Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 2, 1921)
No. 154 TOVERI (T H E COMRADE) of tb * Finniab w orker* ia Western State*. The only Finnish ia the W ert. Published Doily, eacept Saadoy, at Astoria, Oregon, tao W ortara Workmen** Publishing by E D IT O R IA L S TA FF Sulo Syvänen, Ale« Sevo, A . N. Kos kela, K. E. Heikkinen, Ceo. Gratchef. Office 363, Editorial Dep't 632 Entered a* second-class mail matter July IS, 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, ander the A c t of March 3. 1879. * — Laillisen juhlapäivän ta kia lehti ei ilmesty maanan taina. Lakkovastainen laki- taaskin esillä ■ > 1 1 H N ? p Viimeisen kongressin istunto kaudella hyväksyttiin senaatissa Poindextenn esityksestä laki, iolla kielletään työläisiltä lak- koutumisoikeus. Syystä taikka toisesta se kuitenkin jätettiin toistaiseksi hautumaan — odot tamaan otollisempaa aikaa. Poin dexter «»n uudelleen ottanut laki esitiksensä parannettuna pai noksena esille tarkotuksella ajaa se tällä kertaa perille saakka. Nykyisessa muodossaan Poin- dextenn lakiesitys ei ainoastaan kiellä työläisiltä lakkouttunisoi- keutta, «uutta mikäli siinä eri koisesti rautatieläisiä käsitellään, kielletään sinä ankarasti ketään työlaista sanomalehdissä, tai muutenkaan julkisuudessa edes keskustelemastakaan joukkotoi- minuan välttämättömyydestä. Sa maa lakia luetaan kaikille kul- jetustyöläisille. Fämä lakiesitys julkeudessaau voittaa kaikki edeltäjänsä tällä mantereella, sillä harkitusti sillä aiotaan estää työläisiltä min käänlainen mielipiteitten vaihto. Jos laki tulee hyväksytyksi, niin se merkitsee täydellistä'puheva- |s»uden rippeittenkin lopetta mista. Poindexterin lakkovas tainen lakiesitys on selväpiirtei sin luokkalaki mitä milloinkaan on kummassakaan huoneessa kongressissa esitetty. 'Ne jotka sitä puuhaavat tietävät tarkoin mitä sen hyväksyminen merkit see. Ne tietävät, että sen jäl keen kun tämä esitys on tullut laki voimaiseksi on työväestöltä kerta kaikkiaan riistetty mahdol lisuus rauhallista tietä edes yrit tääkään saada aikaan minkään laista parannusta työoloihinsa. 1'ikä siinä kyllin, vaan kaikki nainen puhuminen ja ajatusten vaihto oi «»suhteista on sen jäl keen myöskin leimattu “rikok seksi”. jonka perusteella jokai-, nen työväenluokan jäsen voidaan "rikoksellisena” tuomita ‘kuritus- huoneeseen mätänemään. I. m m e tietenkään voi o- dottaa kapitalistisen järjestel män parlamentilta muuta kuin lakeja, joilla puölletaan vain o- mistavien luokkien etuja ja sor suuret joukot eivät tiile tuomit rauden ituja, joka monet työläis- joka jatkuvasti antaa voimia retaan työtätekeviä laajoja mas semaan riippumattomia Grispie- nuorukaiset johti rikoksen teille, puolueelle, valvoen ja taistellen soja. Nykyistä tilannetta ku nin parlamenttipuheen vaan hal monet työläisnaiset prostitutsio- äärimmäisessä etuvartiossa. vaavaa on vain se julkea avo lituksen toimenpiteiden nojalla, niin, ei -»seurannut vain työläis mielisyys, millä tämän luokka- tämä kun pysyy pystyssä vain nuorison henkinen ja ruumiilli ITALIAN ÄSKEISET laitoksen luolrkaluonne tuodaan riippumattomain tuella. nen rappeutuminen. Samoin kuin Canadalaisen toverilehden Vapauden juhannusiulkaisn esille. Tähän asti on tavaJla tai VAALIT Crispienhän on sen sanonut: proletariaatin kurja tila ei ole "VAPAUDEN SOIHTU IM” on saapunut Toverin kontto- toisella koetettu luokkalakeja riippumattomat jättivät hallituk syynä vain- yhteiskunnan taka- Taantumukselliset, jotka ovat riin. Monipuolinen kaunokirjallinen, runollinen ja kuvi- vdrhota jollakin kansanvaltaisuu selle täyden 'toimintavapauden. pajuisimpien kerroksien olemas den valhenaamarilla, mutta ny Voidaanko julkeammin pilkata saoloon, vaan — mikä on tär tottuneet mittaamaan poliittisen tettu sisältö. Kirjotuksia ja suomennoksia on H. Purolta kyään tämäkin piirre, jolla en työväenjoukkoja kuin näillä keintä — myös sen edistyneim voimansa numeroilla, pitävät J. W. Slup’ilta, Maria Koivulta, Onni Saarelta, Aili Kannat nemmin menestyksellisesti työ Crispienin sanoilla? män osan, vallankumouksellisten kommunisteja vähemmistönä, jo tolta, kuin myöskin mailman kuuluilta venäläisiltä kirjaili väestöä on pidetty kaikenlaisis Vapaa liikkumatila valkoiselle taistelijain olemassaoloon, sama ta ei tarvitse ottaa mihinkään sa väärissä harhaluuloissa, ka terrorille! Vapaa liikkumatila ten on työläisnuorison vielä kur laskuihin. Porvarilliset lehdet joilta Maxim Gorjkilta ja Anton Tsehowilta. Runoja on ristetaan sen käsityksistä pois vastavallankumouksen agenteil jempi asema vallankumoukselli käsittelevät heitä nyt vaalien Aku Päiviöltä ja E. Rautiaiselta. Hinta on 35 senttiä. jälkeen niinkuin ei heitä olisi o- Tilataan osotteella: Toverin konttori, Box 99, Astoria, Ore iskemällä sitä halolla kalloon. le! Vapaa liikkumatila valko sen nuorisoliikkeen pohjana. Mieltäkiinnittävää onkin tä- kaarteille ja lahtareille! Vapaa Mikä osa sillä on vallankumo lemassakaan. Mutta niin ei ole laita. män vuoksi seurata mitä työ- liikkumatila poik-keusoikeuksille! uksessa? luokkataistelun luonnollisissa ta a A seffin ju tu n ja vuonna 1912 Italian kommunistit ovat yhä hermosoluissa, väestö Poindexteristä ja hänen Vapaa liikkumatila huijausteolli •Nuori työläinen, olkoonpa kuin ammatillisissa b o lsh e v ik ie n k e sk u sk o m ite a a n pujah kin voima, joka pystyy vaikut esityksestään sanoo. suudelle! Vapaa liikkumatila saa ka nuori tahansa, tuntee siitä liikkeissä, tehtaissa,' työpajoissa, ta n e e n M alinotvskljn, jo k a myös oli tamaan kehitykseen ja voi tulia Tästä puolesta antaa Seattle listukselle ja fiistolle- j.n.e. Kommunistinen puolue pi d u u m an jä s e n . O llessa a n edustaja kun hän ensi kertaa päivä, jolloin porvaristolla on jo Union Record huvittavan esi Tämä on uuden hallituksen oh hetkestä, tää itseään vain vallankumouk- n a d u u m a ssa h ä n a n to i ilm i kymme astuu tehtaan portista sisään, toinen ääni kellossa. Sillä luok merkin. Recordissa selitetään, jelma. Tälle hallitukselle luot vastakohdan organisatoorisena olemukse- n ittä in V e n ä jän p a rh a im p ia vallat- näh kataistelua ei lasketa indexilu- että Poindexter ‘runnasi’ virkaan tamuslauseen antaneet riippu - den. Mutta työnantajaansa 10 tahi 20 edustajaa enetn- k u m o u k se llisia ja s ite n jo u d u tti hei- ei vain tietoisuus kujen mukaan, niinkuin clintar- edistysmielisenä ja moititaan mattomat ovat itse omaksuneet riistonalaisuudestaan, M u tta samalla tai vähemmän eduskunnas dän k u o lem a an sa . joka on peitten hintatasoa. häntä sitten sen päälle katkeras tämän vastavallankumouksellisen raskaampi kuin aikuisten, a ik a a oli h ä n e n pakko, säilyttääk- sa on heistä vähemmän arvoista. johda Se, että kommunisteilla on ti kääntymyksestä mustimman ohjelman. Kun nyt niin kommunistinen } «een jo u k k o je n k a n n a tu k s e n , avustaa häntä luokkataisteluun, vaan sy taantumuksen palvelukseen. Us vain 16 edustajapaikkaa ci vielä. kujn sosialistinenkin puolue jos riippumattomain Mutta 011 b o lsh e v ik e ja sa n o m a le h tie n pystyyn ko hyviin miehiin ei kuitenkaan johtajat ovat ottaneet täys- vällä nuoren olemuksessa piile paljoa sano. Päinvastoin: fas- lähettänyt edustajansa Moskovan p a n e m ise ssa Ja s e littä ä bolshevism in aatos: "Koko elämä on edes cisti-terrorin aikana käyty vaali ole vielä hävinnyt, sillä artikke- j askeleen oikealle on riippumat- vä säni, erottaa minut taistelu, jolloin kommunistiset kongressiin, ratkaistaan lopulli p e ria a tte ita su u rille Joukoille, asiat- Iin lopussa sanotaan: “Poindex ! tomain työläisten otettava täys- siitä ja nyt kuitenkin sesti Italiankin kysymykset siel m u k a ise lla n a a m io lla v aru stettu n a jo rautainen häkki." terin teot osottavat \Vashingto- ' askel vasemmalle. Heidän on Sentähden ei taistelu nuorille ole ehdokkaat monin paikoin eivät lä. On luultavaa, että Serrati- tie ty s ti, jo u tu e n s ite n k asv attam aan nin valtion äänestäjien tukuttain seurattava kommunistipuolueen vain taistelua leivästä, vaan saaneet edes näyttäytyäkään jou laiset antavat tällä kertaa pe lu k u ista uusia b o lsh ev ik eja, samalla pettämistä. Siistit kansalaiset vapunpäiväkehptuksessa lausut koille, jolloin valitsijoille väkival rään ja erottavat riveistään op ' kun h än en to im in ta n sa k a u tta sadat punastuvat häpeästä mainites tuja vaatimuksia ja ryhdyttävä taistelua uudesta elämästä. Hei taisesti työnnettiin kouraan por- portunistiset, joten Italian prole jo u tu iv a t puk k o ty ö v an k llo lh in tai on saatava silmäämään kom vareiden vaalilista, osottaa että saan hänen tekojaan. Kun ti taisteluun omia johtajiaan vas dät munistisen laajoja nuori kommunistinen puolue on tariaatti uudelleen saisi yhteis m e s ta tta v ik s i. M ailm ansodassu bä.i laisuus tulee, niin ne varmaan taan. Riippumattomain valtio- näköaloja, yhteiskunnan s itte n Joutui so ta v a n g ik si Saksaan. saatava kiintymään taistcluvalmis ja elinvoimainen rintaman. — \ö x temporis. äänestävät toisen miehen hänen päiväryhmä on antanut merkin vallankumouksellisen Josta p a la ttu a a n b o lshevikien ollessa proletari järjestö. — tilalleen senaattiin.”—Aivan kuin siihen.” v a lla s sa hän sai s o v itta a V enäjän aatin pyrkimyksiin, kouluutctta- toisella kertaa tulevaisuudessa Puolueella oli monia vastuksia ty ö v äk e ä ja talonpoikia v a sta a n le- va kypsään luokkatietoisuuteen. voitaisiin joku “hyvä kapitalisti” voitettavanaan. Sosialistisesta k e m a n sä rik o k s e t kuolem alla, silla Ja kun tulee aika jolloin työläis saada työväestön asiaa ajamaan NUORISO JA VALLAN. puolueesta eroamisensa jälkeen ' V en äjän v a lla n k u m o u k se llise t työläi- joukot horjuvat jäävät ajan vaa — H. KUMOUS ! s e t o liv a t v iim einkin tu lle e t tu n te tim uksista jälkeen, astuu prole on sen ollut keskitettävä kaikki huomio järjestämistyöhon. Ja Eräässä ulkomaalaisessa tove- tariaatin nuoriso kentälle. Sel joka tuntee Italian oloja, ymmär Kääpiösielut ja luokkataistelu m aan h ä n e t p e rin p o h jin . lainen esimerkki sattui työväen SAKSAN RIIPPUMATTO- rilehdessä kirjotetaan: tää, että se työ on visaa, var Kun ra k e n n u s m e s ta ri a lk a a ylös- T u o lla ise t ih m ise t o v a t henkisesti liikkeessä sodan aikana, jolloin "Nuoriso on tulevaisuus’’ kuu ty y te n ra p p e u tu n e ita , k ääpiosieluj.. MAT TERRORIHALLI- juuri kaikkien maitten nuoret sinkin kun vanhakin puolue sa p a n n a jo ta in ra k e n n u s ta , n iin hän Jo itte n r in n a s ta on kaikki hyvä ka lee usein sanottavan. Sitä pa TUSTA KANNATTA noo ohjelmaansa kommunistisek hempi on tuo lause käynyt tyh ensin kaiuttivat heleästi tykki si. Itse asiassa^ on vanha puo k e rä ä en sin p a ik a lla ta r v itta v a t r a d o n n u t ja tila lle a s tu n u t pitk älle ke MASSA jäksi fraasiksi, minkä ci suin en jyskeessä: “Sota sotaa vas lue n. s. Bologna-ohjelman kan k e n n u s a in e e t, jo is ta s itte n v a litse e h ltty n y t, k av ala, its e k ä s saatanani Muutamissa maissa oli k elv o lliset k ä y ttö ä v a rte n ja k e lv o t Saksan valtiopäivien istunnos kaan katsota velvottavan mihin taan!" nalla, joka yhä vielä odottaa to m a t hän ty ö n tä ä sivuun. R a k e n suur , Jota v e rh o a a sile ä ja jaloa vat juuri nuorisojärjestöt ainoi u h r a u tu v a is u u tta o s o tta v a ulkonainen sa on Saksan riippumattomain kään suurempaan. Minkätähden' ta, joilta harvalukuiset rehelliset Kolmannen Internationalen hy n u sa in e id e n h a n k k im is e s s a n ä e t käy kuori, jonka lä p ltse to d e lla rehellls- Ehkä sentakia, että proletariaa vasemmiston johtaja Crispien se- taistelijat saivat tukea. Venäläi väksymistä. site n , e tte iv ä t k a ik k i p a lk a lle k e rä littähyt, että hänen puolueensa tin katkerat taistelut luokkayh set Nämä seikat pääasiassa rat ty t a in e e t o le k a a n k u n n o llisia , vai ten lu o k k a ta ls te llja ln on sa n g e n vai- bolshevikit valmistelivat ma- H' ' k e a näh d ä. jätti vastamuodostetulle halli teiskunnassa ovat niin kulutta ilman vallankumousta Sveitsissä. kaisivat vaalien tuloksen. Suu tukselle täyden toimintavapau via, että voimia ei enää liikene Bodenin nuorisojärjestön autta ret joukot jäivät uskollisiksi k a ne p ä ä ltä p ä in s a a tta v a t sellu li K u ten sa n o ttu , nuo k a k si enlm erk den ja että se olisi vasta “teko “tulevaisuudelle” ? Vai olisiko mana. Siitä syystä on selitettä vanhalle puolueelle, antaen ää s iltä n ä y ttä ä . S is ä llä on p e rs ta a n tu - k in am m e k ä y ttä m ä ä k ä ä p iö sie lu a e i jen jälkeen sitä asiallisesti ar kommunistisilla työläisillä niin vää, että nuorison taistelujärjes- tiensä sosialistisen puolueen hy n u tta , v a ik k a p in ta on terv e. J a Jos v ä t su in k a a n ole a in o a t, n iitä vilisee Ilm an ta rk e m p a a tu tk im u s ta a le tta i vosteleva.” 'l ämän riippumatto vähän uskoa tulevaisuuteen, e t töt ovat kaikissa taisteluissa, väksi, jonka kommunistinen siin r a k e n n u s ta p y s ty ttä ä , n iin tu li k a ik k ia lla , Joko en em m än tai vähem m än k ä a p lö ity n e in ä . J a kaikkialla main "vallankumouspapin" seli tei voimia tahdottaisi uhrata jotka asettavat taistelijoille suu "Ordine Nuovokin" myöntää s iv a t nuo p e rs ta a n tu n e e tk in a in e e t a ik a n a a n ne jä ttä v ä t jä lk e e n s ä su nuorison, juuri kommunistisen tys merkitsee puolueen oikeiston. vaatimuksia, säännöllisesti ol kirjottaessaan: Vanha puolue on liite ty ik s i tä y sin te rv e itte n joukkoon ru llisia to d M flk sia s iitä , k u in k a alas I lilferdingin ja ammattiyhdistys- yhteiskunnan tulevain rakenta ria saavuttanut suuren vaalivoiton. j ja niin ollen r a k e n n u k s e s ta tu lisi ih m ish e n k i to d e lla k in voi vajota. byrokratian täydellistä voittoa, jain kasvattamiseksi? Onko työ- leet eturivissä. työläis- ja talonpoikais ! kehno. Tuo vallankumouksellisten Suuret minkä johdosta kommunistipuo- ■ läisnuorison järjestäminen vain K aikki k ä ä p iö s ie lu t e iv ä t suinkaan joukot ovat sitä tukeneet. Näin lueen pää-äärienkannattaja aivan 'kommunistisen ponilleen tulevat- nuorisojärjestöjen luontainen o- köhän tälläkin kertaa tuhlataan A ivan sa m a lla ta v a lla on työ v äen ole sa m a n la isia , m u tta k a ik ille hei! suushuoli, vai onko se polttava minaisuus tekee ne, vähälukui- turhaan tuo mahtava voima ja l lu o k k a ta is te lu jä rje s tö je n ra k e n ta n ii- le on y h te is tä k a v a lu u s j a tavatoa oikein kirjottaa: päivänkysymys. Eikö meillä ny suudestaan huolimatta — tär kansan luottamuksen innostuk- j sen laita . L ä h e s k ä ä n kaik k i työväen ltse k k a isy y s. P ä ä s ty ä ä n Johtavaan "Rajulla nopeudella on sosiali keiksi tekijöiksi työväenliikkees sen ehtymätön lähde, Kuten V. i a in e k s e t e iv ä t ole k elv o llisia, jos a se m a a n ty ö v ä e n liik k e e s s ä he saat kyisissä taistelurintamissamme demokratia kehittynyt työväen sä. Mutta ne voivat tulla täy 1919?” ta h d o ta a n r a k e n ta a lu ja j a k a lk in ta v a t to im ia p itk ä n a ik a a täysin luokan pahimmaksi vihamiehek- ole tärkeitä vartiopaikkoja, jotka siin oikeuksiinsa vain, jos nuo si. Se on ottanut osaa porva proletaarinen nuoriso kunnialla " re h e llis in ä k in " , jo s n ä k e v ä t sellai Kommunistit epäilevät vanhan päin te rv e lu o k k a ta is te lu jä rje s tö . riso itse hallitsee järjestöjään ja pystyy täyttämään? riston taisteluun vallankumouk L öytyy s e lla is ia ty ö liis a ln e k s ia . s e s ta o lev an h e ille p erso o n allista puolueen toimintakykyä. Se pet sellista proletariaattia vastaan ja Työläisnuoriso, joka jo ennen samalla itse määrää itselleen pai tää vallankumouksen. jo tk a k a p ita lis tin e n jä r je s te lm ä on hyötyä. M utta " re h e llis in ä k in olles varannut sille jöukkoteurastaj ia I sotaa oli tappavan riiston alaise- kan rintamassa. Toisessa artikkelissa koskette- niin ty y te n tu rm e llu t h e n k is e s ti, e t sa an he p e ttä v ä t," k u te n e rä s Tove Useimpien Euro,»an maitten lee santa lehti vaalitaistelun vai tei h e is tä voi k o sk a a n toivoa olevan rin k irje e n v a ih ta ja s a ttu v a s ti sanoi, sellaisia kuin Noske ja Uörsing. na, kärsi hirvittävästi sodasta ja Sosialidemokraatit ovat ajaneet vielä nyt sen seurauksista. So- kommunistinen nuoriso on lois keuksia. Ensi kertaa otti kom m in k ä ä n la ista h y ö ty ä ta is te lu s s a ka- sillä he m itta a vat k a ik k ia asioU t tvöläisjoukot sotaan — nyt työn-! taakäyvissä maissa on naisten ja tavana vakuutena näiden sano munistinen puolue osaa vaalitais p ita lis tilu o k k a a v a s ta a n . U sein on y k silö llise n e tu n s a m itta p u u n a . Niin tävät he ne parantelutyön k u r-' keskenkasvuisten lasten hartioil- jen totuudesta. Nuorison voi teluun, ensi kertaa vetosi se ko h en k in e n ra p p e u tu n e is u u s h elp o sti pian kuin h e n ä k e v ä t, e ttä joku tie juuteen. Ja askel askeleelta la koko suunnaton sotateollisuus. makkaille hartioille rakentuvat ko maan. työtätekeviin j(»ltkkoi - I h a v a i,ta v issa . m u tta p a ljo n löytyy d o issa ja ta id o is s a a lk a a kohot« seuraavat heitä riippumattomat. Kun ei heitä julettu lähettää rin kommunistiset puolueet, proleta rin. Ja huomioonottaen kaikki se lla isia k in ta p a u k s ia , e ttä v a a d ita a n h eid än y läp u o le lle en , te k e v ä t lie Tämä nitnimarxilaisen “tieteelli tamille, saivat he nähdä nälkää riaatin vallankumouksen voiton vaikeudet on 3^ kuukautista v u o sik a u sia ta rk k a a h e n k ilö llise n ¡ k a ik k e n s a se lla is e n to v e rin a la s pai- syyden" taakse kätkeytyvä pel rintamain takana, raataa ja taas julistajat. toimintaa ja kehitystä pidettävä to im in n a n s e u ra a m is ta e n n e n k u in I n a m ise k si, le v ittä m ä llä ju ttu ja hänen voi p ä ä s tä selv ille jo n k u n yksilön m uka kuruuden ja heikkouden puolue raataa ylivoimaisessa työssä. Tulevaisuus varaa suuria teh ihmeteltävänä. k y k e n e m ä ttö m y y d e s tä ä n 6 h e n k is e s tä a le n n u s tila s ta . E s im e rk on nyt avoimesti astunut por Voima ja mehu imettiin nuores täviä nuorisolle. Mutta nykyinen puh u en k a u n iisti jo u k o ille, kuinka Edustajalukumäärä ei ole suin varien leiriin. He ovat nyt pro ta elimistöstä. Ja tuosta pelot työväenliike tarvitsee voimakas kaan oikea- lu okkataistelun a s k e jä tä lla is e s ta a n ta a ru n s a a s ti k a ik vain se lla is ia k a n n a tta a p itä ä vas letariaatin salaisista pettureista tavasta kehityksestä, jolloin suu ta ja hyvin organiseerattua nuo teen indeksiluku. Vallankumouk kien m a itte n ja e rito te n V e n ä jän tu u n a la is is s a to im issa , jo tk a ovat muuttuneet julkisiksi. Työväen reen osaan nuorisoa juurtui sai risoliittoa: se on kärkijoukko, sellinen voima on itse joukoissa, ty ö v äen liik e. T a rv its e e v a in m uiz- k e h ity sk y k y isiä . T a v a llis e s ti tallat- Liikkeenhoitajan Nurkka JUTUN JATKOA w tnnninnmtatmttttrowKuwtttmm K APITALISM I U M PIK U JA SSA K a p italism i so rtu u om iin s is ä isiia ris tiriito ih in s a . S y v im p ä n ä v a s ta k o h ta n a on tä s s ä jä r je s te lm ä s s ä se, e ttä y h te is k u n n a n y h d e ssä tu o tta m a t h y ö d y k k e e t jo u tu v a t jo itte n k in h a rv o je n k äsiin N ä itä k u ts u ta a n k a p ita lis te ik si. ITe 1 o v a t tila is u u d e ss a k ä y ttä m ää n y h te is k u n n a llis ta tu o ta n to a o- m iin ta rk o itu k s iin s a ja m itää n kor k eam p ia ta rk o itu k s ia ei h e illä ole. H eidän e lä m ä n sä p ä ä m ä ä rä n ä on voi ton h a n k k im in e n . Ile o tta v a t huo m ioon y h te isk u n n a n ta rp e e t vain s ii n ä m ä ä rin kuin niid en ty y d y ttä m in e n lisä ä h eid än v o itto aa n . Y h te iste n e- d u t ja tu o ta n to voiton h a n k k im ise k si o v a t siis s is ä is e s s ä r is tiriid a s s a k e s kenään J u u ri tä s tä ris tir iid a s ta jo h tu v a t ta lo u d e llis e t la m a u sk a u d e t. jo tk a tie tä v ä t ta v a to n ta työvoim an ja hyödyk- k e itte n h u k k aa. K riisin k o h d a te ssa h u k k a a n tu v a t k a ik k i ne ty ö v älin e e t, koko se työvoim a ja ta v a ra m ä ä rä , jo ta tu o ta n to a jo h ta v a t k a p ita lis tit e i v ä t voi k ä y ttä ä ta rk o itu k s iin s a s. o. v o ito n h u n k k im iseen . T e h ta a t s u lje ta a n . ty ö lä is e t e ro te ta a n ja k a ik k i ne v a lm is te tu t h y ö d y k k eet, jo lta ei voi da m yydä voitolla, p ila a n tu v a t v a ra s to issa . jo p a s u o ra s ta a n h ä v ite tä ä n k in . K aik k ein su u rin talo u d ellin en la- m an a k a u si. m itä tä h ä n a s tl tu n n em m e, oli maailmansota. Muutamien mais ten kapitalistit olivat virittäneet so dan liekin selviytyäkseen vierasmaa laisista kilpailijoistaan, saadakseen päiden harjoittaman tuotannon pysäh- tym iän ja hävittääkseen sen palve- InkaeaM olevan elävän työvoiman, käyttämät koneet ja kootut varastot. Edelliset lamauskaudet. Jotka koh taaivat Enropaa viimeisten sadan vuo den kuluessa, eivät kestäneet ylen kaavan. Hävitys tapahtui vaan mää rätyssä mittakaavassa, niin että kapi talismia nopea elpyminen oli jokai sen kriisikauden jälkeeu verrattain | sa a a n näe h ita a s ti, m u tta v a rm a s ti 'jo u tu v a n s a su u rtu o ta n n o n u h reik si. K a p ita lism in p u o lta jin a v o iv at lopul ta m yöskin e s iin ty ä k ö y h ä listö n ta k a p aju lla ja h a rh a a n jo h d e tta v is s a ole helppoa. T u n tu u aiv a n s iltä k u in ka- ! v a t osat. p ita lism i ei voisi m u u ten v ä liltä k ä ä n ' K aikki n ä m ä p ääo m an p u o lta ja t kuin pula-aikojen ja tu o ta n n o n ajoit- j p u h u v a t k a p ita lism in e lp y m is e s tä ja tä ise n s u rk a s tu m is e n k a u tta . V o itet n ykyisen lam a a n n u sk a u d e n ohim enoa tu a a n tä lla ise n ta u d in k o h ta u k se n e>; ' ta kuin m is tä k in ta p a h tu n e e s ta to s i siin ty i k a p ita lism i e n tis tä ä n elinvol- i a s ia s ta ain ak in . K a p ita lis tis e n ntaail so m p an a (hyvän m en e k in a ik a ), k a s - : m an jo h to m ie h e t, s e lla is e t kuin I la r voi ja v ah v istu i Jo u tu ak seen jälle e n ding ja Lloyd G eorge, k o e tta v a t tr- ä k k in ä is e e n lam a u stila a n . j sin voim iensa m u k aan e ts iä jo ta in pe- M utta se h ä v ity s, jo n k a m a a ilm a n 1 la s tu s k e in o ja p ä ä stä k s e e n k apitalis- so ta toi m u k an a a n , oi, to ise n la in en . m in v a jo a v a sta a lu k s e s ta . N iinikään T ä m ä su o n e n isk u oli niin v a a ra llin e n , i tek ee A m sterd am in k e lta in e n äm m ät- e ttä se Jä y ti k a p ita lism in elinvoim ia I ti-In te rn a tlo n a le , v iim eksi Lontoon ja s a a tto i k a p ita lism in ta lo u s jä rje s k o k o u k se ssa a n , y k s ity isk o h ta is ia e h telm än u h rit, p ro le ta ria a tin , h ita a n , d o tu k sia siitä m iten a h d in g o s ta s e lv it m u tta v arm an riu tu m ise n tila a n . M ut täisiin . k a p ita lis tis ta jä r je s ty s tä j ä r ta koska koko k a p ita lis tin e n jä r je s te l k y ttä m ä ttä . H e s u u n n ite le v a t toisin m ä p e ru stu u ju u ri n ä id e n k a k sija l- • sanoen k a p ita lism in h e rä ttä m is tä k a is te n ty ö ju h tie n riistä m ise e n , m e r sen n y k y ise stä ta in n o s tila s ta sam oin k itse e tä m ä n ty ö k o n eisto n h e n k in e n kuin k a h d e n ja puolen a s te ise n in te r ja ru u m iillin e n h a lp a u tu m in e n k a p i n a tio n a le n jä s e n e t te k iv ä t V ienissä ta lism in v a rm a a loppua. Ih m isk u n ja to ise n in te rn a tio n a le n e d u s ta ja t nan elim istö on s a a n u t liian kovan B ernin k o k o u k sessa. T ä m ä y h te is iskun. J o u s ta on jä n n ite tty liian kl ! työ k a p ita lis tie n k a n s s a ju u ri p a lja s re ille . Se ei voi e n ä ä p a ls ta k a a n ta a m a in ittu je n jä rje s tö je n k a k s in a i lä h tö k o h ta a n sa . In h im illin en m u k an : s e t ta rk o itu k s e t, jo is ta k a v a llu s ja tu m isk y k y , jo k a on su u rin m itä luon p eto s e iv ä t ole k a u k a n a. nossa on k o sk a a n Ilm ennyt, on n y t I K a p ita listim a a ilm a ja sen k e lta is e t k e rta k a ik k ia a n lopussa. " K ä y ttö a ii I a v u s ta ja t k o e tta v a t k ä y ttä ä h y v ä k neen m ö k ä le e t” e iv ä t voi e n e m p ä ä seen v a n h a n p o rv a rillisv a p a a m ie lise n taip u a, ne v o iv at vain k a tk e ta . k o u lu k u n n an o p e tu k sia . K aikki k ä ä n Olisi liikaa vaatia, että kapitalistit I tyy m u k a jä lle e n p a re m p aa n päin. j o » huomaisivat itse asemansa toivotto s a a d a a n a ik a a n rau h a , vapaa kauppa muuden. Mikään luokka ei ole kos ja sopu k a n so je n välille. T ä lla in e n kaan langettanut omaa kuolemantuo miotaan. Porvaristo seuraa sekin o- maa historiallista kutsumustaan usko tellen itselleen, että koska meitä on tarvittu ennen, niin tarvitaan kai vas takin ("Sivistyksen suojelijana". "Yh- teisktlnnan ylläpitäjänä" J. n. e.) Se puolustaa asemaansa mahdollisem man sitkeästi ja itsepintaisesti. Saa pa se vielä muitakin Juoksuhautojaan puolustamaan. Mainitaksemme vain pienporvariston eri luokat, jotka kan nattaen ykaltyistaloudellista (anarkis tista) tuotantotapaa eivät aokeudes » t t tt:tn » H > « a in itiH n » H „ n u m ¡ti aam su o ssa a n k o k o u k se ssa a n sen h u r s k a a n toivom uksen, e ttä k a p ita lis tis ten valtio id en välille olisi s a a ta v a p arem p i sopu ja y h te isy m m ä rry s. Ai van sa m o in h a n aikoo Lloyd G eorge kin sa a d a k a n s a t p arem m in lu o tta m aan to isiin sa , ik ää n k u in e iv ä t k a n s a t olisi a in a lu o tta n e e t to isiin sa il m an k a p ita lis tis ia k iih o itta jia ja is ä n m aa llisia so ta in to ilijo ita . A ivan to d ellin en la ita on se, e ttä k a p ita lis tis e n jä rje s ty k s e n p u itte issa on m ah d o to n ta e s ittä ä m itä ä n m u u ta p e ria a tte e llis ta keinoa, m illä p e la s tua n y k y ise stä m ailn ian talo u d ellises- ta la m a a n n u s tila s ta . kuin e ttä k a n sa in v ä lin e n kauppa ju lis te ta a ji va p aak si. jo tta tu o ta n to ja k u lu tu s m a a ilm a ssa s a a ta is iin jo n k in la ise e n tasap ain o o n . N äin p e ria a tte e s s a . M utta k ä y tä n nöag^ käykin toisin. Jo k a in e n uusi k a u p p a p o liittin e n to im en p id e n ä y ttä ä ta rk o itta v a n v ap aan k a u p p a v aih d o n e s tä m is tä . J a sen k a u tta k ä rjisty y k a p ita lism in y leism a a ilm allin e n k riisi k ä rjisty m is tä ä n . K a p ita lis tis e t talo u sp o litiik o t ta h to vat tie te n k in o h ja ta k e h ity k se n to i seen s u u n ta a n , sillä he o v a t h u o m an n e e t o lev a n sa s u o ra s ta a n p a k o ite tu t v ä lttä m ä ä n u usia y h te e n tö rm ä y k siä . E ri a s ia on. sa a v a tk o he k a p ita lis ti s e t v a ltio t n o u d a tta m a a n ta h to a a n . M uuten sy n ty y tä s s ä p e ria a tte id e n ja k ä y tä n n ö n v ä lis e stä ris tir iid a s ta yhä uusia v o itta m a tto m ia v aik eu k sia. T e o ria n m u k aan p itä isi taloudet!! Ben k riisin p o ista m in e n a lk a a sie ltä , m issä se n a ih e u tta m a jä n n ity s on lism i a u tta is i s a k s a la is ia sa a m a a n ku ta o rja ilu a s e u ra a v a t 40 v u o tta . Sait- ta vain 11 pros. H u h tik u in e n rau lu tu k s e n s a y h tä s u u re k s i kuin en n en t sa n ty ö k a n sa n " v a a tim a tto m u u s " tu dan- ja te rä k s e n v a lm is tu s oli so ta a , h a n k k isi se s illä ta v o in its e l lle e kai a ja n m itta a n k ilp a ile m a a n k ii to n n ia sen n o u s te s s a ed ellisen vuo lee n k in h iu k an h en g äh d y saik aa. ja n a la is te n v a s ta a v a n o m in a isu u d e n den h u h tik u u s s a 671.000 tonniin. tu o tte ille e n m en ek k iä. P a h in ta tä s s ä j k an ssa. E n g la n ti sai a ik a a n S p a a n sopimuk on, e ttä s a k s a la is e t e iv ä t n y k y ise llä S a k s a la is ilta o s a ta a n k y llä v a a tia sen, jo n k a m u k a a n S a k s a n tulee luo v a lu u ta lla a n k y k en e m itä ä n o s ta ! k o rv a u sta , m u tta h e itä e s te tä ä n s itä v u tta a o sa ta r v its e m a s ta a n kivihii m aan. S e n sija a n * o lisi h eid än helppo m a k s a m a s ta . E n g la n ti on, k u te n tu n le s tä R a n sk a lle . S ite n m en e tti Eng tu o tta a h a lv a lla ja m y y d ä s u u re lla n e ttu a . o llu t tu llitto m a n s. o. v a p a a la n ti its e R a n sk a n kiviliiilim arkkinat voitolla, e lle i..... no, s iitä seu raa- k a u p a n m aa, m ik ä el e s tä s itä n y t j a ’ sa i a ik a a n ä s k e is e n hiilikaivo.- vassa. k ie ltä m ä s tä e rin ä is te n s a k sa la is i, te lakon. K a p ita listin e n jä rje s te lm ä ja tk u it. o llisu u stu o tte id e n n im ittä in v ä ria in e it- K a ik k ia lla p u h u ta a n kansojenvali P u h u ta a n v ap aan k a u p p a v aih d o n s a a t te n m a a h a n tu o n tia . S u o je lla k se e n i s e stä y h te is tu n te e s ta , m u tta käytän ta m is e s ta jälle e n v oim aan, m u tta s a m uka a v o in te o llis u u tta a n on E n g lan n ö ssä m e n e te llä ä n aiv a n toisin Arne m a lla s a a te ta a n S a k sa u u tee n saar- I ti s itä p a its i p a n n u t 33 p ro s. tu o n ti rik a la is e t k o e ttiv a t k ä y tä n n ö ssä edis ro stila a n ja v ä h e n n e tä ä n sen jo e n ! tu llin se lla isille te o llis u u s ta v a ro ille tä ä k a n so je n v ä lise n y h teisty ö n suur n e s tä ä n k in m itä tö n tä k u lu tu s ta . I jo illa “ rau h a n tai sodan a ik a n a on ta a sia a . T a rk o itu k s e n a oli myon S a k sa n on s u o rite tta v a so ta k o rv a u s ' h u o m a tta v a m p i m e rk ity s " . A m eri tä ä S a k s a lle v elak si huom attava t a ta, jo k a is e s ta ulk o m aille lä h e ttä m ä s i k a ssa k in p ä ä siv ä t s u o je lu s tu llit vai- v a ra m ä ä rä , jo te n A m erika olisi saa tä ä n tu o tte is ta on S a k sa n m a k s e tta v a : ta a n H a rd in g in m u k an a , niin e tte i n u t v a lta v a n tu o ta n to k o n e isto n sa jäl e n te n te lle sievoinen, 26 p ro se n tin 1 sin n e k ä ä n k o h ta p ä ä s te tä s a k sa la is ia leen k ä y n tiin . M u tta yhteisym m är v ien tlv ero . T u o te ttu je n ta v a ro itte n ! v a lm iste ita . R an sk a, S v e itsi ja U n ry k se n e v a n k e liu m i ei saanutkaan a rv o ei s a a olla v ie n tlta v a ro itte n a r k ari s e u ra a v a t A m erik an e sim e rk k iä , r iittä v ä ä v a s ta k a ik u a am erikalaisb-n voa su u re m p i, e tte i s a k s a la is te n vain i U n k a rik in , jo k a o ik e a s ta a n on m aan- sy d ä m issä , ja S ak sa ei s a a n u t tilai o n n istu isi n y lk eä u lk o m a a la isia . Vuo i v ilje ly sv a ltio , tu rv a a u tu u s u o je lu stu l- s u u tta m a in itu n ta v a ra m ä a ra n avulla tu in e n s o ta k o rv a u s n o u see 3 ^ mil- 1 leih in s u o je lla k se e n te o llis u u tta a n , jo- lis ä tä tu o ta n to k y k y ä a n . joka on a i ja a rd iin k u lta m a rk k a a n . S a k sa la in e n ' ta ei sillä a in a k a a n to is ta is e k s i la in n o a n a ta k e e n a siitä, e ttä Be kykenee vie nyt e sim e rk ik si m a a s ta yh d en k a a n ole. m a k sa m a a n so tav elk an sa. V aikka y- m ark a n a rv o ise n ta v a ra n , m u tta uiko S a k sa a ei siis p ä ä s te tä k ilp a ile rity k s e n jo h d o s s a oli tu n n e ttu amer:- m a a t m a k s a v a t h ä n e lle v a in 76 pfen- m aa n m a a ilm a n m a rk k in o ista . T oi k a la in e n liik em ies Hoover, ei hän*-o ningiä. U lk o m aa laise t p u o le sta a n lä s e lta puolen o v a t S a k s a n k in m a rk k i ta r k o tu s ta v a rte n p e ru sta m a n sa pank h e ttä v ä t S a k sa a n ra a k a ^ iin e tta ta i n a t s u lje tu t a n g lo s a k s ila is ilta y r it tä ki vo in u t m iten k ä ä n h a n k k ia tarvitse e lin ta rp e ita sa n o k aa m m e m yöskin y h jiltä . Ei ta r v its e m u u ta kuin a ja te l m a a n sa p ääom aa. Sen o sa k k e ita m’" den m a rk a n a rv o sta , m u tta s a k s a la i la tu o ta 35 pros. tu o n tiv e ro a . kun j> k ittiin vain 25 m iljoonan dollari» s e t s a a v a t lu v an s e n sija a n v ied ä y m m ä rtä ä , e tte iv ä t u lk o m a a la ise t tu o t a rv o s ta . J a nyt aijo ta a n Amerikaa* m a a sta h y ö d y k k e itä 1,35 m a rk a n a i te e t voi m en n ä k a u p a k si S a k s a ss a , s ijo itta a S a k sa n so tasito u m n sv ei "1 vo sta, jo tta vien n in a rv o v a s ta isi v a ik k a k a n sa n iitä ta rv its is ik in . S a k jo k a n o u see u se a m p a a n kuin 25 m*1- tu o n n in a rv o a. (26 pros. 135 on 35.) sa on siis jä te tty k o k o n a a n k o tim a i Joonaan d o lla riin Äsken mainitut* V ienti vero p a k o itta a s a k sa la is e n k u sen k a p ita lism in s a a lis tu s k e n tä k s i, — p a n k in p e ru sp ä ä o m a k si oli vaiko oppi oli ehkä palkallaan siihen ai lu tta ja n m a k sa m a a n u lk o m a a la isista to isin sa n o e n ju lis te ttu k a ik e s s a hil- sa a d a kokoon 10 m ilja a rd ia dollaria- kaan, kun kapitalismi vielä oli kapa suurin, nimittäin Saksasta. Jotta sak tavaroista 35 pros. e n e m m än k u in ko- ja is u u d e s s a u u te e n s a a rro s tlla a n . v a ik k a F o re ig n T ra d e F inance ( lossaan kehittäen voimiaan. Mutta salaisten työmiesten tuotantokyky timaisista. Saksalaiset eivät jsiis hel Tällainen eristäytyminen vaikuttaa p o ratio n -p a n k k i p e ru s te ttiin ta rk o siitä on jo kulunut puolen vuosisataa. saataisiin kohoamaan, olisi heidän posti joutuisi kiusaukseen ostaa ul tuhoavasti sekä Saksaan että sen tu k se lla lie v e n tä ä A m erik an omaa ta Nyt on siirrytty imperialismin aika kauteen. joka merkitsee säälimätöntä kilpailua siirtomaista ja maailman markkinoista. Se että nyt toistel laan vanhoja vapaamielisiä lausepar sia, ei ole mitään muuta kuin teko pyhää farisealaisuutta, jonka tarkoi tuksena on Joukkojen pimittäminen. Mutta siitä eivät 2H asteen vien Hait sosialistit välittäneet vähääkään lau- KK V. elintasonsa kohotettava. Saksan ku lutus oliai vihdoinkin järjestettävä paremmalle kannalle. Saksan työväestön tila on niin kur ja. ettei se nykyään käytä kuin kes kimääräiset 18—20 pros. siitä teolll suustuotteiden määrästä, mikä kulu tettiin ennen sotaa. Kulutus on toi sin sanoen viisi kertaa pienempi koin ennen Jos kansainvälinen kapita- komailta kerrassaan mitään, ellei hä saartajiin. Englannissakin on nyky tä heitä siihen pakoittaisi. Saksan ään 5 miljoonaa työtöntä, niinmuo teollisuus maksaa samaan aikaan ta doin joka seitsemäs -ihminen. Työ- vattoman alhaisia palkkoja kyetäk- kuntoisesta väestöstä on työtönnä Jo keen kilpailemaan ulkomaitten kans-! ka neljäs mies (25—30 pros.) Tahan sa. Muutenhan ei sotakorvauksia asti ei työttömien prosenttimäärä o ! j voitaisikaan suorittaa saksalaisen työ- • koskaan ollut 12—13 prosenttia suu- miehen hiellä. Alhainen palkka pa rempi. Vuoden 1920 vaiheilla tehtiin koittaa hänet supistamaan kulutus-! Englannissa työtä 300 sulattimossa. taan yhä tutmaian ja jatkamaan ta -' viime huhtikuun lopulla toimii nlis- lo u d e llis ta k riis iä lä h e ttä m ä llä sa an o sa A m erik an liikatuotannosta- J a n y t to iv o v a t s a m a t am erikalais?: vo iv an sa s ijo itta a y lläm ain itu n m’1' ja a rd e lh in n o u sev an sotakorviusven se lin ra h a m a rk k in o tile e n . Tahtova- to isin sa n o e n m y ö n ty ä saksalakiin y h tä su u re n luoton toivoen siten ’-oe v a a ra sa a d a 5 pro s. korkoa He e’- v i t v o in ee t m y ö n tä ä Sakealle 25 oi.!-
