Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 8, 1921)
f Perjantaina, Heinäkuun 8 p.—Friday, Jul TOVERI k äytännöllisten toim eenpanovai- ei täydellä lu o ttam u k sella, joskin keuksien häiritä selvyyttä. J ä r keveällä huokauksella, k iito lli jestelm ä on itsessään loogillinen sesti voisi su lattaa. K un a se ttu u ja suoraviivainen ja luotettava. jokapäiväisen taistelu n ja sano Se sopii yhteen yksilöllisten e- m , ,, alehdistön sanasodan yläpuo- tu jen kanssa parem m in kuin voi lelle, on vaikea k ä sittä ä e ttä sikaan luulla, lu o n tau tu en silti kokonaisen ranskalaisen sosialis sam alla yhteisetuihin. Se on re- tipuolueeu oi! tap eltav a min O ffice Saaaatk and Commercial hellisin, todellisin sosialism in, su u rte n vaikeuksien k an ssa jo l Pant Office. vastakapitalism in ilmaus» V a rsi lakin tavalla saav u ttaak seen to naisen opin k an n alta ov at he o i tuuden, m illä se voisi itseään Office Addreeai T O V E R I, Baa 9 9 , Astoria, Or« keassa väkivaltakeinoihinsakin suojata, ja on yhä vaikeampi . nähden. ’ Ioskovalaiset ovat m e- ( varm entaa e ttä näm ä ihm iset o- EDITORIAL 5TA FF n etelleet oikein — sitäm nkaa ) ! vat so aistu t eivätkä enää ole si Sala Syvänen. A laa Sara. A . N. K oe kuin ov at sitä to te u tta n e e t — pi tä. m itä sosialistilla todellisuudcs- kala, K. E. H eikkinen, Geo. Gratchef. taessään yllä kolmevuotista dik- i sa tark o tetaan . k ä o v at sa a v u te tu t taistelu n gen heikko ja usko valtion luok- tuoksinassa, palavilla raunioilla, kaluonteen m u u ttam iseen p ro h u o lim atta petoksesta ja sa b o taa testin voim alla tu n tu u olevan sista. S uoraan ja p e ittelem ättä kokolailla vankkana farm a re itte n saatam m e sanoa, e ttä k ö m m u n is-) k äsitv sk an n assa heidän an k aras- ‘ ~ » ta - k ielen - * k äy tö stään huolim atta. tien sa av u ttam a t tu lo k set niissä Canadalaisen toverilehden Vapauden juhanniisiuiknk, oloissa, m issä he o vat toim ineet, “VAPAUDEN SOIHTU III” on saapunut Toverin kontu v irheellisyyksistäänkin h u o lim at LISÄÄ VALOA NUORTE- riin. Monipuolinen kaunokirjallinen, runollinen ja kuf ta ovat suurenm oiset. VAN JUTTUUN tettu sisältö. Kirjotuksia ja suomennoksia on H. Puroin1" Niin, n y t tietäessäm m e asian J. W. SlupJilta, Maria Koivulta, Onni Saarelta, Aili Kannat laidan, on m eillä velvollisuus ja T o v erileh tem m e “ E te en p ä in ” oikeus käydä asioihin käsiksi. on sa an u t seyraavia lisätietoja tolta, kuin myöskin mailman kuuluilta venäläisiltä kirjain M eidän ei huoli riidellä tästä tai N u o rtev an v a n g itse m is ju tu sta : joilta Maxim Gorjkilta ja Anton Tsehowilta. Runoja rn tu o sta kolm annen luokan k o h V ieläkään ei ole k u u lu n u t m i 1 dasta. tuon tai täm än puolueen tään virallisia eikä täydellisesti Aku Päiviöltä ja E. Rautiaiselta. Hinta on 35 senttiä. tai henkilön ilm auksesta, henki- lu o tettav ia selostuksia siitä m in Tilataan osotteella: Toverin konttori, Box 99, Astoria, Ore tatuuria n voimakeinoillakin. Ku-[ Office 999. Editorial Dop*t 992 « • i i i i •• • sellainen sosialismi ei voi pv kikysym yksistä .ehdoista tai s e kälaisten asioiden y h tey d essä km vallankum ous hankkii v ä k i- ! svä . v x nwt. Vis5 Se on sa a v . u . ¿ tta L« pystyssä. n u t rem onioista, kun on k y sy m y s N uortevan van g itsem in en on ta -j vien lis ta t p itä n y t re p iä pois. Itse Radikaaliset sanontatavat matter vallalla itselleen m erkitystä. M i sen k o htalonsa pisteen, m issä ;o a atte en eläm ästä tai kuolem asta, p a h tu n u t tai m istä tässä usein ■ ku v ia ei ole viety, k u n sillo in olisi & 19. 1912. ai t U Peat O ffic e at kä « yliluonnollinen, m aagillinen muotiasioita O reno n, ander the A c t of kaikkitietävyvs sa atto ik aan m ää vihollinenkin k ä sittää m itä se to aatteen , m inkä puolesta m eidän k y sy ty ssä ju tu ssa oikeastaan on j tä y ty n y t o tta a m e lk o in e n m ä ä rä s e i M arch 9 . I Ì 7 9 . dellisuudessa on. K ussakin m aas on elettäv ä, ja jos niin tarv itaan , kysym ys. Suom alainen ty ö v äes n ä ä k in m u k aan . K a tto k ru u n u je n k o h M uuan v a n h a histo riallin en koki. ritellä ajankohdan, m inkä jälkeen sa löytyy pieni ja heikko, m u tta m yös kuoltava. tö tu n tee N uortevan hyvin ja d a lle ra k e n ta is s a la ite ttu ja p y ö re itä m u s k e rto o s iitä , e ttä taiste lu ^ uusi järjesty s jo olisi tu rv a ttu ? valittu ryhm ä, joka taistelee, j o sen takia olisi m ielen k iin to ista k a tto k o r is te ita on irr o te ttu , v a ik k a il ra d ik a a lis ia ja e rittä in k in vallanko 1 le ovat oikeassa, sanoessaan ta vainotaan ja so rretaan . Ja tää lähem m in hänen k o h ta lo s m e is tä on, e ttä n iitä ei voi a s e tta a m o u k se llisia a in e k s ia vastaan kai», e ttä on pakko pyrkiä d ik ta tu u e lle i,s itä aivan uuvuksiin HALLITUS HALUAA OI- tie m u u h u n kuin siih e n , m ih in ne o v a t k ein p a ta v a n h o illisin n n a tk in ainek« taan. riin, jos tah to o poistaa luokka- kään, on se aina y m p ärö ity de- KEUTTA SELVITELLÄ o m a k s u v a t ju u ri n iitte n lauseparsu \ iim eisin tieto m itä m e olem v a rta v a s te n te h d y t. järjestelm än. O lisi m elkein T ä m ä tä lla in e n ju lk is e n v ira s to n ja tu n n u s s a n o ja , jo ita vastaan ,. „ , r riko! ‘ .71 m o k ratian kapitalism ia h y ö d y ttä- SOTALA1NAKYSY- me tästä asiasta saaneet, tuli R anskalainen kirjailija H enri lis .« n yks,,.kerta,sta uskoa, että l vä||ä va|heverkolla. Välipuheil- täällä ilm estyvän ju u talaisen s a v ä h e m m än e s ik u v a llin e n in a ja n m u u t- k y n sin h a m p a in taiste lev a t. Niinpj MYSTÄ B arbusse julkaisi viime vuoden y hteiskunnallinen tasa-arvoisuus la kapitalism in kanssa ei so sia nom alehden. “ Eorvvärtsin” B er to ta p a ja o m aisu u d e n lu o v u tu s on p ik k u p o rv a rillis e t oikeistolaisem m e i4 sa av u ttaa m illään lism i koskaan pääse ulos lapsen lokakuussa ‘, llu m a n ite ”-lehdessä voitaisiin l.iitto la ism a itten saam ien vei liinin k irje en v a ih ta ja n k a u tta. o m iaan v a ik u tta m a a n p e rin k iu so tta - e rittä in k in k e sk u sta la isen n n e oikeit k irjotuksen su h ta u tu m ise sta v e m uulla tavoin. kengistä. E räs am erikalainen kojen takaisin m aksu on ollut T ässä selitetään, e tä 'N uorteva v a lta . u rh e ilu n k a n n a lta vatk aav at edts He ovat oikeassa sanoessaan kertoi kuvaavan jutun m a h ta v a s näläiseen kom m unism iin. E s ip u viim eisen parin vuoden aikana ta k a is in M arxin ja Engelsin lausun on v an g ittu n a, m u tta e ttä h än tä heessaan hän ilm ottaa k ä än ty m ailm an vallankum ouksen olevan ta k ap italistisesta propagandalai- to ja . v a ik k a k in ne n iistä tavallisen, vilkkaan k eskustelun alaisena. ei persoonallisesti sy y te tä in is vänsä aateveljien puoleen “e n tis v älttäm ättö m än ja e ttä siihen on to k s e s ta : “ M eillä on h a llu ssam T o iset ovat olleet sitä m ieltä, Lenin taaskin vanginnut v a a tim a tto m a s ti un o h tav at joitakin tään petollisuudesta, vaan pide ten soturien in te rn atio n alen ’’ se p y rittä v ä ; he eivät kuitenkaan me kirkot, koulut, sanom alehdet, Trotskin itse a ja tu k s e n k ä rk e ä koskevia koh että niitä ei m illoinkaan tulla tään p id ä te tty n ä rikollisesta h u o ka “C la rte ”-Iiiton nim essä, vaik ole sanoneet, e ttä vallankum ouk luonnollisesti m eidän h allu ssam m aksam aan ja toiset taasen koet- tia pois ja s itte n näille “sievistä lim atto m u u d esta sy y tetty n ä. U u- P a riis is s a h e in ä k . 6 p. p ä iv ä tty kakin nuo liitot ov at poliittisten seen heti kohta on ry h d y ttä v ä, me silloin m yös on valitsijat, ty ille ” la u su n n o ille rakentavat teo tav a t n iitten stihten e lättää i t - ! tinen k erto o , e ttä jollakin N uor- p u olueitten vlä- ja ulkopuolella. ellei tilanne siihen ole k y p sy hallitus, sotalaitos ja tu o m a rit.” sä h k ö sa n o m a , jo s s a p u h u ta a n K o lm an ria n s a . sessaan heikkoja, m u tta siltä tevan hoidon alla olevalla o s a s Ikävä v älttäm ättö m y y s e» A ivan tark alleen näin on a s ia n H . B. ei kuitenkaan usko, e ttä nyt. tolla on ty ö sk en n elly t j*oku, jo ta n e n K a n s a in v ä lis e n s u u re n m o is e s ta i V e n ä jä ltä s a a d u t kokem ukset myös sangen riutuvia toiveita. Itse ne, joiden nim essä hän esiintyy, ole varovaisuutta, eivätkä he laita. K apitalism i a settaa k a ik velalliset sen sijaan eivät tu n n u on epäilty u rkkijaksi ja on asias- k o k o u k se sta ja se n p e rin p o h ja is e s ta kin k e rto v a t s iitä , e ttä kaikkein tör- olisivat poliittisesti välin p itäm ät koskaan tällaista hullu ttelu a ole kialla eteem m e täydellisen v i i n iitten jo h d o sta olevan k o v in ta v aro te ttu N u o rtev aa ja k eh o o n n is tu m is e s ta p a n n a a n ta a s e n L en in k e im m a t k o m m u n ism in ja neuvosto töm iä. sillä tu sk in p a kukaan v e saarnanneet. m ansa. Sosialistinen puolue, j o kaan levottom ia, sillä m inkäs ve te ttu h än tä pitäm ään k y sy m y k v a lla n v a s tu s ta ja t k ä y ttä v ä t jo ny revä ihm inen sa attaa pysyä po ka ty y ty y vain k iltisti a rv o stele lalliselle tekee, jos sillä ei ole sessä olevaa henkilöä silm ällä. v a n g itu tta m a a n T ro ts k in . T ä m än a n k y ä ä n n iin h irv ittä v ä n paljon val litiikalle vieraana, se kun niin lä \ äkivallan käy ttäm isen oikeu m aan tällaista h u u tav aa v ä äry y t m istä o tta a ? M u tta e ttä senkin jälkeen u r k k an k y h ä ä jä k u ite n k in h ilja lle e n la n k u m o u k se llisia fra a s e ja tunnussa heisesti koskee m eitä jokaista. tus on opinkappale, jo ta aina, tä. ei ole m u u ta kuin k ä sittä E u ro p alaiset ovat täm än tu o s kijalle on o llu t m ahdollista sa a e p ä ile e m ie lik u v itu k s e n s a tu o tte e n n o in a, e tt ä siv u lliste n pitää olla oi- Jos y rittäisi pitää politiikkaa e- m ailm anjärjestyksen ja solidari- m ätön, epäselvä, m ystiikkaa ta an ta n ee t selviä v iittau k sia s i i da h a ltu u n sa joitakin asiap ap e teh o a ja sik si v e tä ä " u u tis e n s a ” lo k e in v a ru illa a n jo s m ieli välttyä s;. ( rillaän am m atillisista, y h teisk u n teetiu nim essä on v ih attu , m u t täynnään oleva uni. Me tie hen su u n taan , että velat olisi a n reita. jo tk a hän sittem m in on p u s s a s a m a n v e rra n ta k a is in , seli- tä, e tte i J iiltte n p e ru ste ella joudu nallisista ja eetillisistä kysym yk ta väkivaltaa eivät olekaan kek- däm m e, e ttä to tu u s tulee voit- v ä ä rä ä n k e lk k a a n . * n ettav a anteeksi. Jo V ersaille to im itta n u t N euvosto-V enäjän sistä, olisivat pyrintöm m e p a ljas sineet so rre tu t luokat. K a n sa la is-1 tam aan kaiken vääryyden yli, sin rauhankonferenssissa ne s ii vihollisille, on seikka, joka la s te ile n , e ttä “ tie d o lle to sin ei ole M u tta e ttä Y hdysvalloissakin täl ta lapsellista sofism ia. V aikkakin Soilathan m eitä se d raav at läpi i että m y rsk y p ilv et k erään ty v ät ja s a a p u n u t v ira llis ta v a h v is tu s ta .” tä puhelivat ja sen jälkeen on ketaan jo h tu n een N uortevan la is ta s a a tta a ta p a h tu a ja vielä job jo tk u t o v at olevinaan a risto k ra a t vuosisatojen. V anhan yhteiskun-1 e ttä näm ä pilvet tu le v at repeä- P ä ä a s ia n a ei tä lla is te n ju ttu je n le tav ie n h a U itu s h e rra in p iireissä on j» asiasta o llu t vireillä sarja diplo h u o lim atto m u u d esta ja sen takia teja ja an ark isteja ja siksi m uka tajärjesty k sen m artty y rit, jo tk a tnään. Me tiedäm m e e ttä tule- vittäm isessä o le k a a n n iitte n to d e n m a ilm a n e n n ä ty s , jo n k a kannattaa c. m aattisia k esk u stelu ja. O v atp a hän on pidätyksissä. p y syvät politiikasta syrjässä, ei k äy ttäv a t väkivaltaa, ta rttu v a t a - ! vaisuus tulee k uulum aan meille, eu ro p alaiset valtiom iehet nim en Kun o ttaa huom ioon N u o rte p e rä isy y s, v a a n n iitte n h ä m ä ä v ä v a i kein p a n n a m erk ille. heitä, lievästi sanoen, voi n im it seisiin vaikkapa niistä tihkuu M u tta vaikea on kestää tä tä en- om aan siinä tark o tu k sessa te h van luonteen laadun, hänen h y k u tu s ty ö lä isiin , jo itte n k a ts a n to k a n A s ia n la ita n ä e t on site n , eitä k? tää m uiksi kuin saam attom iksi heidän om aakin vertaan, itseään i nustukseen sisälty v ää aikaa. M o neet k u m arru sm atk o jak in Atne- v än tah to isu u ten sa sem m oisessa n a t a lk a v a t s e lv iy ty ä k ä s ittä m ä ä n säk. 29 p. p iti p re sid e n t li Harding ihm isiksi. puoltaakseen. net m y rsk y t e ro tta v a t m eidät rikaan. m u tta ainakin to ista ise k toim essa kuin jo nkun viraston lu o k k a s u h te ita ja n y k y ise n y hteis- ' p u heen k a ille n iille henkilöille j: K irjailija ilm ottaa “C la rte ’’-lii 1 äytyv olla vaarallisen m ys vielä paratiisin ajasta, o dotus on si, virallisten tietojen m ukaan, päällikkönä n ta ra k e n te e n s u n n a to n ta m äd ä n j h a llitu k s e n v irk a ilijo ille , jotka olivat ja sen tav a tto m an j ! n k ä u isj\v t o n ja sotilasyhdistyksen olevan tiikan uhri voidakseen uskoa et y h d iste tty k u rju u teen , k ärsim y k -i ttä . kuitenkin turhaan. ; ta v a lla ta ik k a to ise lla avustaneet . . kiireen, työrf paljouden ja her- sosialism in kannalla, p ä ä a sia lli- i tä yksin jä rjen selvänäköinen seen ja verenvuodatukseen. S itte n V en äjän v a lla n k u m o u k se n on , k e n ra a li Davvesia h a llitu k se n meni- \ ahitellen alkaa kuiten k in k a s - : m u stu ttav an tilan teen , m issä itse sesti kerätäkseen ja kootakseen kauneus voi poistaa aseitten k ä y M eidän aikanam m e. jolloin vaa n äistä veloista sellainen k ä asiassa jokainen N euvostovaltion V en äjän n e u v o s to v irk a ilijo is ta le v ite t i a rv io n la a tim is e s s a ja täm än pu- asiak irjo ja totuuden lev ittäm istä tön. raakalaisuus vielä hallitsee ja sitys, e ttä num erot kylläkin o vat virasto jo u tu u toim im aan, niin ty e n e m m än p a n e tte lu a , ju o ru ja j a j h een h ä n alk o i sa n o illa “ Fellow v a rte n , saadakseen edistyspyrin- H e ovat oikeassa ollessaan e- yhä vallitsee jo u k k o jen m ieltä, tö rk e itä v a lh e ita kuin tu sk in rais- n ö t yhteissiointuisiksi. H. B. ta h päuskoisia ja anteeksi a n ta m a t- ; pitää heitä h arh assaan v a n g ittu koreita paperilla, m u tta toinen m eistä n ä y ttä ä täm ä selitys t o j tä ä n m u u sta a s ia s ta m a ilm a ssa . N iit W o rk e rs ” ( ty ö lä is to v e r it) aivan ku:n toisi ennen kaikkea e ttä to tu u s tom ia reform ism ia kohtaan. Re na. löytyy kuitenkin yksi maa, kysym ys on m erkitsevätkö ne dennäköiseltä, vaikkakaan se ci te n v a ik u tu s a lk a a k u ite n k in tä s tä jo k in v a n h a tu p la ju u n katupuhuja. todellisuudessa m itään, sillä m ak ole m ikään virallinen tieto. Por- ¡ jo k a k u rk k u a a n ry k ä is y llä selvittää pääsisi voittoon niin hyvin y k formism) on aina ju o n ittelu a, jo l niissä ihm eellisten kohtalojen sam isen asem asta ovat e u ro p a lai varilehdet yhä vielä y rittä v ä t j puoleen olla p ä in v a s ta in e n kuin m i ■ja a lk a a y m p ä rille kerääntynein silöitten kuin puolueitten kes la sosialismi voidaan kaataa, se ; sa ttu m u k sesta korkea unelm a ih tä n iillä on ta rk o tu k s e n a ja sik si ty ö lä is to v e re ille e n » e lo ste lla industrii- kuudessa, tu n tu en h änestä n y t on sosialism in erikoista m yrkkyä. m isyydestä on tu llu t tosiasiaksi. set y h ten ään pyytäm ässä lisää laim enevaa sen satsio o n ia asian v ielä n y tk in e d e llä k e rro tu n la is te n lis tis e n u n io n ism in tä r k e y ttä ja ett. lainaa ja elleivät ne sitä saa, jo h d o sta. Ne o vat teh n eet jo silta, e ttä u h rataan liian paljon \ hteiskunnallista m u u to sta ha- Ihm isyydelle, m ikä yhä raataa pahenee yleism aailm allinen liike- iN uortevasta p ettu rin ja varojen " u u tis te n ” le v ittä m in e n h e r ä ttä ä s ä ä v ä m m y y ttä a m n ia ttiu n io n ism in rinna; san aso taan yksityisseikoista, j o luavan järkeä pyrkii sekottam aan I palkkaorjuuden p ainostuksen al eläm ä yhä en tistäänkin k u rjem k av altajan ja lev ittän eet kaikkea littä v ä ä n a u ru a ty ö lä is p iire is s ä . la. ten ennen kaikkea olisi saatava luulo, e ttä täm ä suurenm oinen j la. m ikä vielä kantaa k ah leitten - maksi. Y ksi h u o m a tta v a p iirre viim e a i tu o ta m oskaa, jo ta kukaan asioi J a s e u ra a vana a a m u n a m aa n piu selvyys tässä nykyisessä seka ja täydellinen yhteiskunnallinen sa jä tte itä kuin o rjan k ah leita ai- koina \ e n ä jä s tä v ä rk ä ty is s ä ju tu is k a u p u n g in v a n h a t “ k unnioitettava;' \ iim einen vaihe täm än kvsv- ta tu n tev a ei voi uskoa. N äm ä m elskassa, m aksoi m itä maksoi. m tillistus kävisi päinsä diplo- nakin, on tuo v ap au tu s tu llu t m yksen ratk aisu ssa on se, e ttä ¡k am alat sy y tö k set o vat olleet sa k u ite n k in on ilm ein en , nim . se, k a p ita lis tilc lid e t ju lk a is iv a t pra*>iw m aattisten sovittelujen k au tta, kuin ennenaikaisena, kvpsym ät- Y hdysvaltain p resid en tti H a r vain p ro v o k aatto rista h äiv y ty stä e ttä ne e iv ä t e n ä ä ole p ä iv ä ty t H el tin p u h een e tu s iv u lla o ik ein raami*» puolueitten ja lainsäädännön a- j töm änä. T o tu u s <>n voittava, ding on esittän y t kongressille N euvostovaltaa ja sen v irk aili sin g issa , v aan jo ss a k in m u u alla v a s sis ä ä n s o v ite ttu n a ja s iin ä k in komei S osialistin velvollisuus on a i vutla, siis kaiken vanhan säilyt- M utta, minä vielä ta v a lla n k u m o u k se llis te n p e sä p a ik o is li a lu ssa s a n a t “ F ello w W orkers". sen uudistan, vaatim uksen, että kongressin tu joita kohtaan. van selvä, se on k u tsu v a ja v aa täm isella. Rehellisellä ihm isellä i ellem m e anna sanain ja m ääri- sa. Suom i n ä itte n v a ih e itte n lä h tö lee an taa raha-asiain sihteerille, F e d e ra te d P re s s in kirjeenvaihtaja, T oivom m e vain, e ttä asiasta tiva. Kaikkien todellisten sosia ei ole o ik eu tta edellyttää vilpille telty jen ajak o n h tain m eitä har- pankkiiri M ellonille vapaat kä saataisiin virallinen tieto, joka , k o h ta n a e n n ä tti s a a d a n iin su rk e a n jo k a a s ia s ta e rik o is e s ti m ainitsee, ou listien on eh d o tto m asti y h d y ttä v arnuiutta ja tukea. Sellainen haan johtaa, min vaatii m eitä det sovitella täm ä kysym ys m i-i p eru stu u itse N euvostovaltion k u u lu isu u d e n , e ttä s ie ltä lä h te n e ih in v a rta v a ste n o tta n u t vaiv ak seen seit vä (äärim m äisiin) radikaaleihin, p u o lin a isiin s ci voi olla m uuta k u n n io itu s venäläisiä vallanku- ten parhaaksi näkee. viranom aisten tu tk in to ih in ja i tie to ih in e n ä ä tu sk in m illo in k a an voi r a ta n ä itte n sa n o je n "F ellow Work sillä näillä on to tu u s puolellaan kuin narripeliä, m ikä on om iaan m o u staistelijo ita k ohtaan näitä d a a n h u o m io ta s a a d a edes k a p ita listi- e rs " v a ik u tu s ta , ju lk a is tu in a joht*- Farm arien kansallinen jä rje stö ! lausuntoihin. K om m u n istit ovat oikeassa, sekottam aan järjen ja a ja tu k se n kevyitä p ettym yksiä kestäm ään, le h tiä k ä ä n k iin n ittä m ä ä n n iin k a u a n vien k a p ita lis tile h tie n etusivuilla. Ha (F a rm e rs’ N ational C ouncil) on j heidän lakinsa pitää kirjaim elleen m itenkä nykyinen tila pysytet- J uo pelastusjoukko on #viestin- j k uin s ie llä n y k y is e t m a n tta a lip ö s ö t i v a in n o ista a n h än m a in itse e , että aa paikkansa. K ansainvälinen kom täisiin kulissien takana ja luotai- k u ljettajin a a n ta u tu n u t astu m aan täm än johdosta n o sta n u t a n k a ; rik e e ra a v a t. ran protestin, joka virallisesti on i . m u-uniset leh d e n o s ta ja t tähän koe m unism i vaatii täydellistä k a n siin m ahdollisuus u u tta vedenpä;- tuleen ja vereen. H e ovat kovin J a m u u te n k in on V e n ä jä s tä teli- ta a n s ilin ä te s s ä ^ n a lk o iv a t hieroa sil to im itettu hallitusvirkailijoille. sainvälisyyttä. ’fä in ä sääntö on su m u sta varten, kuten oli tilanne i uh atu ssa asem assa. J d y issä ju tu is s a viim e a ik o in a tap ah - M eitä on m iä ä n a iv a n k u in p ä ä stä k see n va kaikkia m uita tärkeäm pi, koska vuonna 1914, m ikä y hdistää a- k o etettu p ak o ttaa m yöntäm ään, T ä ssä asiak irjassa arv o stellaan i ; tu n u t se k ä ä n n e , e ttä ne kokoon- k u u te tu ik s i s iitä , e ttä e iv ä t enää oi presidentin esity stä a n k arasti ja j siihen nojau tu u koko uusi elä janjakson 1870— 1914. “ K a n s a in -' e ttä M illerandin ja L loyd Geor- sanotaan j p a n o n sa p u o le sta o v a t ta id o k k a a m leot n u k u k s is s a . J a kun n äm ä sitten m.m,. e ttä s e lla is te n ! m änjärjestys. K apitalistit, n e g a tii liitto ”, “k a n sallistu ttam in en ”, | gen välillä on olem assa erim ieli- valtuuksien an tam in en olisi “ vh- , m in k y h ä tty jä . S en sija a n , e tt ä ne u u d e lle en v ilk a is iv a t sa m a a n kohtaan Suomen herrain pikku- vinen, eläm ää kieltävä vaikutus “kansainvalinen ty ö to im isto ” y. isy y ttä sodasta VeiÄjää vastaan. ! e n u e n o liv a t tö rk e itä v a lh e ita , o v a t ja tu liv a t lu k e m is e s s a a n niin pitkai tä järk ev ää kuin lailla v a ltu u tta a : >htuu siitä eta ihm iskunta on m. s. ovat k o m eilta * maisuus ;isf ’ ' .... nim istään Meille p u h u ttiin aselevosta, rau- presidentti omin päinsä ju lista ne n y k y ä ä n ta id o k k a ita v ä ä re n n y k le, e tt ä h u o m a s iv a t ta sa v a lla n presi Jaettu eri kansallisuuksiin, joiden huoliin atta läpeeira siä. E n n e n te m m a ttiin tu u le s ta ju t d e n tin n ä itä s a n o ja käy ttän een , ob liasta. T u o oli ala-arvoista p i m aan so ta.” , K u in k a p itk ä lle n u lik k a m a isu u d es- keskinäinen kilpajuoksu moodos- laitoksia. tu ja , m u tta n y k y ä ä n v ä ä re n n e llä ä n le h ti r e tk a h ta n u t a la s ja lukija sua laa, millä oli tark o tu s eristää Edelleen k iin n itetään tässä sa Suom en " siv is ty s v a ltio s s a ” s a a te taa oikeutuksen jokaiselle sodal Ja vihdoinkin he ovat o ik e a s -! ! huom iotam m e. . T osiasiallisesti p ro testissa huom iota siihen, mi- j ta a n m en n ä, s itä to d is ta a se u ra a v n k a p ita lis tis is s a s a n o m a le h d is s ä a s ia a u k i h ö lm is ty n e e n ä jä ä n y t sekavia le, syyt kaikenlaiseen sortoon. I .... ... sa vaatiessaan suoraa toim intaa vallitsee rikkom aton liitto k aik k o h tia tu n te in e te e n s ä tö llistele m ä a n . — J» S uom en le h d e s tä la in a ttu k irjo ja . jä ttä m ä llä jo ita k in K ansainvälisyys ei pidä kiinni todellisen sosialistisen yhtenäi- kien kansainvälisten k a p ita listi tenkä liittolaiset kysym yksessä i e r ä ä s tä pois ja lis ä ä m ä llä to isia, jo illa k o e v a rm a a n v a lta a se k a v a t tunteet tujr säännöistä. K ieltäkääm m e ne jo y y de n sa a v u tta m isek s i. P ie n im en, vallanpitäjien, v altak u n tain , olevia varoja ovat k ä y ttä n e e t ja ju ttu : tästä sanotaan se u raa v asti: S o ta m in is te riö n a su m a e n tin e n A te ta a n ta v a llis e s ti o s o tta a V e n ä jä n la ju u la is e tk in , jo s h eid än tunnussa ka tilaisuudessa. Puoleksi k an piä yksityiskohtiaan m yöten ! kuninkaitten, kaikkien aseellisten “ V elat, joita ne k an sat ovat polion talo . jo k a T a rto n ra u h a n so p i- k u lk e u tu v a n kohden p ik k u p o rv a rilli- n a a n sa noin oik ein y leisesti aletaar sallisia ei löydy. O m an kotim aan m ääritellyt seikat, jotka b o lsh e ' joukkojen käskijäin kesken va- s u u tta . v ira llis is s a p iire is s ä k ä y ttä ä "gentle a ja tu s sotii ihm isyyden a ja tu sta vikit ovat tehneet ja tark o tu k si- ' p a u te ttu a V enäjää vastaan. T ä m eiltä saaneet, joitten k an ssa m e i Hiuksen p e ru s te e lla on s iirty n y t N eu V aiheilla o v a t k u ite n k in ly h y et j ä l m e n ” s a n a n a s e m e s ta , sillä hehlii vosto-V enäjän o m aisu u d e k si, on n y t yhdessä taistelim m e sodassa, ei vastaan. K ansallisen ajatuksen aan edistääkseen selv ittäv ät, ei mä sota ei koskaan ole loppuva j e t ja n iillä v a lh e tte lija t v ä h ite lle n puolustam inen ei käy päinsä jos vät h u om attavia m erkkejä b o l m uulla tavoin kuin joko so sia vät ole yksistään jo h tu n e et so tem m in m elk ein k o k o n a isu u d e ssa a n k a iv a v a t its e ltä ä n m a a p e rä ä pois ja k ä s ity s k a n n a lta a n k a tse lle n on t«d<4 m uistaa ihm isyyden. Paitsi vh- shevistisesta viisaudesta. Y h te lismin tai kapitalism in e h d o tto tako Ringeistä, vaan my<iskin sii jo lu o v u te ttu N eu v o sto V en äjän tä k ä m e rk its e v ä t its e n s ä ty ö lä is te n sil lak in s y y tä e p ä illä o v atk o nauta haJ tä, e ttä näitten m aitten h a llitu k lä is te n e d u s ta ja in h a llin ta a n . litu s h e r r a t k o v in k aa n tervHuIleiU tvm ia löytyy auringon alla ky l näisyys raunioiksi m enneitten m alla rom ahduksella. m issä p o ltto m e rk illä . set eivät u sk altan eet v ero ttaa E n n e n k u in N euvosto-V enäjän täk ä- I “ fellow w o rk e rs ie n ” riveihin! liksi yksilöitä, jo tk a siinä m ää liittoutum isten edessä, yhä kas s< »ta voittoili jo itaan ja m yöskin iäin e n e d u stu s voi siih e n k u ite n k a a n rin ovat toisistaan eroavaisia, e t vava yhtenäisyys, m ikä jonakin siitä, että jotkut n äistä m aista m u u tta a , ta rv its e e ta lo m elk o ise n re- ! tei sam a laki sovi kaikille. päivänä leviää yli koko m ailm an, Jo s enem m än tai vähem m än ovat vielä sodan lo p u ttu ak in y l m o n tin , jo k a a ih e u tu u s u u re k s i o s a k < hi san o ttav a e ttä k o m m u n istit täy ty y oila jotakin ta h ra to n ta ja p eitetty tsaarism i kaikkien val läpitäneet sarjaa ro sv o retk iä V e si s iitä , e tä s o ta m in is te rin on m uut- I o v at oikeassa, koska he näkevät syvällistä. K arvain halkom isiin tani voim aa tulee hallitsem aan, näjää, Irlantia, M esopotam iaa ja tolloni m issä ä n o llu t p e ru s te e llis e m p i ainoan y h teiskunnallisen to tu u asti e ritelty ja eh dottom asti v a l jos ihm iskunta n av asta napaan m ontaa m uutakin m aata vastaan kuin m ik ä ta v a llisille siv iilisä ä ty y n den toim innassa, työssä, koska mis yhtenäisyys on jotain, mikä — ties kuinka m onen polven a- tark o tu k sella an asta a käsiinsä k u u lu v ille m a ja n m u u tta jille on sai- j he yhdellä iskulla tekevät lopun ensim äisissä kosketuksissa todel jaksi — päätään m yöten s u is te m aita, joita niitten ei o n n istu n u t littu . N iin on m a ja n m u u to s sa v iety k aikista etuoikeuksista ja v ih lisen eläm än kanssa tulisi m e taan k ap italism in ty rm ään , m itä varsinaisen sodan k u lu essa val su u ri m ä ä rä sä h k ö jo h to ja , m ilte i I doinkin k a atav a t luontaisvastai- nem ään hajalleen. M itä h y ö d y t Suussa ob| m erkitsee silloin se narrim ainen lata tai itselleen rau h an k o n fe k a ik k i ne. jo tk a e iv ä t ole o lle e t s e i - ! ^eeseen sen ja synkän m am m onan pal tää suurilukuisuus. jos sen k a n s •J^j^ ¡s illä lu o k k a ta is te lu n ja dem okratia I luulo, e ttä astee tta n i sa a v u te tta i renssissa k ahm ia.” n ä ä n m u u ra ttu ja . S ä h k ö v irra n k a t veluksen. He ov at oikeassa, sa vaipuu pohjaan? Puolue, joka siin valta kansalle, luottaen suo e v a n k e liu m i kade: aan heilutti ' F arm areitten järjestö n m ieles k a is ija t on jä r je s te lm ä llis e s ti k a i koska he kieltäm ällä yhden lu o tahtoo elää, älköön rasittak o it tuisaan edistykseen, millä m uka tä tulisi velkojen anteeksi a n ta v e ttu s e in is tä irti ja v iety m u k a a r h irtto n u o ra a ja k irv e s tä proletartf» kan etuoikeuden toisten luokkain seään sairailla aineksilla. M en k o rv attaisiin todellinen a a tte e lli V iron so s ia lid e m o k ra tis e n puo lu een j m isen sijaan p a k o ttaa liitto lais M onet k y lp y h u o n e e t on jä te tty ilm an k u stannuksella elänpscen ta h to kööt uam a puoleksi halpaantu- suus? ¡ iin p ä ä tä v a rte n Ja sos.-dem puolu**1 ä m aat pu ristam aan sota voittoi Ii k y lp y a m m e tta ja m ihin se lla in e n oa s u rk a s tu m is e s ta k irjo tta a m u u an vi jo h ta ja h e rr a A. R ei se tuotti ylib» vat poistaa tantan p arasiitti jä r ueitteu vasem m istolaisten*) ja M eidän päivinäm m e on so sia jo ilta näm ä sum m at pois. Ja jä te tty , on v e s ilä m p o m itta ri viety ro la in e n to v e ri: jestelm än m yöskin p arlam enteis vanhoillisten luo trikoloorin t u r ta r im e s ta r i M an n erh eim in teuraita)* lismi u u d esti sy n ty n y t k au h eis m itä Mr. M ellonin su u n n ite ’-i pois ta i rik o ttu . K y lp y am m eid en ja 15 p. h u h tik u u ta kuoli V iron sosia- la u m a t V iroon m u rh aam aan Vilä ta ja h allituksista ja siten koko viin T äy ty y nim ittää itseään sa tuskissa, m itkä V enäjä on m aan tulee, sanotaan siitä farm a k a s ie n p e s u la itte id e n p ä ä llä o lle e t pie- ^ d e m o k ra a ttis e n puolueen pää-äänen- m ailtuasta. la m a n periaatteen siksi m itä kukin on. saan u t karsia, päästäkseen uuteen reitten antam assa arvostelussa, net se in ä ä n muuratut hyllyt on myös ’ ^annatuja " S o ts ia ld e m o k ra a t luon- ty ö lä isiä . rinnalla, jolle kom m unism i r a T o p a k a s ti ja itsekieltäym yks«^ He ovat o ik e a s s a ... H e to i-j eläm ään. V äärin k ä sitä tte te h tä e ttä "hän koettaa suojella liitto -j s u u rin p o n n istu k s in k a iv e ttu irti nollisen kuolem an. kentuu. ov at m uut jo h ta v a t a a t m ivat varm uudella, tieteellisellä '5 p u u h a si p e ttu rip u o lu e . Viini» ! , ! *-i v iin n e velvotuksen pid ätty essä laisniaitten sotavoittoflijoita, e t S e jla is e t iso m m at e s in e e t kuin huo S iin ä tu lo s v u o sik a u sia k e s tä n e e s tä teet to isarv o isia; ne riippuvat pohjalla, johdonm ukaisesti. ih a n te itte n s a rip p u s e t uh rasi P01 He tarjo am asta veljellistä o san o tto - tä n iitten ei tarvitsisi parem m in nekaJut, jo tk a o v a t a ik o in a a n j o t a - . p e to s-p o litiik a sta ty ö v ä e n lu o k k a a vas- j v a ris d lk ta tu u rille , se a s e tti koko m ahdollisuuksista, m iten ne ovat ovat radikaaleja, koska he ovat ' am m e, ^vaikka se on veljeyden kuin m eidän om ienkaan sota v o it- kin h u o n e tta v a rte n e rik o is e s ti la!- , ta a n , loogillinen s e u ra u s v a lk o isille to te u te tta v issa . m iltä aika kul järkeviä, ja koska he aina ja vaatim aa. Eikö työväenluokka toilijoitten m aksaa osaansa v e te tu t, k u te n se in ie n m u k a is e sti ra- ; te r r o ris te ille s u o d u s ta v a p a a e h to ise s- n e is to n s a v a lk o k a a rti!» ir ta a n tu m a t loinkin n äy ttää, vaan ei perus kaikkialla tah to v at aisain koko- sen palvelukseen . voisi pelastaa venäläistä vallan- k e n n e tu t so h v a t, on ta rk o in o te ttu i ta p y o v e lip a lv e lu k se sta ; se on V iron a ja tu k s e s ta ; niissä on tilaa eri naisuudessaan tulevan kasiteltä- kumousta, kun he kerran ovat a ro tu k sessa.” jä r je s tö n s ä . P u o lu een ttUUMt M uutenkin farm areitten lä h e t mukaan. A m erikalaisten lukkojen mielipiteitten vivahduksillekin. viksi. niin menettelevät he sen i puamme pyytäneet? Älkäämme täm ä p rotesti osottaa, e ttä he muistoksi on oviin jään y t hyvin epä- proletariaatin voitto petturien tur- i jä s e n e t n iittiv ä t k u n n iaa uro • 1 *' A** •• « « • • '• I •• . M • • A AA * _ a m lolllsesta toim innasta. kom m unisteja vainotes.-aan I On siis nain ollen ainoastaan MA A • 1 » M A A * 1 1 (T H E C O M R A D E ) T U ergaa af t U Finnish worker« ia Sta*««. T U only Finni «h D aily ia A a Waat. PnbKahoä Daily. * A« toria, Oraaoa. ky t U Waatara W orkm aa'a PaU iakia« Liikkeenhoitajan Nurkka Sosialistin velvolli suudet JUTUN JATKOA YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA Luopuripolitiikan vara-vprenimijähi A O» . a mukaisesti, ollen käytännöllisiä, tästä riidelkö. Kieltämätöntä on, kysymys opinkappaleiden selittä tiin v » järkeä .art-.A täynnään olevia ih ette^ työväenluokka ole tehnyt luovaa m isestä; asia on nain ollen vä nisiä. kaikkea voitavaansa Venäjän vai- * hemmän tärkeä ja osittainen, lankumouksen hyväksi ta että kunhan annetaan ratkaiseva Todellinen sosialisti ja rehel monet sosialistit ja syndikalistit merkitys sille seikalle, että ku linen porvari ei kolm annen in- j k au n iitten p u h eitten sa takana kin ajatus on sopusoinnussa yk ternationalen saannoissa saata V enäjän eläm ästä o vat olleet silöllisen työn kanssa. Ei ole si löytää m itään sellaista, m itä hän k iittäm ättö m iä sam eu teen asti. dottava toisarvoisia seikkoja se Me hengitäm m e katalaa, taan- kultamaan korkeata päämäärää *) T a rk o tta a porvaris-vasem- tu v aista ilm astoa, me punnitsem eikä annettava ehkä esiintyvien m istolaisia.- me ja haikullem m e tuloksia, rait- a ovat nykyisen pulakauden aikana esteettisesti vaikuttavat reljät £- A O A* A b M A -< I » M I* kokem L - - - - A uksia 1 » _ A ja A A A räästä A ä g J l6ommaata — — *A saaneet ankaria salista on A lämpö- että he o vat päässeet m yöskin patterien edessä olleet seinään talon selville siitä, k u tk a heidän ah- rakennettaissa kiinnitetyt suojusti- dinkotilastaan o v at m y n ttiä ly ö metkin irrotettu ja viety. Kummal neet. H eidän esity k sen sä ovat lisiin malta, melkeinpä turh an tark alta AA . sangen suorapuheisia ja heidän arv o stelu n sa purevaa, m u tta sii- henpä se sitte p y säh ty y k in T ie- hdsm jg valtion rak en teesta t u r - tu u farm areille vielä olevan San- Tähän voittoon päättyy Viron työ taja sisäm inisteriössä — Hellat — väenliikkeen eräs kehitysjakso. Kaa- puhum attakaan muista veriteoista*1- si vuotta sitten oli sosialldemokraat- Isborsh in paljonpuhutun lahtaaml*4®! tinen puolue ensi sijalla Viron pöllit- alkuunpanija syyskuussa 1919 joU’3 tisessa eläm ässä. Kansailiskokousva.':- i ty ö v ä e n y h d is ty s te n konferenssi® leissa huhtik. 1919 sai se 152.000 ään o s a n o tta ja a petom aise& ti tapetu» m a ja n m u u tta m is e lta v a ik u tta a k u ite n tä. : sta ja valtasi 41 paikkaa M uut s o s ia lid e m o k ra a ttis e t miniät* kin se. e tt ä e r ä is tä h u o n e ista , jo is s a p e ru s ta v a u k o k o u k se n 120: stä. S e • v o iv a t p a k s u s ti v altion täyteisten seinäm aalauksia, jotka ovat olleet ¡oli johtava" puolue ja se johti _ h a p a to je n ä ä re s s ä k a s a ’en m reunustetut kapeilla, rahallisesti a i- ! mustitunian ja verisinjm än ta an tu to ise n sa jä lk e e n om iin c‘' v»o vähäarvoisilla listoilla, on ku muksen voittoon, saattoi työväestön J a k a ik k i tu o “ v ap aan , riippua)»1 ' a A a . a . A _
