Torstaina, Heinäkuun 14 p,— Thursday, July 14th.
No. 163
s ä sy n ty i ta v a to n m ellakka. Viina;
MISTÄ JOHTUU UNIOIDEN VAN ko siis ihme, että aniniattiuniot ovat van-Jf
Ruotsin kapinajutut
m uun k u u lu i ä ä n i:
(T H E C O M R A D E )
HOILLISUUS ?
hoillisia? Kuinka voisi toisin ollakaan?
“ Po rv a rilli s e t sa n o m a le h d e t o v a t
— Kas n iin , n y t se, alkaa.
T h e o rg an o f the F in n ish w o rk e rs in the W e s te rn
Win. Z. Foster, joka Neuvosto-Venäjän Voimmeko toivoa vanhoillisen virkako
s a a n e e t ta a s e n u ra k a n p a lja s ta a suu- rääkätään Hölziä!
on lähettänyt » m c rik .la i.ille työ- neiston, jätettyäm m e sen omaan rau
rl* b o ls h e v lk is a la llltto ja ,” k irjo tta a
K un s y y te tty jä lle e n tu o tiin sisään
b y the W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g S ociety. J V ä e n l e h d i l l t e r i t t ä i n V ü l u i s C V i a k i r j o t u k *
I
N
o rja n “ S o c ial-D e m o k ra te n ”.
T ä llä
haansa, tekevän järjestöjä vallankum o
lo p p u k ä s itte ly ä v a rte n varotti tuo-
O f f ic e 7 th a n d C om m Jreinl St.. oPPo « t e ^ o . t O ffice! s i a - ü n e r ä ä n moskovalaisen lehden haas- uksellisiksi?
Tämmöinen otaksuma on Hohoi ja kirveen hiominen kerra"‘ on ..Tukholm'1 , «kikohta»,. m a ri jä lle e n s y y te tty ä , huomauttaen,
“ P a lja s tu k s ia
on to im ite ttu s u o m a
“ Post
— O r...
*'
A
,,------z
----7
——
,
lattelijalle
selostanut
Yhdysvaltain
unio-
ia n i im<list&. Ei ole ihmettelemistä, JO S j S o sia listip u o lu e e n ty n k äk o n v e n tsio - la is e n k a iv o sty ö lä ise n N iem en v a n g it e t t ä jo s tä m ä ja tk a is i “uskomatoni»
ffic e A d d ress: T o v e n , Box 9 9 , A s to ria , O r e . 1
*
J
! aistista liikettä. Niinkuin yleensä tiedet- Amerikan uniot ovatkin vanhoillisia sil-ini on p ä ä tty n y t. R a iv a a ja ilo itse e se m ise n y h te y d e s s ä . V ira n o m a is e t k ä y tö s tä ä n ”, m e n e ttä is i hän kokonaan
E D IT O R IA L S T A F F
tänee on Foster ennemmin toiminut I. loin kun vallankumoukselliset ainekset »en Johdosta, e ttä k o n v e n tsio n issa o v a t n y t h a v a in n e e t, e t t ä S k a n d in a p u h e o ik e u te n s a . H ölz v astasi tällöin,
Sulo S yvänen, A le x Sevo, A . N . K o skela, K . E.
H e ik k in e n , G eo. C ra tc h e f.
1w - W.-liitossa, ollen aikoinaan liiton ovat järjestelm ällisesti eronneet unioista iteh,un enemmän “ra k e n ta v a a ty ö tä ” v ian m a issa on p u u h a ttu k a p in a a . J a e tt ä h ä n . k u te n h ä n jo oikeuskäsi?
te ly n e n si p ä iv ä n ä lausui, ei esiin-
n t s i on
o n te
l s h s ty i m o n essa e d e llis e s s ä ! s u u n n ite llu n k a p in a n to d e llise n a jo ll
huomatuiinpia jäseniä, m utta tultuaan ja taistelleet niitä vastaan kaikkina nai-j i ^ kuin
Ph o n es:
O ffic e 3 6 5 ; E d ito ria l D e p a rtm e n t 6 3 2 .
ta ja n a p itä is i o lem an B ela K un. H än ty n y t s y y te tty n ä , vaan syyttäjänä.
vakuutetuksi, että työväen luokkataisteli- nä vuosina, vaan pikemminkin on ihm et-!
on o llu t m u k a y h te is ty ö s s ä s u o m a
Y lein en s y y ttä jä e s itti nyt loppu,
E n te re d a . s e c o n d -c l... m a .l m a tte r July 13 . 19 1 2 . j.,n p a j^ a ()n toim ia Vallitsevissa aill- telemistä että ne ovat lainkaan kyenneet j M,”käla'hta 8iten 0,1 lu0 ‘ rak en -
la is te n k o m m u n istie n k a n s a a Ja ryh-
a t the Post O ffic e a t A s to n a , O re g o n , u n d er th e .
...
k a n te e n , v ä ittä e n H ölziä syypääksi
i ty n y t v ä lttä m ä ttö m iin v a lm iste lu ih in .
A c t o f M a rc 1) 3. 1 6 7 9 .
¡m attijärjestöissä niiden vanhoillisuudes säilymään.
; g e ojj to iv o tto m u u d e n a ih e u tta m a ln
k a ik k iin m ah d o llisiin rikoksiin maan
E räs
p o rv a risto n
le h d is tä
kysy y
ta huolimatta, on Foster sittemmin ollut
Sanalla sanoen Amerikan työväenIiik h u o k a u s te n ilm oille p ä ä s tä m is tä Ja m y öskin s u u re s ti h u o le stu n e e n a , o n p ä ä llä , m u tta ei k ie ltä n y t, e ttä hänen
s a a n oli o llu t *pollittisia m,,
Saksan ja Englannin nykyinen A. F. L. liiton mukana. Hänen työnsä koen vikana on se, että vallankumouk- k ,r v e itte n h io m is ta tie to is te n vallan- ko to d e lla k in a s ia n la ita n iin . e ttä te m o e is n tte
ja ” j a v a a ti kuolemantuomiota.
•
i-
,
-
i
.
•
,
.
,
.
.
.
.
,
k
u
m
o
u
k
se
lliste
n
a
in
e
s
te
n
k
im
p
p
u
u
n
suuressa teräslakossa on meille tunnettu. selhset ainekset ovat sairastaneet pitkal-
B ela K un n y t o le sk e le e K r is tia n ia s s i.
..
«
,
,,
.
*
i
h
y
ö
k
k
ä
ä
m
ise
k
si
—
h
a
u
k
k
u
m
a
tu
lv
a
lla
,
kaappakilpailu
Parem paa todistusta Amerikan unio- listii penikkatautia. Ile ovat tuhlanneet t »niä e ih ä n •o s ia lis tip u o lu e e n ta a n tu - I ts e p in ta is ia h u h u ja k ie rte le e , e ttä
E n sim ä in e n p u o lu stu sa sia n a ja ja lau-
Ennen mailmansotaa kasvoi Saksan |,js|isen liikkeen yleisestä takapajuisuu
tuo tu n n e ttu u n k a rila in e n v a lla n k u sul, e tte i H ölziä v o itu tuom ita mur
nlkom aakauppa nopeasti ja työnsi si desta, selittää hän, ei tarvita kuin vii voimiaan turhiin utopioihin ja jättäneet i m a k s e llisin * o p p o rtu n is te illa ole k u n - ! m o u k se llin e n olisi s a a p u n u t r a k k a a h a s ta , k o sk a s y y te ttä ei oltu toteen
todellisen työn työväenliikkeessä tuke- n’a °mi8taa tässä m a a ssa s e lla is ta seen p ä ä k au p u n k iim m e .
n ä y te tty .
M itä ta a s valtiopetokseen
vuun toisia europalaisia kilpailijoita use tata eroamiseen ’’keltaisesta” Amsterda
.näitä. Mutta parantum isen oireet ovat v," aa ,ku"'.
n08l"!"la Jtt “ch«We- “ S v e n sk a D a g b la d e t” a rv e le e , e ttä tu li, oli se k a ik e n epäilyn vläpuo.
alla alalla. Silloin oli kuitenkin ilmeis min kansainvälisestä sentähden, että tä
v a rm a n a voidaan p itä ä , e tt ä s a la lella (p o rv a rillis e lta näkökannalta»
tä, että esim. Englanti ja Saksa tärkeini mäkin taantum uksellinen yhtymä miika vihdoinkin näkyvissä.
p ä tä h d e n
k a ts o v a t
p a rh a a k s i liito n ta rk o tu k s e n a ei ole o llu t mi M u tta pyysi o te tta v a k s i huomioon,
Joukkojärjestöistä eroamisen erehdyk s o S sia e n listip
piin tuotteisiinsa nähden toimivat niin on liian radikaalinen.
u o lu e e n io ija rit e s iin ty ä v ii tä ä n v ä h e m p ä ä kuin s a a d a to im ite e ttä s y y te tty oli p o rv arillise n yhteis-
sellä (puhum attakaan kokemuksen k a t si k e tu n h ä n tä ä y h tä a ik a a kaina- tu k s i b o lsh e v ik ik a p in a s u u re m m a s s a k u n n a llise n jä rje s te lm ä n periviholli
huomattavasti eri aloilla, että Saksa saat-
Foster jatkaa selittämällä Yhdysval-
e ik ä siis tu n n u s ta n u t sen la
toi olla Englannin^ ja taasen Englanti tnin unioiden yleisluonnetta. Viitaten kerista opetuksista) on nyt suuri vaiku- lo ssa a n . E n sin h a u k u ta a n V e n ä jä n j ta i p ie n e m m ä ssä la a ju u d e ssa . K aik k i n k en,
e ja .
K un ei o ik eu s ollut tunnus
m e rk it v iitta a v a t siih en , e ttä tä ä llä
Saksan tuotteiden parhaita myyntipaik marxilaisten väitteeseen, että maissa, lus. Vähemmistöjä on jo järjestynyt : b o lsh e v ik it k a ik illa n iillä la a tu sa n o il- on
m
ieh
iä,
jo
id
e
n
a
ik
o
m
u
k
se
n
a
on
ta
n
u
t
sy
y te ty n r e h e llis tä ajatustapaa
koja. Sota ja erittäinkin sitä seurannut joissa kapitalismi on kehittynein, tulisi moneen unioon. Tämä on jotain, johon I la m ,tk a “ tu ta a n m u ista m a a n , jois- to im e e n p a n n a b o lsh e v lk in e n v a lla n ¿ ik ä h ä n e n p o liittis ta vakaumustaan,
‘‘uiuhlleenrakentam isaika” on kuitenkin myös olla kehittynein työväenliike, Fos tata ennen ei ole vakavuudella ryhdytty. n, tiBon lllkkeen bajottajat.., -,erro. kum ous s a m a n a ik a is e s ti Pohjois-Sno- tu lis i p ä ä tö s s y n n y ttä m ä ä n hyvin
joskaan hän ei ole r is e e r a a ja t” j a m o n e t m u u t y h tä tu m essa, P o h jo ls-R u o tsissa ja P ohjois- o ik e u te ttu ja v a s ta la u s e ita työväestön
tätä suhdetta m uuttanut niin paljon, et- ter myöntää väitteen paikkansa pitäväk-
, Amerikan . työläinen,
. ...
Huom enna jo
k e v a t h a u k k u m a n im e t tu h k a tih e ä ä n N o rja ssa . N äiden kolm en m a a n poh s u u re n o san ta h o lta .
ta .. Saksa
s; baibbiin
muihin
muihin
nait.i Vh/k»
.... . . . alkaa . . m . ailmanm
...... arkkinoilla SI
K ,nkknn m
uinin m
aihin paitsi
Yhdys «flva vallankumouksellinen,
.
. on kuiten- kaikuvat ilmoin«. J a s itte n te h d ä ä n jo is iss a k o lk is s a on u s e ita v u osia p id e tä ä n su u ria m ielenosotuksia Hoi-
.------
»_•» . toisia
-------- ---------
-- —
kin luonnostaan taisteluhalmnen. Siihen I
.....
.... .
työntää
maita
ja “ erittäinkin «------i
Eng-1 valtoihin nähden.
. . .
...
..
. . .
.
¡k a u n iita p a a to k s ia , jo illa ta h d o ta a n h a rjo te ttu p o n te v a a p ro p a g a n d a ty ö tä zin p u o le s ta j.n.e.
lantin syrjään juuri niillä tuotantoaloil-
Mistä j ohtuu täniä vastakkais-ilmip? pakottavat häntä ympäröivät olosuhteet., osottaa tä m ä n m aa n k ö y h ä lle kan- p u n a is te n p u o le lta ja m a a p e rä lienee, T o in en p u o lu stu s a sia n a ja ja , oikeus
la, jotka aivan viime aikoihin saakka Mistä johtuu amerikalaisen työväenliik Ja jos hänelle annetaan tilaisuutta, jos «alle. e ttä so sia iistip u o iu e on V e n i- s iitä s y y s tä m yö sk in m itä o to llisin n eu v o s Boh ta a s o so tti pitkässä pu«>-
kapitalistivahion
ovat olleet Englannin tärkeim piä teolli keen omituinen vanhoillisuus, vaikka Amerikan vallankumoukselliset lähesty !jän v a lla n k u m o u k se n “ k a n n a tta ja ”. se lla ise n k u m o u k se n to te u tta m is e e n . lu s tu s p u h e e s a a n
S uom en, R u o tsin j a N o rjan p u n a i ro sv o lu o n te e n ja p iti Hölziä mitä
sti ushaaroja.
On s iin ä lo g iik k aa y h d e k si k e rra k -
sillä on vastassaan tarm okas ja ahdis \ä t häntä oikealla tavalla, järjestäm ällä
s e t lo is iv a t n ä is s ä m a a n o sissa vel- s u u rim p a n a ih a n te e n ih m is e n ä ja oi
Asiasta kertoo muuan New York Tri- tava kapitalistinen vihollinen? Useam- vallankumouksellisia vähemmistöjä h ä - ,’« K e n e n k ä m u u n p ä ä h ä n e i p ä l - 1 jel'lls”g"ä liltoBÄa n eu vo8to v altio n k e a m ielisy y d e n p e rik u v a n a , verratta
I,unelle t.k. toisena päivänä saapunut ki- pia cri syitä voitaisiin manit», muttn nen unioonsa ja johtam alla hänen tais- käh,ai8ikaan ju lis ta a m y ö tä tu n to a a n ( h y v ^ tn n n e tu n m a llin m u k aa n . J a v a n a L e n in iin ja T ro tsk iin .
N yt sai s y y te tty puheenvuoron. lian
pinäsahkösaiumia seuraavaan tapaan:
¡tärkein ja ratkaisevin tekijä Fosterin teluaan, tempautuu hän välttämättömyy- ™“rhaaj,a Ja terr<)risP"r‘'ulj'a kohfaan- lu o te tta v is s a p iire in ä a rv e lla a n , e tt ä
täfn ä su u n n ite lm a on a ik o m u k se n a a lk o i:
Saksan kivihiilituotanto nousi tämän mielestä on Amerikan työväestön radi- tiestä mukaan. Silloin ei kestäisi kauail | «Joonin, jo k a p itk ä m ie lisy y d e ssä ä n to te u tta a jo sy k sy y n m e n n e ssä .
— K u n n ia n a rv o is a ja korkeasti kun
vuoden kahden ensimäisen kuukaudenj kaalisemman aineksen virheellinen inc- ennenkuin Amerikan työväenliike - on p y rk i ju m a lie n ta s a lle .
N äin p o rv a rillin e n sa n o m a leh d istö .
n io ite tta v a e rity in e n erikoistuomio
kuluessa I2,OO<UMM> tonniin ja sillä alalla nettelytupaohjelnia, jota kauan on seu- saavuttanut aseman mikä sille kuuluu
M u tta h u v itta v in on k o n g re ssim ie s K u te n s a a tta a y m m ä rtä ä , ei sillä istu in — --------
mailman taistelukykyisimpien ja hyök- M eyer L ondonin ra p o rtti so sia listi- ole n y t ta r jo tta v a n a lu k ijo ille e n pik
tvosk en tele vien työläisten lukum äärä ko- rattu.
P u h e e n jo h ta ja u h k a a puheoikeudet
käävimpien työväen luokkajärjestöjen * p u o lueen k o n v e n tsio n ille . S en alk u k u asio ita.
hosi 15 kuukauden ajalla 220,000:11a.
\r
i »
n .
-
riis
tä m is e llä .
• n
.
i ,
.
Menettelytapana .o n ollut kaksois rinnalla.
Ne ju tu t j a v ä itö k s e t, jo ita on
o s a ss a h än p ä fv itele e s itä seik k aa.
Britanniassa • ja Hauskassa ou suhde ollut . unionisiin. •
v
i
i
.
— T e h k ä ä m itä m ie litte ; teillähän
Kolmenkvnunenen vuoden
. -■
i-
.
*
kun Pa h a t k a p ita lis tit s e u ra te n tar- sy n ty n y t N iem en a s ia n y h te y d e ssä ,
päinvastainen.
-
.
,
.... ,
on
v a lta , v a s ta a H ölz.
Puhuessani
jo
h
tu
v
a
t
e
n
n
e
n
k
a
ik
k
e
a
k
e
s
ä
n
läm
./
s<‘"Maa ro ster Amreikan työväen- k a sti E u ro p a n v a lla n k u m o u k se lliste n
V . V I \v 11
I
,»••
..
uo
1
ajan
Amerikan
Vallankumousliikkeen
va-
en
su
in
k
a
a
n
aio
p
u
o
lu
sta
u tu a , silla
m
ö
stä.
P
ia
n
o
n
k
in
m
e
rik
ä
ä
rm
e
it-
New York W orld si littää, että “ Saksa
i ,n
• ».-•
i I h
-I»
•
-
•*»< mmistoameksilla, nimittäin silla osalla, liikettä, ja jos kellään am erikalaisella. j Jo ukkojen liik e h tim is tä ja p e ljä te n ten a ik a . S itä odotellessa, on se p u s sillo in h a n m in u n tä y ty is i tuntea it
lakaisee kaik ilta m eriltä pois tieltään „ v.a i.
.. . /a . a ,
ty ö lä is te n A m e rik a ssa k in tu le v a n val-
,
... , ,
. ’ , . , , ■ J°k<i kannattaa nuhtanthsta (taistelevaa) on hänellä käytännöllistä kokemusta ta- la
p a lja s tu k s ia
ja u u tu u k sia , seni sy y llisek si. M u tta tä lla ista tun
n k u m o u k se llisik si
lu jitta v a t
y h ä te tta v a
hrittiläiset kilpailijat
n e tta ei m in u lla voi porvarillis.-sa
unionismia, on ollut käsityksenä että am- loudellisissa järjestöissä. Fosterin sel- ta a n tu m u s ta , v a ik k a tä s s ä m a a s s a jo tk a p itä v ä t lu k ija t h e n g issä .
vänäköisyys on hyvänä enteenä Ameri i o v a t k u u lem m a p o liittis e t la ito k s e t
....."•»‘><¡<•1'* , n,»Ui,mi«, «n tuomittu kuohum an. Sen-
M u tta k a ik e n tä m ä n to ito tu k s e n o ik eu d e ssa olla. O ik eu s esiintyy mi
«m,Ien Saktmn rahan tavattoman albat-■ IÄl)den
val|a nkum ouk«.lli,ten ra- kan t\o\äeniiikkeessä ja hän ei suinkaan s u ju v a t ja usein to is tu v a t v a a lit suo- ta k a a s a a tta a h a v a ita e rä ä n tarko- nulle tä ä llä k a s p e rin te a tte rin pui.-
tu k se n . S u o m a la ise t v a lla n k u m o u k n u k k e in a , vailla s y d ä n tä ja tunnitta.
nen kurssi.
.
. . . . .
.....
. ,
.
...
.
, . . . keulaa uuden työväenliikkeen, kokonaan ole ainoa tämän maan työväenliikkeen (vat k a n sa lle tila is u u d e n ’ lain la a d in - se llise t. jo tk a o le s k e le v a t R u o tsissa , Y leisen s y y ttä jä n sy y tö k sen johdol
lam an perusteella ovat saksalaiset 111 i k : j i „
•• i » . ,
t,etä saavuttaa ra d ik a a lisia on s a a ta v a k a rk o te tu k s i. M yöskin ne. ta en v iitsi v irk a ta m itä ä n ja puo
. i :i.
. * inisHle perusteille. Taina katsantokanta parhaimm ista taistelijoista, jotka tällä ; ra,li!’ta
ryhtyneet kilpailem aan brittiläisten tuot-
... , ,
. *
..
, hetkellä oikein arvioivat unionistisen ! m u u to k sia a ik a a n .
jo tk a o v a t a h v e n a n m a a la is ia , k u te n lu s ta jie n e s ity k s iin ei m inulla oh- mi
,
.
. - .. ..
. . . m elkein, on muodostunut Amerikan val-
. K o n - g re ssin , y -----------------
tajien kanssa vksinpa Britannian siirto -,
„ n- ,
.
.
lim ä ä rä ise n istu n n o n VVallenius ja m o n et m uut. R uotsa- tä ä n lis ä ttä v ä ä .
liikkeen.
H e r ra t puolusta«.-
• , -
*
...
. ...
lankimioukseltisten ainesten uskonnoksi,
ä le ttu a san o o L ondon e s ittä n e e n s ä vii ! laisia a h v e n a n m a a la is ia , jo tk a ovat a s ia n a ja ja n i o v at k o rk e a lla minua
maissakin ja sen valtaamilla alueille,
„ „
• . .
1 Nintahden on monia vuosia käyty niitä
si
la k ie h d o tu s ta .
B n sim ä in en on p o liittis e s ti v a ste n m ie lisiä , v a in o ta a n y läp u o le lla n i.
M u tta m itä käytän
DOLLARIN KORKEAN ARVON
k u u lem in a a m n e s tia lik ie h d o tu s , “joka s a m a lla h ie n o s tu n e e lla ta v a lla kuin n ö llisee n v a lla n k u m o u s a ja tu k s e e n tu
on s a m a n la in e n kuin se k in , m inkä k a ik k ia m u ita k in v ie ra ita , h u o lim a t lee, p istin m inä h e id ä t molemma'
VAIKUTUKSET.
TO V ERI
JUTUN JATKOA
ii '
I
I
1
n
j kaikin päin epäonnistunut. Ensinnäkin
vanhat uniojärjestöt eivät ole kuolleet,
Britanniassa nämä tapaukset ovat he
’ päinvastoin ovat ne tavattomasti voimis-
rättäneet suurta levottomuutta ja avoi
(tiineet ja laajentuneet, kun taas toiselta
mesti Britannian sanomalehdissä selite
puolen kaikki yritykset perustaa uusia
tään, « Itä jos Saksa nvktisellä m enolla,
;
......
.
i
i -i -i
••
. ,
, ra d ik a alisia jä rje stö jä ovat surkeasti
jakaa kauppakilpailua, min se tulee uh-
J
rauenneet. Ì anapäivänä Amerikan mo-
kaarnaan Britanniaa enemmän kuin mil-
• -
loinkaan
ennen askeista mailmansotaa. net vallankumoukselliset
t ia ki nailevat
umojarjestot, jotka ovat käyneet keske
Saksan maksettavaksi m äärätyt sotii
nään katkeria taisteluja, ovat jäsenlu-
korvaukset. Saksan rahan alhainen k u rs-(j.||UI
nähden kerrassaan m erkitykset
si, työvoimasta Saksassa maksettu alhai
nen hinta j.n.e. ovat tekijöitä, jotka ovat tömiä suureen amniattiunioliikkeeseen
verrattuna.
n. s. voittajaimiat saattaneet ymmälle ja
Vaikka vallankumoukselliset ainekset
arvaam attom aan sekatinnustilaan.
Ne
ovat imperialistiselle anastuspolitiikalle e,vät ° le k.v enncct särkem ään ammatti-
antaneet niin kovia korvapuusteja, että i 1
ovat he kumminkin onnistuneet
mailman todelliset valtiaat, rahavallan | ‘nk" ansa«nia«n niille mitä suurinta, va-
.
.
.
E in l'< \ti
IZ iti 1-1, Z
ii 2 J
•
edustajat, niitten pakotuksilta ovat jou hinkua. Kaikkien näiden vuosien siika
luneet miettimään yhteisiä puolustus- na he ovat pois vetäneet unioiden ri
suunnitelmia, joista viitenä m ainitaan veistä
.
. parhaim m at taistelijat ia edistys-
Saksan taloudellisen aseman ennalleen n U . ,nn,at b ’Mäisamekset - ne ainek
kohottaminen. Sen 'turvissa toivotaan, i
todellisuudessa muodostaisivat
tila oma nahka pelastuisi tuhoavalta
b>imivimmaii ja tarmokkaim-
kilpailulta.
;man ’"«leksen elävöittävän hiilleen. Ali
Mailmanst»la kuitenkin tuhosi im pe tuisten saarnojensa kautta, että ammatti
rialistisen mailman taloudellisen elämän uniot ovat toivottomia ja sen vuoksi
pohjan ja sen jälkeinen sokeiden vais mahdottomina hyljättävä, ovat vallanku
tojen perusteella tehty väkivaltainen moukselliset vetäneet pois unioista tu
rauha täydensi tehtyä hävitystä siinä hansittain parhaim pia miehiä ja saatta-
m äärässä, että kaikki uudet keinotekoi neet toiselta puolen tuhansia sabotecraa-
b rittilä is te n
4
tekem ät.
•
i
•
.
..
i s e n a a tto ri F ra n c e e s itti s e n a a tille ja
ta
ru o ts a la is te n
p a rk u m ise s ta ,
e ttä
Dollarin korkea arvo, joka Vaikeuttaa | jonka su h te e n k o n g re ssin v a lio k u n ta A h v e n a n m aa on ru o ts a la in e n pro
kaikkien maiden taloudellista elämää, | on to im itta n u t k u u lu ste lu ja .” T oinen vinssi.
uhkaa lopuksi tuhota Amerikan oman ; la k ie h d o tu s k o sk ee ty ö ttö m y y ttä , S itä p a its i on ta r k o tu k s e n a sa ad a
kin talouden. Sen kurssi nousee ja tk u -!Kolraannella e8lt-vksel,a yritetään h e rä te ty k s i v a s te n m ie lis y y ttä k o m
u n is tis ia puolueita, k o h taa n . J a sil
'»Sh. Lnttolaisten vaatimus, ett» S ak -! noo ,.ond()n oIevan vähemmSs|ä ,,10r. m
loin a n ta u tu u p o rv a risa n o m a le h d is tö
san on .suoritettava korvaussummansa ! k ity k s e s tä , m u tta on e s ittä n y t seit m itä h afp a m aisim p iin v iitta ilu ih in ja
dollareissa on yhä korottanut sen arvoa, k u ite n k in , kai p a re m p ie n p u u tte e ssa . v ä itö k siin ,
.
Dollarin korkea kurssi tekee A m erikalle1 K a k si v iiin e is tä e s ity s tä k o sk e v a t K un tä s s ä m a a s s a to ito te ta a n k a
yllä vaikeamn^aksi sijoita» tavaroitaaiV, k a n s a in v ä lis tä tila n n e tta . T olsess« p in a sta , p itä isi y k s in k e rta is e m m a n
p o rv arin y m m ä rtä ä , e ttä s e lla i
m ailmanmarkkinoille. Alhaiset palkat vaaditaan v e n ä jä llä v o im a ssa o lev aa kin
seen voi ry h ty ä a in o a s ta a n m aa n
matsstt, joissa on huono valuutta, vai n e u v o sto h a llitu k se n tu n n u s ta m is ta ja J om a k a n sa . V ieras 6i voi n o s ta t
to is e s sa e s ite tä ä n k a n s a in v ä lis tä p a r
keuttaa Amerikan teollisuudelle kilpai la m e n ttia k a n so je n liito n tilalle. Nä- ta a e ik ä .johtaa m itä ä n k a p in a a . J a
lun kansainvälisessä kimpassa.
Koko m ä k a k si v iim e istä la k ie h d o tu s ta sa- m itä h y ö ty ä on n o u s u s ta ja k a p i
n a sta , jo ita ei k a n n a ta tie to in e n ta h
mailma harjottaa Amerikan suhteen no° L ondon olevan so sia listip u o iu e e u to
ja to im in ta k y k y m aan om an v ä e s
dum pingkauppaa ja suojelustoimenpi-I viimeisessä k o n v e n tsio n issa hyväksy- tön k e sk u u d e ssa . E ikö p o rv a rile h
het, joihin Amerika rvi.ivv, h e ik e n tä v ä t!T “ - " f ” " “ *, ‘.“b.“““4
d istö k ä s itä , e ttä se te k e e its e n s ä
,
’
vien p a a to k sie n m u k aise t.
n a u re tta v a k s i
ry ö v ä riju tu illa n s a
ja
vha dumpinginatta. Kun nämä eivät voi
a
a
sia
la
isilla
jo
h
to
p
ä
ä
tö
k
s
illä
n
s
ä
.”
viedä tavaroitaan amerikalaisille mark-1 S a a tta a Pa n iin o llak in . M u tta kä-
, ....
.
s ittä m ä ttö m ä ltä tu n tu u
ta v a llis e lle
kino lle, eivät ne myöskään yo. o sta a ! n,aal„kolic. joka
,ottunut plu.
Kapinanjohtaja Hölz
,» m t l ik.llaisia
tavaroita. Tälliä asiain- ■ m iiän k a n so je n liitto a m ailm a n im-
oikeudessa
tila alkaa käydä yhä ilmeisemmäksi j a 1 p o ria lis tis te n r iis tä jä in in te rn a tiö n a -
Jiihentti presidentti Hardinginkin äsk e t-:lena' jota 86 todellisuudessa onkin. Viim e kuun 22 p ä iv ä n ä s u o rite t
is iin «aröövvö
tain tta a s s a
_ ,
V « « .,
a c \ v
.
:» ...................
lo rk issa pitäm
ässään
‘
e ttä m itä h y ö d y ttä ä m ailm a n tvö
,
...
.
. ...
i vaenluofexaa v a ih ta a se k a n sa in v ä li
puheessa m.m. lausumaan
seen p a rla m e n ttiin , jo h o n m ailm an
Amerika oppii vähitellen, että sen on im p e ria lis tit lä h e ttä is iv ä t e d u s ta ja n
s a a iv a n sam o in kuin n y k y isen kan-
saatava apua rahakannan suhteen tehtä so je n liitto o n k in .
P u h e e n jo h ta ja v a ro tti
loin H ölz ja tk o i:
jälleen , jol
— V o itte h y v in r iis tä ä minulta
p u h eo ik eu d en . -J o s o ik eu s antaisi
m in u lle v a p a u tta v a n tuom ion, niin
sa isin h ä v e tä . J o s m in u t tuomitaan
m o n ik si v u o sik si kuritushuone« 1 .r
on se h y v ä ; v a rs in hyvä! Kun s. n
s ija a n k u o lem a n tu o m io olisi suuri
k u n n ia n o so tu s. J o s o ik eu s ju lis ta is i
k u o lem a n tu o m io n , ta p p a isi se minun
ru u m iin i, m u tta ei h en k eän i. Joi
y k si H ölz kuolee, ilm estyy näyttä
m ölle u u sia H ö lzejä. te rä k s e n kovia
H ölzejä. E läk ö ö n neuvostotasavalta!
K u te n jo lie n e e tu n n e ttu , tuom i',
tiin H ölz e lin k a u d e k s e e n kuritushuo
n e e se e n .
P ä ä tö k s e n k u u ltu a a n v irk a h ti Holz:
— V ap au d en ja o ik eu d en p ä iv ä on
k o itta v a !
T e o le tte oikeuden väärii
p a lv e lijo ita ' ja “o ik e u s ” itse on j»«»rt-
to!
Me o lem m e tosloikeuden '"si-
p
u
o
lu
sta
jia .
tiin B e rliin issä lo p p u n ä y tö s k u u lu i
sa ssa H ölzin ju tu s s a . S y y ttä jä v a a ti
sy y te ty n
tu o m its e m is ta
k u o lem a an
WRANGELILAISTEN SURU
m u rh a s ta ja v a ltio p e to k se e n yilv ttä-
JUHLAT.
m isestä.
H ölzin lu o n te h ik k a a s ta ja
z
N ovoje V ren ijan k e rto m an mukaan
m ie h u u llise sta e s iin ty m is e s tä on lä
en
S e rb ia s s a k u u k a u si sitte n viotetty
h e te tty s e u ra a v ia tie to ja :
k irk o llisia
surujuhl’z
V iim eisten to d is ta ja in k u u lu ste lu n su u re n m o isia
a ik a n a sy n ty i s a lis sa ta v a to n hälin ä. k e isa ri N ikolai I I:s e n kuolem an j"ä
O ikeuden h y ljä tty ä s y y te ty n a s ia n «Tosta. K aik k i wrangelilais«>t j« fin«'-
a ja ja in pyynnön s a a d a k n tsu a oikeu v e n ä lä is e t p a k o la ise t o ttiv a t osaa m-
tee n e rä ä n to d is ta ja n , h u u d a h ti syy hin, niin e ttä k a ik k i e iv ä t niaMun«"'
k irk k o ih in .
L eh d en ilm otuksen niu
te tty :
»
k
a
a
n
oli
tä
m
ä k a n sa llin e n surujuh!»
— T e e tte tä m ä n sik si, e ttä p elk ääi-
sa
m
a
lla
k
a
n
s
a
llis e n yhtym isen pai*-
te v a la is tu s ta a sia s s a .
s
illä
v
e
n
ä
lä
is
e
t p a k o la iset tunsi«'
H ölzin ja tk a e s s a sa m a a n k irp e ä ä n
ta p a a n , v a ro tti o ik eu d e n p u h e e n jo h o le v a s s a y h tä m ie ltä se rb ia la b 1^
hein. jv e ljie n s ä k a n s s a yhteise.-.-a suu
ta ja :
h is to ria llis e s s a
pääm -ialis^
— J o s e d e llee n ja tk a tte häv y ttö - r e s s a
m y y k siä n n e , p a n e ta n te id ä t k ä s ir a u K oko V e n ä jän k e isa ri.
T u n n e ttu v a lta k u n n a n duuman pu
to ih in !
H ölz o je n si tällö in iv a n a u ru lla k ä h em ies R o d sjan k o . jo k a on ukraiB»
lain e n ja jo ta v e n ä lä is e t monarkia
te n sä , s a n o e n :
— T e h k ä ä se! M issä Xeillä on k ä t it p itä v ä t y h t e n ä p ä ä s y y lli « n « ke-
s a rin v a lla s ta luopum iseen, on . u
s ira u d a t?
O ikeuden p u h e e n jo h ta ja ä ä rim m ä i tu n u t S e rb ia s s a v e n ä lä iste n vain -
a la is e k s i ja p a k o te ttu a n ta m a n
sen k iih ty n e e n ä :
to u m u k se n . e tte i hän ota os
’’
— O le tte h ä v y tö n lu rju s !
J a te v e ritu o m a ri! l ä h e t t ä k ä ä Iä iste n v e n ä lä is te n «lam aan « -
vain n o u ta m a a n pyöveli! v a s ta s i H olz h e id ä n k o k o u k sissa a n , kertoo N
Vremja.
k iih k o tto m a lla h y v ä n tu u lisu u d e lla .
Syyttäjä vastusti todistajan kuu
lustelemista, koska tämä oli sala- NU O RISO INTERNATIO NALEN
poliisivlrkalllja Ja tässä ominaisuu
KONGRESSI MOSKOVASSA
dessaan toteltava syyttäjäviranomai
R IIK A . L a tv ia . — Kommunisti««*
sia. Hölz huudahti nyt korkealla
äänellä:
n u o ris o k a n s a in v ä ils e n toinen koDPre*
— E läk ö ö n v a lla n k u m o u k se llin e n
p r o le ta r ia a tti!
P u h e e n jo h ta ja m eni n y t tä y d e lli
s e sti to lk u lta ja h u u si:
— V iek ää ulos s y y te tty ! -
si p id e tä ä n M oskovassa h e ti K f®
m u n is tis e n K a n sa in v ä lise n ko- oukse*
P ä ä ty tty ä , k e rto v a t M oskovan -e ¡S*
T ä m ä k o kous tu le e suunnitteieffl«»*1
k o m m u n ism in le v ittä m istä nuori««*
Syytettyä väkivalloin ulos vietäes k e s k u u te e n k a u tta m aailm an
ikä.-
L/ » V« f
vistä hel|)oluksista. Siksi tekisi mieleni
toivoa, ett» mailina lakkaisi työntämästä A sia on site n , e ttä r iis tä jä in k a n
sa in v ä lin e n
liitto
pysyy
riis tä jä in
meille kultaansa.
Rahakatmallemme liitto n a , y rite ttä k ö ö n p ä s itä s itte n
välttämä (tilinään kulta katteeseen nähden m u u tta a v a ik k a k a n s a in v ä lis e n p aria
olisi edullisempaa, jos maassamme löy m e n tin k in n im elle. E ikä ty ö v äe n lu o
tyvä kulta olisi ulkomaiden suurien k a lla ole m itä ä n sy y tä a ja a reform ej».
k a n s a in liito s s a .
T y ö v ä e n lu o k a lla on
pankkien
holveissa
eri maiden rahakan- om
,
.
a in te rn a tio n a le n s a K olm as K an
n.tn luonnollisen tasapainon p e ru sta n a J sa in v ä iin e n , johon se k e s k ittä ä voi
laina on kansainvälisen kaupan elinky-i m®nBa
symys. Olen vakuutettu, että Amerikan
S o siaiistip u o iu e ei tä tä ta ju a , e ik ä
pylväitten lahotessa ja murtuessa. Kaikki ja. I aantuniukselhnen uniobyrokratiu päätehtäviä on vakiinnuttaa k aik k ialla!tahdokaan ,ajuta v >‘w e is e s s ä kor.
v e n tsio o n issa a n se p ä ä tti p y sy ä e ril
kultakanta.”
paikkausyritykset perustuvat järjestel on jätetty mielinmäärin vallitsemaan.
lä ä n k a ik is ta työ v äen k a n s a in v ä lis is
Ottakaamme esimerkiksi Englannin
mällisesti riistetyn luokan entistäkin an-
tä liik k e istä . T ä h ä n k a tso e n Londo-
k »rampaan jtolkemiseen ja kuristami- un’on>-stinen liike. Siellä uniot m uuttu
Raltiniorcsku ilmestyvä kapitalisti- nin ra p o r tti on san g en k u v a a v a ja
neen, jossa vähim m allakään tavalla ci vat HOP0381! vallankumouksellisiksi. Tä- nen sunrlchti Evening Sun on lahjotta- o s o tta a se lv ä sti so sia listip u o lu ee n re
rm K is e n lu o n teen .
T ä m ä n la in e n
vallassa oleva luokka halua hellittää j ,1,a 0,1 suurimmaksi osaksi taistelevien nut
New \o rk Call lehdelle, avus f to o im
in ta se Juuri on. joka on s a a t
nnustamaansa otetta. Siksi koko kapi-1I kaP*ni,Histen vähemmistöjen ansiota. He taakseen tämän taistelua painovapauden
ta n u t A m erikan S o sialistip u o lu e e n to i
talistista järjestelm ää jäytävät ristiriid a t10' ^ menetelleet oikein toimiessaan van- puolesta. Porvarilehti kehottaa toisia v o tto m u u d en tila a n , jonka la n tio n k in
yhä vain kasvavat ja laajenevat tuhoa | hmssa unioissa. Mutta mitä olisi Eng- maan suurlehtiä seuraam aan esimerkkiä huom aa, k o sk a hän r a p o rttin s a lo p u s
eunustavalla tuvalla sen sijaan että p a ik -ilann’n työväenliike tänään, jos elävöit- antam alla avustusta Call’ille. Vaikka sa k irjo tta a n ä in :
kauksista vanhuuden heikkoutta sai- tav* vaHa nkunioukscllinen aines olisi er- Evening Sun kieltaäkin hyväksyvänsä "M inä to iv o isin voivani e s ittä ä te il
jonkunlaisia saavutuksia. Mutta
rastavan järjestelm än ruumiiseen m itään kaantuni>t unioista kaksikymmentäviisi Lallin poliittisia oppeja, ihm etyttämään le
minä olen tavallaan samassa asemas
elvyttäviä jo elinvoimaa lisääviä ai- vuotta sitten ja sen jälkeen uskonnolli- jinkkaa sittenkin tämmöinen myötätun- sa. missä koko puoluekin huomaa ole-
neitu ruiskutettaisi. Luonnollinen kuo- i 5<^ ,a kiihkolla käynyt armotonta sotaa toisuus porvarilehden taholta. Mutta ar vansa. On kerrassaan ihme, että
iema tekee ärsyttävällä varmuudella tu- n’*ta vastaan? Siinä tapauksessa Eng- vatenkin johtuu tämä siitä, että sen jä l m e o lem m e e lo ssa k a lk k ie n niiden
loaan ja siitii on suunnaton raivo huo- kmmn uniot olisivat kieltäm ättä samalla keen kun Coll on menettänyt vallanku hyökkäysten Jälkeen. Joita pimeyden
voim at m eihin k o h d is tiv a t.”
matkivissa kapitalistien leirissä, jotka laso^ a k,1’n ni*ssä Amerikan uniot ovat mouksellisen proletariaatin kannatuksen J a tk a k a a , h e rr a t Io ija rit, v aan e n ti
juuri vastikään riemuitsivat m aailm an: li,näpäivänä.
ja myötatuntoisuuden, on se kyllin a r se en su u n ta a n , niin s a a tte vielä e n e m
Iiallintaohjaksien ratkaisevasti käsiinsä j Amerikan vallankum ouksellisten tvö- vokas nauttimaan porvarillista painova m än h u o k ailla k a n n a tu k s e n p u u te tt,.
ia k e k siä k e in o ja m iten v o isitte so-
saamisesta.
j laisten separatistisen taktiikan vuoksi on- pautta.
s ia listip u o lu e e n velan m ak saa.
t a s k u a n i .— L o p u k si k e h o tti H olz *
k e u tta tu o m its e m a a n v a ih te e n vuok
si h eid än o m ia k in luokkatoverejasi]