No. 154
TOVERI
(T H E
COMRADE)
of tb * Finniab w orker* ia
Western State*. The only Finnish
ia the W ert. Published Doily,
eacept Saadoy, at Astoria, Oregon,
tao W ortara Workmen** Publishing
by
E D IT O R IA L S TA FF
Sulo Syvänen, Ale« Sevo, A . N. Kos
kela, K. E. Heikkinen, Ceo. Gratchef.
Office 363, Editorial Dep't 632
Entered a* second-class mail matter
July IS, 1912, at the Post Office at
Astoria, Oregon, ander the A c t of
March 3. 1879.
* — Laillisen juhlapäivän ta
kia lehti ei ilmesty maanan
taina.
Lakkovastainen laki-
taaskin esillä
■ >
1 1
H
N
?
p
Viimeisen kongressin istunto
kaudella hyväksyttiin senaatissa
Poindextenn esityksestä laki,
iolla kielletään työläisiltä lak-
koutumisoikeus. Syystä taikka
toisesta se kuitenkin jätettiin
toistaiseksi hautumaan — odot
tamaan otollisempaa aikaa. Poin
dexter «»n uudelleen ottanut laki
esitiksensä parannettuna pai
noksena esille tarkotuksella ajaa
se tällä kertaa perille saakka.
Nykyisessa muodossaan Poin-
dextenn lakiesitys ei ainoastaan
kiellä työläisiltä lakkouttunisoi-
keutta, «uutta mikäli siinä eri
koisesti rautatieläisiä käsitellään,
kielletään sinä ankarasti ketään
työlaista
sanomalehdissä, tai
muutenkaan julkisuudessa edes
keskustelemastakaan joukkotoi-
minuan välttämättömyydestä. Sa
maa lakia luetaan kaikille kul-
jetustyöläisille.
Fämä lakiesitys julkeudessaau
voittaa kaikki edeltäjänsä tällä
mantereella, sillä harkitusti sillä
aiotaan estää työläisiltä min
käänlainen mielipiteitten vaihto.
Jos laki tulee hyväksytyksi, niin
se merkitsee täydellistä'puheva-
|s»uden rippeittenkin lopetta
mista.
Poindexterin lakkovas
tainen lakiesitys on selväpiirtei
sin luokkalaki mitä milloinkaan
on kummassakaan huoneessa
kongressissa esitetty. 'Ne jotka
sitä puuhaavat tietävät tarkoin
mitä sen hyväksyminen merkit
see. Ne tietävät, että sen jäl
keen kun tämä esitys on tullut
laki voimaiseksi on työväestöltä
kerta kaikkiaan riistetty mahdol
lisuus rauhallista tietä edes yrit
tääkään saada aikaan minkään
laista parannusta työoloihinsa.
1'ikä siinä kyllin, vaan kaikki
nainen puhuminen ja ajatusten
vaihto oi «»suhteista on sen jäl
keen myöskin leimattu “rikok
seksi”. jonka perusteella jokai-,
nen työväenluokan jäsen voidaan
"rikoksellisena” tuomita ‘kuritus-
huoneeseen mätänemään.
I. m m e tietenkään voi o-
dottaa kapitalistisen järjestel
män parlamentilta muuta kuin
lakeja, joilla puölletaan vain o-
mistavien luokkien etuja ja sor suuret joukot eivät tiile tuomit rauden ituja, joka monet työläis- joka jatkuvasti antaa voimia
retaan työtätekeviä laajoja mas semaan riippumattomia Grispie- nuorukaiset johti rikoksen teille, puolueelle, valvoen ja taistellen
soja. Nykyistä tilannetta ku nin parlamenttipuheen vaan hal monet työläisnaiset prostitutsio- äärimmäisessä etuvartiossa.
vaavaa on vain se julkea avo lituksen toimenpiteiden nojalla, niin, ei -»seurannut vain työläis
mielisyys, millä tämän luokka- tämä kun pysyy pystyssä vain nuorison henkinen ja ruumiilli
ITALIAN ÄSKEISET
laitoksen luolrkaluonne tuodaan riippumattomain tuella.
nen rappeutuminen. Samoin kuin
Canadalaisen toverilehden Vapauden juhannusiulkaisn
esille. Tähän asti on tavaJla tai
VAALIT
Crispienhän on sen sanonut: proletariaatin kurja tila ei ole
"VAPAUDEN SOIHTU IM” on saapunut Toverin kontto-
toisella koetettu luokkalakeja riippumattomat jättivät hallituk syynä vain- yhteiskunnan taka-
Taantumukselliset, jotka ovat riin. Monipuolinen kaunokirjallinen, runollinen ja kuvi-
vdrhota jollakin kansanvaltaisuu selle täyden 'toimintavapauden. pajuisimpien kerroksien olemas
den valhenaamarilla, mutta ny Voidaanko julkeammin pilkata saoloon, vaan — mikä on tär tottuneet mittaamaan poliittisen tettu sisältö. Kirjotuksia ja suomennoksia on H. Purolta
kyään tämäkin piirre, jolla en työväenjoukkoja
kuin
näillä keintä — myös sen edistyneim voimansa numeroilla, pitävät J. W. Slup’ilta, Maria Koivulta, Onni Saarelta, Aili Kannat
nemmin menestyksellisesti työ Crispienin sanoilla?
män osan, vallankumouksellisten kommunisteja vähemmistönä, jo tolta, kuin myöskin mailman kuuluilta venäläisiltä kirjaili
väestöä on pidetty kaikenlaisis Vapaa liikkumatila valkoiselle taistelijain olemassaoloon, sama ta ei tarvitse ottaa mihinkään
sa väärissä harhaluuloissa, ka terrorille! Vapaa liikkumatila ten on työläisnuorison vielä kur laskuihin. Porvarilliset lehdet joilta Maxim Gorjkilta ja Anton Tsehowilta. Runoja on
ristetaan sen käsityksistä pois vastavallankumouksen agenteil jempi asema vallankumoukselli käsittelevät heitä nyt vaalien Aku Päiviöltä ja E. Rautiaiselta. Hinta on 35 senttiä.
jälkeen niinkuin ei heitä olisi o- Tilataan osotteella: Toverin konttori, Box 99, Astoria, Ore
iskemällä sitä halolla kalloon.
le! Vapaa liikkumatila valko sen nuorisoliikkeen pohjana.
Mieltäkiinnittävää onkin tä- kaarteille ja lahtareille! Vapaa
Mikä osa sillä on vallankumo lemassakaan. Mutta niin ei ole
laita.
män vuoksi seurata mitä työ- liikkumatila poik-keusoikeuksille! uksessa?
luokkataistelun
luonnollisissa ta a A seffin ju tu n ja vuonna 1912
Italian kommunistit ovat yhä hermosoluissa,
väestö Poindexteristä ja hänen Vapaa liikkumatila huijausteolli •Nuori työläinen, olkoonpa kuin
ammatillisissa b o lsh e v ik ie n k e sk u sk o m ite a a n pujah
kin
voima,
joka
pystyy
vaikut
esityksestään sanoo.
suudelle! Vapaa liikkumatila saa ka nuori tahansa, tuntee siitä
liikkeissä, tehtaissa,' työpajoissa, ta n e e n M alinotvskljn, jo k a myös oli
tamaan
kehitykseen
ja
voi
tulia
Tästä puolesta antaa Seattle listukselle ja fiistolle-
j.n.e.
Kommunistinen puolue pi d u u m an jä s e n . O llessa a n edustaja
kun hän ensi kertaa päivä, jolloin porvaristolla on jo
Union Record huvittavan esi Tämä on uuden hallituksen oh hetkestä,
tää
itseään
vain vallankumouk- n a d u u m a ssa h ä n a n to i ilm i kymme
astuu tehtaan portista sisään, toinen ääni kellossa. Sillä luok
merkin. Recordissa selitetään, jelma. Tälle hallitukselle luot vastakohdan
organisatoorisena
olemukse- n ittä in V e n ä jän p a rh a im p ia vallat-
näh kataistelua ei lasketa indexilu-
että Poindexter ‘runnasi’ virkaan tamuslauseen antaneet riippu - den. Mutta työnantajaansa
10 tahi 20 edustajaa enetn- k u m o u k se llisia ja s ite n jo u d u tti hei-
ei vain tietoisuus kujen mukaan, niinkuin clintar-
edistysmielisenä ja moititaan mattomat ovat itse omaksuneet riistonalaisuudestaan,
M u tta samalla
tai vähemmän eduskunnas dän k u o lem a an sa .
joka on peitten hintatasoa.
häntä sitten sen päälle katkeras tämän vastavallankumouksellisen raskaampi kuin aikuisten,
a
ik
a
a
oli
h
ä
n
e
n
pakko,
säilyttääk-
sa
on
heistä
vähemmän
arvoista.
johda
Se,
että
kommunisteilla
on
ti kääntymyksestä mustimman ohjelman.
Kun
nyt
niin
kommunistinen
}
«een
jo
u
k
k
o
je
n
k
a
n
n
a
tu
k
s
e
n
, avustaa
häntä luokkataisteluun, vaan sy
taantumuksen palvelukseen. Us
vain
16
edustajapaikkaa
ci
vielä.
kujn
sosialistinenkin
puolue
jos
riippumattomain
Mutta
011 b o lsh e v ik e ja sa n o m a le h tie n pystyyn
ko hyviin miehiin ei kuitenkaan johtajat ovat ottaneet täys- vällä nuoren olemuksessa piile paljoa sano. Päinvastoin: fas- lähettänyt edustajansa Moskovan p a n e m ise ssa Ja s e littä ä bolshevism in
aatos: "Koko elämä on edes cisti-terrorin aikana käyty vaali
ole vielä hävinnyt, sillä artikke- j askeleen oikealle on riippumat- vä
säni,
erottaa minut taistelu, jolloin kommunistiset kongressiin, ratkaistaan lopulli p e ria a tte ita su u rille Joukoille, asiat-
Iin lopussa sanotaan: “Poindex ! tomain työläisten otettava täys- siitä ja nyt kuitenkin
sesti Italiankin kysymykset siel m u k a ise lla n a a m io lla v aru stettu n a
jo rautainen häkki."
terin teot osottavat \Vashingto- ' askel vasemmalle.
Heidän on Sentähden ei taistelu nuorille ole ehdokkaat monin paikoin eivät lä. On luultavaa, että Serrati- tie ty s ti, jo u tu e n s ite n k asv attam aan
nin valtion äänestäjien tukuttain seurattava kommunistipuolueen vain taistelua leivästä, vaan saaneet edes näyttäytyäkään jou laiset antavat tällä kertaa pe lu k u ista uusia b o lsh ev ik eja, samalla
pettämistä.
Siistit kansalaiset vapunpäiväkehptuksessa lausut
koille, jolloin valitsijoille väkival rään ja erottavat riveistään op ' kun h än en to im in ta n sa k a u tta sadat
punastuvat häpeästä mainites tuja vaatimuksia ja ryhdyttävä taistelua uudesta elämästä. Hei taisesti työnnettiin kouraan por- portunistiset, joten Italian prole jo u tu iv a t puk k o ty ö v an k llo lh in tai
on saatava silmäämään kom vareiden vaalilista, osottaa että
saan hänen tekojaan. Kun ti taisteluun omia johtajiaan vas dät
munistisen
laajoja nuori kommunistinen puolue on tariaatti uudelleen saisi yhteis m e s ta tta v ik s i. M ailm ansodassu bä.i
laisuus tulee, niin ne varmaan taan. Riippumattomain valtio- näköaloja, yhteiskunnan
s itte n Joutui so ta v a n g ik si Saksaan.
saatava kiintymään taistcluvalmis ja elinvoimainen rintaman. — \ö x temporis.
äänestävät toisen miehen hänen päiväryhmä on antanut merkin vallankumouksellisen
Josta p a la ttu a a n b o lshevikien ollessa
proletari järjestö. —
tilalleen senaattiin.”—Aivan kuin siihen.”
v a lla s sa hän sai s o v itta a V enäjän
aatin pyrkimyksiin, kouluutctta-
toisella kertaa tulevaisuudessa
Puolueella
oli
monia
vastuksia
ty
ö v äk e ä ja talonpoikia v a sta a n le-
va kypsään luokkatietoisuuteen.
voitaisiin joku “hyvä kapitalisti”
voitettavanaan.
Sosialistisesta
k
e
m a n sä rik o k s e t kuolem alla, silla
Ja kun tulee aika jolloin työläis
saada työväestön asiaa ajamaan
NUORISO JA VALLAN.
puolueesta
eroamisensa
jälkeen
'
V
en
äjän v a lla n k u m o u k se llise t työläi-
joukot horjuvat jäävät ajan vaa
— H.
KUMOUS
! s e t o liv a t v iim einkin tu lle e t tu n te
tim uksista jälkeen, astuu prole on sen ollut keskitettävä kaikki
huomio
järjestämistyöhon.
Ja
Eräässä ulkomaalaisessa tove- tariaatin nuoriso kentälle. Sel joka tuntee Italian oloja, ymmär Kääpiösielut ja luokkataistelu m aan h ä n e t p e rin p o h jin .
lainen esimerkki sattui työväen
SAKSAN RIIPPUMATTO- rilehdessä kirjotetaan:
tää, että se työ on visaa, var Kun ra k e n n u s m e s ta ri a lk a a ylös- T u o lla ise t ih m ise t o v a t henkisesti
liikkeessä
sodan
aikana,
jolloin
"Nuoriso
on
tulevaisuus’’
kuu
ty y te n ra p p e u tu n e ita , k ääpiosieluj..
MAT TERRORIHALLI-
juuri kaikkien maitten nuoret sinkin kun vanhakin puolue sa p a n n a jo ta in ra k e n n u s ta , n iin hän Jo itte n r in n a s ta on kaikki hyvä ka
lee
usein
sanottavan.
Sitä
pa
TUSTA KANNATTA
noo ohjelmaansa kommunistisek
hempi on tuo lause käynyt tyh ensin kaiuttivat heleästi tykki si. Itse asiassa^ on vanha puo k e rä ä en sin p a ik a lla ta r v itta v a t r a d o n n u t ja tila lle a s tu n u t pitk älle ke
MASSA
jäksi fraasiksi, minkä ci suin en jyskeessä: “Sota sotaa vas lue n. s. Bologna-ohjelman kan k e n n u s a in e e t, jo is ta s itte n v a litse e h ltty n y t, k av ala, its e k ä s saatanani
Muutamissa maissa oli
k elv o lliset k ä y ttö ä v a rte n ja k e lv o t
Saksan valtiopäivien istunnos kaan katsota velvottavan mihin taan!"
nalla, joka yhä vielä odottaa to m a t hän ty ö n tä ä sivuun. R a k e n suur , Jota v e rh o a a sile ä ja jaloa
vat
juuri
nuorisojärjestöt
ainoi
u h r a u tu v a is u u tta o s o tta v a ulkonainen
sa on Saksan riippumattomain kään suurempaan. Minkätähden' ta, joilta harvalukuiset rehelliset Kolmannen Internationalen hy
n u sa in e id e n h a n k k im is e s s a n ä e t käy kuori, jonka lä p ltse to d e lla rehellls-
Ehkä
sentakia,
että
proletariaa
vasemmiston johtaja Crispien se-
taistelijat saivat tukea. Venäläi väksymistä.
site n , e tte iv ä t k a ik k i p a lk a lle k e rä
littähyt, että hänen puolueensa tin katkerat taistelut luokkayh set
Nämä seikat pääasiassa rat ty t a in e e t o le k a a n k u n n o llisia , vai ten lu o k k a ta ls te llja ln on sa n g e n vai-
bolshevikit
valmistelivat
ma-
H' ' k e a näh d ä.
jätti vastamuodostetulle halli teiskunnassa ovat niin kulutta ilman vallankumousta Sveitsissä. kaisivat vaalien tuloksen. Suu
tukselle täyden toimintavapau via, että voimia ei enää liikene Bodenin nuorisojärjestön autta ret joukot jäivät uskollisiksi k a ne p ä ä ltä p ä in s a a tta v a t sellu li K u ten sa n o ttu , nuo k a k si enlm erk
den ja että se olisi vasta “teko “tulevaisuudelle” ? Vai olisiko mana. Siitä syystä on selitettä vanhalle puolueelle, antaen ää s iltä n ä y ttä ä . S is ä llä on p e rs ta a n tu - k in am m e k ä y ttä m ä ä k ä ä p iö sie lu a e i
jen jälkeen sitä asiallisesti ar kommunistisilla työläisillä niin vää, että nuorison taistelujärjes- tiensä sosialistisen puolueen hy n u tta , v a ik k a p in ta on terv e. J a Jos v ä t su in k a a n ole a in o a t, n iitä vilisee
Ilm an ta rk e m p a a tu tk im u s ta a le tta i
vosteleva.” 'l ämän riippumatto vähän uskoa tulevaisuuteen, e t töt ovat kaikissa taisteluissa, väksi,
jonka kommunistinen siin r a k e n n u s ta p y s ty ttä ä , n iin tu li k a ik k ia lla , Joko en em m än tai vähem
m än k ä a p lö ity n e in ä .
J a kaikkialla
main "vallankumouspapin" seli tei voimia tahdottaisi uhrata jotka asettavat taistelijoille suu "Ordine Nuovokin" myöntää
s iv a t nuo p e rs ta a n tu n e e tk in a in e e t a ik a n a a n ne jä ttä v ä t jä lk e e n s ä su
nuorison,
juuri
kommunistisen
tys merkitsee puolueen oikeiston.
vaatimuksia, säännöllisesti ol kirjottaessaan: Vanha puolue on liite ty ik s i tä y sin te rv e itte n joukkoon ru llisia to d M flk sia s iitä , k u in k a alas
I lilferdingin ja ammattiyhdistys- yhteiskunnan tulevain rakenta ria
saavuttanut suuren vaalivoiton. j ja niin ollen r a k e n n u k s e s ta tu lisi
ih m ish e n k i to d e lla k in voi vajota.
byrokratian täydellistä voittoa, jain kasvattamiseksi? Onko työ- leet eturivissä.
työläis- ja talonpoikais ! kehno.
Tuo
vallankumouksellisten Suuret
minkä johdosta kommunistipuo- ■ läisnuorison järjestäminen vain
K aikki k ä ä p iö s ie lu t e iv ä t suinkaan
joukot ovat sitä tukeneet. Näin
lueen pää-äärienkannattaja aivan 'kommunistisen ponilleen tulevat- nuorisojärjestöjen luontainen o- köhän tälläkin kertaa tuhlataan A ivan sa m a lla ta v a lla on työ v äen ole sa m a n la isia , m u tta k a ik ille hei!
suushuoli, vai onko se polttava minaisuus tekee ne, vähälukui- turhaan tuo mahtava voima ja l lu o k k a ta is te lu jä rje s tö je n ra k e n ta n ii- le on y h te is tä k a v a lu u s j a tavatoa
oikein kirjottaa:
päivänkysymys.
Eikö meillä ny suudestaan huolimatta — tär kansan luottamuksen innostuk- j sen laita . L ä h e s k ä ä n kaik k i työväen ltse k k a isy y s. P ä ä s ty ä ä n Johtavaan
"Rajulla nopeudella on sosiali
keiksi tekijöiksi työväenliikkees sen ehtymätön lähde, Kuten V. i a in e k s e t e iv ä t ole k elv o llisia, jos a se m a a n ty ö v ä e n liik k e e s s ä he saat
kyisissä
taistelurintamissamme
demokratia kehittynyt työväen
sä.
Mutta ne voivat tulla täy 1919?”
ta h d o ta a n r a k e n ta a lu ja j a k a lk in ta v a t to im ia p itk ä n a ik a a täysin
luokan pahimmaksi vihamiehek- ole tärkeitä vartiopaikkoja, jotka
siin
oikeuksiinsa
vain, jos nuo
si. Se on ottanut osaa porva proletaarinen nuoriso kunnialla
" re h e llis in ä k in " , jo s n ä k e v ä t sellai
Kommunistit epäilevät vanhan päin te rv e lu o k k a ta is te lu jä rje s tö .
riso
itse
hallitsee
järjestöjään
ja
pystyy
täyttämään?
riston taisteluun vallankumouk
L öytyy
s e lla is ia
ty ö liis a ln e k s ia . s e s ta o lev an
h e ille p erso o n allista
puolueen
toimintakykyä.
Se
pet
sellista proletariaattia vastaan ja
Työläisnuoriso, joka jo ennen samalla itse määrää itselleen pai tää vallankumouksen.
jo tk a k a p ita lis tin e n jä r je s te lm ä on hyötyä.
M utta " re h e llis in ä k in olles
varannut sille jöukkoteurastaj ia I sotaa oli tappavan riiston alaise- kan rintamassa.
Toisessa artikkelissa koskette- niin ty y te n tu rm e llu t h e n k is e s ti, e t sa an he p e ttä v ä t," k u te n e rä s Tove
Useimpien Euro,»an maitten lee santa lehti vaalitaistelun vai tei h e is tä voi k o sk a a n toivoa olevan rin k irje e n v a ih ta ja s a ttu v a s ti sanoi,
sellaisia kuin Noske ja Uörsing. na, kärsi hirvittävästi sodasta ja
Sosialidemokraatit ovat ajaneet vielä nyt sen seurauksista. So- kommunistinen nuoriso on lois keuksia. Ensi kertaa otti kom m in k ä ä n la ista h y ö ty ä ta is te lu s s a ka- sillä he m itta a vat k a ik k ia asioU t
tvöläisjoukot sotaan — nyt työn-! taakäyvissä maissa on naisten ja tavana vakuutena näiden sano munistinen puolue osaa vaalitais p ita lis tilu o k k a a v a s ta a n . U sein on y k silö llise n e tu n s a m itta p u u n a . Niin
tävät he ne parantelutyön k u r-' keskenkasvuisten lasten hartioil- jen totuudesta. Nuorison voi teluun, ensi kertaa vetosi se ko h en k in e n ra p p e u tu n e is u u s h elp o sti pian kuin h e n ä k e v ä t, e ttä joku tie
juuteen.
Ja askel askeleelta la koko suunnaton sotateollisuus. makkaille hartioille rakentuvat ko maan. työtätekeviin j(»ltkkoi - I h a v a i,ta v issa . m u tta p a ljo n löytyy d o issa ja ta id o is s a a lk a a kohot«
seuraavat heitä riippumattomat. Kun ei heitä julettu lähettää rin kommunistiset puolueet, proleta rin. Ja huomioonottaen kaikki se lla isia k in ta p a u k s ia , e ttä v a a d ita a n h eid än y läp u o le lle en , te k e v ä t lie
Tämä nitnimarxilaisen “tieteelli tamille, saivat he nähdä nälkää riaatin vallankumouksen voiton vaikeudet on 3^ kuukautista v u o sik a u sia ta rk k a a h e n k ilö llise n ¡ k a ik k e n s a se lla is e n to v e rin a la s pai-
syyden" taakse kätkeytyvä pel rintamain takana, raataa ja taas julistajat.
toimintaa ja kehitystä pidettävä to im in n a n s e u ra a m is ta e n n e n k u in I n a m ise k si, le v ittä m ä llä ju ttu ja hänen
voi p ä ä s tä selv ille jo n k u n yksilön m uka
kuruuden ja heikkouden puolue raataa ylivoimaisessa työssä.
Tulevaisuus varaa suuria teh ihmeteltävänä.
k y k e n e m ä ttö m y y d e s tä ä n
6
h
e
n
k
is
e
s
tä
a
le
n
n
u
s
tila
s
ta
.
E
s
im
e
rk
on nyt avoimesti astunut por Voima ja mehu imettiin nuores täviä nuorisolle. Mutta nykyinen
puh
u
en
k
a
u
n
iisti
jo
u
k
o
ille,
kuinka
Edustajalukumäärä ei ole suin
varien leiriin. He ovat nyt pro ta elimistöstä. Ja tuosta pelot työväenliike tarvitsee voimakas kaan oikea- lu okkataistelun a s k e jä tä lla is e s ta a n ta a ru n s a a s ti k a ik vain se lla is ia k a n n a tta a p itä ä vas
letariaatin salaisista pettureista tavasta kehityksestä, jolloin suu ta ja hyvin organiseerattua nuo teen indeksiluku. Vallankumouk kien m a itte n ja e rito te n V e n ä jän tu u n a la is is s a to im issa , jo tk a ovat
muuttuneet julkisiksi. Työväen reen osaan nuorisoa juurtui sai risoliittoa: se on kärkijoukko, sellinen voima on itse joukoissa, ty ö v äen liik e. T a rv its e e v a in m uiz- k e h ity sk y k y isiä . T a v a llis e s ti tallat-
Liikkeenhoitajan Nurkka
JUTUN JATKOA
w tnnninnmtatmttttrowKuwtttmm
K APITALISM I U M PIK U JA SSA
K a p italism i so rtu u om iin s is ä isiia
ris tiriito ih in s a . S y v im p ä n ä v a s ta k o h
ta n a on tä s s ä jä r je s te lm ä s s ä se, e ttä
y h te is k u n n a n y h d e ssä tu o tta m a t h y ö
d y k k e e t jo u tu v a t jo itte n k in h a rv o je n
k äsiin
N ä itä k u ts u ta a n k a p ita lis te ik
si.
ITe 1 o v a t tila is u u d e ss a k ä y ttä
m ää n y h te is k u n n a llis ta tu o ta n to a o-
m iin ta rk o itu k s iin s a ja m itää n kor
k eam p ia ta rk o itu k s ia ei h e illä ole.
H eidän e lä m ä n sä p ä ä m ä ä rä n ä on voi
ton h a n k k im in e n .
Ile o tta v a t huo
m ioon y h te isk u n n a n ta rp e e t vain s ii
n ä m ä ä rin kuin niid en ty y d y ttä m in e n
lisä ä h eid än v o itto aa n . Y h te iste n e-
d u t ja tu o ta n to voiton h a n k k im ise k si
o v a t siis s is ä is e s s ä r is tiriid a s s a k e s
kenään
J u u ri tä s tä ris tir iid a s ta jo h tu v a t
ta lo u d e llis e t la m a u sk a u d e t. jo tk a tie
tä v ä t ta v a to n ta työvoim an ja hyödyk-
k e itte n h u k k aa.
K riisin k o h d a te ssa
h u k k a a n tu v a t k a ik k i ne ty ö v älin e e t,
koko se työvoim a ja ta v a ra m ä ä rä , jo
ta tu o ta n to a jo h ta v a t k a p ita lis tit e i
v ä t voi k ä y ttä ä ta rk o itu k s iin s a s. o.
v o ito n h u n k k im iseen . T e h ta a t s u lje
ta a n . ty ö lä is e t e ro te ta a n ja k a ik k i ne
v a lm is te tu t h y ö d y k k eet, jo lta ei voi
da m yydä voitolla, p ila a n tu v a t v a ra s
to issa . jo p a s u o ra s ta a n h ä v ite tä ä n k in .
K aik k ein su u rin talo u d ellin en la-
m an a k a u si. m itä tä h ä n a s tl tu n n em m e,
oli maailmansota. Muutamien mais
ten kapitalistit olivat virittäneet so
dan liekin selviytyäkseen vierasmaa
laisista kilpailijoistaan, saadakseen
päiden harjoittaman tuotannon pysäh-
tym iän ja hävittääkseen sen palve-
InkaeaM olevan elävän työvoiman,
käyttämät koneet ja kootut varastot.
Edelliset lamauskaudet. Jotka koh
taaivat Enropaa viimeisten sadan vuo
den kuluessa, eivät kestäneet ylen
kaavan. Hävitys tapahtui vaan mää
rätyssä mittakaavassa, niin että kapi
talismia nopea elpyminen oli jokai
sen kriisikauden jälkeeu verrattain
| sa a a n näe h ita a s ti, m u tta v a rm a s ti
'jo u tu v a n s a su u rtu o ta n n o n u h reik si.
K a p ita lism in p u o lta jin a v o iv at lopul
ta m yöskin e s iin ty ä k ö y h ä listö n ta k a
p aju lla ja h a rh a a n jo h d e tta v is s a ole
helppoa. T u n tu u aiv a n s iltä k u in ka- !
v a t osat.
p ita lism i ei voisi m u u ten v ä liltä k ä ä n '
K aikki n ä m ä p ääo m an p u o lta ja t
kuin pula-aikojen ja tu o ta n n o n ajoit- j
p u h u v a t k a p ita lism in e lp y m is e s tä ja
tä ise n s u rk a s tu m is e n k a u tta . V o itet
n ykyisen lam a a n n u sk a u d e n ohim enoa
tu a a n tä lla ise n ta u d in k o h ta u k se n e>;
' ta kuin m is tä k in ta p a h tu n e e s ta to s i
siin ty i k a p ita lism i e n tis tä ä n elinvol- i
a s ia s ta ain ak in . K a p ita lis tis e n ntaail
so m p an a (hyvän m en e k in a ik a ), k a s - :
m an jo h to m ie h e t, s e lla is e t kuin I la r
voi ja v ah v istu i Jo u tu ak seen jälle e n
ding ja Lloyd G eorge, k o e tta v a t tr-
ä k k in ä is e e n lam a u stila a n .
j sin voim iensa m u k aan e ts iä jo ta in pe-
M utta se h ä v ity s, jo n k a m a a ilm a n
1 la s tu s k e in o ja p ä ä stä k s e e n k apitalis-
so ta toi m u k an a a n , oi, to ise n la in en . m in v a jo a v a sta a lu k s e s ta . N iinikään
T ä m ä su o n e n isk u oli niin v a a ra llin e n , i tek ee A m sterd am in k e lta in e n äm m ät-
e ttä se Jä y ti k a p ita lism in elinvoim ia I ti-In te rn a tlo n a le ,
v iim eksi
Lontoon
ja s a a tto i k a p ita lism in ta lo u s jä rje s
k o k o u k se ssa a n , y k s ity isk o h ta is ia e h
telm än u h rit, p ro le ta ria a tin , h ita a n ,
d o tu k sia siitä m iten a h d in g o s ta s e lv it
m u tta v arm an riu tu m ise n tila a n . M ut
täisiin . k a p ita lis tis ta jä r je s ty s tä j ä r
ta koska koko k a p ita lis tin e n jä r je s te l
k y ttä m ä ttä . H e s u u n n ite le v a t toisin
m ä p e ru stu u ju u ri n ä id e n k a k sija l- •
sanoen
k a p ita lism in
h e rä ttä m is tä
k a is te n ty ö ju h tie n riistä m ise e n , m e r
sen n y k y ise stä ta in n o s tila s ta sam oin
k itse e tä m ä n ty ö k o n eisto n h e n k in e n
kuin k a h d e n ja puolen a s te ise n in te r
ja ru u m iillin e n h a lp a u tu m in e n k a p i n a tio n a le n jä s e n e t te k iv ä t V ienissä
ta lism in v a rm a a loppua.
Ih m isk u n
ja to ise n in te rn a tio n a le n e d u s ta ja t
nan elim istö on s a a n u t liian kovan
B ernin k o k o u k sessa.
T ä m ä y h te is
iskun. J o u s ta on jä n n ite tty liian kl !
työ k a p ita lis tie n k a n s s a ju u ri p a lja s
re ille .
Se ei voi e n ä ä p a ls ta k a a n
ta a m a in ittu je n jä rje s tö je n k a k s in a i
lä h tö k o h ta a n sa . In h im illin en m u k an :
s e t ta rk o itu k s e t, jo is ta k a v a llu s ja
tu m isk y k y , jo k a on su u rin m itä luon
p eto s e iv ä t ole k a u k a n a.
nossa on k o sk a a n Ilm ennyt, on n y t I
K a p ita listim a a ilm a ja sen k e lta is e t
k e rta k a ik k ia a n lopussa. " K ä y ttö a ii I
a v u s ta ja t k o e tta v a t k ä y ttä ä h y v ä k
neen m ö k ä le e t” e iv ä t voi e n e m p ä ä
seen v a n h a n p o rv a rillisv a p a a m ie lise n
taip u a, ne v o iv at vain k a tk e ta .
k o u lu k u n n an o p e tu k sia . K aikki k ä ä n
Olisi liikaa vaatia, että kapitalistit I tyy m u k a jä lle e n p a re m p aa n päin. j o »
huomaisivat itse asemansa toivotto s a a d a a n a ik a a n rau h a , vapaa kauppa
muuden. Mikään luokka ei ole kos ja sopu k a n so je n välille. T ä lla in e n
kaan langettanut omaa kuolemantuo
miotaan. Porvaristo seuraa sekin o-
maa historiallista kutsumustaan usko
tellen itselleen, että koska meitä on
tarvittu ennen, niin tarvitaan kai vas
takin ("Sivistyksen suojelijana". "Yh-
teisktlnnan ylläpitäjänä" J. n. e.) Se
puolustaa asemaansa mahdollisem
man sitkeästi ja itsepintaisesti. Saa
pa se vielä muitakin Juoksuhautojaan
puolustamaan. Mainitaksemme vain
pienporvariston eri luokat, jotka kan
nattaen ykaltyistaloudellista (anarkis
tista) tuotantotapaa eivät aokeudes
» t t tt:tn » H > « a in itiH n » H „ n u m ¡ti aam
su o ssa a n k o k o u k se ssa a n sen h u r s
k a a n toivom uksen, e ttä k a p ita lis tis
ten valtio id en välille olisi s a a ta v a
p arem p i sopu ja y h te isy m m ä rry s. Ai
van sa m o in h a n aikoo Lloyd G eorge
kin sa a d a k a n s a t p arem m in lu o tta
m aan to isiin sa , ik ää n k u in e iv ä t k a n
s a t olisi a in a lu o tta n e e t to isiin sa il
m an k a p ita lis tis ia k iih o itta jia ja is ä n
m aa llisia so ta in to ilijo ita .
A ivan to d ellin en la ita on se, e ttä
k a p ita lis tis e n jä rje s ty k s e n p u itte issa
on m ah d o to n ta e s ittä ä m itä ä n m u u ta
p e ria a tte e llis ta keinoa, m illä p e la s
tua n y k y ise stä m ailn ian talo u d ellises-
ta la m a a n n u s tila s ta . kuin e ttä k a n
sa in v ä lin e n kauppa ju lis te ta a ji va
p aak si. jo tta tu o ta n to ja k u lu tu s
m a a ilm a ssa s a a ta is iin jo n k in la ise e n
tasap ain o o n .
N äin p e ria a tte e s s a . M utta k ä y tä n
nöag^ käykin toisin. Jo k a in e n uusi
k a u p p a p o liittin e n to im en p id e n ä y ttä ä
ta rk o itta v a n v ap aan k a u p p a v aih d o n
e s tä m is tä .
J a sen k a u tta k ä rjisty y
k a p ita lism in y leism a a ilm allin e n k riisi
k ä rjisty m is tä ä n .
K a p ita lis tis e t talo u sp o litiik o t ta h to
vat tie te n k in o h ja ta k e h ity k se n to i
seen s u u n ta a n , sillä he o v a t h u o m an
n e e t o lev a n sa s u o ra s ta a n p a k o ite tu t
v ä lttä m ä ä n
u usia y h te e n tö rm ä y k siä .
E ri a s ia on. sa a v a tk o he k a p ita lis ti
s e t v a ltio t n o u d a tta m a a n ta h to a a n .
M uuten sy n ty y tä s s ä p e ria a tte id e n ja
k ä y tä n n ö n v ä lis e stä ris tir iid a s ta yhä
uusia v o itta m a tto m ia v aik eu k sia.
T e o ria n m u k aan p itä isi taloudet!!
Ben k riisin p o ista m in e n a lk a a sie ltä ,
m issä se n a ih e u tta m a jä n n ity s on
lism i a u tta is i s a k s a la is ia sa a m a a n ku ta o rja ilu a s e u ra a v a t 40 v u o tta . Sait- ta vain 11 pros.
H u h tik u in e n rau
lu tu k s e n s a y h tä s u u re k s i kuin en n en t sa n ty ö k a n sa n " v a a tim a tto m u u s " tu dan- ja te rä k s e n v a lm is tu s oli
so ta a , h a n k k isi se s illä ta v o in its e l lle e kai a ja n m itta a n k ilp a ile m a a n k ii to n n ia sen n o u s te s s a ed ellisen vuo
lee n k in h iu k an h en g äh d y saik aa. ja n a la is te n
v a s ta a v a n
o m in a isu u d e n den h u h tik u u s s a 671.000 tonniin.
tu o tte ille e n m en ek k iä. P a h in ta tä s s ä j k an ssa.
E n g la n ti sai a ik a a n S p a a n sopimuk
on, e ttä s a k s a la is e t e iv ä t n y k y ise llä
S a k s a la is ilta o s a ta a n k y llä v a a tia sen, jo n k a m u k a a n S a k s a n tulee luo
v a lu u ta lla a n
k y k en e
m itä ä n
o s ta ! k o rv a u sta , m u tta h e itä e s te tä ä n s itä v u tta a o sa ta r v its e m a s ta a n kivihii
m aan. S e n sija a n * o lisi h eid än helppo m a k s a m a s ta . E n g la n ti on, k u te n tu n le s tä R a n sk a lle . S ite n m en e tti Eng
tu o tta a h a lv a lla ja m y y d ä s u u re lla n e ttu a . o llu t tu llitto m a n s. o. v a p a a la n ti its e R a n sk a n kiviliiilim arkkinat
voitolla, e lle i..... no, s iitä seu raa- k a u p a n m aa, m ik ä el e s tä s itä n y t j a ’ sa i a ik a a n ä s k e is e n hiilikaivo.-
vassa.
k ie ltä m ä s tä e rin ä is te n s a k sa la is i, te lakon.
K a p ita listin e n jä rje s te lm ä ja tk u it. o llisu u stu o tte id e n n im ittä in v ä ria in e it-
K a ik k ia lla p u h u ta a n kansojenvali
P u h u ta a n v ap aan k a u p p a v aih d o n s a a t te n
m a a h a n tu o n tia .
S u o je lla k se e n i s e stä y h te is tu n te e s ta , m u tta käytän
ta m is e s ta jälle e n v oim aan, m u tta s a m uka a v o in te o llis u u tta a n on E n g lan n ö ssä m e n e te llä ä n aiv a n toisin Arne
m a lla s a a te ta a n S a k sa u u tee n saar- I ti s itä p a its i p a n n u t 33 p ro s. tu o n ti rik a la is e t k o e ttiv a t k ä y tä n n ö ssä edis
ro stila a n ja v ä h e n n e tä ä n sen jo e n ! tu llin se lla isille te o llis u u s ta v a ro ille tä ä k a n so je n v ä lise n y h teisty ö n suur
n e s tä ä n k in m itä tö n tä k u lu tu s ta .
I jo illa “ rau h a n tai sodan a ik a n a on ta a sia a .
T a rk o itu k s e n a oli myon
S a k sa n on s u o rite tta v a so ta k o rv a u s ' h u o m a tta v a m p i
m e rk ity s " .
A m eri tä ä S a k s a lle v elak si huom attava t a
ta, jo k a is e s ta ulk o m aille lä h e ttä m ä s i k a ssa k in p ä ä siv ä t s u o je lu s tu llit vai- v a ra m ä ä rä , jo te n A m erika olisi saa
tä ä n tu o tte is ta on S a k sa n m a k s e tta v a : ta a n H a rd in g in m u k an a , niin e tte i n u t v a lta v a n tu o ta n to k o n e isto n sa jäl
e n te n te lle
sievoinen, 26 p ro se n tin 1 sin n e k ä ä n k o h ta p ä ä s te tä s a k sa la is ia leen k ä y n tiin .
M u tta yhteisym m är
v ien tlv ero .
T u o te ttu je n ta v a ro itte n ! v a lm iste ita . R an sk a, S v e itsi ja U n ry k se n e v a n k e liu m i ei saanutkaan
a rv o ei s a a olla v ie n tlta v a ro itte n a r k ari s e u ra a v a t A m erik an e sim e rk k iä , r iittä v ä ä v a s ta k a ik u a am erikalaisb-n
voa su u re m p i, e tte i s a k s a la is te n vain i U n k a rik in , jo k a o ik e a s ta a n on m aan- sy d ä m issä , ja S ak sa ei s a a n u t tilai
o n n istu isi n y lk eä u lk o m a a la isia . Vuo i v ilje ly sv a ltio , tu rv a a u tu u s u o je lu stu l- s u u tta m a in itu n ta v a ra m ä a ra n avulla
tu in e n s o ta k o rv a u s n o u see 3 ^ mil- 1 leih in s u o je lla k se e n te o llis u u tta a n , jo- lis ä tä tu o ta n to k y k y ä a n . joka on a i
ja a rd iin k u lta m a rk k a a n . S a k sa la in e n ' ta ei sillä a in a k a a n to is ta is e k s i la in n o a n a ta k e e n a siitä, e ttä Be kykenee
vie nyt e sim e rk ik si m a a s ta yh d en k a a n ole.
m a k sa m a a n so tav elk an sa. V aikka y-
m ark a n a rv o ise n ta v a ra n , m u tta uiko
S a k sa a ei siis p ä ä s te tä k ilp a ile rity k s e n jo h d o s s a oli tu n n e ttu amer:-
m a a t m a k s a v a t h ä n e lle v a in 76 pfen- m aa n
m a a ilm a n m a rk k in o ista .
T oi k a la in e n liik em ies Hoover, ei hän*-o
ningiä. U lk o m aa laise t p u o le sta a n lä s e lta puolen o v a t S a k s a n k in m a rk k i ta r k o tu s ta v a rte n p e ru sta m a n sa pank
h e ttä v ä t S a k sa a n ra a k a ^ iin e tta ta i n a t s u lje tu t a n g lo s a k s ila is ilta y r it tä ki vo in u t m iten k ä ä n h a n k k ia tarvitse
e lin ta rp e ita sa n o k aa m m e m yöskin y h jiltä . Ei ta r v its e m u u ta kuin a ja te l m a a n sa p ääom aa. Sen o sa k k e ita m’"
den m a rk a n a rv o sta , m u tta s a k s a la i la tu o ta 35 pros. tu o n tiv e ro a . kun j> k ittiin vain 25 m iljoonan dollari»
s e t s a a v a t lu v an s e n sija a n v ied ä y m m ä rtä ä , e tte iv ä t u lk o m a a la ise t tu o t a rv o s ta . J a nyt aijo ta a n Amerikaa*
m a a sta h y ö d y k k e itä 1,35 m a rk a n a i te e t voi m en n ä k a u p a k si S a k s a ss a , s ijo itta a S a k sa n so tasito u m n sv ei "1
vo sta, jo tta vien n in a rv o v a s ta isi v a ik k a k a n sa n iitä ta rv its is ik in . S a k jo k a n o u see u se a m p a a n kuin 25 m*1-
tu o n n in a rv o a. (26 pros. 135 on 35.) sa on siis jä te tty k o k o n a a n k o tim a i Joonaan d o lla riin
Äsken mainitut*
V ienti vero p a k o itta a s a k sa la is e n k u sen k a p ita lism in s a a lis tu s k e n tä k s i, — p a n k in p e ru sp ä ä o m a k si oli vaiko
oppi oli ehkä palkallaan siihen ai
lu tta ja n m a k sa m a a n u lk o m a a la isista to isin sa n o e n ju lis te ttu k a ik e s s a hil- sa a d a kokoon 10 m ilja a rd ia dollaria-
kaan, kun kapitalismi vielä oli kapa suurin, nimittäin Saksasta. Jotta sak tavaroista 35 pros. e n e m m än k u in ko- ja is u u d e s s a u u te e n s a a rro s tlla a n .
v a ik k a F o re ig n T ra d e F inance (
lossaan kehittäen voimiaan. Mutta salaisten työmiesten tuotantokyky timaisista. Saksalaiset eivät jsiis hel
Tällainen eristäytyminen vaikuttaa p o ratio n -p a n k k i p e ru s te ttiin ta rk o
siitä on jo kulunut puolen vuosisataa. saataisiin kohoamaan, olisi heidän posti joutuisi kiusaukseen ostaa ul
tuhoavasti sekä Saksaan että sen tu k se lla lie v e n tä ä A m erik an omaa ta
Nyt on siirrytty imperialismin aika
kauteen. joka merkitsee säälimätöntä
kilpailua siirtomaista ja maailman
markkinoista. Se että nyt toistel
laan vanhoja vapaamielisiä lausepar
sia, ei ole mitään muuta kuin teko
pyhää farisealaisuutta, jonka tarkoi
tuksena on Joukkojen pimittäminen.
Mutta siitä eivät 2H asteen vien Hait
sosialistit välittäneet vähääkään lau-
KK
V.
elintasonsa kohotettava. Saksan ku
lutus oliai vihdoinkin järjestettävä
paremmalle kannalle.
Saksan työväestön tila on niin kur
ja. ettei se nykyään käytä kuin kes
kimääräiset 18—20 pros. siitä teolll
suustuotteiden määrästä, mikä kulu
tettiin ennen sotaa. Kulutus on toi
sin sanoen viisi kertaa pienempi koin
ennen
Jos kansainvälinen kapita-
komailta kerrassaan mitään, ellei hä saartajiin. Englannissakin on nyky
tä heitä siihen pakoittaisi. Saksan ään 5 miljoonaa työtöntä, niinmuo
teollisuus maksaa samaan aikaan ta doin joka seitsemäs -ihminen. Työ-
vattoman alhaisia palkkoja kyetäk- kuntoisesta väestöstä on työtönnä Jo
keen kilpailemaan ulkomaitten kans-! ka neljäs mies (25—30 pros.) Tahan
sa.
Muutenhan ei sotakorvauksia asti ei työttömien prosenttimäärä o ! j
voitaisikaan suorittaa saksalaisen työ- • koskaan ollut 12—13 prosenttia suu-
miehen hiellä. Alhainen palkka pa rempi. Vuoden 1920 vaiheilla tehtiin
koittaa hänet supistamaan kulutus-! Englannissa työtä 300 sulattimossa.
taan yhä tutmaian ja jatkamaan ta -' viime huhtikuun lopulla toimii nlis-
lo u d e llis ta k riis iä lä h e ttä m ä llä
sa an o sa A m erik an liikatuotannosta-
J a n y t to iv o v a t s a m a t am erikalais?:
vo iv an sa s ijo itta a y lläm ain itu n m’1'
ja a rd e lh in n o u sev an sotakorviusven
se lin ra h a m a rk k in o tile e n .
Tahtova-
to isin sa n o e n
m y ö n ty ä
saksalakiin
y h tä su u re n luoton toivoen siten ’-oe
v a a ra sa a d a 5 pro s. korkoa
He e’-
v i t v o in ee t m y ö n tä ä Sakealle 25 oi.!-