Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (July 1, 1921)
Perjantaina, Heinäkuun 1 p.— Friday, l»t. No- 153 TOVERI myöskin Japanin johtavien pank niinpä esim. rautatieläisten jär työvoimalla kysyntää. Sellaiset I. O. P e u ra la , F re d N o u sia in e n , (T H E CO M RAD E) kien kanssa. jestö tarvitsee ensi hätään kym seikat kuin markkinat, ja voitot p u h e e n jo h ta ja . k irju ri. Tka • r®*a • ( Finnish worker« _ Suurien kansainvälisen kapita- menen tuhatta ammattitaitoista ovat tuntemattomia yhteiskun * o Woalora State«. The only Finaiak riistokoneistojen seassa ¡ja ammattitaidotonta työläistä; nassa. jossa tuotantoa harjote- S a m a ssa k a n s a n k o k o u k s e s s a te h tiin Dady h t k Veet. PaUtaked Daily. lismin muiden muassa, ehkä, maakuntien maanviljelysdepart taan kansan tarpeita silmällä pi m y ö sk in m .m . s e u ra a v a p ä ä tö s : .f e ^day, ■* A »tori*, Oregon, esiintyy sijalla, National mentti viisikymmentä tuhatta; täen. ky *“• Western Workmen*« Publishing tärkeimmällä P y k . 5. E h d o te ttiin , e t t ä r u v e ta a n Canadalaisen toverilehden Vapauden juhannusjulk-usu City Bank New Yorkissa, jonka kaupunkikuntain työväenjärjes a g ite e r a a m a a n s u o m a la is te n k e s k u u “VAPAUDEN SOIHTU III” on saapunut Toverin’Ä Työläisten tulisi tämän vuok perustus laskettiin jo v. 1812 ja töt kymmenen tuhatta j. n. e. si tietää, etä nykyinen työttö d e s sa siih e n s u u n ta a n , e tt ä k a ik illa , Office Seeentk end Commercial St., jonka rikkaudeksi 1919 laskettiin kautta linjan. Tässä, samaten myys on välttämätön osa tuotan jo illa on r a h a a ta lle te ttu n a S u o m e n rnn. Monipuolinen kaunokirjallinen, runollinen ja kuvi Opposite Poet Office. $1,039,418,324. Tämä pankki, kuin kaikissa muissakin suhteis p a n k e is s a , o tta is iv a t r a h a n s a n iis tä tettu sisältö. Kirjotuksia ja suomennoksia on H. Puroin jota harjotetaan kapita Poet Office Addre««: jonka omaisuudet ja voitot li sa eroaa Neuvosto-Venäjä kai nosta, p ois. E h d o tu s h y v ä k s y ttiin . V a lit J. W. Slup’ilta, Maria Koivulta, Onni Saarelta, Aili Kanna«’ listien voittojen vuoksi, se on TO VE R I, Bos 99, Astoria, Ora. sääntyvät tuhansissa prosenteis kista kapitalistisista maista. Työ osa kapitalismista, kun tiin 4-henkinen k o m ite a v a lm is ta m a a n tolta, kuin myöskin mailman kuuluilta venäläisiltä kirjaili sa vuosittain, sulattaa yhteen mi läisille on tärkeätä tietää, miksi oleellinen a s ia a j a s a a tta m a a n alu lle. T oim een E D IT O R IA L STAFF tä erilaisimpia liikelaitoksia ja asiat ovat näin, sillä työttömyys- taasen ainainen työvoiman ky tu jl v a littu a : L ind, T o ffe ri, P e u ra la joilta Maxim Gorjkilta ja Anton Tsehovvilta. Runoja on syntä, kuten tosiseikkojen perus Sulo Syvenen, Alex Sevo, A. N. Kos* teollisuuskorporatsioneja, on A- kysymys alkaa niille jg todella teella työläisten ja talonpoikain j a Jo h n so n . Aku Päiviöltä ja E. Rautiaiselta. Hinta on 35 senttiä kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef. merikan multimiljoneerien varsi kin olla tärkeä elinkysymys. Tilataan osotteella: Toverin konttori, Box 99, A’storia Ore Venäjällä, on oleellinen osa kan- nainen finanssiaalinen yhdistys Kapitalistit selittävät, että ny san tarpeitten tyydyttämiseksi Pkone» Office 363, Editorial Dep’t 632 ■» » »»» . ja on sillä koko mailman fi kyinen hirveä työttömyys on ta m a a n . K oulu on a iv a n vapaa, tar- s e n te n ja s ik s i aik o v ien on välttä käynnissä pidettävästä tuotan- Aberdeen, W ÜSn. Entered m second-cla«« mail matter nanssipolitiikassa määräävä osa. “luonnollinen ” seuraus sodasta. ' v its e e v a in a a p is e n o staa. nosta. — - The Industrial Union m ä ttä s a a v u tta v a , n iin sanoo JcJy IB. 1912, at Ike Poet Office at länsimainen National City Ban- Ne pyrkivät osottamaan, että so News. K a u p u n k ia y r ite tä ä n ta a s p u h d ista a U usia fa r m a r e lta k in on tä n n e s a a Aetoria, Oregon, aader the Act of Taurus. p a lh e id en p e sistä . N iin k u in m u iste p u n u t, n im ittä in M r. H olm i uuden Marek 3, 1679. ________________ kin ulkomainen osasto perustet-1 dan aikana tarvittu suuri tuot- tiin vasta v. 1914 Buenos A i teitten kysyntä on nyt päätty ta a n , viim e ta lv e n a alk o i tä ä llä liike, i e m ä n tä n s ä k a n ssa . H e tu liv a t tä n n o resiin, mutta 1919 vuoden lopul nyt ja että sama oli ilmiö Es HENKISET TYÖLÄISET jo a- J jo a ik a is e m m in o s ta m a lle e n 40 eek- Kent, Wash.. Yhdysvaltain finanssi- la oli sillä jo 74 osastoa ulko panjalais- Atmerikalaisen ja sisäl TYÖN TASAVALLASSA la is n k e a t e a tu lk p u ä u ä n s p s a ä n , ijo ta in rk a o itu o liv k s a e t n a suom o lle n i k e rin m a a tila lle , johon h e a lk a v a t ra- mailla, joista suuri enemmistö lissodan jälkeen. Edelleen ne T ä ä ltä K itu la s ta ja P u u tte e n kul Tanskan kommunistinen puo s a a d a k a ik k ie n to is k ie lis te n k an n a- l k a n ta m a a n u u tta talo a. J a k ä y tiin p ä kapitalismin poli perustettiin mainitun vuoden ai- selostavat, että sota raajarikko- lue piti äskettäin kokouksen, tu s h om m alle, jo p a p y r ittiin lo p e tta * s itä k e säk . 21 p. M a lja tu tu s te le m a s - m alta o ltiin ju h a n n u s ta viettäm ässä an,aóioCí at n es,m- Peruste«»« Í Utti Europan siinä määrin, että jossa myöskin norjalainen puo m aa n u h k a p e li ja v iin an m y y n ti kau- sa u u sia tu lo k k a ita . T e rv e tu lo a v a a n ! F ra n c e L akolla. S in n e oliv at farnn- tiikkaa r - haarapankkia. Silla | se ei pysty ostamaan tuotteita, luetoveri prof. Edvard Bull esi p u n g ista m m e . Y rity s k u ite n k in m e-j O lihan m eillä k e n ttä ju h la k ln k e säk . r it p e ra n n e e t sie v ä n p u isto n juhla is u u tta v a rte n , jo s s a s itte n saa- on haarakonttoreita Argentinas- Ne järkeilevät, että kaikki tämä telmöi. Esitelmän jälkeen syn ni m y tty y n k a n n a tu k s e n p u u tte e n täh- 19 p„ m u tta se oli v ain se lla in e n pät- tila ♦«»„ KVx a s . . sa, Brasiliassa, Belgiassa. -Chi on saattanut tuotannon seisaus- tyi vilkas keskustelu m.m. kom den ja p a ik a llin e n p o rv a rile h ti sa n o i i s ä y sju h la , jo lla is e k s i se oli m ein a t- ' am m e eväitä Amerikan teollisuuden kehittä lessä, Columbiassa, Italiassa, tilaan ja että siitä sitäkin ’’luon munismin suhteesta kristinus se n o lleen v ain p u n a is te n i.w .w :läis- tu k in . O h jelm an e s ittä m in e n jä ä t a i l ä n a u ttia k e sä n ih a n u u d e sta . Far minen on alettu europalaisten si- Porto Ricossa, Venäjällä, .Sipe nollisempana" seurauksena on ko »on ja «Neuvosto-Venäjän hen te n h o m m aa, a n ta e n y m m ä rtä ä , e tte i j la is is s a ju h lis s a ta v a llis e s ti s iv u a s ia t m a re illa tä ä llä ei o lek a a n p aljo a ai jottajien rahoilla. Seikkailijat riassa, Espanjassa, Trinidadissa, työttömyys, sekä olettavat, että kisistä työläisistä ja taiteilijois v irk a k u n ta ole m itä ä n s iiv o tto m u u tta . «i j a sik si toivon, e tt ä h e in ä ty ö n lo- k a a ju h lim ise e n , s iijä le ip ä h u o le t ah ovat tyhjentäneet tuhansien pik l ruguayssa ja Venezuelassa. Kommunismin asemasta h u o m an n u t, v a a n te k e v ä t p u n a is e t p o ttu a tä n n e s a a ta is iin o ik ein isom - d is ta v a t s iin ä m ä ä rä s s ä , e ttä täytyy ku« »mistä j ien taskut ” vanhassa Nätit »nai City Bank tekee ulko työläisten tulee tyytyä tähän se ta. litykseen. kristinuskoon piti Bull pienen k a ik e n la is ia a ih e e tto m ia s y y tö k s iä m a t ju h la t, k o sk a ei n iis tä o s a sto je n o lla p ä iv ä t p ä ä stä ä n a h k e ra s ti työssä. mailtnassa ja suuret rahapoha- maista liikettä International tat ovat \merikasta saalistaneet Banking Corporationin kautta.! . U i " '“ -,Y C" ^ ä !?>'ö?ki.n « '¥ esitelmän, jossa hän osotti, että s a a d a k s e e n “ tru p e llia " a ik a a n . N yt v ä lis is tä k e s ä ju h lis ta ole k u u lu n u t J u h la m a tk a lla saim m e kuulla k aunis riistoa Itt ei ta. V. 1910 oli Yhdy»- •ka perustettiin v 1902 ja joka so, an Ja,k' lsta a,kaa„ 1? kul' ellei uskonto asetu kommunis k u u lo sta a k u m m in k in olev an to is e n m itä ä n . T u lk a a o sa sto n k o k o u k siin t a s o itto a E m il H e n d rick so n in ta ssa , jo k a ila h d u tti van h an k in m iel vallt »issa ulkomaisia sijotuksia tuli N. C. B:n 3 3 o- tenkaan siellä ei ole tyottomyyt- mia vastaan, ei sen tielle tieten lain e n ä ä n i k e llo ssa, e ik ä k u m m a k e s k u ste le m a a n a s io is ta . — J K u sta a. lo tä. varsinaiseksi $>>,?00,(XX).000, josta oli puolet saksi V. 1915. I. B. C:Ila on i tä, vaan päinvastoin siellä tarvi- kään aseteta esteitä -kominunis- kaan , s ijlä n y t om a k o ira p u ree. N iin s a n o ttu v apauden ju h la on englantilaisten tekemiä. taan työläisiä entistäkin cnem- tisessakaan yhteiskunnassa. Mi K a u p u n k im m e y lh äisö n n a is e t n ä e t vanhentuneiden tilastojen mu- J man ta a s o v en e d e ssä . S itä k in olemm» Miksi mailman Mutta nyttemmin, Yhdysval Lr-it,-. 7« U n o r n „ « » b i / -• . . . . 11»<*««. m iK s i e eivät iv a r m a i i m a n o olo- i o - tä tulee neuvostohallituksen kan v iim e v iik o lla v a ltu u s to n k o k o u k se s Wash. Y * *?°tCttUna I suhteet, jotka kapitalistisissa taan henkisiin työläisiin ja tai sa v a a tiv a t k a u p u n g in p u h d is ta m is ta p ä ä ttä n e e t v ie ttä ä y h d e ssä . Kaikki tain “suuruuden aikana”, rooli v m i r f m n i X m u k aan . alkaa muuttua. Yhdysvaltain ovat Amerikan pankit perusta- E sipuhe. U u tise e ra a m in e n p a ik k a « ava«tyottomyytta, teilijoihin nähden, selitti Bull. p a h e id e n p e sistä , jo ita h e id ä n tie to kapitalistien ulkomaille tekemis neet huomattavasti haarakontto- ?•*' ':a'k«.‘“ka''taa.n «mankalta.- että tällä hetkellä vallitsee hyvä je n s a m u k a a n k u u lu u o lev an r u n k u n n a lta m m e T o v eriin on o llu t koko P ia n a lk a a h e in ä n te k o . Silloin saa f a r m a r it ta a s e n e u k k o in e e n haa. tä sidotuksista kertoo ‘Nearing n. -.- . - i i ' s,a venäjään nähden? Ilme:- suhde henkisten työläisten ja s a a s ti k a u p u n g in liik e k e sk u k se ssa . la illa la im e a a jo p ite m m ä n a ik a a , v r iä a t hiki h a tu s s a ^vähän aik a a . u ,t 1 Z m n ses,i eivät kapitalistien selostuk- neuvostohallituksen välillä. Alus K esäk. 26 p. p itiv ä t n ä m ä s a m a t pa- jo h tu e n p ä ä a s ia llis e s ti p a ik k a k u n n a l kirjassaan "The .American Em nax Miropalle nousevat tuonne Mr. S u n d q v ist on v iety mielenvi pire" m m. seuraavia esimerkke 10 biljoonaan dollariin, niin luon set työttömyyden syistä ulotu sa ei se ollut niin hyvä, koska re m p io sa is e t e m ä n n ä t o ik ein kokouk- ■ ]am m e v a llits e v a s ta e p ä m ä ä rä is e s tä k a is te n p a ra n to la a n . T u sk in p a hän kylliksi syvälle itse asian Yti osa intelligensseistä asettui vas sen. jo s s a o liv a t p ä ä ttä n e e t a lk a a ! tila n te e s ta . T o v e rit o v a t taloudelli- jä :. nollisesti Amerikan finanssikapi- k a u a n s ie llä e lä ä , sillä h ä n e n sai tustamaan uutta hallitusmuotoa, to im im a a n o ik ein ja tk u v a s ti pahei- s is ta s y is tä o lle e t p a k o ite ttu ja e lä Yksi tyypillinen liikeyhtymä talismi tulee mailman rahamark meen. ra u te n s a kuuluu o lev an kovin vaa tässä suhteessa on Betlehem kinoilla yhä enemmän merkitse- Syynä siihen, että kapitalisti i m i t t ä nyttemmin on asianlaita i den p e sie n p o ista m is e k s i. A lu ssa jm ä ä n e n e m m ä n ta i v ä h e m m ä n , niin- Steel korporatsioni. Se on jär maan. sessa ma il massa työttömien ar- toinen. Taiteilijoille on neu m a in its e m a n i le h ti k e rto e s s a a n tuos- j k u in s a n o ta a n , k u lk u rin e lä m ä ä jon-' r a llis ta la a tu a . Ik äv ä ta p a u s hänelle ja p e rh e e lle e n . H ä n e llä on kaunis jestetty ennen kaikkea ulkomais Suuret amerikalaiset pankit o- i S e k . ? " kat5/ a" Ut Ptlottava" vostohallitus Venäjällä antanut ta n a is te n k o k o u k s e sta tie tä ä , e ttä i ka lu o n n o llise n a s e u ra u k s e n a on m ui- k o ti, vaim o ja a ik u is ia lap sia , joista ten rikkauksien ja työväen riis vat johtaneet liike-elämän nope- ,\U” r k , 1 - V Pa,nvas- suuria ja mahtavia tehtäviä ja n o ita p a h e id e n p e s iä on ta v a tto m a n ; den a s ia in a iv a n p u u tte e llin e n har- m u u ta m a t o v a t jo n a im isissa . heidän asemansa on nykyään hy palion. S anoopa o lev an s e lla is ia ra s tu s . T ä m än la m a a n n u k s e n k o rja a tämiseksi. Sillä tm verrattain asti kontrollinsa alaiseksi rahal- Ven^äil h”? T Ik äv ä on ty ö jä ise n k o htalo. Hä vahan liikelaitoksia tässä maas lisesti sen kautu. että kilpaile- m J ? 1 la °" p a ik k o ja , jo is s a on ju lk is e s ti m y y ty m ise k si on o sa sto m m e ta a s e n ry h ty a k,,mP'k'In vä. nen tä y ty y koko e lä m ä n s ä ra a ta a ja sa, mutta se kontrolleeraa suuria vien liikkeiden osakkeet ostetaan! ' ’’’ V '™ " er' lal<'1 a Pen.Ste.l- “Arbejdet” lausuu, että kokous v iin a a s iitä lä h tie n k u in k ie lto la k i n y t p ä te v iin to im e n p ite is iin ja toi- e lä ttä ä la is k a n a rö tk ö tte le v iä ihra omaisuuksia Santiagon, Nipe- "rahjttrustille" tai muuten liike- ¡,¿¡¡2.«s tuotannan paa- osotti, että Tanskan työväen a s tu i voim aan. E d e lle e n le h ti tie tä ä , vom nie e ttä ne o v a t tu lo k sia tu o tta- v a tso ja , jo tk a p o rs a s te le v a t meidän luokka tällä hetkellä ymmärtää e ttä s a m a n lu o k an m ie h e t a ik o v a t vat. lahden seuduilla ja koko pohjois ’Menettelytavoilla saatetaan kil-' , h ik em m e ja v a iv a n n ä k ö m m e kustan- kommunismia ja on suotuisampi p itä ä y h te is e n k o k o u k se n m a in ittu je n rannalla t uhassa, suuria rauta- pailijat kykenemättömiksi toimi-' -Mikä on kapitalistisen »tuo U u tiae t jä ä n e e t v a illin a is ik s i. Täi- i „ u k se lla . P ie n fa rm a rin v e ro t non- alueita I obossa, Chilessä ja ko maan ja siten sulatetaan ne yh- i tann‘,n päämäärä? Teollisuut sille kuin aikaisemmin ja prof. e m ä n tie n k a n ssa . Ei tä s tä k ä ä n to u la a ja lla on p a ik k a k u n n a lla m m e s a t, se v a t e tte i ta h d o voida n iitä mi- ko laivaliikennettä rautaoorin teen "rahatrustin" kontrollin a- ! kiitokset kapitalistien hal- Bullin käynti maassa on var h u sta ta r v its e su u ria toivoa, s illä t ä tu n u t ta p a h tu m ia , jo illa olisi o llu t h ie kulettamiseksi sanotuista maista. laiseksi. Samoja henkilöitä kuu- ' 'V^sa- Ne jatkavat tuotantoa sik- masti hyvää agitatsioonia puolu m än jä r je s te lm ä n p u itte is s a ei voida m an la a ja k a n to is e m p i m e rk ity s ja jo - te n k ä ä n m a k sa a . N iitä v e ro ja on jos m itä la jia . M u tta e ih ä n se m uuten American Smelting ja Refin luu eri pankkien johtokuntiin,si’..etta p a h e ita p o ista a , jo tk a se on s y n n y l i ka o lisiv a t ta r v in n e e t y k sity isk o h ta !- ; p iisa isik a a n h e rro ille , e lle iv ä t imisi lisaa tuotteille enem- eelle. ing Companyn 25 :stä liikelaitok hoitajiin ja virkakuntiin ja siten Iman arvoa kuin mitä kapitalistit tä n y t, v a a n tä y ty y p o ista a koko jär- se m p ia s e lv ity k s iä n iid e n tie d o n a n to - k a ik k e a m in k ä su in k in i sesta kolmas osa sijaitsee ulko johdon kautta ne tulevat aina1 niaksayat tuosta työstä työläisil- jje s te lm ä n ja s itä s u in k a a n e iv ä t n u o je n lisä k si m itä n iis tä on T o v e ris s a I työläiailtä.. __ IL J o h n so n irti saava*. Protesti Suomen Tasa h e rra s k a is e t halu a. Se liik e, jo k a j ollut. On k u ite n k in tu rh a a la h te ä puolella Yhdysvaltojen. likemmäksi toisiaan. Suurien ^ämän vuoksi tuote kasit n p e s ä t p o ista m a a n on v a n h o ja ta p a litu m ia p en k o m a a n , jo- International Harvester Com pankkien johtajistoon kuuluu ' taa erikoisen ylimääräisen arvon vallan Presidentille tu ty le ö v e äe p n u lu h o e k itte an lu o k k aliik e , jo k a ha- ¡ ten em m e n u iis te je m e n n e isy y ttä . pany on rakentanut liikkeensä teollisuusparooneita jokaiselta a- eli ’ voiton, jonka kapitalisti voi ÄeJ Lodge, Mont. v ittä ä k a p ita lis tis e n y h te is k u n n a n - ja mailman laajuiseksi. Tällä yh laita, rautateiden omistajia, yleis saada itselleen vain myymällä J u h a n n u s ju h lilta . S e lla is e t to im it P a ljo n oli s a k o te tta v ia . T ä llä vii ja Eduskunnalle sen m u k a n a h ä v iä v ä t p u h e itte n p e tiin K irj. Yhd. to im e s ta viim e s u n ko lla p id e ty is s ä k ä rjis s ä s a k o te ttlh tiöllä on laaja ajanmukainen teh ten laitosten kontrolleeraajia, va- tuotteen. Niinpä kapitalistit n u n ta in a ik a n a ja voim m e san o a, e r it- j k a ik k ia a n 13 k a p a k o its ija a pirtun daslaitos maataloudessa tarvitta kuutuslnkkeessä olevia kapitalis- nokkaavat työläisiä teollisuuslai- Me su o m a la ise t, jo tk a a su m m e S an sä tk in . vien koneiden rakentamiseksi teja, sanalla sanoen kaikista ka-1 K’k8,insa tuottamaan tuotteita. F ra n c isc o n k a u p u n g issa , C a lifo rn ia n Auto jäi, mutta miehet pääsivät b iin o n n istu n e e sti. A nsio s iitä etu- j m y y n n istä , n iis iä o llen k ansalaisia seitsemässä Yhdysvaltain kau pitalistisista ryhmistä ja niin ne joita he itse sitten myyvät saa v a ltio ssa , P o h jo is-A m erlk an Y hdys k a rk u u n . K esäk . 28 p ä iv ä n ilta n a > p ä ä s s ä la n k e a a P o rtla n d in W o rk e rs n e ljä h e n k e ä . J o e H a n n u la lle tuo pungissa, erilaisia alayhtiöitä sulattavat finanssikapitalismin a- dakseen itselleen voittoa. Ja v allo issa, k o k o o n tu n ee n a y h te ise e n noin k e llo 10 a jo is s a a jo i k a k si au C lubin jä s e n ille , jo tk a o liv a t sa a p u m ittiin 100 d o lla ria s a k k o a ja 6 kk. raudan, teräksen ja kivihiilen laiseksi kaikki muut tuotanto- kun asiat ovat näin, pidetään k a n sa n k o k o u k se e n k e sä k u u n 16 p :n ä to a p e rä k k ä in n iin paljo n kuin v a a n n e e t tu o d en tu lle s s a a n k a ik e n henki- lin n a a , H ja lm a r K u m p u la sai 3M tuottamiseksi ja jalostamiseksi, alat. la samaan aikaan tämän teolpsuuslaitoksia täydellä höy 1921, p ä ä tim m e y k sim ie lise sti pro- n iillä e te e n p ä in p ääsi. E tu m a ise s s a sen o h jelm a n p u h u ja s ta n ä y lö sk a p - d o lla ria ja 6 k k . v a n k ila a . M a tt Mä sekä rautatiet näiden kulettami sulaantumisen katissa pankit ja rv^a käynnissä vain silloin kun te s te e r a ta s itä ra u k k a m a is ta ja e p ä a u to s s a oli lu u lta v a s ti v iin a k a u p p i- p a le e se e n sa a k k a . P u h u ja n a e s iin ty i k e lä ja W m . K a ljio 300 d o lla ria ja seksi. mutta naiden lisäksi trus suuret rahalaitokset tekevät kes- i tuotteilla on hyvä menek- in h im illistä m e n e tte ly ä v a s ta a n , jo ta a ita ja jä lk im ä is e s s ä oli p o liiseja. K orpi-Jussi. J u s s in p u h e e t y le e n sä 6 kk. k u m p a in e n k in . P o ik ia vähän tilla on “haarakonttorinsa” seu- kenään kaikenlaisia sopimuksia kauppamarkkinoilla. Toisin te id ä n v a lk o h a llitu k so n n e on h a rjo t- S a a v u ttu a a n D onavan m yllyn lauta- o liv a t m a ltillis ia ja a s ia llisia . V aik v e ro te ttiin , e ttä k u u rin s a kärsitty ään raaviss.a ulkomaissa: Norrköping, erinäisten yrityksien onnistumi- panocn kapitalismin vallitessa ta n u t Suom en ty ö v ä e n lu o k k a a v a s ta rh a a n , o liv a t p o liis it p im e ä ssä eksy- k a k in h ä n e n p u h e e n sa jo h ta v a n a lan- s itä in n o k k a a m m in h ä ä rä is iv ä t tuot Ruotsi; Kötipenhamina, l.-yjska; seksi, ulkomaan sidotuksien huol tuotannon tarkotuksena on tuot ta a n n. s. sisä llisso d a n a ik a n a ja no et jä ljiltä ja a ja n e e t a u to n s a jo- j k a n a o lik in I. W . W. liitto ohjelm l- ta v a s s a to im e ssa a n . Kristiania, Norja; Pariisi ja tamiseksi ja siten muodostavat tajl taxaroita ja saada kapitalis- sen jälk e en . M itä v a k a v im m a sti m e honkin tie n p ä ä h ä n n iin , e ttä h e id ä n neen, niin k u ite n k in voi v e tä ä sel- j J u h a n n u s m en n ä liv a h ti n iin että m a tk a a n s a . la isia k in jo h to p ä ä tö k s iä , e tt ä J u k k a tu s k in p a k a ik k i s iitä tie s iv ä t mitään t roix. Ranska; Berlin ja Neuss, pankkien renkaita, jotka talon- tci,,e s’’ta voittoja. v k sim ie jise sti lau su m m e jy rk ä n vas- tä y ty i ja lk a s in ja tk a a Saksa: Hamilton. Canada; Zü dellisessa suhteessa hallitsevat, Mutta mitenkä on tämän asi- J a la u s e e n s itä r a a k a m a is ta m e n e tte E d e jlä a ja n u t a u to k ä ä n si a v a a m a tto oli a ik e is s a k a v u ta a id a lle k a ts o m a a n , e n n e n k u in J ä le s tä p äin . Täällä rich. Sveitsi; Vieni, Itävalta; suunnattomia voimia ja jotka an laita Venljällä? Siellä työ lyä v a s ta a n , jo ta te, H e r ra P r e s i m alle k adulle, m u tta siin ä oli m a a e ttä m itk ä m e rk it ne o ik e a s ta a n a l A m e rik a s sa m e iltä k in H ä rm ä n kan Luhertzv, Venäjä; Melbourne, yhdistyneinä taas tulevat kont- läiset omistavat teollisuuslaitok- d e n tti, h a llitu k s e n n e ja a s e s te tu n p e rä n iin p eh m eää, e ttä a u to upposi k a v a t n iin k u in p a ik k a n s a p itä ä tä s s ä s a la is ilta u n o h tu u k a ik k i kotim aiset -Vustraalia: Lontoo, Englanti; rolleeraamaan koko kansakun- set. neuvostohallituksen johdon p y s s y h u rtta jo u k k o n n e a v u lla harju- a k s e le ita m y ö ten ja p y sä h ty i siih e n . J lu o k k a ta is te lu s s a . J u h ’ien ainoelli- ju h la t. M u tta s itä p a re m m in täällä Neuvostohallitus ta tte m a a n n e jä r je s ty n y ttä ja vallan- A u to ssa oli kolm e m ie s tä ja he k a ik s e s ta tu lo s ta en ole o n n is tu n u t s a a p u h v a ta a n F o u rth of J u l y a näky t hrist ( hurch, Cusi Seelanti, nau taloudellista elämää. Niinpä alaisuudessa. Ol|\trustilla ja monilla muilla Morgan Co., First National pyrkii näitä teollisuuslaitoksia f k u m o u k se llista ty ö v ä e n lu o k k a a vas- ki lä k s iv ä t r a s k a ita k ä s ila u k k u ja m aa n m itä ä n tieto o n i. v ille k a ik k in e p a u k k u in e e n ja hum- >iiiirilla yhtiöillä on huomattava Bank. National City Bank, Bank-: laajentamaan ja parantamaan, jtiUin- tö rk e ä llä tav a lla piinaten heitä k a n ta e n ju o k se m a a n p im e y te e n . Po-1 S elv ity s. Jo k u “ F a r m a r i” tä ä ltä p u u k in ee n . S iin ä h ä n s itä ta a s ua määrä liike- ja pankkilaitoksia ers Trust Co. ja Guaranty Trust i Syynä tähän on se, että neuvos-! h e lv e tillis is s ä v a n k ¡k o m e ro issan n e . liis itk in e n n ä ttiv ä t s a m a lla h e tk e llä h y ö k k ä ä k a ik e n la is e lle roskalle s u n n u n ta ik o u lu -k o m ite a n tila is u u tta ulkomailla. Co., kaikki Amerikan suurimmat I tohallitus haluaa kehittää ja saa- ta v a ’la jo lle ei V e n ä jän ts a a r in a i a u to n luo, m u tta m ie h e t k e rk e s iv ä t kim p p u u n k irje e s s ä ä n , jo k a oli julais- k isk o a p e n n it pois p o rv a rie n jo sa p im e eyieen. y te e n tu T o v e ri^ k u uiset ise t p .tn iin a u s ta v a t v e rto ja v vedä. ed ä. Ju o sta sen v e rra n m a tk a a P«™ ^ Jme j nostäÄ n tä y te lä is iin kassaholveihir.. käytäntöön Venäjän suunnat K I seat suuret pankit ilmettävät pankkifirmat, ovat likeisesti vh da S em m o in en m e n e tte ly k ah d en n ella- ®t t e ‘v a t P°h ,8 ,t ’»eitä kiin n i. . , • K yläm m e k a m a s a k s a t n ä in ä naivina tomia luonnonrikkauksia. Mutta järjestelmällisesti liikkeistään (listyneet ja jatkaneet kontrol tätä tavaratuotantoa ei jatketa k y m m e n e n n e llä v u o sisa d a lla , jo ta te. H eid än a u to n s a jä i k u ite n k in p o lii d o sta kuin koulu ei tä n ä v u o n n a n ä y K yiäm m e k a m a s a k s a t n ä in ä päivinä linsa laajentamista kunnes niill: a k k u n o ille e n toin»2n tä alk av u n . N ä h tä v ä s ti " F a rm a ri" ci la itte le v a tk in ympäri mailniaa. Viime vuonna oli H e rra P re s id e n tti, ja te id ä n halli- sin liu o staa n . — T iin a n T a a v e tti 118 johtokunnan jäsentä 34 s’e^ä siksi, että niitä voitoilla k u m m a llise m p ia paukkuja ole o sa sto n jä s e n , ta i a in a k a a n ei ole to is ta a n ilniotti tiuarantv Trust Compa tu k se n n e k ä y tä tte ty ö lä isiä v a s ta a n tämän yhtymän ulkopuolella ole- ’pyytäisi kapitalistien hyödyksi, ja p rä tin ö itä , jo ita a itte varsinkin p itä n y t ta p a n a a n k u lk e a k o k o u k sissa , ny N ew V ork Titnes-lehdessä, vissa pankeissa, joiden yhteiset vaan siksi, että Venäjällä olevat on m itä ra u k k a m a is in ta p a , jo n k a k oska noin s o k e a s ti isk ee. Voin n y t p o ik a se t a h n a in a ta rk a s te le v a t. K«< etta silla on konttori 'Lontoossa rikkaudet m u u t s iv is ty s k a n s a t o v a t jo a ik o ja ovat $2,979,000.000 ; 30 ihmisolentoa saisivat Kalama, Wash. tä s s ä m a in ita , e t t ä k a ik k i m e rk it viit- v a a ti o v a tk in p o ik a s e t jo edeltäpäin ja Pariisissa, jotka atnerikalai- johtokunnan jäsentä 10 vakuu- kaiken sen mitä ne elääkseen tar h y ljä n n e e t. Me tied äm m e valkohal- Osaston viime kokouksessa kesäk. ta ä v a t s iih e n s u u n ta a n e tt ä se tä n ä tre e n a n n e e t its e ä ä n ju h la n varalta, sella rahalla t e k e v ä t pankkiliiket- tusyhtiössä, joiden yhteiset varat vit-sevat ja haluavat. Siksi tuc- litu k s e n n o tu rv is sa , sen a s e s te tu n 17 p. v a littiin o sa sto lle uu si v irk a k o vuonna ja ä k iiv a lk a m a tta ja sy y n ä z»ii- k o sk a n y t jo ilta s in ku u lu u väjisfa t.i ympäri Europa». Lontoon j;» ovat $2>3.000.000; 105 johto-' huitoa harjotetaan tarkotuksell i p y ssy liu rtta la u m a n (n.s. s u o je lu s k u n n eisto , p a itsi jä s e n k irju ria ei vielä hen ei ole k o m ite a n v e ltto u s, v a a n ' 8e,,H ,n«n v o ih k in a, e ttä luulee toi Pariisin pankeilla on alapankki nan» sisä llisso d a n aikani^ ja se n j ä l sa a tu . O rk a n is e e ra a ja k s i M att L ahko, i o p e tta ja p u la . O p e tta ja p u la ei ta a s e n ! B,naan o ,,>van ilm isodan kunnan jäsentä 32 kuletusliike-1 Tarant. a a Ja korjata työväen T yöläis Bnisselissa ja Liver ¡Mailissa. Yh firmassa, joiden yhteiset pääomat n,as.soicn <»1‘,suhteita, k e e n m u rh a n n e e n s u o ra s ta a n k y m p ö y tä k irju rik s i A te P a k k a la , raha»- ole m ik ä ä n ih m e te ltä v ä a s ia n äin v a n h e m p a in p itä is i v aan m ohdolli tiöllä on välitön pankkiliikc ovat $11.784,000.000 : 63 johto- Nämä tuotannon tarkotuspe- m e n iä tu h a n s ia Suom en ty ö lä is iä s a k to n h o ita ja k s i J a c o b T u isk u , k irja ili- i p ien e llä se u d u lla kuin on tä m ä mei- sini m an p a ljo n r a jo tla a lapsiltaan myöskin Italiassa, Espanjassa ja kunnan jäsentä 24 tuotanto- ia ! r’ssa ilmenevät peruseroavaisuu- s a la iste n p istim ien tu rv is s a ja avulla. stiu sa sia m ie h e k si N ick Long, k irje e n I dän W oodland. S a m a lla is ia vaikeuk- tu o ta r a k e ttie n o sto a ja la itta a niil Skandinavian maissa. Samalla kauppavhtiössä, joiden pääomat aiheuttavat työvoiman han- T e o le tte v e ro n h im o an n e ja koston v a ih ta ja k s i A te P a k k a la ja M a it j siä ilm en ee m o n esti iso m m illa k in lä ra h o ijla la p s ille n sa lu e tta v a k si työ yhdysvaltalaisella finanssi vhtv- ovat «.339,<MO.O0O; 25 johtokun- k innassa eroavai- h a lu a n n e ty y d y ttä ä k s e n n e s u lk e n e e t L akko, T o v e ritta re ile k irje e n v a ih ta - p a ik k a k u n n illa . T oivon, että. koe- v äen k irja llis u u tta , s illä m eidän vel niällä On välitön yhteys johta nan jäsentä 12 yleisessä laitok- suuksia. perinpohjaisia Kapitalistisessa mail- ty rm ä ä n vuosiksi m eid än työläisve!- ja k si M rs. S au v o ta ja Mrs. L ln d e r, | tam m e s a a d a k se e m m e tä m ä n pulan v o llisu u te m m e v a n h e m p in a on Job vien pankkien kanssa Argenti- sessa. joiden ¡»aaoniat ovat massa» jossa tuotantoa harjote- jiäm m e, jo tk a ta is te liv a t a in o a s ta a n tilie n ta r k a s ta jik s i M att Irakko, M rs. j v o ite tu k si, e ttä s a a ta is iin Ja p se t op- la a tu le v a su k upolvi o m an a a tte e n nassa. Uruguayn»», Chilessä ja $2.150.000.000. j taan voittojen luomiseksi kapi- oikeuksiensa p u o lesta. S ie llä te o- T u isk u ja C has. L in d er. P ä ä te ttiin p iin aan lu o k k a ta is te lu n a a k k o sia , u ra lle . — K riiv ari. Brasiliassa. Sillä on erikoisedus- le tte h e itä k id u tta n e e t, k u o lia a k si o s ta a yk si $10 jä se n y y s P a c ific De j L u u lisi, e ttä jo k a in e n , jo lla on lap sia, Näin siis koko yhteiskunta- teisteille, hallitsevat voitot ylin- taja Buenos Airesissa. Yhtey- taloudellisen elämän kontrolli na kaiken. Kun kapitalistit las- n ä lk iin n y ttä n e e t. Ei a in o a s ta a n m ie v e io p m e n t S o c ie ty stä e n tis te n li-j o s o tta is i tä lle a s ia lle e n e m m ä n huo- tensä kautta Amerikan kauppa- joutuu finanssikapitalismin fcehi- kevät, että tuotanto ei ole voit- hiä. v aan y h tä hyvin n a is ia ja ]ap- saksi, Teatterillinen tulkinta I m iota kuin tä h ä n a sti. pankin kanssa .se hallitsee pank- tyksen kautta yksiin kasiin ja ne toa tu°ttava niille itselleen, ku- sia k in te o le tte s u rm a n n e e t ja lo p u il-, T a v a ta a n »itä s itte n k in . T ä ssä , K o u lu k ä rry k ö B u tte H iilille? Se kiliiketta Perussa, pohjois-'Brasi- sosialistipuolueesta turvautuvat kaikkiin niihin vai-! teP on asianlaita parhaillaan, jol- ta r iis tä n e e t k aik k i o ik eu d e t, jo tk a jo k u viikko ta k a p e rin kun ta a lla oji , n ä y ttä ä n y k y ä ä n o lev an a in o a roah liassa, Columbiassa, Equadori*- tiollisiin voimakeinoihin, mitä ^°’n tuotteitten myyntimarkkinat heille ih m isin ä k u u lu v at. T e id ä n h a l o sa sto n k o k o u k se ssa k y sym ys, jo sk o | dollisu u s, jo s m ie lii sa a d a la p s e t K un n ä y te lm ä n k ir jo tta ja , varsi» sa, Venezuelassa, Nicaraguassa. päaotna riiston karjistyttamiaeksi iuottosuhteitten rappiolle joudut- litu k ee n . n e on r a h a s ta n u t p y ssy h u rtta - a le tta is iin p itä m ä ä n s u n n u n ta ik o u lu a , j k a u p u n k iin k o uluun, sillä e rä s oiko- Hondurasissa, Guatemalassa ja ja sen alituisesti laajentamiseksi tua ovat kehnot, vähennetään ja rje s to a . s u o je lu s k u n ta a , jo k a on i k äv i h yvin sie v ä sti (k u te n se tä ä llä ! tie . jo k a k u lk ee y k s ity ise n m aa n l i kin p o rv a rillin e n , ta h to o s a a d a esi muissa Keski- ja Etela-Amerikan tarvitsee. ty k s e n s ä v a ik u tu k s e lla a n m u k a a n i tuotantoa m ja työläiset erotetaan i h a rjo v ä k iv a lta a ja te r r o ria ' ‘ v a r p ------ a a s s a ------ A m e . rik « a ssa uur.,u o n k in loxuuD ta v a llis - -i ■ v itse . ju jo ia ta l la a p p s a e n t ovav ovat m m o o n n ia ta v v u u o o n tta :.- -i * i • •«« . tta ... n u t a te m p a a v a k si. v a ru s ta a h ä n «en par- maissa. Samalla tavalla hallit ty ö s tä . M i t ä s i i t ä työläisille on r a u h a l li s e n ih m iste n k e sk u u d e ssa . ( ta». O sa sto v a litsi yh d en h e n k ilö n k ä y ttä n e e t ta v a te s s a a n r a n ta tie llä see mainittu finanssiyhtyma Cu- h a im m illa m ieli juoh te illä ä n , välittä se u ra n ......... „ K a ik k e a t ä t ä m e n e tte ly ä v a s ta a n n e k y sy m ä ä n tä k ä lä is tä k o u la h n o n e tU j k u lk e v a a k ä rry ä , on n y t s u le ttu oi- Ttnrt-n-jmeiru-« j v . . .seurauksena ci oteta huomioon. bassa. Hawaijissa ja yleensä TYÖ I I ÖMYY I IÄ JA TYÖ- rvöttömyvdcn tuomaa hätää, m ä ttä s iitä so p e u tu u k o e s ity s todelli p ro te s te e ra a m m e ja jy r k ä s ti v aad im (jo k a seiso o k e s ä t a iv a n jo u tila a n a ! S kein s in e tillä , jo ssa se iso o : “ N O TIC E Lansi-Indian saarilla. Rahatrus- se e n e lä m ä ä n , onko se totuudenm u- me: VOIMAN PUUTETTA • ' naikaa, lasten ja naisten kärsi- ko u lu n p ito a v a rte n su o m a la isille l a p - , B u tte H illilä iste n o lisi o te tta v a tä m ä i k ain en tm imutorvet ulottuvat brittiläi tnvksiä niitä eivät työnanta T e id ä n h e ti ry h ty m ä ä n to im e n sCle. e ttä he v o isiv a t e d e s k irje e n a s ia a jo is s a huom ioon A sian tä rk e y -j S a m aa ta k tiik k a a k ä y ttä ä W S seen Indiaan, Uuteen Seelantiin. Kun työttömyys tässä maassa jat milloinkaan ota laskuissaan piteisiin. e ttä k a ik k i p o l i i t t i s e t , v k i r j o t u ä id in k ie le l den kyllä tie d ä tte ja v o itte ¡v a n h e m m ille e n irio tta a äidink»»i®i don lrviia s e n m yös ' R eivo m u u ta m is s a R a iv a a ja a n kirjo Austraaliaan, Transvaaliin ja on jo niin pitkälle kehittynyt huomioon. Ne toimivat yksin v a n g it h e ti v a p a u te ta a n ja h e ille laä n p o is tu ttu a a n v a n h e m p a in sa luo- k o rja ta . Kap-kaupunkiin Etela-Afrikassa. ilmiö, etta työttömien armeijan . . . . ta m is s a a n a rtik k e le is s a , jo issa hän p a la u te ta a n tä y d e llis e t k a n s a la is ta, jo k a tä m ä n jä r je s te lm ä n a ik a n a t J ä s e n m a k s u t jä le s sä . K a u lin vi- p y rk ii te k e m ä ä n A m erik an Sosiaali« G. T. on yhdistynyt Asia Bank lukumäärää merkitessä jotkut omaan voittojen takia ja' siksi i . . ■»•• • a . (merkitsee niille kansa jotakin o ik eu d e t, ta a ta a n , puhe-, p a in o on a iv a n ta v a llis ta , ja o p p isiv a t e d e s | r a s to s ta ilm o ite ta a n , e ttä tä s s ä kauu- ing Corporation nimisen firman ► tilastotieteilijät käyttävät kym- vain silloin kun se on jonakin ja k o k o o n tu m isv a p a u s ja m y ö s jo ita k in a a k k o sia ih m isy y d en ra k e e - ■ tis s a Jäi 1S12 h e n k ilö ltä se h e n k l-v ero tip u o lu e e s ta se lla is e n jä rje stö n , “Jon kanssa kaukaisen idän rahamail- tnenta miljoonaa osottavaa lukua, tekijänä voiton tuottajana k a riv e is s ä v ain a in o a s ta a n voi val k in jtrje s ty m iso ik e u B seU aisltn ta ra ise e n , n iin m eid ä n ko u lu n Isän- p e rim ä ttä . M a k sa v ia oli k a ik k ia a n tio llin e n lu o k k a ta is te lu A m erikassa nian hallitsemiseksi. Siten se ,a kun tama samainen työttö- Mutta Venäjällä, missä tuote- järjestöihin kuin he Itse parhaak n ä t k ie ls iv ä t se lla is e n k o u lun. S e I Joku m ä ä rä yli v iid e n tu h a n n e n , o lla m a h d o llis ta ”. tekee liikettä Kiinassa. Mand- myys samassa suhteessa on le- taan kansan tarpeita silmällä pi- K lrjo tta ja n mie si k a tso v a t. i k ie lle ttiin v ie ra s k ie lis y y te n s ä ta k ia . N ä y ttä ä n iin k u in s a llim u s o lisi m ää- le s tä on ik ä ä n k u in k iire e s s ä pujahta shuriassa, Etelä-Siperiassa ja y- jumassa kaikkiin toisiin kapiu-itäen, vallitsevat kansan tarpeet ,?allitukäenne heti ^ h d y i Matta koulua pidetään kumminkin rännyt, että se kolehteerauspalkkio n u t tä m ä n m a a n lu o k k a ta is te lu jä rje s leensä kaukaisessa idässä. Asia listisun maihin, on ero siimaan-1 kaiken yläpuolella. Mitä laaja- eT iia . tollB €nPite 3sUn n iin Joka s u n n u n ta i p e rh e a s u n n o is s a ja ! on o te tta v a h ie m a n lu je m m a s ta . N a i - ______ _________________ Banking Corporationilla on pää pistavä kun puhutaan V enäjästä kantoisempi in f v a se m m isto liik k e isiin ) “p a ljo t kantoisemni tuotanto tuntant« on, sitä pa siinä tapauksessa meidän täytyy ta v a ta a n e tt ä M ä k elä n a a p is e t l i i s - ! d en “ s lä k k ä n e n " k iin n i s a a m ise k s i j a tö a ih tte e llis ta ro sk a a , jo k a k iire e ssä hy- konttori .New Yorkissa ja haara — siellä näet ilmotetaan olevan remmin saatetaan kansan tarpei kääntyä koko mailman työjäis- kyy. P a h o itte le n v ain s itä e tte iv ä t on k u u lem m a ru v e ttu p ä te v iin toi- v ä k s y ttim tä y s ip a in o ise n a tavarana- konttoreita Shanghaissa. Pekin- puutetta työvoimasta. Eri uniot ta tyydyttää. Kouka kansa aina ten puoleen, sillä se an voima, k a ik k i v a n h e m m a t lä h e tä la p s ia a u m e n p ite is iia . gis*a. Tientsinissa. Harkowi&sa. ja teollisuuslaitokset ovat Venä tarvitsee elintarpeita elääkseen m ä ttä jo k a n y t ta p a h tu m a in kulun vä joka panee tyrannit vapisemaan k o u lu u n s a a m a a n s itä v ä h ä is tä ope Harbin issa ja Vladivostokissa jällä ilmottaneet hallitukselle ja ollakseen onnellisena, on tuo ottakaa huomioonne. Osaston ko rittö m ä s s ä v a lo ssa o so tta u tu u k in vä San Franciscossa, Calif., kesää. 15 tu s ta m itä n iin v ä h ä s s ä a ja s s a o p e t G. T. on virallisessa yhteydessä tarxitsevausa lisää työvoimaa; tanto aina käynnissä ja aina on p:na kous ¿»idetään haaliLa heinak. 3 p ä i r in s ä p itä m ä tto m ä k s i." 1921. Liikkeenhoitajan Nurkka IVoorf/am/, r ► t a j a t k e rk iä v ä t tö itte n s ä v ä lis s ä a n vä kello yhden aikana AM Kaikkien Jä Reivo ei tietenkään sano sanaa-
