W e s te rn
Win. Z. Foster, joka Neuvosto-Venäjän Voimmeko toivoa vanhoillisen virkako­
s a a n e e t ta a s e n u ra k a n p a lja s ta a suu- rääkätään Hölziä!
on lähettänyt » m c rik .la i.ille työ- neiston, jätettyäm m e sen omaan rau ­
rl* b o ls h e v lk is a la llltto ja ,” k irjo tta a
K un s y y te tty jä lle e n tu o tiin sisään
b y the W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g S ociety. J V ä e n l e h d i l l t e r i t t ä i n V ü l u i s C V i a k i r j o t u k *
I
N
o rja n “ S o c ial-D e m o k ra te n ”.
T ä llä
haansa, tekevän järjestöjä vallankum o­
lo p p u k ä s itte ly ä v a rte n varotti tuo-
O f f ic e 7 th a n d C om m Jreinl St.. oPPo « t e ^ o . t O ffice! s i a - ü n e r ä ä n moskovalaisen lehden haas- uksellisiksi?
Tämmöinen otaksuma on Hohoi ja kirveen hiominen kerra"‘ on ..Tukholm'1 , «kikohta»,. m a ri jä lle e n s y y te tty ä , huomauttaen,
“ P a lja s tu k s ia
on to im ite ttu s u o m a ­
“ Post
— O r...
*'
A
,,------z
----7
——
,
lattelijalle
selostanut
Yhdysvaltain
unio-
ia n i im<list&. Ei ole ihmettelemistä, JO S j S o sia listip u o lu e e n ty n k äk o n v e n tsio - la is e n k a iv o sty ö lä ise n N iem en v a n g it­ e t t ä jo s tä m ä ja tk a is i “uskomatoni»
ffic e A d d ress: T o v e n , Box 9 9 , A s to ria , O r e . 1
*
J
! aistista liikettä. Niinkuin yleensä tiedet- Amerikan uniot ovatkin vanhoillisia sil-ini on p ä ä tty n y t. R a iv a a ja ilo itse e se m ise n y h te y d e s s ä . V ira n o m a is e t k ä y tö s tä ä n ”, m e n e ttä is i hän kokonaan
E D IT O R IA L S T A F F
tänee on Foster ennemmin toiminut I. loin kun vallankumoukselliset ainekset »en Johdosta, e ttä k o n v e n tsio n issa o v a t n y t h a v a in n e e t, e t t ä S k a n d in a ­ p u h e o ik e u te n s a . H ölz v astasi tällöin,
Sulo S yvänen, A le x Sevo, A . N . K o skela, K . E.
H e ik k in e n , G eo. C ra tc h e f.
1w - W.-liitossa, ollen aikoinaan liiton ovat järjestelm ällisesti eronneet unioista iteh,un enemmän “ra k e n ta v a a ty ö tä ” v ian m a issa on p u u h a ttu k a p in a a . J a e tt ä h ä n . k u te n h ä n jo oikeuskäsi?
te ly n e n si p ä iv ä n ä lausui, ei esiin-
n t s i on
o n te
l s h s ty i m o n essa e d e llis e s s ä ! s u u n n ite llu n k a p in a n to d e llise n a jo ll­
huomatuiinpia jäseniä, m utta tultuaan ja taistelleet niitä vastaan kaikkina nai-j i ^ kuin
Ph o n es:
O ffic e 3 6 5 ; E d ito ria l D e p a rtm e n t 6 3 2 .
ta ja n a p itä is i o lem an B ela K un. H än ty n y t s y y te tty n ä , vaan syyttäjänä.
vakuutetuksi, että työväen luokkataisteli- nä vuosina, vaan pikemminkin on ihm et-!
on o llu t m u k a y h te is ty ö s s ä s u o m a ­
Y lein en s y y ttä jä e s itti nyt loppu,
E n te re d a . s e c o n d -c l... m a .l m a tte r July 13 . 19 1 2 . j.,n p a j^ a ()n toim ia Vallitsevissa aill- telemistä että ne ovat lainkaan kyenneet j M,”käla'hta 8iten 0,1 lu0 ‘ rak en -
la is te n k o m m u n istie n k a n s a a Ja ryh-
a t the Post O ffic e a t A s to n a , O re g o n , u n d er th e .
...
k a n te e n , v ä ittä e n H ölziä syypääksi
i ty n y t v ä lttä m ä ttö m iin v a lm iste lu ih in .
A c t o f M a rc 1) 3. 1 6 7 9 .
¡m attijärjestöissä niiden vanhoillisuudes­ säilymään.
; g e ojj to iv o tto m u u d e n a ih e u tta m a ln
k a ik k iin m ah d o llisiin rikoksiin maan
E räs
p o rv a risto n
le h d is tä
kysy y
ta huolimatta, on Foster sittemmin ollut
Sanalla sanoen Amerikan työväenIiik h u o k a u s te n ilm oille p ä ä s tä m is tä Ja m y öskin s u u re s ti h u o le stu n e e n a , o n ­ p ä ä llä , m u tta ei k ie ltä n y t, e ttä hänen
s a a n oli o llu t *pollittisia m,,
Saksan ja Englannin nykyinen A. F. L. liiton mukana. Hänen työnsä koen vikana on se, että vallankumouk- k ,r v e itte n h io m is ta tie to is te n vallan- ko to d e lla k in a s ia n la ita n iin . e ttä te m o e is n tte
ja ” j a v a a ti kuolemantuomiota.
•
i-
,
-
i
.
•
,
.
,
.
.
.
.
,
k
u
m
o
u
k
se
lliste
n
a
in
e
s
te
n
k
im
p
p
u
u
n
suuressa teräslakossa on meille tunnettu. selhset ainekset ovat sairastaneet pitkal-
B ela K un n y t o le sk e le e K r is tia n ia s s i.
..
«
,
,,
.
*
i
h
y
ö
k
k
ä
ä
m
ise
k
si
—
h
a
u
k
k
u
m
a
tu
lv
a
lla
,
kaappakilpailu
Parem paa todistusta Amerikan unio- listii penikkatautia. Ile ovat tuhlanneet t »niä e ih ä n •o s ia lis tip u o lu e e n ta a n tu - I ts e p in ta is ia h u h u ja k ie rte le e , e ttä
E n sim ä in e n p u o lu stu sa sia n a ja ja lau-
Ennen mailmansotaa kasvoi Saksan |,js|isen liikkeen yleisestä takapajuisuu
tuo tu n n e ttu u n k a rila in e n v a lla n k u ­ sul, e tte i H ölziä v o itu tuom ita mur­
nlkom aakauppa nopeasti ja työnsi si desta, selittää hän, ei tarvita kuin vii­ voimiaan turhiin utopioihin ja jättäneet i m a k s e llisin * o p p o rtu n is te illa ole k u n - ! m o u k se llin e n olisi s a a p u n u t r a k k a a ­ h a s ta , k o sk a s y y te ttä ei oltu toteen
todellisen työn työväenliikkeessä tuke- n’a °mi8taa tässä m a a ssa s e lla is ta seen p ä ä k au p u n k iim m e .
n ä y te tty .
M itä ta a s valtiopetokseen
vuun toisia europalaisia kilpailijoita use­ tata eroamiseen ’’keltaisesta” Amsterda­
.näitä. Mutta parantum isen oireet ovat v," aa ,ku"'.
n08l"!"la Jtt “ch«We- “ S v e n sk a D a g b la d e t” a rv e le e , e ttä tu li, oli se k a ik e n epäilyn vläpuo.
alla alalla. Silloin oli kuitenkin ilmeis­ min kansainvälisestä sentähden, että tä ­
v a rm a n a voidaan p itä ä , e tt ä s a la ­ lella (p o rv a rillis e lta näkökannalta»
tä, että esim. Englanti ja Saksa tärkeini mäkin taantum uksellinen yhtymä miika vihdoinkin näkyvissä.
p ä tä h d e n
k a ts o v a t
p a rh a a k s i liito n ta rk o tu k s e n a ei ole o llu t mi M u tta pyysi o te tta v a k s i huomioon,
Joukkojärjestöistä eroamisen erehdyk­ s o S sia e n listip
piin tuotteisiinsa nähden toimivat niin on liian radikaalinen.
u o lu e e n io ija rit e s iin ty ä v ii­ tä ä n v ä h e m p ä ä kuin s a a d a to im ite ­ e ttä s y y te tty oli p o rv arillise n yhteis-
sellä (puhum attakaan kokemuksen k a t­ si k e tu n h ä n tä ä y h tä a ik a a kaina- tu k s i b o lsh e v ik ik a p in a s u u re m m a s s a k u n n a llise n jä rje s te lm ä n periviholli­
huomattavasti eri aloilla, että Saksa saat-
Foster jatkaa selittämällä Yhdysval-
e ik ä siis tu n n u s ta n u t sen la­
toi olla Englannin^ ja taasen Englanti tnin unioiden yleisluonnetta. Viitaten kerista opetuksista) on nyt suuri vaiku- lo ssa a n . E n sin h a u k u ta a n V e n ä jä n j ta i p ie n e m m ä ssä la a ju u d e ssa . K aik k i n k en,
e ja .
K un ei o ik eu s ollut tunnus­
m e rk it v iitta a v a t siih en , e ttä tä ä llä
Saksan tuotteiden parhaita myyntipaik marxilaisten väitteeseen, että maissa, lus. Vähemmistöjä on jo järjestynyt : b o lsh e v ik it k a ik illa n iillä la a tu sa n o il- on
m
ieh
iä,
jo
id
e
n
a
ik
o
m
u
k
se
n
a
on
ta
n
u
t
sy
y te ty n r e h e llis tä ajatustapaa
koja. Sota ja erittäinkin sitä seurannut joissa kapitalismi on kehittynein, tulisi moneen unioon. Tämä on jotain, johon I la m ,tk a “ tu ta a n m u ista m a a n , jois- to im e e n p a n n a b o lsh e v lk in e n v a lla n ­ ¿ ik ä h ä n e n p o liittis ta vakaumustaan,
‘‘uiuhlleenrakentam isaika” on kuitenkin myös olla kehittynein työväenliike, Fos­ tata ennen ei ole vakavuudella ryhdytty. n, tiBon lllkkeen bajottajat.., -,erro. kum ous s a m a n a ik a is e s ti Pohjois-Sno- tu lis i p ä ä tö s s y n n y ttä m ä ä n hyvin
joskaan hän ei ole r is e e r a a ja t” j a m o n e t m u u t y h tä tu ­ m essa, P o h jo ls-R u o tsissa ja P ohjois- o ik e u te ttu ja v a s ta la u s e ita työväestön
tätä suhdetta m uuttanut niin paljon, et- ter myöntää väitteen paikkansa pitäväk-
, Amerikan . työläinen,
. ...
Huom enna jo
k e v a t h a u k k u m a n im e t tu h k a tih e ä ä n N o rja ssa . N äiden kolm en m a a n poh­ s u u re n o san ta h o lta .
ta .. Saksa
s; baibbiin
muihin
muihin
nait.i Vh/k»
.... . . . alkaa . . m . ailmanm
...... arkkinoilla SI
K ,nkknn m
uinin m
aihin paitsi
Yhdys «flva vallankumouksellinen,
.
. on kuiten- kaikuvat ilmoin«. J a s itte n te h d ä ä n jo is iss a k o lk is s a on u s e ita v u osia p id e tä ä n su u ria m ielenosotuksia Hoi-
.------
»_•» . toisia
-------- ---------
-- —
kin luonnostaan taisteluhalmnen. Siihen I
.....
.... .
työntää
maita
ja “ erittäinkin «------i
Eng-1 valtoihin nähden.
. . .
...
..
. . .
.
¡k a u n iita p a a to k s ia , jo illa ta h d o ta a n h a rjo te ttu p o n te v a a p ro p a g a n d a ty ö tä zin p u o le s ta j.n.e.
lantin syrjään juuri niillä tuotantoaloil-
Mistä j ohtuu täniä vastakkais-ilmip? pakottavat häntä ympäröivät olosuhteet., osottaa tä m ä n m aa n k ö y h ä lle kan- p u n a is te n p u o le lta ja m a a p e rä lienee, T o in en p u o lu stu s a sia n a ja ja , oikeus­
la, jotka aivan viime aikoihin saakka Mistä johtuu amerikalaisen työväenliik­ Ja jos hänelle annetaan tilaisuutta, jos «alle. e ttä so sia iistip u o iu e on V e n i- s iitä s y y s tä m yö sk in m itä o to llisin n eu v o s Boh ta a s o so tti pitkässä pu«>-
kapitalistivahion
ovat olleet Englannin tärkeim piä teolli­ keen omituinen vanhoillisuus, vaikka Amerikan vallankumoukselliset lähesty !jän v a lla n k u m o u k se n “ k a n n a tta ja ”. se lla ise n k u m o u k se n to te u tta m is e e n . lu s tu s p u h e e s a a n
S uom en, R u o tsin j a N o rjan p u n a i­ ro sv o lu o n te e n ja p iti Hölziä mitä
sti ushaaroja.
On s iin ä lo g iik k aa y h d e k si k e rra k -
sillä on vastassaan tarm okas ja ahdis­ \ä t häntä oikealla tavalla, järjestäm ällä
s e t lo is iv a t n ä is s ä m a a n o sissa vel- s u u rim p a n a ih a n te e n ih m is e n ä ja oi­
Asiasta kertoo muuan New York Tri- tava kapitalistinen vihollinen? Useam- vallankumouksellisia vähemmistöjä h ä - ,’« K e n e n k ä m u u n p ä ä h ä n e i p ä l - 1 jel'lls”g"ä liltoBÄa n eu vo8to v altio n k e a m ielisy y d e n p e rik u v a n a , verratta­
I,unelle t.k. toisena päivänä saapunut ki- pia cri syitä voitaisiin manit», muttn nen unioonsa ja johtam alla hänen tais- käh,ai8ikaan ju lis ta a m y ö tä tu n to a a n ( h y v ^ tn n n e tu n m a llin m u k aa n . J a v a n a L e n in iin ja T ro tsk iin .
N yt sai s y y te tty puheenvuoron. lian
pinäsahkösaiumia seuraavaan tapaan:
¡tärkein ja ratkaisevin tekijä Fosterin teluaan, tempautuu hän välttämättömyy- ™“rhaaj,a Ja terr<)risP"r‘'ulj'a kohfaan- lu o te tta v is s a p iire in ä a rv e lla a n , e tt ä
täfn ä su u n n ite lm a on a ik o m u k se n a a lk o i:
Saksan kivihiilituotanto nousi tämän mielestä on Amerikan työväestön radi- tiestä mukaan. Silloin ei kestäisi kauail | «Joonin, jo k a p itk ä m ie lisy y d e ssä ä n to te u tta a jo sy k sy y n m e n n e ssä .
— K u n n ia n a rv o is a ja korkeasti kun­
vuoden kahden ensimäisen kuukaudenj kaalisemman aineksen virheellinen inc- ennenkuin Amerikan työväenliike - on p y rk i ju m a lie n ta s a lle .
N äin p o rv a rillin e n sa n o m a leh d istö .
n io ite tta v a e rity in e n erikoistuomio­
kuluessa I2,OO<UMM> tonniin ja sillä alalla nettelytupaohjelnia, jota kauan on seu- saavuttanut aseman mikä sille kuuluu
M u tta h u v itta v in on k o n g re ssim ie s K u te n s a a tta a y m m ä rtä ä , ei sillä istu in — --------
mailman taistelukykyisimpien ja hyök- M eyer L ondonin ra p o rtti so sia listi- ole n y t ta r jo tta v a n a lu k ijo ille e n pik
tvosk en tele vien työläisten lukum äärä ko- rattu.
P u h e e n jo h ta ja u h k a a puheoikeudet
käävimpien työväen luokkajärjestöjen * p u o lueen k o n v e n tsio n ille . S en alk u k u asio ita.
hosi 15 kuukauden ajalla 220,000:11a.
\r
i »
n .
-
riis
tä m is e llä .
• n
.
i ,
.
Menettelytapana .o n ollut kaksois rinnalla.
Ne ju tu t j a v ä itö k s e t, jo ita on
o s a ss a h än p ä fv itele e s itä seik k aa.
Britanniassa • ja Hauskassa ou suhde ollut . unionisiin. •
v
i
i
.
— T e h k ä ä m itä m ie litte ; teillähän
Kolmenkvnunenen vuoden
. -■
i-
.
*
kun Pa h a t k a p ita lis tit s e u ra te n tar- sy n ty n y t N iem en a s ia n y h te y d e ssä ,
päinvastainen.
-
.
,
.... ,
on
v a lta , v a s ta a H ölz.
Puhuessani
jo
h
tu
v
a
t
e
n
n
e
n
k
a
ik
k
e
a
k
e
s
ä
n
läm
­
./
s<‘"Maa ro ster Amreikan työväen- k a sti E u ro p a n v a lla n k u m o u k se lliste n
V . V I \v 11
I
,»••
..
uo
1
ajan
Amerikan
Vallankumousliikkeen
va-
en
su
in
k
a
a
n
aio
p
u
o
lu
sta
u tu a , silla
m
ö
stä.
P
ia
n
o
n
k
in
m
e
rik
ä
ä
rm
e
it-
New York W orld si littää, että “ Saksa
i ,n
• ».-•
i I h
-I»
•
-
•*»< mmistoameksilla, nimittäin silla osalla, liikettä, ja jos kellään am erikalaisella. j Jo ukkojen liik e h tim is tä ja p e ljä te n ten a ik a . S itä odotellessa, on se p u s­ sillo in h a n m in u n tä y ty is i tuntea it­
lakaisee kaik ilta m eriltä pois tieltään „ v.a i.
.. . /a . a ,
ty ö lä is te n A m e rik a ssa k in tu le v a n val-
,
... , ,
. ’ , . , , ■ J°k<i kannattaa nuhtanthsta (taistelevaa) on hänellä käytännöllistä kokemusta ta- la
p a lja s tu k s ia
ja u u tu u k sia , seni sy y llisek si. M u tta tä lla ista tun
n k u m o u k se llisik si
lu jitta v a t
y h ä te tta v a
hrittiläiset kilpailijat
n e tta ei m in u lla voi porvarillis.-sa
unionismia, on ollut käsityksenä että am- loudellisissa järjestöissä. Fosterin sel- ta a n tu m u s ta , v a ik k a tä s s ä m a a s s a jo tk a p itä v ä t lu k ija t h e n g issä .
vänäköisyys on hyvänä enteenä Ameri­ i o v a t k u u lem m a p o liittis e t la ito k s e t
....."•»‘><¡<•1'* , n,»Ui,mi«, «n tuomittu kuohum an. Sen-
M u tta k a ik e n tä m ä n to ito tu k s e n o ik eu d e ssa olla. O ik eu s esiintyy mi­
«m,Ien Saktmn rahan tavattoman albat-■ IÄl)den
val|a nkum ouk«.lli,ten ra- kan t\o\äeniiikkeessä ja hän ei suinkaan s u ju v a t ja usein to is tu v a t v a a lit suo- ta k a a s a a tta a h a v a ita e rä ä n tarko- nulle tä ä llä k a s p e rin te a tte rin pui.-
tu k se n . S u o m a la ise t v a lla n k u m o u k ­ n u k k e in a , vailla s y d ä n tä ja tunnitta.
nen kurssi.
.
. . . . .
.....
. ,
.
...
.
, . . . keulaa uuden työväenliikkeen, kokonaan ole ainoa tämän maan työväenliikkeen (vat k a n sa lle tila is u u d e n ’ lain la a d in - se llise t. jo tk a o le s k e le v a t R u o tsissa , Y leisen s y y ttä jä n sy y tö k sen johdol­
lam an perusteella ovat saksalaiset 111 i k : j i „
•• i » . ,
t,etä saavuttaa ra d ik a a lisia on s a a ta v a k a rk o te tu k s i. M yöskin ne. ta en v iitsi v irk a ta m itä ä n ja puo­
. i :i.
. * inisHle perusteille. Taina katsantokanta parhaimm ista taistelijoista, jotka tällä ; ra,li!’ta
ryhtyneet kilpailem aan brittiläisten tuot-
... , ,
. *
..
, hetkellä oikein arvioivat unionistisen ! m u u to k sia a ik a a n .
jo tk a o v a t a h v e n a n m a a la is ia , k u te n lu s ta jie n e s ity k s iin ei m inulla oh- mi­
,
.
. - .. ..
. . . m elkein, on muodostunut Amerikan val-
. K o n - g re ssin , y -----------------
tajien kanssa vksinpa Britannian siirto -,
„ n- ,
.
.
lim ä ä rä ise n istu n n o n VVallenius ja m o n et m uut. R uotsa- tä ä n lis ä ttä v ä ä .
liikkeen.
H e r ra t puolusta«.-
• , -
*
...
. ...
lankimioukseltisten ainesten uskonnoksi,
ä le ttu a san o o L ondon e s ittä n e e n s ä vii ! laisia a h v e n a n m a a la is ia , jo tk a ovat a s ia n a ja ja n i o v at k o rk e a lla minua
maissakin ja sen valtaamilla alueille,
„ „
• . .
1 Nintahden on monia vuosia käyty niitä
si
la k ie h d o tu s ta .
B n sim ä in en on p o liittis e s ti v a ste n m ie lisiä , v a in o ta a n y läp u o le lla n i.
M u tta m itä käytän
DOLLARIN KORKEAN ARVON
k u u lem in a a m n e s tia lik ie h d o tu s , “joka s a m a lla h ie n o s tu n e e lla ta v a lla kuin n ö llisee n v a lla n k u m o u s a ja tu k s e e n tu­
on s a m a n la in e n kuin se k in , m inkä k a ik k ia m u ita k in v ie ra ita , h u o lim a t­ lee, p istin m inä h e id ä t molemma'
VAIKUTUKSET.
TO V ERI
JUTUN JATKOA
ii '
I
I
1
n
j kaikin päin epäonnistunut. Ensinnäkin
vanhat uniojärjestöt eivät ole kuolleet,
Britanniassa nämä tapaukset ovat he­
’ päinvastoin ovat ne tavattomasti voimis-
rättäneet suurta levottomuutta ja avoi­
(tiineet ja laajentuneet, kun taas toiselta
mesti Britannian sanomalehdissä selite
puolen kaikki yritykset perustaa uusia
tään, « Itä jos Saksa nvktisellä m enolla,
;
......
.
i
i -i -i
••
. ,
, ra d ik a alisia jä rje stö jä ovat surkeasti
jakaa kauppakilpailua, min se tulee uh-
J
rauenneet. Ì anapäivänä Amerikan mo-
kaarnaan Britanniaa enemmän kuin mil-
• -
loinkaan
ennen askeista mailmansotaa. net vallankumoukselliset
t ia ki nailevat
umojarjestot, jotka ovat käyneet keske­
Saksan maksettavaksi m äärätyt sotii
nään katkeria taisteluja, ovat jäsenlu-
korvaukset. Saksan rahan alhainen k u rs-(j.||UI
nähden kerrassaan m erkitykset­
si, työvoimasta Saksassa maksettu alhai­
nen hinta j.n.e. ovat tekijöitä, jotka ovat tömiä suureen amniattiunioliikkeeseen
verrattuna.
n. s. voittajaimiat saattaneet ymmälle ja
Vaikka vallankumoukselliset ainekset
arvaam attom aan sekatinnustilaan.
Ne
ovat imperialistiselle anastuspolitiikalle e,vät ° le k.v enncct särkem ään ammatti-
antaneet niin kovia korvapuusteja, että i 1
ovat he kumminkin onnistuneet
mailman todelliset valtiaat, rahavallan | ‘nk" ansa«nia«n niille mitä suurinta, va-
.
.
.
E in l'< \ti
IZ iti 1-1, Z
ii 2 J
•
edustajat, niitten pakotuksilta ovat jou hinkua. Kaikkien näiden vuosien siika­
luneet miettimään yhteisiä puolustus- na he ovat pois vetäneet unioiden ri­
suunnitelmia, joista viitenä m ainitaan veistä
.
. parhaim m at taistelijat ia edistys-
Saksan taloudellisen aseman ennalleen n U . ,nn,at b ’Mäisamekset - ne ainek
kohottaminen. Sen 'turvissa toivotaan, i
todellisuudessa muodostaisivat
tila oma nahka pelastuisi tuhoavalta
b>imivimmaii ja tarmokkaim-
kilpailulta.
;man ’"«leksen elävöittävän hiilleen. Ali­
Mailmanst»la kuitenkin tuhosi im pe­ tuisten saarnojensa kautta, että ammatti
rialistisen mailman taloudellisen elämän uniot ovat toivottomia ja sen vuoksi
pohjan ja sen jälkeinen sokeiden vais­ mahdottomina hyljättävä, ovat vallanku­
tojen perusteella tehty väkivaltainen moukselliset vetäneet pois unioista tu ­
rauha täydensi tehtyä hävitystä siinä hansittain parhaim pia miehiä ja saatta-
m äärässä, että kaikki uudet keinotekoi neet toiselta puolen tuhansia sabotecraa-
b rittilä is te n
4
tekem ät.
•
i
•
.
..
i s e n a a tto ri F ra n c e e s itti s e n a a tille ja
ta
ru o ts a la is te n
p a rk u m ise s ta ,
e ttä
Dollarin korkea arvo, joka Vaikeuttaa | jonka su h te e n k o n g re ssin v a lio k u n ta A h v e n a n m aa on ru o ts a la in e n pro­
kaikkien maiden taloudellista elämää, | on to im itta n u t k u u lu ste lu ja .” T oinen vinssi.
uhkaa lopuksi tuhota Amerikan oman ; la k ie h d o tu s k o sk ee ty ö ttö m y y ttä , S itä p a its i on ta r k o tu k s e n a sa ad a
kin talouden. Sen kurssi nousee ja tk u -!Kolraannella e8lt-vksel,a yritetään h e rä te ty k s i v a s te n m ie lis y y ttä k o m ­
u n is tis ia puolueita, k o h taa n . J a sil­
'»Sh. Lnttolaisten vaatimus, ett» S ak -! noo ,.ond()n oIevan vähemmSs|ä ,,10r. m
loin a n ta u tu u p o rv a risa n o m a le h d is tö
san on .suoritettava korvaussummansa ! k ity k s e s tä , m u tta on e s ittä n y t seit m itä h afp a m aisim p iin v iitta ilu ih in ja
dollareissa on yhä korottanut sen arvoa, k u ite n k in , kai p a re m p ie n p u u tte e ssa . v ä itö k siin ,
.
Dollarin korkea kurssi tekee A m erikalle1 K a k si v iiin e is tä e s ity s tä k o sk e v a t K un tä s s ä m a a s s a to ito te ta a n k a ­
yllä vaikeamn^aksi sijoita» tavaroitaaiV, k a n s a in v ä lis tä tila n n e tta . T olsess« p in a sta , p itä isi y k s in k e rta is e m m a n ­
p o rv arin y m m ä rtä ä , e ttä s e lla i­
m ailmanmarkkinoille. Alhaiset palkat vaaditaan v e n ä jä llä v o im a ssa o lev aa kin
seen voi ry h ty ä a in o a s ta a n m aa n
matsstt, joissa on huono valuutta, vai­ n e u v o sto h a llitu k se n tu n n u s ta m is ta ja J om a k a n sa . V ieras 6i voi n o s ta t­
to is e s sa e s ite tä ä n k a n s a in v ä lis tä p a r­
keuttaa Amerikan teollisuudelle kilpai­ la m e n ttia k a n so je n liito n tilalle. Nä- ta a e ik ä .johtaa m itä ä n k a p in a a . J a
lun kansainvälisessä kimpassa.
Koko m ä k a k si v iim e istä la k ie h d o tu s ta sa- m itä h y ö ty ä on n o u s u s ta ja k a p i­
n a sta , jo ita ei k a n n a ta tie to in e n ta h ­
mailma harjottaa Amerikan suhteen no° L ondon olevan so sia listip u o iu e e u to
ja to im in ta k y k y m aan om an v ä e s ­
dum pingkauppaa ja suojelustoimenpi-I viimeisessä k o n v e n tsio n issa hyväksy- tön k e sk u u d e ssa . E ikö p o rv a rile h
het, joihin Amerika rvi.ivv, h e ik e n tä v ä t!T “ - " f ” " “ *, ‘.“b.“““4
d istö k ä s itä , e ttä se te k e e its e n s ä
,
’
vien p a a to k sie n m u k aise t.
n a u re tta v a k s i
ry ö v ä riju tu illa n s a
ja
vha dumpinginatta. Kun nämä eivät voi
a
a
sia
la
isilla
jo
h
to
p
ä
ä
tö
k
s
illä
n
s
ä
.”
viedä tavaroitaan amerikalaisille mark-1 S a a tta a Pa n iin o llak in . M u tta kä-
, ....
.
s ittä m ä ttö m ä ltä tu n tu u
ta v a llis e lle
kino lle, eivät ne myöskään yo. o sta a ! n,aal„kolic. joka
,ottunut plu.
Kapinanjohtaja Hölz
,» m t l ik.llaisia
tavaroita. Tälliä asiain- ■ m iiän k a n so je n liitto a m ailm a n im-
oikeudessa
tila alkaa käydä yhä ilmeisemmäksi j a 1 p o ria lis tis te n r iis tä jä in in te rn a tiö n a -
Jiihentti presidentti Hardinginkin äsk e t-:lena' jota 86 todellisuudessa onkin. Viim e kuun 22 p ä iv ä n ä s u o rite t­
is iin «aröövvö
tain tta a s s a
_ ,
V « « .,
a c \ v
.
:» ...................
lo rk issa pitäm
ässään
‘
e ttä m itä h y ö d y ttä ä m ailm a n tvö
,
...
.
. ...
i vaenluofexaa v a ih ta a se k a n sa in v ä li
puheessa m.m. lausumaan
seen p a rla m e n ttiin , jo h o n m ailm an
Amerika oppii vähitellen, että sen on im p e ria lis tit lä h e ttä is iv ä t e d u s ta ja n ­
s a a iv a n sam o in kuin n y k y isen kan-
saatava apua rahakannan suhteen tehtä­ so je n liitto o n k in .
P u h e e n jo h ta ja v a ro tti
loin H ölz ja tk o i:
jälleen , jol­
— V o itte h y v in r iis tä ä minulta
p u h eo ik eu d en . -J o s o ik eu s antaisi
m in u lle v a p a u tta v a n tuom ion, niin
sa isin h ä v e tä . J o s m in u t tuomitaan
m o n ik si v u o sik si kuritushuone« 1 .r
on se h y v ä ; v a rs in hyvä! Kun s. n
s ija a n k u o lem a n tu o m io olisi suuri
k u n n ia n o so tu s. J o s o ik eu s ju lis ta is i
k u o lem a n tu o m io n , ta p p a isi se minun
ru u m iin i, m u tta ei h en k eän i. Joi
y k si H ölz kuolee, ilm estyy näyttä­
m ölle u u sia H ö lzejä. te rä k s e n kovia
H ölzejä. E läk ö ö n neuvostotasavalta!
K u te n jo lie n e e tu n n e ttu , tuom i',
tiin H ölz e lin k a u d e k s e e n kuritushuo­
n e e se e n .
P ä ä tö k s e n k u u ltu a a n v irk a h ti Holz:
— V ap au d en ja o ik eu d en p ä iv ä on
k o itta v a !
T e o le tte oikeuden väärii
p a lv e lijo ita ' ja “o ik e u s ” itse on j»«»rt-
to!
Me o lem m e tosloikeuden '"si-
p
u
o
lu
sta
jia .
tiin B e rliin issä lo p p u n ä y tö s k u u lu i­
sa ssa H ölzin ju tu s s a . S y y ttä jä v a a ti
sy y te ty n
tu o m its e m is ta
k u o lem a an
WRANGELILAISTEN SURU
m u rh a s ta ja v a ltio p e to k se e n yilv ttä-
JUHLAT.
m isestä.
H ölzin lu o n te h ik k a a s ta ja
z
N ovoje V ren ijan k e rto m an mukaan
m ie h u u llise sta e s iin ty m is e s tä on lä ­
en
S e rb ia s s a k u u k a u si sitte n viotetty
h e te tty s e u ra a v ia tie to ja :
k irk o llisia
surujuhl’z
V iim eisten to d is ta ja in k u u lu ste lu n su u re n m o isia
a ik a n a sy n ty i s a lis sa ta v a to n hälin ä. k e isa ri N ikolai I I:s e n kuolem an j"ä
O ikeuden h y ljä tty ä s y y te ty n a s ia n ­ «Tosta. K aik k i wrangelilais«>t j« fin«'-
a ja ja in pyynnön s a a d a k n tsu a oikeu v e n ä lä is e t p a k o la ise t o ttiv a t osaa m-
tee n e rä ä n to d is ta ja n , h u u d a h ti syy hin, niin e ttä k a ik k i e iv ä t niaMun«"'
k irk k o ih in .
L eh d en ilm otuksen niu
te tty :
»
k
a
a
n
oli
tä
m
ä k a n sa llin e n surujuh!»
— T e e tte tä m ä n sik si, e ttä p elk ääi-
sa
m
a
lla
k
a
n
s
a
llis e n yhtym isen pai*-
te v a la is tu s ta a sia s s a .
s
illä
v
e
n
ä
lä
is
e
t p a k o la iset tunsi«'
H ölzin ja tk a e s s a sa m a a n k irp e ä ä n
ta p a a n , v a ro tti o ik eu d e n p u h e e n jo h o le v a s s a y h tä m ie ltä se rb ia la b 1^
hein. jv e ljie n s ä k a n s s a yhteise.-.-a suu
ta ja :
h is to ria llis e s s a
pääm -ialis^
— J o s e d e llee n ja tk a tte häv y ttö - r e s s a
m y y k siä n n e , p a n e ta n te id ä t k ä s ir a u ­ K oko V e n ä jän k e isa ri.
T u n n e ttu v a lta k u n n a n duuman pu
to ih in !
H ölz o je n si tällö in iv a n a u ru lla k ä ­ h em ies R o d sjan k o . jo k a on ukraiB»
lain e n ja jo ta v e n ä lä is e t monarkia
te n sä , s a n o e n :
— T e h k ä ä se! M issä Xeillä on k ä ­ t it p itä v ä t y h t e n ä p ä ä s y y lli « n « ke-
s a rin v a lla s ta luopum iseen, on . u
s ira u d a t?
O ikeuden p u h e e n jo h ta ja ä ä rim m ä i­ tu n u t S e rb ia s s a v e n ä lä iste n vain -
a la is e k s i ja p a k o te ttu a n ta m a n
sen k iih ty n e e n ä :
to u m u k se n . e tte i hän ota os
’’
— O le tte h ä v y tö n lu rju s !
J a te v e ritu o m a ri! l ä h e t t ä k ä ä Iä iste n v e n ä lä is te n «lam aan « -
vain n o u ta m a a n pyöveli! v a s ta s i H olz h e id ä n k o k o u k sissa a n , kertoo N
Vremja.
k iih k o tto m a lla h y v ä n tu u lisu u d e lla .
Syyttäjä vastusti todistajan kuu­
lustelemista, koska tämä oli sala- NU O RISO INTERNATIO NALEN
poliisivlrkalllja Ja tässä ominaisuu­
KONGRESSI MOSKOVASSA
dessaan toteltava syyttäjäviranomai­
R IIK A . L a tv ia . — Kommunisti««*
sia. Hölz huudahti nyt korkealla
äänellä:
n u o ris o k a n s a in v ä ils e n toinen koDPre*
— E läk ö ö n v a lla n k u m o u k se llin e n
p r o le ta r ia a tti!
P u h e e n jo h ta ja m eni n y t tä y d e lli­
s e sti to lk u lta ja h u u si:
— V iek ää ulos s y y te tty ! -
si p id e tä ä n M oskovassa h e ti K f®
m u n is tis e n K a n sa in v ä lise n ko- oukse*
P ä ä ty tty ä , k e rto v a t M oskovan -e ¡S*
T ä m ä k o kous tu le e suunnitteieffl«»*1
k o m m u n ism in le v ittä m istä nuori««*
Syytettyä väkivalloin ulos vietäes­ k e s k u u te e n k a u tta m aailm an
ikä.-
L/ » V« f
vistä hel|)oluksista. Siksi tekisi mieleni
toivoa, ett» mailina lakkaisi työntämästä A sia on site n , e ttä r iis tä jä in k a n ­
sa in v ä lin e n
liitto
pysyy
riis tä jä in
meille kultaansa.
Rahakatmallemme liitto n a , y rite ttä k ö ö n p ä s itä s itte n
välttämä (tilinään kulta katteeseen nähden m u u tta a v a ik k a k a n s a in v ä lis e n p aria
olisi edullisempaa, jos maassamme löy­ m e n tin k in n im elle. E ikä ty ö v äe n lu o ­
tyvä kulta olisi ulkomaiden suurien k a lla ole m itä ä n sy y tä a ja a reform ej».
k a n s a in liito s s a .
T y ö v ä e n lu o k a lla on
pankkien
holveissa
eri maiden rahakan- om
,
.
a in te rn a tio n a le n s a K olm as K an
n.tn luonnollisen tasapainon p e ru sta n a J sa in v ä iin e n , johon se k e s k ittä ä voi
laina on kansainvälisen kaupan elinky-i m®nBa
symys. Olen vakuutettu, että Amerikan
S o siaiistip u o iu e ei tä tä ta ju a , e ik ä
pylväitten lahotessa ja murtuessa. Kaikki ja. I aantuniukselhnen uniobyrokratiu päätehtäviä on vakiinnuttaa k aik k ialla!tahdokaan ,ajuta v >‘w e is e s s ä kor.
v e n tsio o n issa a n se p ä ä tti p y sy ä e ril­
kultakanta.”
paikkausyritykset perustuvat järjestel­ on jätetty mielinmäärin vallitsemaan.
lä ä n k a ik is ta työ v äen k a n s a in v ä lis is ­
Ottakaamme esimerkiksi Englannin
mällisesti riistetyn luokan entistäkin an-
tä liik k e istä . T ä h ä n k a tso e n Londo-
k »rampaan jtolkemiseen ja kuristami- un’on>-stinen liike. Siellä uniot m uuttu­
Raltiniorcsku ilmestyvä kapitalisti- nin ra p o r tti on san g en k u v a a v a ja
neen, jossa vähim m allakään tavalla ci vat HOP0381! vallankumouksellisiksi. Tä- nen sunrlchti Evening Sun on lahjotta- o s o tta a se lv ä sti so sia listip u o lu ee n re
rm K is e n lu o n teen .
T ä m ä n la in e n
vallassa oleva luokka halua hellittää j ,1,a 0,1 suurimmaksi osaksi taistelevien nut
New \o rk Call lehdelle, avus­ f to o im
in ta se Juuri on. joka on s a a t
nnustamaansa otetta. Siksi koko kapi-1I kaP*ni,Histen vähemmistöjen ansiota. He taakseen tämän taistelua painovapauden
ta n u t A m erikan S o sialistip u o lu e e n to i­
talistista järjestelm ää jäytävät ristiriid a t10' ^ menetelleet oikein toimiessaan van- puolesta. Porvarilehti kehottaa toisia v o tto m u u d en tila a n , jonka la n tio n k in
yhä vain kasvavat ja laajenevat tuhoa | hmssa unioissa. Mutta mitä olisi Eng- maan suurlehtiä seuraam aan esimerkkiä huom aa, k o sk a hän r a p o rttin s a lo p u s­
eunustavalla tuvalla sen sijaan että p a ik -ilann’n työväenliike tänään, jos elävöit- antam alla avustusta Call’ille. Vaikka sa k irjo tta a n ä in :
kauksista vanhuuden heikkoutta sai- tav* vaHa nkunioukscllinen aines olisi er- Evening Sun kieltaäkin hyväksyvänsä "M inä to iv o isin voivani e s ittä ä te il­
jonkunlaisia saavutuksia. Mutta
rastavan järjestelm än ruumiiseen m itään kaantuni>t unioista kaksikymmentäviisi Lallin poliittisia oppeja, ihm etyttämään le
minä olen tavallaan samassa asemas
elvyttäviä jo elinvoimaa lisääviä ai- vuotta sitten ja sen jälkeen uskonnolli- jinkkaa sittenkin tämmöinen myötätun- sa. missä koko puoluekin huomaa ole-
neitu ruiskutettaisi. Luonnollinen kuo- i 5<^ ,a kiihkolla käynyt armotonta sotaa toisuus porvarilehden taholta. Mutta ar­ vansa. On kerrassaan ihme, että
iema tekee ärsyttävällä varmuudella tu- n’*ta vastaan? Siinä tapauksessa Eng- vatenkin johtuu tämä siitä, että sen jä l­ m e o lem m e e lo ssa k a lk k ie n niiden
loaan ja siitii on suunnaton raivo huo- kmmn uniot olisivat kieltäm ättä samalla keen kun Coll on menettänyt vallanku­ hyökkäysten Jälkeen. Joita pimeyden
voim at m eihin k o h d is tiv a t.”
matkivissa kapitalistien leirissä, jotka laso^ a k,1’n ni*ssä Amerikan uniot ovat mouksellisen proletariaatin kannatuksen J a tk a k a a , h e rr a t Io ija rit, v aan e n ti­
juuri vastikään riemuitsivat m aailm an: li,näpäivänä.
ja myötatuntoisuuden, on se kyllin a r­ se en su u n ta a n , niin s a a tte vielä e n e m ­
Iiallintaohjaksien ratkaisevasti käsiinsä j Amerikan vallankum ouksellisten tvö- vokas nauttimaan porvarillista painova­ m än h u o k ailla k a n n a tu k s e n p u u te tt,.
ia k e k siä k e in o ja m iten v o isitte so-
saamisesta.
j laisten separatistisen taktiikan vuoksi on- pautta.
s ia listip u o lu e e n velan m ak saa.
t a s k u a n i .— L o p u k si k e h o tti H olz *
k e u tta tu o m its e m a a n v a ih te e n vuok­
si h eid än o m ia k in luokkatoverejasi]