f
Perjantaina, Heinäkuun 8 p.—Friday, Jul
TOVERI
k äytännöllisten toim eenpanovai- ei täydellä lu o ttam u k sella, joskin
keuksien häiritä selvyyttä. J ä r keveällä huokauksella, k iito lli
jestelm ä on itsessään loogillinen sesti voisi su lattaa. K un a se ttu u
ja suoraviivainen ja luotettava. jokapäiväisen taistelu n ja sano
Se sopii yhteen yksilöllisten e- m
, ,, alehdistön sanasodan yläpuo-
tu jen kanssa parem m in kuin voi lelle, on vaikea k ä sittä ä e ttä
sikaan luulla, lu o n tau tu en silti kokonaisen ranskalaisen sosialis
sam alla yhteisetuihin. Se on re- tipuolueeu oi! tap eltav a min
O ffice Saaaatk and Commercial
hellisin, todellisin
sosialism in, su u rte n vaikeuksien k an ssa jo l
Pant Office.
vastakapitalism in ilmaus» V a rsi lakin tavalla saav u ttaak seen to
naisen opin k an n alta ov at he o i tuuden, m illä se voisi itseään
Office Addreeai
T O V E R I, Baa 9 9 , Astoria, Or«
keassa
väkivaltakeinoihinsakin suojata, ja on yhä vaikeampi
.
nähden. ’ Ioskovalaiset ovat m e- ( varm entaa e ttä näm ä ihm iset o-
EDITORIAL 5TA FF
n etelleet
oikein — sitäm nkaa ) ! vat so aistu t eivätkä enää ole si
Sala Syvänen. A laa Sara. A . N. K oe kuin ov at sitä to te u tta n e e t — pi
tä. m itä sosialistilla todellisuudcs-
kala, K. E. H eikkinen, Geo. Gratchef. taessään yllä kolmevuotista dik- i sa tark o tetaan .
k ä o v at sa a v u te tu t taistelu n gen heikko ja usko valtion luok-
tuoksinassa, palavilla raunioilla, kaluonteen m u u ttam iseen p ro
h u o lim atta petoksesta ja sa b o taa testin voim alla
tu n tu u olevan
sista. S uoraan ja p e ittelem ättä kokolailla vankkana farm a re itte n
saatam m e sanoa, e ttä k ö m m u n is-) k äsitv sk an n assa heidän an k aras-
‘
~
» ta - k ielen
- * k äy tö stään huolim atta.
tien
sa av u ttam a t tu lo k set niissä
Canadalaisen toverilehden Vapauden juhanniisiuiknk,
oloissa, m issä he o vat toim ineet,
“VAPAUDEN SOIHTU III” on saapunut Toverin kontu
v irheellisyyksistäänkin h u o lim at LISÄÄ VALOA NUORTE-
riin.
Monipuolinen kaunokirjallinen, runollinen ja kuf
ta ovat suurenm oiset.
VAN JUTTUUN
tettu sisältö. Kirjotuksia ja suomennoksia on H. Puroin1"
Niin, n y t tietäessäm m e asian
J.
W. SlupJilta, Maria Koivulta, Onni Saarelta, Aili Kannat
laidan, on m eillä velvollisuus ja
T o v erileh tem m e
“ E te en p ä in ”
oikeus
käydä asioihin käsiksi. on sa an u t seyraavia lisätietoja tolta, kuin myöskin mailman kuuluilta venäläisiltä kirjain
M eidän ei huoli riidellä tästä tai N u o rtev an v a n g itse m is ju tu sta :
joilta Maxim Gorjkilta ja Anton Tsehowilta. Runoja rn
tu o sta kolm annen luokan k o h
V ieläkään ei ole k u u lu n u t m i
1
dasta. tuon tai täm än puolueen tään virallisia eikä täydellisesti Aku Päiviöltä ja E. Rautiaiselta. Hinta on 35 senttiä.
tai henkilön ilm auksesta, henki- lu o tettav ia selostuksia siitä m in Tilataan osotteella: Toverin konttori, Box 99, Astoria, Ore
tatuuria n voimakeinoillakin.
Ku-[
Office 999. Editorial Dop*t 992 « •
i
i i i ••
•
sellainen sosialismi ei voi pv kikysym yksistä .ehdoista tai s e kälaisten
asioiden
y h tey d essä
km vallankum ous hankkii v ä k i- ! svä
. v x nwt.
Vis5 Se on sa a v . u . ¿ tta
L«
pystyssä.
n u t rem onioista, kun on k y sy m y s N uortevan van g itsem in en on ta -j vien lis ta t p itä n y t re p iä pois. Itse
Radikaaliset sanontatavat
matter vallalla itselleen m erkitystä. M i sen k o htalonsa pisteen, m issä ;o a atte en eläm ästä tai kuolem asta,
p a h tu n u t tai m istä tässä usein ■ ku v ia ei ole viety, k u n sillo in olisi
&
19. 1912. ai t U Peat O ffic e at kä « yliluonnollinen, m aagillinen
muotiasioita
O reno n, ander the A c t of kaikkitietävyvs sa atto ik aan m ää vihollinenkin k ä sittää m itä se to aatteen , m inkä puolesta m eidän k y sy ty ssä ju tu ssa oikeastaan on j tä y ty n y t o tta a m e lk o in e n m ä ä rä s e i
M arch 9 . I Ì 7 9 .
dellisuudessa on. K ussakin m aas on elettäv ä, ja jos niin tarv itaan , kysym ys. Suom alainen ty ö v äes n ä ä k in m u k aan . K a tto k ru u n u je n k o h M uuan v a n h a histo riallin en koki.
ritellä ajankohdan, m inkä jälkeen sa löytyy pieni ja heikko, m u tta
m yös kuoltava.
tö tu n tee N uortevan hyvin ja d a lle ra k e n ta is s a la ite ttu ja p y ö re itä m u s k e rto o s iitä , e ttä taiste lu ^
uusi järjesty s jo olisi tu rv a ttu ? valittu ryhm ä, joka taistelee, j o
sen takia olisi m ielen k iin to ista k a tto k o r is te ita on irr o te ttu , v a ik k a il ra d ik a a lis ia ja e rittä in k in vallanko
1 le ovat oikeassa, sanoessaan
ta vainotaan ja so rretaan .
Ja
tää lähem m in hänen k o h ta lo s m e is tä on, e ttä n iitä ei voi a s e tta a m o u k se llisia a in e k s ia vastaan kai»,
e ttä on pakko pyrkiä d ik ta tu u e lle i,s itä aivan uuvuksiin
HALLITUS HALUAA OI- tie
m u u h u n kuin siih e n , m ih in ne o v a t k ein p a ta v a n h o illisin n n a tk in ainek«
taan.
riin, jos tah to o poistaa luokka- kään, on se aina y m p ärö ity de-
KEUTTA SELVITELLÄ
o m a k s u v a t ju u ri n iitte n lauseparsu
\ iim eisin tieto m itä m e olem v a rta v a s te n te h d y t.
järjestelm
än. O lisi m elkein
T ä m ä tä lla in e n ju lk is e n v ira s to n ja tu n n u s s a n o ja , jo ita vastaan
,. „
,
r riko!
‘ .71 m o k ratian kapitalism ia h y ö d y ttä-
SOTALA1NAKYSY-
me
tästä
asiasta
saaneet,
tuli
R anskalainen kirjailija H enri lis
.« n yks,,.kerta,sta uskoa, että l vä||ä va|heverkolla. Välipuheil-
täällä ilm estyvän ju u talaisen s a v ä h e m m än e s ik u v a llin e n in a ja n m u u t- k y n sin h a m p a in taiste lev a t. Niinpj
MYSTÄ
B arbusse julkaisi viime vuoden y hteiskunnallinen tasa-arvoisuus la kapitalism in kanssa ei so sia
nom alehden. “ Eorvvärtsin” B er to ta p a ja o m aisu u d e n lu o v u tu s on p ik k u p o rv a rillis e t oikeistolaisem m e i4
sa av u ttaa
m illään lism i koskaan pääse ulos lapsen
lokakuussa ‘, llu m a n ite ”-lehdessä voitaisiin
l.iitto la ism a itten saam ien vei liinin k irje en v a ih ta ja n k a u tta. o m iaan v a ik u tta m a a n p e rin k iu so tta - e rittä in k in k e sk u sta la isen n n e oikeit
k irjotuksen su h ta u tu m ise sta v e m uulla tavoin.
kengistä.
E räs am erikalainen kojen takaisin m aksu on ollut T ässä selitetään, e tä 'N uorteva v a lta .
u rh e ilu n k a n n a lta vatk aav at edts
He ovat oikeassa sanoessaan kertoi kuvaavan jutun m a h ta v a s
näläiseen kom m unism iin. E s ip u
viim
eisen
parin
vuoden
aikana
ta k a is in M arxin ja Engelsin lausun
on
v
an
g
ittu
n
a,
m
u
tta
e
ttä
h
än
tä
heessaan hän ilm ottaa k ä än ty m ailm an vallankum ouksen olevan ta k ap italistisesta propagandalai-
to ja . v a ik k a k in ne n iistä tavallisen,
vilkkaan k eskustelun alaisena. ei persoonallisesti sy y te tä in is
vänsä aateveljien puoleen “e n tis v älttäm ättö m än ja e ttä siihen on to k s e s ta : “ M eillä on h a llu ssam T o iset ovat olleet sitä m ieltä,
Lenin
taaskin
vanginnut
v a a tim a tto m a s ti un o h tav at joitakin
tään petollisuudesta, vaan pide
ten soturien in te rn atio n alen ’’ se p y rittä v ä ; he eivät kuitenkaan me kirkot, koulut, sanom alehdet,
Trotskin
itse
a ja tu k s e n k ä rk e ä koskevia koh
että
niitä
ei
m
illoinkaan
tulla
tään
p
id
ä
te
tty
n
ä
rikollisesta
h
u
o
ka “C la rte ”-Iiiton nim essä, vaik ole sanoneet, e ttä vallankum ouk luonnollisesti m eidän h allu ssam
m
aksam
aan
ja
toiset
taasen
koet-
tia
pois
ja s itte n näille “sievistä
lim
atto
m
u
u
d
esta
sy
y
tetty
n
ä.
U
u-
P a riis is s a h e in ä k . 6 p. p ä iv ä tty
kakin nuo liitot ov at poliittisten seen heti kohta on ry h d y ttä v ä, me silloin m yös on valitsijat,
ty
ille
”
la
u
su n n o ille rakentavat teo
tav
a
t
n
iitten
stihten
e
lättää
i
t
-
!
tinen
k
erto
o
,
e
ttä
jollakin
N
uor-
p u olueitten vlä- ja ulkopuolella. ellei tilanne siihen ole k y p sy hallitus, sotalaitos ja tu o m a rit.”
sä h k ö sa n o m a , jo s s a p u h u ta a n K o lm an ria n s a .
sessaan
heikkoja,
m
u
tta
siltä
tevan hoidon alla olevalla o s a s
Ikävä v älttäm ättö m y y s e» A ivan tark alleen näin on a s ia n
H . B. ei kuitenkaan usko, e ttä nyt.
tolla
on ty ö sk en n elly t j*oku, jo ta n e n K a n s a in v ä lis e n s u u re n m o is e s ta i V e n ä jä ltä s a a d u t kokem ukset myös
sangen
riutuvia
toiveita.
Itse
ne, joiden nim essä hän esiintyy, ole varovaisuutta, eivätkä he laita. K apitalism i a settaa k a ik
velalliset sen sijaan eivät tu n n u on epäilty u rkkijaksi ja on asias- k o k o u k se sta ja se n p e rin p o h ja is e s ta kin k e rto v a t s iitä , e ttä kaikkein tör-
olisivat poliittisesti välin p itäm ät koskaan tällaista hullu ttelu a ole kialla eteem m e täydellisen v i i
n
iitten jo h d o sta olevan k o v in ta v aro te ttu N u o rtev aa ja k eh o o n n is tu m is e s ta p a n n a a n ta a s e n L en in k e im m a t k o m m u n ism in ja neuvosto
töm iä. sillä tu sk in p a kukaan v e saarnanneet.
m ansa. Sosialistinen puolue, j o kaan levottom ia, sillä m inkäs ve te ttu h än tä pitäm ään k y sy m y k
v a lla n v a s tu s ta ja t k ä y ttä v ä t jo ny
revä ihm inen sa attaa pysyä po
ka ty y ty y vain k iltisti a rv o stele lalliselle tekee, jos sillä ei ole sessä olevaa henkilöä silm ällä. v a n g itu tta m a a n T ro ts k in . T ä m än a n k y ä ä n n iin h irv ittä v ä n paljon val
litiikalle vieraana, se kun niin lä
\ äkivallan käy ttäm isen oikeu m aan tällaista h u u tav aa v ä äry y t m istä o tta a ?
M u tta e ttä senkin jälkeen u r k k an k y h ä ä jä k u ite n k in h ilja lle e n la n k u m o u k se llisia fra a s e ja tunnussa
heisesti koskee m eitä jokaista. tus on opinkappale, jo ta aina, tä. ei ole m u u ta kuin k ä sittä
E u ro p alaiset ovat täm än tu o s kijalle on o llu t m ahdollista sa a e p ä ile e m ie lik u v itu k s e n s a tu o tte e n n o in a, e tt ä siv u lliste n pitää olla oi-
Jos y rittäisi pitää politiikkaa e- m ailm anjärjestyksen ja solidari- m ätön,
epäselvä,
m ystiikkaa ta an ta n ee t selviä v iittau k sia s i i da h a ltu u n sa joitakin asiap ap e teh o a ja sik si v e tä ä " u u tis e n s a ” lo k e in v a ru illa a n jo s m ieli välttyä s;. (
rillaän am m atillisista, y h teisk u n teetiu nim essä on v ih attu , m u t täynnään oleva uni.
Me tie hen su u n taan , että velat olisi a n reita. jo tk a hän sittem m in on p u s s a s a m a n v e rra n ta k a is in , seli- tä, e tte i J iiltte n p e ru ste ella joudu
nallisista ja eetillisistä kysym yk ta väkivaltaa eivät olekaan kek- däm m e, e ttä to tu u s tulee voit-
v ä ä rä ä n k e lk k a a n .
*
n ettav a anteeksi. Jo V ersaille to im itta n u t
N euvosto-V enäjän
sistä, olisivat pyrintöm m e p a ljas sineet so rre tu t luokat. K a n sa la is-1 tam aan
kaiken vääryyden yli, sin rauhankonferenssissa ne s ii vihollisille, on seikka, joka la s te ile n , e ttä “ tie d o lle to sin ei ole
M u tta e ttä Y hdysvalloissakin täl
ta lapsellista sofism ia. V aikkakin Soilathan m eitä se d raav at läpi i että m y rsk y p ilv et k erään ty v ät ja
s a a p u n u t v ira llis ta v a h v is tu s ta .”
tä
puhelivat
ja
sen
jälkeen
on
ketaan
jo
h
tu
n
een
N
uortevan
la
is
ta s a a tta a ta p a h tu a ja vielä job
jo tk u t o v at olevinaan a risto k ra a t vuosisatojen. V anhan yhteiskun-1 e ttä näm ä pilvet tu le v at repeä-
P ä ä a s ia n a ei tä lla is te n ju ttu je n le tav ie n h a U itu s h e rra in p iireissä on j»
asiasta
o
llu
t
vireillä
sarja
diplo
h
u
o
lim
atto
m
u
u
d
esta
ja
sen
takia
teja ja an ark isteja ja siksi m uka tajärjesty k sen m artty y rit, jo tk a tnään. Me tiedäm m e e ttä tule-
vittäm isessä o le k a a n n iitte n to d e n m a ilm a n e n n ä ty s , jo n k a kannattaa c.
m aattisia k esk u stelu ja.
O v atp a hän on pidätyksissä.
p y syvät politiikasta syrjässä, ei k äy ttäv a t väkivaltaa, ta rttu v a t a - ! vaisuus tulee k uulum aan meille,
eu ro p alaiset valtiom iehet nim en
Kun o ttaa huom ioon N u o rte p e rä isy y s, v a a n n iitte n h ä m ä ä v ä v a i kein p a n n a m erk ille.
heitä, lievästi sanoen, voi n im it seisiin
vaikkapa niistä tihkuu M u tta vaikea on kestää tä tä en- om aan siinä tark o tu k sessa te h van luonteen laadun, hänen h y k u tu s ty ö lä isiin , jo itte n k a ts a n to k a n
A s ia n la ita n ä e t on site n , eitä k?
tää m uiksi kuin saam attom iksi heidän om aakin vertaan, itseään i nustukseen sisälty v ää aikaa. M o
neet k u m arru sm atk o jak in Atne- v än tah to isu u ten sa
sem m oisessa n a t a lk a v a t s e lv iy ty ä k ä s ittä m ä ä n säk. 29 p. p iti p re sid e n t li Harding
ihm isiksi.
puoltaakseen.
net m y rsk y t e ro tta v a t m eidät rikaan. m u tta ainakin to ista ise k toim essa kuin jo nkun viraston lu o k k a s u h te ita ja n y k y ise n y hteis- ' p u heen k a ille n iille henkilöille j:
K irjailija ilm ottaa “C la rte ’’-lii
1 äytyv olla vaarallisen m ys vielä paratiisin ajasta, o dotus on si, virallisten tietojen m ukaan, päällikkönä
n ta ra k e n te e n
s u n n a to n ta m äd ä n j h a llitu k s e n v irk a ilijo ille , jotka olivat
ja sen tav a tto m an j ! n k ä u isj\v
t o n ja sotilasyhdistyksen olevan tiikan uhri voidakseen uskoa et y h d iste tty k u rju u teen , k ärsim y k -i
ttä .
kuitenkin turhaan.
; ta v a lla
ta ik k a to ise lla avustaneet
.
.
kiireen, työrf paljouden ja her-
sosialism in kannalla, p ä ä a sia lli- i tä
yksin jä rjen selvänäköinen seen ja verenvuodatukseen.
S itte n V en äjän v a lla n k u m o u k se n on , k e n ra a li Davvesia h a llitu k se n meni-
\
ahitellen
alkaa
kuiten
k
in
k
a
s
-
:
m
u
stu
ttav
an
tilan
teen
,
m
issä
itse
sesti kerätäkseen ja kootakseen kauneus voi poistaa aseitten k ä y
M eidän
aikanam m e.
jolloin vaa n äistä veloista sellainen k ä asiassa jokainen N euvostovaltion V en äjän n e u v o s to v irk a ilijo is ta le v ite t i a rv io n la a tim is e s s a ja täm än pu-
asiak irjo ja totuuden lev ittäm istä tön.
raakalaisuus vielä hallitsee ja sitys, e ttä num erot kylläkin o vat virasto jo u tu u toim im aan, niin ty e n e m m än p a n e tte lu a , ju o ru ja j a j h een h ä n alk o i sa n o illa “ Fellow
v a rte n , saadakseen edistyspyrin-
H e ovat oikeassa ollessaan e- yhä vallitsee jo u k k o jen m ieltä,
tö rk e itä v a lh e ita kuin tu sk in rais-
n ö t yhteissiointuisiksi. H. B. ta h päuskoisia ja anteeksi a n ta m a t- ; pitää heitä h arh assaan v a n g ittu koreita paperilla, m u tta toinen m eistä n ä y ttä ä täm ä selitys t o j tä ä n m u u sta a s ia s ta m a ilm a ssa . N iit W o rk e rs ” ( ty ö lä is to v e r it) aivan ku:n
toisi ennen kaikkea e ttä to tu u s tom ia reform ism ia kohtaan. Re na. löytyy kuitenkin yksi maa, kysym ys on m erkitsevätkö ne dennäköiseltä, vaikkakaan se ci te n v a ik u tu s a lk a a k u ite n k in tä s tä jo k in v a n h a tu p la ju u n katupuhuja.
todellisuudessa m itään, sillä m ak ole m ikään virallinen tieto. Por-
¡ jo k a k u rk k u a a n ry k ä is y llä selvittää
pääsisi voittoon niin hyvin y k formism) on aina ju o n ittelu a, jo l niissä
ihm eellisten
kohtalojen sam isen asem asta ovat e u ro p a lai varilehdet yhä vielä y rittä v ä t j puoleen olla p ä in v a s ta in e n kuin m i ■ja a lk a a y m p ä rille kerääntynein
silöitten kuin puolueitten kes la sosialismi voidaan kaataa, se ; sa ttu m u k sesta korkea unelm a ih
tä n iillä on ta rk o tu k s e n a ja sik si
ty ö lä is to v e re ille e n » e lo ste lla industrii-
kuudessa, tu n tu en h änestä n y t on sosialism in erikoista m yrkkyä. m isyydestä on tu llu t tosiasiaksi. set y h ten ään pyytäm ässä lisää laim enevaa sen satsio o n ia asian v ielä
n y tk in
e d e llä k e rro tu n la is te n lis tis e n u n io n ism in tä r k e y ttä ja ett.
lainaa
ja
elleivät
ne
sitä
saa,
jo
h
d
o
sta.
Ne
o
vat
teh
n
eet
jo
silta, e ttä u h rataan liian paljon \ hteiskunnallista m u u to sta ha- Ihm isyydelle, m ikä yhä raataa
pahenee yleism aailm allinen liike- iN uortevasta p ettu rin ja varojen " u u tis te n ” le v ittä m in e n h e r ä ttä ä s ä ä v ä m m y y ttä a m n ia ttiu n io n ism in rinna;
san aso taan yksityisseikoista, j o luavan järkeä pyrkii sekottam aan I palkkaorjuuden p ainostuksen al
eläm
ä yhä en tistäänkin k u rjem k av altajan ja lev ittän eet kaikkea littä v ä ä n a u ru a ty ö lä is p iire is s ä .
la.
ten ennen kaikkea olisi saatava luulo, e ttä täm ä suurenm oinen j la. m ikä vielä kantaa k ah leitten - maksi.
Y
ksi
h
u
o
m
a
tta
v
a
p
iirre
viim
e
a
i
tu o ta m oskaa, jo ta kukaan asioi
J a s e u ra a vana a a m u n a m aa n piu
selvyys tässä nykyisessä seka ja täydellinen yhteiskunnallinen sa jä tte itä kuin o rjan k ah leita ai-
koina \ e n ä jä s tä v ä rk ä ty is s ä ju tu is k a u p u n g in v a n h a t “ k unnioitettava;'
\
iim
einen
vaihe
täm
än
kvsv-
ta
tu
n
tev
a
ei
voi
uskoa.
N
äm
ä
m elskassa, m aksoi m itä maksoi. m tillistus
kävisi päinsä diplo- nakin, on tuo v ap au tu s tu llu t m yksen ratk aisu ssa on se, e ttä ¡k am alat sy y tö k set o vat olleet sa k u ite n k in on ilm ein en , nim . se, k a p ita lis tilc lid e t ju lk a is iv a t pra*>iw
m aattisten
sovittelujen k au tta, kuin ennenaikaisena, kvpsym ät- Y hdysvaltain p resid en tti H a r vain p ro v o k aatto rista h äiv y ty stä e ttä ne e iv ä t e n ä ä ole p ä iv ä ty t H el tin p u h een e tu s iv u lla o ik ein raami*»
puolueitten ja lainsäädännön a- j töm änä.
T o tu u s <>n voittava, ding on esittän y t kongressille N euvostovaltaa ja sen v irk aili sin g issa , v aan jo ss a k in m u u alla v a s sis ä ä n s o v ite ttu n a ja s iin ä k in komei
S osialistin velvollisuus on a i vutla, siis kaiken vanhan säilyt- M utta, minä vielä
ta v a lla n k u m o u k se llis te n
p e sä p a ik o is li a lu ssa s a n a t “ F ello w W orkers".
sen uudistan, vaatim uksen, että kongressin tu joita kohtaan.
van selvä, se on k u tsu v a ja v aa täm isella. Rehellisellä ihm isellä i ellem m e anna sanain ja m ääri-
sa. Suom i n ä itte n v a ih e itte n lä h tö
lee an taa raha-asiain sihteerille,
F e d e ra te d P re s s in kirjeenvaihtaja,
T oivom m e vain, e ttä asiasta
tiva. Kaikkien todellisten sosia ei ole o ik eu tta edellyttää vilpille telty jen ajak o n h tain m eitä har-
pankkiiri M ellonille vapaat kä saataisiin virallinen tieto, joka , k o h ta n a e n n ä tti s a a d a n iin su rk e a n jo k a a s ia s ta e rik o is e s ti m ainitsee, ou
listien on eh d o tto m asti y h d y ttä v arnuiutta ja tukea.
Sellainen haan johtaa, min vaatii m eitä det sovitella täm ä kysym ys m i-i p eru stu u itse N euvostovaltion k u u lu isu u d e n , e ttä s ie ltä lä h te n e ih in v a rta v a ste n o tta n u t vaiv ak seen seit
vä (äärim m äisiin) radikaaleihin, p u o lin a isiin s ci voi olla m uuta k u n n io itu s venäläisiä vallanku- ten parhaaksi näkee.
viranom aisten
tu tk in to ih in
ja i tie to ih in e n ä ä tu sk in m illo in k a an voi r a ta n ä itte n sa n o je n "F ellow Work
sillä näillä on to tu u s puolellaan kuin narripeliä, m ikä on om iaan m o u staistelijo ita k ohtaan näitä
d a a n h u o m io ta s a a d a edes k a p ita listi- e rs " v a ik u tu s ta , ju lk a is tu in a joht*-
Farm arien kansallinen jä rje stö ! lausuntoihin.
K om m u n istit ovat oikeassa, sekottam aan järjen ja a ja tu k se n kevyitä p ettym yksiä kestäm ään,
le h tiä k ä ä n k iin n ittä m ä ä n n iin k a u a n vien k a p ita lis tile h tie n etusivuilla. Ha
(F a rm e rs’ N ational C ouncil) on j
heidän lakinsa pitää kirjaim elleen m itenkä nykyinen tila pysytet- J uo pelastusjoukko on #viestin-
j
k
uin s ie llä n y k y is e t m a n tta a lip ö s ö t i v a in n o ista a n h än m a in itse e , että aa
paikkansa. K ansainvälinen kom täisiin kulissien takana ja luotai- k u ljettajin a a n ta u tu n u t astu m aan täm än johdosta n o sta n u t a n k a
;
rik
e e ra a v a t.
ran protestin, joka virallisesti on i
. m u-uniset leh d e n o s ta ja t tähän koe
m unism i vaatii täydellistä k a n siin m ahdollisuus u u tta vedenpä;- tuleen ja vereen. H e ovat kovin
J
a m u u te n k in on V e n ä jä s tä teli- ta a n s ilin ä te s s ä ^ n a lk o iv a t hieroa sil
to im itettu
hallitusvirkailijoille.
sainvälisyyttä. ’fä in ä sääntö on su m u sta varten, kuten oli tilanne i uh atu ssa asem assa.
J d y issä ju tu is s a viim e a ik o in a tap ah -
M eitä on
m iä ä n a iv a n k u in p ä ä stä k see n va
kaikkia m uita tärkeäm pi, koska vuonna 1914, m ikä y hdistää a- k o etettu p ak o ttaa m yöntäm ään, T ä ssä asiak irjassa arv o stellaan i
; tu n u t se k ä ä n n e , e ttä ne kokoon- k u u te tu ik s i s iitä , e ttä e iv ä t enää oi
presidentin
esity
stä
a
n
k
arasti
ja
j
siihen nojau tu u koko uusi elä janjakson 1870— 1914. “ K a n s a in -' e ttä M illerandin ja L loyd Geor- sanotaan
j p a n o n sa p u o le sta o v a t ta id o k k a a m leot n u k u k s is s a . J a kun n äm ä sitten
m.m,. e ttä s e lla is te n !
m änjärjestys. K apitalistit, n e g a tii liitto ”,
“k a n sallistu ttam in en ”, | gen välillä on olem assa erim ieli- valtuuksien an tam in en olisi “ vh- ,
m in k y h ä tty jä . S en sija a n , e tt ä ne u u d e lle en v ilk a is iv a t sa m a a n kohtaan
Suomen herrain pikku-
vinen, eläm ää kieltävä vaikutus “kansainvalinen ty ö to im isto ” y. isy y ttä sodasta VeiÄjää vastaan.
!
e
n u e n o liv a t tö rk e itä v a lh e ita , o v a t ja tu liv a t lu k e m is e s s a a n niin pitkai
tä järk ev ää kuin lailla v a ltu u tta a :
>htuu siitä eta ihm iskunta on m. s. ovat k o m eilta
*
maisuus
;isf
’
'
....
nim istään Meille p u h u ttiin aselevosta, rau- presidentti omin päinsä ju lista
ne n y k y ä ä n ta id o k k a ita v ä ä re n n y k le, e tt ä h u o m a s iv a t ta sa v a lla n presi
Jaettu eri kansallisuuksiin, joiden huoliin atta läpeeira
siä.
E n n e n te m m a ttiin tu u le s ta ju t d e n tin n ä itä s a n o ja käy ttän een , ob
liasta. T u o oli ala-arvoista p i m aan so ta.”
,
K u in k a p itk ä lle n u lik k a m a isu u d es-
keskinäinen kilpajuoksu moodos- laitoksia.
tu
ja
,
m u tta n y k y ä ä n v ä ä re n n e llä ä n le h ti r e tk a h ta n u t a la s ja lukija sua
laa, millä oli tark o tu s eristää
Edelleen
k iin n itetään
tässä sa Suom en " siv is ty s v a ltio s s a ” s a a te
taa oikeutuksen jokaiselle sodal
Ja vihdoinkin he ovat o ik e a s -! ! huom iotam m e. . T osiasiallisesti p ro testissa huom iota siihen, mi- j ta a n m en n ä, s itä to d is ta a se u ra a v n k a p ita lis tis is s a s a n o m a le h d is s ä a s ia a u k i h ö lm is ty n e e n ä jä ä n y t sekavia
le, syyt kaikenlaiseen sortoon.
I .... ...
sa vaatiessaan suoraa toim intaa vallitsee rikkom aton liitto k aik
k o h tia tu n te in e te e n s ä tö llistele m ä a n . — J»
S uom en le h d e s tä la in a ttu k irjo ja . jä ttä m ä llä jo ita k in
K ansainvälisyys ei pidä kiinni todellisen sosialistisen yhtenäi- kien kansainvälisten k a p ita listi tenkä liittolaiset kysym yksessä i e r ä ä s tä
pois
ja
lis
ä
ä
m
ä
llä
to
isia,
jo
illa
k o e v a rm a a n v a lta a se k a v a t tunteet tujr
säännöistä. K ieltäkääm m e ne jo y y de n sa a v u tta m isek s i. P ie n im en, vallanpitäjien, v altak u n tain , olevia varoja ovat k ä y ttä n e e t ja ju ttu :
tästä sanotaan se u raa v asti:
S o ta m in is te riö n a su m a e n tin e n A te ta a n ta v a llis e s ti o s o tta a V e n ä jä n la ju u la is e tk in , jo s h eid än tunnussa
ka tilaisuudessa. Puoleksi k an piä
yksityiskohtiaan
m yöten ! kuninkaitten, kaikkien aseellisten
“ V elat, joita ne k an sat ovat polion talo . jo k a T a rto n ra u h a n so p i- k u lk e u tu v a n kohden p ik k u p o rv a rilli- n a a n sa noin oik ein y leisesti aletaar
sallisia ei löydy. O m an kotim aan m ääritellyt seikat, jotka b o lsh e ' joukkojen käskijäin kesken va-
s u u tta .
v ira llis is s a p iire is s ä k ä y ttä ä "gentle
a ja tu s sotii ihm isyyden a ja tu sta vikit ovat tehneet ja tark o tu k si- ' p a u te ttu a V enäjää vastaan. T ä m eiltä saaneet, joitten k an ssa m e i Hiuksen p e ru s te e lla on s iirty n y t N eu
V aiheilla o v a t k u ite n k in ly h y et j ä l m e n ” s a n a n a s e m e s ta , sillä hehlii
vosto-V enäjän o m aisu u d e k si, on n y t
yhdessä
taistelim
m
e
sodassa,
ei
vastaan.
K ansallisen ajatuksen aan edistääkseen selv ittäv ät, ei mä sota ei koskaan ole loppuva
j e t ja n iillä v a lh e tte lija t v ä h ite lle n
puolustam inen ei käy päinsä jos vät h u om attavia m erkkejä b o l m uulla tavoin kuin joko so sia vät ole yksistään jo h tu n e et so tem m in m elk ein k o k o n a isu u d e ssa a n k a iv a v a t its e ltä ä n m a a p e rä ä pois ja k ä s ity s k a n n a lta a n k a tse lle n on t«d<4
m uistaa ihm isyyden. Paitsi vh- shevistisesta viisaudesta. Y h te lismin tai kapitalism in e h d o tto tako Ringeistä, vaan my<iskin sii jo lu o v u te ttu N eu v o sto V en äjän tä k ä m e rk its e v ä t its e n s ä ty ö lä is te n sil lak in s y y tä e p ä illä o v atk o nauta haJ
tä, e ttä näitten m aitten h a llitu k lä is te n e d u s ta ja in h a llin ta a n .
litu s h e r r a t
k o v in k aa n
tervHuIleiU
tvm ia löytyy auringon alla ky l näisyys raunioiksi m enneitten m alla rom ahduksella.
m issä p o ltto m e rk illä .
set
eivät
u
sk
altan
eet
v
ero
ttaa
E
n
n
e
n
k
u
in
N
euvosto-V
enäjän
täk
ä-
I
“
fellow
w
o
rk
e
rs
ie
n
”
riveihin!
liksi yksilöitä, jo tk a siinä m ää liittoutum isten edessä, yhä kas
s< »ta voittoili jo itaan ja m yöskin iäin e n e d u stu s voi siih e n k u ite n k a a n
rin ovat toisistaan eroavaisia, e t vava yhtenäisyys, m ikä jonakin
siitä, että jotkut n äistä m aista m u u tta a , ta rv its e e ta lo m elk o ise n re- !
tei sam a laki sovi kaikille.
päivänä leviää yli koko m ailm an,
Jo s enem m än tai vähem m än ovat vielä sodan lo p u ttu ak in y l m o n tin , jo k a a ih e u tu u s u u re k s i o s a k
< hi san o ttav a e ttä k o m m u n istit täy ty y oila jotakin ta h ra to n ta ja p eitetty tsaarism i kaikkien val
läpitäneet sarjaa ro sv o retk iä V e si s iitä , e tä s o ta m in is te rin on m uut- I
o v at oikeassa, koska he näkevät syvällistä.
K arvain halkom isiin tani voim aa tulee hallitsem aan, näjää, Irlantia, M esopotam iaa ja tolloni m issä ä n o llu t p e ru s te e llis e m p i
ainoan y h teiskunnallisen to tu u asti e ritelty ja eh dottom asti v a l jos ihm iskunta n av asta napaan
m ontaa m uutakin m aata vastaan kuin m ik ä ta v a llisille siv iilisä ä ty y n
den toim innassa, työssä, koska mis yhtenäisyys on jotain, mikä
— ties kuinka m onen polven a- tark o tu k sella
an asta a käsiinsä k u u lu v ille m a ja n m u u tta jille on sai- j
he yhdellä iskulla tekevät lopun ensim äisissä kosketuksissa todel
jaksi — päätään m yöten s u is te m aita, joita niitten ei o n n istu n u t littu . N iin on m a ja n m u u to s sa v iety
k aikista etuoikeuksista ja v ih lisen eläm än kanssa tulisi m e
taan k ap italism in ty rm ään , m itä varsinaisen sodan k u lu essa val su u ri m ä ä rä sä h k ö jo h to ja , m ilte i I
doinkin k a atav a t luontaisvastai- nem ään hajalleen. M itä h y ö d y t
Suussa ob|
m erkitsee silloin se narrim ainen lata tai itselleen rau h an k o n fe k a ik k i ne. jo tk a e iv ä t ole o lle e t s e i - !
^eeseen
sen ja synkän m am m onan pal tää suurilukuisuus. jos sen k a n s
•J^j^
¡s illä lu o k k a ta is te lu n ja dem okratia I
luulo, e ttä astee tta n i sa a v u te tta i renssissa k ahm ia.”
n ä ä n m u u ra ttu ja .
S ä h k ö v irra n k a t
veluksen.
He ov at oikeassa, sa vaipuu pohjaan? Puolue, joka
siin valta kansalle, luottaen suo
e v a n k e liu m i kade: aan heilutti
'
F arm areitten järjestö n m ieles k a is ija t on jä r je s te lm ä llis e s ti k a i
koska he kieltäm ällä yhden lu o tahtoo elää, älköön rasittak o it
tuisaan edistykseen, millä m uka tä tulisi velkojen anteeksi a n ta v e ttu s e in is tä irti ja v iety m u k a a r
h irtto n u o ra a ja k irv e s tä proletartf»
kan etuoikeuden toisten luokkain seään sairailla aineksilla. M en k o rv attaisiin todellinen a a tte e lli
V iron so s ia lid e m o k ra tis e n puo lu een j
m
isen
sijaan
p
a
k
o
ttaa
liitto
lais
M
onet
k
y
lp
y
h
u
o
n
e
e
t
on
jä
te
tty
ilm
an
k u stannuksella elänpscen ta h to kööt uam a puoleksi halpaantu- suus?
¡ iin p ä ä tä v a rte n Ja sos.-dem puolu**1 ä
m aat pu ristam aan sota voittoi Ii k y lp y a m m e tta ja m ihin se lla in e n oa s u rk a s tu m is e s ta k irjo tta a m u u an vi jo h ta ja h e rr a A. R ei se tuotti ylib»
vat poistaa tantan p arasiitti jä r ueitteu vasem m istolaisten*) ja
M eidän päivinäm m e on so sia jo ilta näm ä sum m at pois.
Ja jä te tty , on v e s ilä m p o m itta ri viety ro la in e n to v e ri:
jestelm än m yöskin p arlam enteis vanhoillisten luo trikoloorin t u r
ta r im e s ta r i M an n erh eim in teuraita)*
lismi u u d esti sy n ty n y t k au h eis m itä
Mr. M ellonin su u n n ite ’-i pois ta i rik o ttu . K y lp y am m eid en ja
15 p. h u h tik u u ta kuoli V iron sosia- la u m a t V iroon m u rh aam aan Vilä
ta ja h allituksista ja siten koko viin
T äy ty y nim ittää itseään sa tuskissa, m itkä V enäjä on m aan tulee, sanotaan siitä farm a k a s ie n p e s u la itte id e n p ä ä llä o lle e t pie- ^ d e m o k ra a ttis e n puolueen pää-äänen-
m ailtuasta.
la m a n periaatteen siksi m itä kukin on.
saan u t karsia, päästäkseen uuteen reitten antam assa arvostelussa, net se in ä ä n muuratut hyllyt on myös ’ ^annatuja " S o ts ia ld e m o k ra a t luon- ty ö lä isiä .
rinnalla, jolle kom m unism i r a
T o p a k a s ti
ja
itsekieltäym yks«^
He ovat o ik e a s s a ... H e to i-j eläm ään. V äärin k ä sitä tte te h tä e ttä "hän koettaa suojella liitto -j s u u rin p o n n istu k s in k a iv e ttu irti nollisen kuolem an.
kentuu. ov at m uut jo h ta v a t a a t m ivat varm uudella, tieteellisellä
'5
p u u h a si p e ttu rip u o lu e .
Viini» ! , ! *-i
v iin n e velvotuksen pid ätty essä laisniaitten sotavoittoflijoita, e t S e jla is e t iso m m at e s in e e t kuin huo
S
iin
ä
tu
lo
s
v
u
o
sik
a
u
sia
k
e
s
tä
n
e
e
s
tä
teet to isarv o isia; ne riippuvat pohjalla, johdonm ukaisesti.
ih
a
n
te
itte
n
s
a
rip
p
u
s
e
t
uh
rasi
P01
He tarjo am asta veljellistä o san o tto - tä n iitten ei tarvitsisi parem m in nekaJut, jo tk a o v a t a ik o in a a n
j o t a - . p e to s-p o litiik a sta ty ö v ä e n lu o k k a a vas- j v a ris d lk ta tu u rille , se a s e tti koko
m ahdollisuuksista, m iten ne ovat ovat radikaaleja, koska he ovat ' am
m e, ^vaikka se on veljeyden kuin m eidän om ienkaan sota v o it- kin h u o n e tta v a rte n e rik o is e s ti la!- , ta a n , loogillinen s e u ra u s v a lk o isille
to te u te tta v issa . m iltä aika kul järkeviä, ja koska he aina ja
vaatim aa.
Eikö työväenluokka toilijoitten m aksaa osaansa v e te tu t, k u te n se in ie n m u k a is e sti ra- ; te r r o ris te ille s u o d u s ta v a p a a e h to ise s- n e is to n s a v a lk o k a a rti!» ir ta a n tu m a t
loinkin n äy ttää, vaan ei perus kaikkialla tah to v at aisain koko-
sen palvelukseen
.
voisi pelastaa venäläistä vallan-
k e n n e tu t so h v a t, on ta rk o in o te ttu i ta p y o v e lip a lv e lu k se sta ; se on V iron
a ja tu k s e s ta ; niissä on tilaa eri naisuudessaan tulevan kasiteltä- kumousta, kun he kerran ovat a ro tu k sessa.”
jä r je s tö n s ä .
P u o lu een ttUUMt
M uutenkin farm areitten lä h e t mukaan.
A m erikalaisten lukkojen
mielipiteitten vivahduksillekin.
viksi. niin menettelevät he sen i puamme pyytäneet? Älkäämme täm ä p rotesti osottaa, e ttä he muistoksi on oviin jään y t hyvin epä- proletariaatin voitto petturien tur- i jä s e n e t n iittiv ä t k u n n iaa uro •
1 *' A** •• « « • • '• I •• . M • • A AA * _ a
m lolllsesta toim innasta.
kom m unisteja vainotes.-aan
I
On siis nain ollen ainoastaan MA A • 1 » M A A * 1 1
(T H E C O M R A D E )
T U ergaa af t U Finnish worker« ia
Sta*««. T U only Finni «h
D aily ia A a Waat. PnbKahoä Daily.
*
A« toria, Oraaoa.
ky t U Waatara W orkm aa'a PaU iakia«
Liikkeenhoitajan Nurkka
Sosialistin velvolli
suudet
JUTUN JATKOA
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
Luopuripolitiikan vara-vprenimijähi
A O»
. a
mukaisesti, ollen käytännöllisiä, tästä riidelkö. Kieltämätöntä on,
kysymys opinkappaleiden selittä tiin
v » järkeä
.art-.A täynnään olevia ih ette^ työväenluokka ole tehnyt
luovaa
m isestä; asia on nain ollen vä nisiä.
kaikkea voitavaansa Venäjän vai-
*
hemmän tärkeä ja osittainen,
lankumouksen hyväksi ta että
kunhan
annetaan
ratkaiseva
Todellinen sosialisti ja rehel monet sosialistit ja syndikalistit
merkitys sille seikalle, että ku linen porvari ei kolm annen in- j k au n iitten p u h eitten sa takana
kin ajatus on sopusoinnussa yk ternationalen saannoissa saata V enäjän eläm ästä o vat olleet
silöllisen työn kanssa. Ei ole si löytää m itään sellaista, m itä hän k iittäm ättö m iä sam eu teen asti.
dottava toisarvoisia seikkoja se
Me hengitäm m e katalaa, taan-
kultamaan korkeata päämäärää
*) T a rk o tta a porvaris-vasem- tu v aista ilm astoa, me punnitsem
eikä annettava ehkä esiintyvien m istolaisia.-
me ja haikullem m e tuloksia, rait-
a
ovat nykyisen pulakauden aikana esteettisesti vaikuttavat reljät
£-
A
O A* A b M
A
-< I » M
I* kokem
L - - - - A uksia
1 » _ A ja
A
A A räästä
A ä g J l6ommaata
—
—
*A
saaneet
ankaria
salista on A
lämpö-
että he o vat päässeet m yöskin patterien edessä olleet seinään talon
selville siitä, k u tk a heidän ah- rakennettaissa kiinnitetyt suojusti-
dinkotilastaan o v at m y n ttiä ly ö metkin irrotettu ja viety. Kummal
neet.
H eidän esity k sen sä ovat lisiin malta, melkeinpä turh an tark alta
AA .
sangen suorapuheisia ja heidän
arv o stelu n sa purevaa, m u tta sii-
henpä se sitte p y säh ty y k in T ie-
hdsm jg valtion rak en teesta t u r -
tu u farm areille vielä olevan San-
Tähän voittoon päättyy Viron työ taja sisäm inisteriössä — Hellat —
väenliikkeen eräs kehitysjakso. Kaa- puhum attakaan muista veriteoista*1-
si vuotta sitten oli sosialldemokraat- Isborsh in paljonpuhutun lahtaaml*4®!
tinen puolue ensi sijalla Viron pöllit- alkuunpanija syyskuussa 1919 joU’3
tisessa eläm ässä. Kansailiskokousva.':- i ty ö v ä e n y h d is ty s te n konferenssi®
leissa huhtik. 1919 sai se 152.000 ään o s a n o tta ja a
petom aise& ti
tapetu»
m a ja n m u u tta m is e lta v a ik u tta a k u ite n tä.
: sta ja valtasi 41 paikkaa M uut s o s ia lid e m o k ra a ttis e t miniät*
kin se. e tt ä e r ä is tä h u o n e ista , jo is s a p e ru s ta v a u k o k o u k se n 120: stä.
S e • v o iv a t p a k s u s ti v altion täyteisten
seinäm aalauksia, jotka ovat olleet ¡oli johtava" puolue ja se johti _
h a p a to je n ä ä re s s ä k a s a ’en m
reunustetut kapeilla, rahallisesti a i- !
mustitunian ja verisinjm än ta an tu to ise n sa jä lk e e n om iin
c‘'
v»o vähäarvoisilla listoilla, on ku muksen voittoon, saattoi työväestön J a k a ik k i tu o “ v ap aan , riippua)»1 '
a
A
a . a . A
_