Perjantaina, Heinäkuun 1 p.— Friday,
l»t.
No- 153
TOVERI
myöskin Japanin johtavien pank niinpä esim. rautatieläisten jär työvoimalla kysyntää. Sellaiset I. O. P e u ra la , F re d N o u sia in e n ,
(T H E CO M RAD E)
kien kanssa.
jestö tarvitsee ensi hätään kym seikat kuin markkinat, ja voitot
p u h e e n jo h ta ja .
k irju ri.
Tka • r®*a • (
Finnish worker« _
Suurien kansainvälisen kapita- menen tuhatta ammattitaitoista ovat tuntemattomia yhteiskun
* o Woalora State«. The only Finaiak
riistokoneistojen seassa ¡ja ammattitaidotonta työläistä; nassa. jossa tuotantoa harjote- S a m a ssa k a n s a n k o k o u k s e s s a te h tiin
Dady h t k Veet. PaUtaked Daily. lismin
muiden muassa, ehkä, maakuntien maanviljelysdepart taan kansan tarpeita silmällä pi m y ö sk in m .m . s e u ra a v a p ä ä tö s :
.f e ^day, ■* A »tori*, Oregon, esiintyy
sijalla, National mentti viisikymmentä tuhatta; täen.
ky *“• Western Workmen*« Publishing tärkeimmällä
P y k . 5. E h d o te ttiin , e t t ä r u v e ta a n
Canadalaisen toverilehden Vapauden juhannusjulk-usu
City Bank New Yorkissa, jonka kaupunkikuntain työväenjärjes
a g ite e r a a m a a n s u o m a la is te n k e s k u u “VAPAUDEN SOIHTU III” on saapunut Toverin’Ä
Työläisten
tulisi
tämän
vuok
perustus laskettiin jo v. 1812 ja töt kymmenen tuhatta j. n. e. si tietää, etä nykyinen työttö d e s sa siih e n s u u n ta a n , e tt ä k a ik illa ,
Office Seeentk end Commercial St.,
jonka
rikkaudeksi 1919 laskettiin kautta linjan. Tässä, samaten myys on välttämätön osa tuotan jo illa on r a h a a ta lle te ttu n a S u o m e n rnn.
Monipuolinen kaunokirjallinen, runollinen ja kuvi
Opposite Poet Office.
$1,039,418,324.
Tämä pankki, kuin kaikissa muissakin suhteis
p
a
n
k
e
is
s
a
,
o
tta
is
iv
a
t
r
a
h
a
n
s
a
n
iis
tä
tettu sisältö. Kirjotuksia ja suomennoksia on H. Puroin
jota harjotetaan kapita
Poet Office Addre««:
jonka omaisuudet ja voitot li sa eroaa Neuvosto-Venäjä kai nosta,
p ois.
E h d o tu s h y v ä k s y ttiin .
V a lit J. W. Slup’ilta, Maria Koivulta, Onni Saarelta, Aili Kanna«’
listien
voittojen
vuoksi,
se
on
TO VE R I, Bos 99, Astoria, Ora.
sääntyvät tuhansissa prosenteis kista kapitalistisista maista. Työ
osa kapitalismista, kun tiin 4-henkinen k o m ite a v a lm is ta m a a n tolta, kuin myöskin mailman kuuluilta venäläisiltä kirjaili
sa vuosittain, sulattaa yhteen mi läisille on tärkeätä tietää, miksi oleellinen
a s ia a j a s a a tta m a a n alu lle. T oim een
E D IT O R IA L STAFF
tä erilaisimpia liikelaitoksia ja asiat ovat näin, sillä työttömyys- taasen ainainen työvoiman ky tu jl v a littu a : L ind, T o ffe ri, P e u ra la joilta Maxim Gorjkilta ja Anton Tsehovvilta. Runoja on
syntä, kuten tosiseikkojen perus
Sulo Syvenen, Alex Sevo, A. N. Kos* teollisuuskorporatsioneja, on A-
kysymys alkaa niille jg todella teella työläisten ja talonpoikain j a Jo h n so n .
Aku Päiviöltä ja E. Rautiaiselta. Hinta on 35 senttiä
kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef. merikan multimiljoneerien varsi kin olla tärkeä elinkysymys.
Tilataan osotteella: Toverin konttori, Box 99, A’storia Ore
Venäjällä, on oleellinen osa kan-
nainen finanssiaalinen yhdistys
Kapitalistit selittävät, että ny san tarpeitten tyydyttämiseksi
Pkone» Office 363, Editorial Dep’t 632
■»
»
»»» .
ja on sillä koko mailman fi kyinen hirveä työttömyys on
ta m a a n . K oulu on a iv a n vapaa, tar- s e n te n ja s ik s i aik o v ien on välttä
käynnissä
pidettävästä
tuotan-
Aberdeen,
W ÜSn.
Entered m second-cla«« mail matter nanssipolitiikassa määräävä osa. “luonnollinen ” seuraus sodasta.
'
v
its e e v a in a a p is e n o staa.
nosta.
—
-
The
Industrial
Union
m ä ttä s a a v u tta v a , n iin sanoo
JcJy IB. 1912, at Ike Poet Office at länsimainen National City Ban-
Ne pyrkivät osottamaan, että so News.
K a u p u n k ia y r ite tä ä n ta a s p u h d ista a
U usia fa r m a r e lta k in on tä n n e s a a
Aetoria, Oregon, aader the Act of
Taurus.
p a lh e id en p e sistä .
N iin k u in m u iste p u n u t, n im ittä in M r. H olm i uuden
Marek 3, 1679.
________________ kin ulkomainen osasto perustet-1 dan aikana tarvittu suuri tuot-
tiin vasta v. 1914 Buenos A i teitten kysyntä on nyt päätty
ta a n , viim e ta lv e n a alk o i tä ä llä liike, i e m ä n tä n s ä k a n ssa . H e tu liv a t tä n n o
resiin, mutta 1919 vuoden lopul nyt ja että sama oli ilmiö Es HENKISET TYÖLÄISET jo
a- J jo a ik a is e m m in o s ta m a lle e n 40 eek-
Kent, Wash..
Yhdysvaltain finanssi- la oli sillä jo 74 osastoa ulko panjalais- Atmerikalaisen ja sisäl TYÖN TASAVALLASSA la is n k e a t e a tu lk p u ä u ä n s p s a ä n , ijo ta in rk a o itu o liv k s a e t n a suom
o lle n i k e rin m a a tila lle , johon h e a lk a v a t ra-
mailla, joista suuri enemmistö lissodan jälkeen. Edelleen ne
T ä ä ltä K itu la s ta ja P u u tte e n kul
Tanskan kommunistinen puo s a a d a k a ik k ie n to is k ie lis te n k an n a- l k a n ta m a a n u u tta talo a. J a k ä y tiin p ä
kapitalismin poli
perustettiin mainitun vuoden ai- selostavat, että sota raajarikko- lue piti äskettäin kokouksen, tu s h om m alle, jo p a p y r ittiin lo p e tta * s itä k e säk . 21 p. M a lja tu tu s te le m a s - m alta o ltiin ju h a n n u s ta viettäm ässä
an,aóioCí at n es,m- Peruste«»« Í Utti Europan siinä määrin, että jossa myöskin norjalainen puo m aa n u h k a p e li ja v iin an m y y n ti kau- sa u u sia tu lo k k a ita . T e rv e tu lo a v a a n ! F ra n c e L akolla. S in n e oliv at farnn-
tiikkaa
r - haarapankkia. Silla | se ei pysty ostamaan tuotteita, luetoveri prof. Edvard Bull esi p u n g ista m m e . Y rity s k u ite n k in m e-j O lihan m eillä k e n ttä ju h la k ln k e säk . r it p e ra n n e e t sie v ä n p u isto n juhla
is u u tta v a rte n , jo s s a s itte n saa-
on haarakonttoreita Argentinas- Ne järkeilevät, että kaikki tämä telmöi. Esitelmän jälkeen syn ni m y tty y n k a n n a tu k s e n p u u tte e n täh- 19 p„ m u tta se oli v ain se lla in e n pät- tila
♦«»„ KVx a s
.
.
sa, Brasiliassa, Belgiassa. -Chi on saattanut tuotannon seisaus- tyi vilkas keskustelu m.m. kom den ja p a ik a llin e n p o rv a rile h ti sa n o i i s ä y sju h la , jo lla is e k s i se oli m ein a t-
'
am m e eväitä
Amerikan teollisuuden kehittä lessä,
Columbiassa, Italiassa, tilaan ja että siitä sitäkin ’’luon munismin suhteesta kristinus se n o lleen v ain p u n a is te n i.w .w :läis- tu k in . O h jelm an e s ittä m in e n jä ä t a i l ä n a u ttia k e sä n ih a n u u d e sta . Far
minen on alettu europalaisten si- Porto Ricossa,
Venäjällä, .Sipe nollisempana" seurauksena on ko »on ja «Neuvosto-Venäjän hen te n h o m m aa, a n ta e n y m m ä rtä ä , e tte i j la is is s a ju h lis s a ta v a llis e s ti s iv u a s ia t m a re illa tä ä llä ei o lek a a n p aljo a ai
jottajien rahoilla.
Seikkailijat riassa, Espanjassa,
Trinidadissa, työttömyys, sekä olettavat, että kisistä työläisistä ja taiteilijois v irk a k u n ta ole m itä ä n s iiv o tto m u u tta . «i j a sik si toivon, e tt ä h e in ä ty ö n lo- k a a ju h lim ise e n , s iijä le ip ä h u o le t ah
ovat tyhjentäneet tuhansien pik l ruguayssa
ja
Venezuelassa.
Kommunismin
asemasta h u o m an n u t, v a a n te k e v ä t p u n a is e t p o ttu a tä n n e s a a ta is iin o ik ein isom - d is ta v a t s iin ä m ä ä rä s s ä , e ttä täytyy
ku« »mistä j ien taskut ” vanhassa Nätit »nai City Bank tekee ulko työläisten tulee tyytyä tähän se ta.
litykseen.
kristinuskoon piti Bull pienen k a ik e n la is ia a ih e e tto m ia s y y tö k s iä m a t ju h la t, k o sk a ei n iis tä o s a sto je n o lla p ä iv ä t p ä ä stä ä n a h k e ra s ti työssä.
mailtnassa ja suuret rahapoha- maista
liikettä
International
tat ovat \merikasta saalistaneet Banking Corporationin kautta.! . U i " '“ -,Y C" ^ ä !?>'ö?ki.n « '¥ esitelmän, jossa hän osotti, että s a a d a k s e e n “ tru p e llia " a ik a a n . N yt v ä lis is tä k e s ä ju h lis ta ole k u u lu n u t J u h la m a tk a lla saim m e kuulla k aunis
riistoa Itt ei ta. V. 1910 oli Yhdy»- •ka perustettiin v 1902 ja joka so, an Ja,k' lsta a,kaa„ 1? kul' ellei uskonto asetu kommunis k u u lo sta a k u m m in k in olev an to is e n m itä ä n . T u lk a a o sa sto n k o k o u k siin t a s o itto a E m il H e n d rick so n in ta
ssa , jo k a ila h d u tti van h an k in m iel
vallt »issa ulkomaisia sijotuksia tuli N. C. B:n
3 3 o- tenkaan siellä ei ole tyottomyyt- mia vastaan, ei sen tielle tieten lain e n ä ä n i k e llo ssa, e ik ä k u m m a k e s k u ste le m a a n a s io is ta . — J K u sta a. lo
tä.
varsinaiseksi
$>>,?00,(XX).000, josta oli puolet saksi V. 1915. I. B. C:Ila on i tä, vaan päinvastoin siellä tarvi- kään aseteta esteitä -kominunis- kaan , s ijlä n y t om a k o ira p u ree.
N iin s a n o ttu v apauden ju h la on
englantilaisten tekemiä.
taan työläisiä entistäkin cnem- tisessakaan yhteiskunnassa. Mi K a u p u n k im m e y lh äisö n n a is e t n ä e t
vanhentuneiden tilastojen mu- J man
ta
a
s o v en e d e ssä .
S itä k in olemm»
Miksi
mailman
Mutta nyttemmin, Yhdysval Lr-it,-. 7« U n o r n „ « » b i /
-• . . .
. 11»<*««. m
iK s i e eivät
iv a r m
a i i m a n o olo-
i o - tä tulee neuvostohallituksen kan v iim e v iik o lla v a ltu u s to n k o k o u k se s
Wash.
Y * *?°tCttUna I suhteet,
jotka kapitalistisissa taan henkisiin työläisiin ja tai sa v a a tiv a t k a u p u n g in p u h d is ta m is ta
p ä ä ttä n e e t v ie ttä ä y h d e ssä .
Kaikki
tain “suuruuden aikana”, rooli v m i r f m n i X
m u k aan .
alkaa muuttua.
Yhdysvaltain ovat Amerikan pankit perusta-
E sipuhe. U u tise e ra a m in e n p a ik k a
« ava«tyottomyytta, teilijoihin nähden, selitti Bull. p a h e id e n p e sistä , jo ita h e id ä n tie to
kapitalistien ulkomaille tekemis neet huomattavasti haarakontto- ?•*' ':a'k«.‘“ka''taa.n «mankalta.- että tällä hetkellä vallitsee hyvä je n s a m u k a a n k u u lu u o lev an r u n k u n n a lta m m e T o v eriin on o llu t koko P ia n a lk a a h e in ä n te k o . Silloin saa
f a r m a r it ta a s e n e u k k o in e e n haa.
tä sidotuksista kertoo ‘Nearing
n. -.- .
- i
i ' s,a venäjään nähden? Ilme:- suhde henkisten työläisten ja s a a s ti k a u p u n g in liik e k e sk u k se ssa . la illa la im e a a jo p ite m m ä n a ik a a , v r iä a t hiki
h a tu s s a ^vähän aik a a .
u ,t 1 Z m
n
ses,i eivät kapitalistien selostuk- neuvostohallituksen välillä. Alus K esäk. 26 p. p itiv ä t n ä m ä s a m a t pa- jo h tu e n p ä ä a s ia llis e s ti p a ik k a k u n n a l
kirjassaan "The .American Em nax
Miropalle
nousevat
tuonne
Mr. S u n d q v ist on v iety mielenvi
pire" m m. seuraavia esimerkke 10 biljoonaan dollariin, niin luon set työttömyyden syistä ulotu sa ei se ollut niin hyvä, koska re m p io sa is e t e m ä n n ä t o ik ein kokouk- ■ ]am m e v a llits e v a s ta e p ä m ä ä rä is e s tä
k
a
is te n p a ra n to la a n .
T u sk in p a hän
kylliksi syvälle itse asian Yti osa intelligensseistä asettui vas sen. jo s s a o liv a t p ä ä ttä n e e t a lk a a ! tila n te e s ta . T o v e rit o v a t taloudelli-
jä :.
nollisesti
Amerikan
finanssikapi-
k
a
u
a
n
s
ie
llä
e
lä
ä
,
sillä
h ä n e n sai
tustamaan uutta hallitusmuotoa, to im im a a n o ik ein ja tk u v a s ti pahei- s is ta s y is tä o lle e t p a k o ite ttu ja e lä
Yksi tyypillinen liikeyhtymä talismi tulee mailman rahamark meen.
ra
u
te
n
s
a
kuuluu
o
lev
an
kovin
vaa
tässä suhteessa on Betlehem kinoilla yhä enemmän merkitse-
Syynä siihen, että kapitalisti i m i t t ä nyttemmin on asianlaita i den p e sie n p o ista m is e k s i. A lu ssa jm ä ä n e n e m m ä n ta i v ä h e m m ä n , niin-
Steel korporatsioni. Se on jär maan.
sessa ma il massa työttömien ar- toinen. Taiteilijoille on neu m a in its e m a n i le h ti k e rto e s s a a n tuos- j k u in s a n o ta a n , k u lk u rin e lä m ä ä jon-' r a llis ta la a tu a . Ik äv ä ta p a u s hänelle
ja p e rh e e lle e n .
H ä n e llä on kaunis
jestetty ennen kaikkea ulkomais
Suuret amerikalaiset pankit o- i S e k . ? " kat5/ a" Ut Ptlottava" vostohallitus Venäjällä antanut ta n a is te n k o k o u k s e sta tie tä ä , e ttä i ka lu o n n o llise n a s e u ra u k s e n a on m ui- k o ti, vaim o ja a ik u is ia lap sia , joista
ten rikkauksien ja työväen riis vat johtaneet liike-elämän nope- ,\U” r k , 1 -
V
Pa,nvas- suuria ja mahtavia tehtäviä ja n o ita p a h e id e n p e s iä on ta v a tto m a n ; den a s ia in a iv a n p u u tte e llin e n har- m u u ta m a t o v a t jo n a im isissa .
heidän asemansa on nykyään hy palion. S anoopa o lev an s e lla is ia ra s tu s . T ä m än la m a a n n u k s e n k o rja a
tämiseksi. Sillä tm verrattain asti kontrollinsa alaiseksi rahal- Ven^äil
h”? T
Ik äv ä on ty ö jä ise n k o htalo.
Hä
vahan liikelaitoksia tässä maas lisesti sen kautu. että kilpaile- m J ? 1 la °"
p a ik k o ja , jo is s a on ju lk is e s ti m y y ty m ise k si on o sa sto m m e ta a s e n ry h ty
a k,,mP'k'In vä.
nen
tä
y
ty
y
koko
e
lä
m
ä
n
s
ä
ra
a
ta
a
ja
sa, mutta se kontrolleeraa suuria vien liikkeiden osakkeet ostetaan! ' ’’’ V '™ " er' lal<'1 a Pen.Ste.l- “Arbejdet” lausuu, että kokous v iin a a s iitä lä h tie n k u in k ie lto la k i n y t p ä te v iin to im e n p ite is iin ja toi-
e
lä
ttä
ä
la
is
k
a
n
a
rö
tk
ö
tte
le
v
iä
ihra
omaisuuksia Santiagon, Nipe- "rahjttrustille" tai muuten liike- ¡,¿¡¡2.«s
tuotannan paa- osotti, että Tanskan työväen a s tu i voim aan. E d e lle e n le h ti tie tä ä , vom nie e ttä ne o v a t tu lo k sia tu o tta- v a tso ja , jo tk a p o rs a s te le v a t meidän
luokka tällä hetkellä ymmärtää e ttä s a m a n lu o k an m ie h e t a ik o v a t vat.
lahden seuduilla ja koko pohjois ’Menettelytavoilla saatetaan kil-' ,
h ik em m e ja v a iv a n n ä k ö m m e kustan-
kommunismia
ja on suotuisampi p itä ä y h te is e n k o k o u k se n m a in ittu je n
rannalla t uhassa, suuria rauta- pailijat kykenemättömiksi toimi-' -Mikä on kapitalistisen »tuo
U u tiae t jä ä n e e t v a illin a is ik s i. Täi- i „ u k se lla .
P ie n fa rm a rin v e ro t non-
alueita I obossa, Chilessä ja ko maan ja siten sulatetaan ne yh- i tann‘,n päämäärä? Teollisuut sille kuin aikaisemmin ja prof. e m ä n tie n k a n ssa . Ei tä s tä k ä ä n to u la a ja lla on p a ik k a k u n n a lla m m e s a t, se v a t e tte i ta h d o voida n iitä mi-
ko
laivaliikennettä rautaoorin teen "rahatrustin" kontrollin a- ! kiitokset
kapitalistien hal- Bullin käynti maassa on var h u sta ta r v its e su u ria toivoa, s illä t ä tu n u t ta p a h tu m ia , jo illa olisi o llu t h ie
kulettamiseksi sanotuista maista. laiseksi. Samoja henkilöitä kuu- ' 'V^sa- Ne jatkavat tuotantoa sik- masti hyvää agitatsioonia puolu m än jä r je s te lm ä n p u itte is s a ei voida m an la a ja k a n to is e m p i m e rk ity s ja jo - te n k ä ä n m a k sa a . N iitä v e ro ja on jos
m itä la jia . M u tta e ih ä n se m uuten
American Smelting ja Refin luu eri pankkien johtokuntiin,si’..etta
p a h e ita p o ista a , jo tk a se on s y n n y l i ka o lisiv a t ta r v in n e e t y k sity isk o h ta !- ; p iisa isik a a n h e rro ille , e lle iv ä t imisi
lisaa tuotteille enem- eelle.
ing Companyn 25 :stä liikelaitok hoitajiin ja virkakuntiin ja siten Iman arvoa kuin mitä kapitalistit
tä n y t, v a a n tä y ty y p o ista a koko jär- se m p ia s e lv ity k s iä n iid e n tie d o n a n to - k a ik k e a m in k ä su in k in i
sesta kolmas osa sijaitsee ulko johdon kautta ne tulevat aina1 niaksayat tuosta työstä työläisil-
jje s te lm ä n ja s itä s u in k a a n e iv ä t n u o je n lisä k si m itä n iis tä on T o v e ris s a I työläiailtä.. __ IL J o h n so n irti saava*.
Protesti Suomen Tasa h e rra s k a is e t halu a. Se liik e, jo k a j ollut. On k u ite n k in tu rh a a la h te ä
puolella Yhdysvaltojen.
likemmäksi toisiaan.
Suurien
^ämän vuoksi tuote kasit
n p e s ä t p o ista m a a n on v a n h o ja ta p a litu m ia p en k o m a a n , jo-
International Harvester Com pankkien johtajistoon kuuluu ' taa erikoisen ylimääräisen arvon
vallan Presidentille tu ty le ö v e äe p n u lu h o e k itte
an lu o k k aliik e , jo k a ha- ¡ ten em m e n u iis te je m e n n e isy y ttä .
pany on rakentanut liikkeensä teollisuusparooneita jokaiselta a- eli ’ voiton, jonka kapitalisti voi
ÄeJ Lodge, Mont.
v ittä ä k a p ita lis tis e n y h te is k u n n a n - ja
mailman laajuiseksi. Tällä yh laita, rautateiden omistajia, yleis saada itselleen vain myymällä
J u h a n n u s ju h lilta .
S e lla is e t to im it
P a ljo n oli s a k o te tta v ia . T ä llä vii
ja Eduskunnalle
sen m u k a n a h ä v iä v ä t p u h e itte n p e tiin K irj. Yhd. to im e s ta viim e s u n ko lla p id e ty is s ä k ä rjis s ä s a k o te ttlh
tiöllä on laaja ajanmukainen teh ten laitosten kontrolleeraajia, va- tuotteen.
Niinpä kapitalistit
n u n ta in a ik a n a ja voim m e san o a, e r it- j k a ik k ia a n
13 k a p a k o its ija a pirtun
daslaitos maataloudessa tarvitta kuutuslnkkeessä olevia kapitalis- nokkaavat työläisiä teollisuuslai- Me su o m a la ise t, jo tk a a su m m e S an sä tk in .
vien koneiden rakentamiseksi teja, sanalla sanoen kaikista ka-1 K’k8,insa tuottamaan tuotteita. F ra n c isc o n k a u p u n g issa , C a lifo rn ia n Auto jäi, mutta miehet pääsivät b iin o n n istu n e e sti. A nsio s iitä etu- j m y y n n istä , n iis iä o llen k ansalaisia
seitsemässä Yhdysvaltain kau pitalistisista ryhmistä ja niin ne joita he itse sitten myyvät saa v a ltio ssa , P o h jo is-A m erlk an Y hdys k a rk u u n . K esäk . 28 p ä iv ä n ilta n a > p ä ä s s ä la n k e a a P o rtla n d in W o rk e rs n e ljä h e n k e ä . J o e H a n n u la lle tuo
pungissa,
erilaisia alayhtiöitä sulattavat finanssikapitalismin a- dakseen itselleen voittoa. Ja v allo issa, k o k o o n tu n ee n a y h te ise e n noin k e llo 10 a jo is s a a jo i k a k si au C lubin jä s e n ille , jo tk a o liv a t sa a p u m ittiin 100 d o lla ria s a k k o a ja 6 kk.
raudan, teräksen ja kivihiilen laiseksi kaikki muut tuotanto- kun asiat ovat näin, pidetään k a n sa n k o k o u k se e n k e sä k u u n 16 p :n ä to a p e rä k k ä in n iin paljo n kuin v a a n n e e t tu o d en tu lle s s a a n k a ik e n henki- lin n a a , H ja lm a r K u m p u la sai 3M
tuottamiseksi ja jalostamiseksi, alat. la samaan aikaan tämän teolpsuuslaitoksia täydellä höy 1921, p ä ä tim m e y k sim ie lise sti pro- n iillä e te e n p ä in p ääsi. E tu m a ise s s a sen o h jelm a n p u h u ja s ta n ä y lö sk a p - d o lla ria ja 6 k k . v a n k ila a . M a tt Mä
sekä rautatiet näiden kulettami sulaantumisen katissa pankit ja rv^a käynnissä vain silloin kun te s te e r a ta s itä ra u k k a m a is ta ja e p ä a u to s s a oli lu u lta v a s ti v iin a k a u p p i- p a le e se e n sa a k k a . P u h u ja n a e s iin ty i k e lä ja W m . K a ljio 300 d o lla ria ja
seksi. mutta naiden lisäksi trus suuret rahalaitokset tekevät kes- i
tuotteilla on hyvä menek- in h im illistä m e n e tte ly ä v a s ta a n , jo ta a ita ja jä lk im ä is e s s ä oli p o liiseja. K orpi-Jussi. J u s s in p u h e e t y le e n sä 6 kk. k u m p a in e n k in . P o ik ia vähän
tilla on “haarakonttorinsa” seu- kenään kaikenlaisia sopimuksia
kauppamarkkinoilla. Toisin te id ä n v a lk o h a llitu k so n n e on h a rjo t- S a a v u ttu a a n D onavan m yllyn lauta- o liv a t m a ltillis ia ja a s ia llisia . V aik v e ro te ttiin , e ttä k u u rin s a kärsitty ään
raaviss.a ulkomaissa: Norrköping, erinäisten yrityksien onnistumi- panocn kapitalismin vallitessa ta n u t Suom en ty ö v ä e n lu o k k a a v a s ta rh a a n , o liv a t p o liis it p im e ä ssä eksy- k a k in h ä n e n p u h e e n sa jo h ta v a n a lan- s itä in n o k k a a m m in h ä ä rä is iv ä t tuot
Ruotsi; Kötipenhamina, l.-yjska; seksi, ulkomaan sidotuksien huol tuotannon tarkotuksena on tuot ta a n n. s. sisä llisso d a n a ik a n a ja no et jä ljiltä ja a ja n e e t a u to n s a jo- j k a n a o lik in I. W . W. liitto ohjelm l- ta v a s s a to im e ssa a n .
Kristiania, Norja; Pariisi ja tamiseksi ja siten muodostavat tajl taxaroita ja saada kapitalis- sen jälk e en . M itä v a k a v im m a sti m e honkin tie n p ä ä h ä n n iin , e ttä h e id ä n neen, niin k u ite n k in voi v e tä ä sel- j J u h a n n u s m en n ä liv a h ti n iin että
m a tk a a n s a . la isia k in jo h to p ä ä tö k s iä , e tt ä J u k k a tu s k in p a k a ik k i s iitä tie s iv ä t mitään
t roix. Ranska; Berlin ja Neuss, pankkien renkaita, jotka talon- tci,,e s’’ta voittoja.
v k sim ie jise sti lau su m m e jy rk ä n vas- tä y ty i ja lk a s in ja tk a a
Saksa: Hamilton. Canada; Zü dellisessa suhteessa hallitsevat, Mutta mitenkä on tämän asi- J a la u s e e n s itä r a a k a m a is ta m e n e tte E d e jlä a ja n u t a u to k ä ä n si a v a a m a tto oli a ik e is s a k a v u ta a id a lle k a ts o m a a n , e n n e n k u in J ä le s tä p äin . Täällä
rich. Sveitsi; Vieni, Itävalta; suunnattomia voimia ja jotka an laita Venljällä? Siellä työ lyä v a s ta a n , jo ta te, H e r ra P r e s i m alle k adulle, m u tta siin ä oli m a a e ttä m itk ä m e rk it ne o ik e a s ta a n a l A m e rik a s sa m e iltä k in H ä rm ä n kan
Luhertzv, Venäjä; Melbourne, yhdistyneinä taas tulevat kont- läiset omistavat teollisuuslaitok- d e n tti, h a llitu k s e n n e ja a s e s te tu n p e rä n iin p eh m eää, e ttä a u to upposi k a v a t n iin k u in p a ik k a n s a p itä ä tä s s ä s a la is ilta u n o h tu u k a ik k i kotim aiset
-Vustraalia: Lontoo, Englanti; rolleeraamaan koko kansakun- set. neuvostohallituksen johdon p y s s y h u rtta jo u k k o n n e a v u lla harju- a k s e le ita m y ö ten ja p y sä h ty i siih e n . J lu o k k a ta is te lu s s a . J u h ’ien ainoelli- ju h la t. M u tta s itä p a re m m in täällä
Neuvostohallitus ta tte m a a n n e jä r je s ty n y ttä ja vallan- A u to ssa oli kolm e m ie s tä ja he k a ik s e s ta tu lo s ta en ole o n n is tu n u t s a a p u h v a ta a n F o u rth of J u l y a näky
t hrist ( hurch, Cusi Seelanti, nau taloudellista elämää. Niinpä alaisuudessa.
Ol|\trustilla ja monilla muilla Morgan Co., First National pyrkii näitä teollisuuslaitoksia f k u m o u k se llista ty ö v ä e n lu o k k a a vas- ki lä k s iv ä t r a s k a ita k ä s ila u k k u ja m aa n m itä ä n tieto o n i.
v ille k a ik k in e p a u k k u in e e n ja hum-
>iiiirilla yhtiöillä on huomattava Bank. National City Bank, Bank-: laajentamaan ja parantamaan, jtiUin- tö rk e ä llä tav a lla piinaten heitä k a n ta e n ju o k se m a a n p im e y te e n . Po-1 S elv ity s. Jo k u “ F a r m a r i” tä ä ltä p u u k in ee n . S iin ä h ä n s itä ta a s ua
määrä liike- ja pankkilaitoksia ers Trust Co. ja Guaranty Trust i Syynä tähän on se, että neuvos-! h e lv e tillis is s ä
v a n k ¡k o m e ro issan n e . liis itk in e n n ä ttiv ä t s a m a lla h e tk e llä h y ö k k ä ä
k a ik e n la is e lle
roskalle
s u n n u n ta ik o u lu -k o m ite a n tila is u u tta
ulkomailla.
Co., kaikki Amerikan suurimmat I tohallitus haluaa kehittää ja saa- ta v a ’la jo lle ei V e n ä jän ts a a r in a i a u to n luo, m u tta m ie h e t k e rk e s iv ä t kim p p u u n k irje e s s ä ä n , jo k a oli julais- k isk o a p e n n it pois p o rv a rie n jo sa
p im e eyieen.
y te e n tu T o v e ri^
k u uiset
ise t
p .tn
iin a u s ta v a t
v e rto ja v vedä.
ed ä. Ju o sta sen v e rra n m a tk a a P«™
^ Jme
j nostäÄ n tä y te lä is iin kassaholveihir..
käytäntöön Venäjän suunnat K
I seat suuret pankit ilmettävät pankkifirmat, ovat likeisesti vh da
S
em
m
o
in
en
m
e
n
e
tte
ly
k
ah
d
en
n
ella-
®t
t
e
‘v
a
t
P°h
,8
,t
’»eitä
kiin
n
i.
.
,
•
K yläm m e k a m a s a k s a t n ä in ä naivina
tomia luonnonrikkauksia. Mutta
järjestelmällisesti
liikkeistään (listyneet ja jatkaneet kontrol tätä tavaratuotantoa ei jatketa k y m m e n e n n e llä v u o sisa d a lla , jo ta te. H eid än a u to n s a jä i k u ite n k in p o lii d o sta kuin koulu ei tä n ä v u o n n a n ä y K yiäm m e k a m a s a k s a t n ä in ä päivinä
linsa laajentamista kunnes niill:
a k k u n o ille e n
toin»2n
tä alk av u n . N ä h tä v ä s ti " F a rm a ri" ci la itte le v a tk in
ympäri mailniaa. Viime vuonna oli
H e rra P re s id e n tti, ja te id ä n halli- sin liu o staa n . — T iin a n T a a v e tti
118
johtokunnan
jäsentä
34
s’e^ä
siksi,
että
niitä
voitoilla
k u m m a llise m p ia
paukkuja
ole o sa sto n jä s e n , ta i a in a k a a n ei ole to is ta a n
ilniotti tiuarantv Trust Compa
tu k se n n e k ä y tä tte ty ö lä isiä v a s ta a n
tämän
yhtymän
ulkopuolella
ole-
’pyytäisi
kapitalistien
hyödyksi,
ja
p
rä
tin
ö
itä
,
jo
ita
a
itte
varsinkin
p itä n y t ta p a n a a n k u lk e a k o k o u k sissa ,
ny
N ew
V ork
Titnes-lehdessä, vissa pankeissa, joiden yhteiset vaan siksi, että Venäjällä olevat on m itä ra u k k a m a is in ta p a , jo n k a
k oska noin s o k e a s ti isk ee. Voin n y t p o ik a se t a h n a in a ta rk a s te le v a t. K«<
etta silla on konttori 'Lontoossa rikkaudet
m u u t s iv is ty s k a n s a t o v a t jo a ik o ja
ovat
$2,979,000.000
;
30
ihmisolentoa
saisivat
Kalama,
Wash.
tä s s ä m a in ita , e t t ä k a ik k i m e rk it viit- v a a ti o v a tk in p o ik a s e t jo edeltäpäin
ja Pariisissa, jotka atnerikalai- johtokunnan jäsentä 10 vakuu- kaiken sen mitä ne elääkseen tar h y ljä n n e e t. Me tied äm m e valkohal-
Osaston viime kokouksessa kesäk. ta ä v a t s iih e n s u u n ta a n e tt ä se tä n ä tre e n a n n e e t its e ä ä n ju h la n varalta,
sella rahalla t e k e v ä t pankkiliiket- tusyhtiössä, joiden yhteiset varat vit-sevat ja haluavat. Siksi tuc- litu k s e n n o tu rv is sa , sen a s e s te tu n
17
p. v a littiin o sa sto lle uu si v irk a k o vuonna ja ä k iiv a lk a m a tta ja sy y n ä z»ii- k o sk a n y t jo ilta s in ku u lu u väjisfa
t.i ympäri Europa». Lontoon j;» ovat $2>3.000.000; 105 johto-' huitoa harjotetaan tarkotuksell i p y ssy liu rtta la u m a n (n.s. s u o je lu s k u n
n
eisto
, p a itsi jä s e n k irju ria ei vielä hen ei ole k o m ite a n v e ltto u s, v a a n ' 8e,,H ,n«n v o ih k in a, e ttä luulee toi
Pariisin pankeilla on alapankki
nan» sisä llisso d a n aikani^ ja se n j ä l sa a tu . O rk a n is e e ra a ja k s i M att L ahko, i o p e tta ja p u la . O p e tta ja p u la ei ta a s e n ! B,naan o ,,>van ilm isodan
kunnan
jäsentä
32
kuletusliike-1
Tarant.
a
a
Ja
korjata
työväen
T yöläis
Bnisselissa ja Liver ¡Mailissa. Yh firmassa, joiden yhteiset pääomat n,as.soicn <»1‘,suhteita,
k e e n m u rh a n n e e n s u o ra s ta a n k y m p ö y tä k irju rik s i A te P a k k a la , raha»- ole m ik ä ä n ih m e te ltä v ä a s ia n äin v a n h e m p a in p itä is i v aan m ohdolli
tiöllä on välitön pankkiliikc ovat $11.784,000.000 : 63 johto-
Nämä tuotannon tarkotuspe- m e n iä tu h a n s ia Suom en ty ö lä is iä s a k to n h o ita ja k s i J a c o b T u isk u , k irja ili- i p ien e llä se u d u lla kuin on tä m ä mei- sini m an p a ljo n r a jo tla a lapsiltaan
myöskin Italiassa, Espanjassa ja kunnan jäsentä 24 tuotanto- ia ! r’ssa
ilmenevät peruseroavaisuu- s a la iste n p istim ien tu rv is s a ja avulla. stiu sa sia m ie h e k si N ick Long, k irje e n I dän W oodland. S a m a lla is ia vaikeuk- tu o ta r a k e ttie n o sto a ja la itta a niil
Skandinavian maissa. Samalla kauppavhtiössä, joiden pääomat
aiheuttavat työvoiman han- T e o le tte v e ro n h im o an n e ja koston v a ih ta ja k s i A te P a k k a la ja M a it j siä ilm en ee m o n esti iso m m illa k in lä ra h o ijla la p s ille n sa lu e tta v a k si työ
yhdysvaltalaisella finanssi vhtv- ovat «.339,<MO.O0O; 25 johtokun- k innassa
eroavai- h a lu a n n e ty y d y ttä ä k s e n n e s u lk e n e e t L akko, T o v e ritta re ile k irje e n v a ih ta - p a ik k a k u n n illa . T oivon, että. koe- v äen k irja llis u u tta , s illä m eidän vel
niällä On välitön yhteys johta nan jäsentä 12 yleisessä laitok- suuksia. perinpohjaisia
Kapitalistisessa
mail- ty rm ä ä n vuosiksi m eid än työläisve!- ja k si M rs. S au v o ta ja Mrs. L ln d e r, | tam m e s a a d a k se e m m e tä m ä n pulan v o llisu u te m m e v a n h e m p in a on Job
vien pankkien kanssa Argenti- sessa. joiden ¡»aaoniat ovat massa» jossa tuotantoa harjote-
jiäm m e, jo tk a ta is te liv a t a in o a s ta a n tilie n ta r k a s ta jik s i M att Irakko, M rs. j v o ite tu k si, e ttä s a a ta is iin Ja p se t op- la a tu le v a su k upolvi o m an a a tte e n
nassa. Uruguayn»», Chilessä ja $2.150.000.000.
j
taan
voittojen
luomiseksi
kapi-
oikeuksiensa
p u o lesta.
S ie llä te o- T u isk u ja C has. L in d er.
P ä ä te ttiin p iin aan
lu o k k a ta is te lu n
a a k k o sia , u ra lle . — K riiv ari.
Brasiliassa. Sillä on erikoisedus-
le tte h e itä k id u tta n e e t, k u o lia a k si o s ta a yk si $10 jä se n y y s P a c ific De j L u u lisi, e ttä jo k a in e n , jo lla on lap sia,
Näin
siis
koko
yhteiskunta-
teisteille,
hallitsevat
voitot
ylin-
taja Buenos Airesissa. Yhtey- taloudellisen elämän kontrolli na kaiken. Kun kapitalistit las- n ä lk iin n y ttä n e e t. Ei a in o a s ta a n m ie
v e io p m e n t
S o c ie ty stä
e n tis te n
li-j o s o tta is i tä lle a s ia lle e n e m m ä n huo-
tensä kautta Amerikan kauppa- joutuu finanssikapitalismin fcehi- kevät, että tuotanto ei ole voit- hiä. v aan y h tä hyvin n a is ia ja ]ap- saksi,
Teatterillinen tulkinta
I m iota kuin tä h ä n a sti.
pankin kanssa .se hallitsee pank- tyksen kautta yksiin kasiin ja ne toa tu°ttava niille itselleen, ku- sia k in te o le tte s u rm a n n e e t ja lo p u il-, T a v a ta a n
»itä s itte n k in .
T ä ssä , K o u lu k ä rry k ö B u tte H iilille?
Se
kiliiketta Perussa, pohjois-'Brasi-
sosialistipuolueesta
turvautuvat
kaikkiin
niihin
vai-!
teP
on
asianlaita
parhaillaan,
jol-
ta r iis tä n e e t k aik k i o ik eu d e t, jo tk a jo k u viikko ta k a p e rin kun ta a lla oji , n ä y ttä ä n y k y ä ä n o lev an a in o a roah
liassa, Columbiassa, Equadori*-
tiollisiin voimakeinoihin, mitä ^°’n tuotteitten myyntimarkkinat heille ih m isin ä k u u lu v at. T e id ä n h a l o sa sto n k o k o u k se ssa k y sym ys, jo sk o | dollisu u s, jo s m ie lii sa a d a la p s e t K un n ä y te lm ä n k ir jo tta ja , varsi»
sa, Venezuelassa, Nicaraguassa. päaotna
riiston karjistyttamiaeksi iuottosuhteitten rappiolle joudut- litu k ee n . n e on r a h a s ta n u t p y ssy h u rtta - a le tta is iin p itä m ä ä n s u n n u n ta ik o u lu a , j k a u p u n k iin k o uluun, sillä e rä s oiko-
Hondurasissa, Guatemalassa ja
ja
sen
alituisesti
laajentamiseksi tua ovat kehnot, vähennetään ja rje s to a . s u o je lu s k u n ta a , jo k a on i k äv i h yvin sie v ä sti (k u te n se tä ä llä ! tie . jo k a k u lk ee y k s ity ise n m aa n l i kin p o rv a rillin e n , ta h to o s a a d a esi
muissa Keski- ja Etela-Amerikan tarvitsee.
ty k s e n s ä v a ik u tu k s e lla a n m u k a a n i
tuotantoa m ja
työläiset
erotetaan i h a rjo
v ä k iv a lta a ja te r r o ria ' ‘ v a r p ------
a a s s a ------
A m e . rik « a ssa uur.,u
o n k in loxuuD
ta v a llis - -i ■
v itse . ju
jo ia
ta l la a p p s a e n t ovav
ovat m
m o o n n ia
ta v v u u o o n tta
:.-
-i
* i • •««
. tta
... n u t
a te m p a a v a k si. v a ru s ta a h ä n «en par-
maissa. Samalla tavalla hallit
ty ö s tä .
M i t ä s i i t ä työläisille on r a u h a l li s e n
ih m iste n
k e sk u u d e ssa . ( ta».
O sa sto v a litsi yh d en h e n k ilö n k ä y ttä n e e t
ta v a te s s a a n
r a n ta tie llä
see mainittu finanssiyhtyma Cu-
h a im m illa m ieli juoh te illä ä n , välittä
se u ra n
.........
„ K a ik k e a t ä t ä m e n e tte ly ä v a s ta a n n e k y sy m ä ä n tä k ä lä is tä k o u la h n o n e tU j k u lk e v a a k ä rry ä , on n y t s u le ttu oi-
Ttnrt-n-jmeiru-«
j v
.
.
.seurauksena
ci
oteta
huomioon.
bassa. Hawaijissa ja yleensä TYÖ I I ÖMYY I IÄ JA TYÖ- rvöttömyvdcn tuomaa hätää,
m ä ttä s iitä so p e u tu u k o e s ity s todelli
p ro te s te e ra a m m e ja jy r k ä s ti v aad im (jo k a seiso o k e s ä t a iv a n jo u tila a n a ! S kein s in e tillä , jo ssa se iso o : “ N O TIC E
Lansi-Indian saarilla. Rahatrus-
se e n e lä m ä ä n , onko se totuudenm u-
me:
VOIMAN
PUUTETTA
•
'
naikaa,
lasten
ja
naisten
kärsi-
ko u lu n p ito a v a rte n su o m a la isille l a p - , B u tte H illilä iste n o lisi o te tta v a tä m ä i k ain en
tm imutorvet ulottuvat brittiläi
tnvksiä
niitä eivät työnanta
T e id ä n h e ti ry h ty m ä ä n to im e n sCle. e ttä he v o isiv a t e d e s k irje e n a s ia a jo is s a huom ioon
A sian tä rk e y -j
S a m aa ta k tiik k a a k ä y ttä ä W S
seen Indiaan, Uuteen Seelantiin.
Kun työttömyys tässä maassa jat milloinkaan ota laskuissaan
piteisiin.
e
ttä
k
a
ik
k
i
p
o
l
i
i
t
t
i
s
e
t
,
v
k
i
r
j
o
t
u
ä
id
in
k
ie
le
l
den
kyllä
tie
d
ä
tte
ja
v
o
itte
¡v
a
n
h
e
m
m
ille
e
n
irio
tta
a
äidink»»i®i
don
lrviia
s
e
n
m
yös
'
R
eivo
m u u ta m is s a R a iv a a ja a n kirjo
Austraaliaan, Transvaaliin ja on jo niin pitkälle kehittynyt huomioon. Ne toimivat yksin
v
a
n
g
it
h
e
ti
v
a
p
a
u
te
ta
a
n
ja
h
e
ille
laä
n
p
o
is
tu
ttu
a
a
n
v
a
n
h
e
m
p
a
in
sa
luo-
k
o
rja
ta
.
Kap-kaupunkiin Etela-Afrikassa. ilmiö, etta työttömien armeijan
. . .
.
ta m is s a a n a rtik k e le is s a , jo issa hän
p a la u te ta a n tä y d e llis e t k a n s a la is ta, jo k a tä m ä n jä r je s te lm ä n a ik a n a t J ä s e n m a k s u t jä le s sä .
K a u lin vi- p y rk ii te k e m ä ä n A m erik an Sosiaali«
G. T. on yhdistynyt Asia Bank lukumäärää merkitessä jotkut omaan voittojen takia ja' siksi
i .
. ■»•• • a .
(merkitsee niille kansa jotakin
o ik eu d e t, ta a ta a n , puhe-, p a in o on a iv a n ta v a llis ta , ja o p p isiv a t e d e s | r a s to s ta ilm o ite ta a n , e ttä tä s s ä kauu-
ing Corporation nimisen firman ►
tilastotieteilijät käyttävät kym- vain silloin kun se on jonakin
ja k o k o o n tu m isv a p a u s ja m y ö s jo ita k in a a k k o sia ih m isy y d en ra k e e - ■ tis s a Jäi 1S12 h e n k ilö ltä se h e n k l-v ero tip u o lu e e s ta se lla is e n jä rje stö n , “Jon
kanssa kaukaisen idän rahamail- tnenta miljoonaa osottavaa lukua, tekijänä voiton tuottajana
k a riv e is s ä v ain a in o a s ta a n voi val
k in jtrje s ty m iso ik e u B seU aisltn ta ra ise e n , n iin m eid ä n ko u lu n Isän- p e rim ä ttä .
M a k sa v ia oli k a ik k ia a n tio llin e n lu o k k a ta is te lu A m erikassa
nian hallitsemiseksi. Siten se ,a kun tama samainen työttö-
Mutta Venäjällä, missä tuote-
järjestöihin kuin he Itse parhaak n ä t k ie ls iv ä t se lla is e n k o u lun.
S e I Joku m ä ä rä yli v iid e n tu h a n n e n , o lla m a h d o llis ta ”.
tekee liikettä Kiinassa. Mand- myys samassa suhteessa on le- taan kansan tarpeita silmällä pi-
K lrjo tta ja n mie
si k a tso v a t.
i k ie lle ttiin v ie ra s k ie lis y y te n s ä ta k ia . N ä y ttä ä n iin k u in s a llim u s o lisi m ää- le s tä on ik ä ä n k u in k iire e s s ä pujahta
shuriassa, Etelä-Siperiassa ja y- jumassa kaikkiin toisiin kapiu-itäen, vallitsevat kansan tarpeet
,?allitukäenne heti ^ h d y i Matta koulua pidetään kumminkin rännyt, että se kolehteerauspalkkio n u t tä m ä n m a a n lu o k k a ta is te lu jä rje s
leensä kaukaisessa idässä. Asia listisun maihin, on ero siimaan-1 kaiken yläpuolella. Mitä laaja-
eT
iia . tollB €nPite 3sUn n iin Joka s u n n u n ta i p e rh e a s u n n o is s a ja ! on o te tta v a h ie m a n lu je m m a s ta . N a i - ______ _________________
Banking Corporationilla on pää pistavä kun puhutaan V enäjästä kantoisempi
in f v a se m m isto liik k e isiin ) “p a ljo t
kantoisemni tuotanto
tuntant« on, sitä pa
siinä
tapauksessa
meidän täytyy ta v a ta a n e tt ä M ä k elä n a a p is e t l i i s - ! d en “ s lä k k ä n e n " k iin n i s a a m ise k s i j a tö a ih
tte e llis ta ro sk a a , jo k a k iire e ssä hy-
konttori .New Yorkissa ja haara — siellä näet ilmotetaan olevan remmin saatetaan kansan tarpei
kääntyä koko mailman työjäis- kyy. P a h o itte le n v ain s itä e tte iv ä t on k u u lem m a ru v e ttu p ä te v iin toi- v ä k s y ttim tä y s ip a in o ise n a tavarana-
konttoreita Shanghaissa. Pekin- puutetta työvoimasta. Eri uniot ta tyydyttää. Kouka kansa aina
ten
puoleen, sillä se an voima, k a ik k i v a n h e m m a t lä h e tä la p s ia a u m e n p ite is iia .
gis*a. Tientsinissa. Harkowi&sa. ja teollisuuslaitokset ovat Venä tarvitsee elintarpeita elääkseen
m ä ttä jo k a n y t ta p a h tu m a in kulun vä
joka
panee tyrannit vapisemaan k o u lu u n s a a m a a n s itä v ä h ä is tä ope
Harbin issa ja Vladivostokissa jällä ilmottaneet hallitukselle ja ollakseen onnellisena, on tuo
ottakaa huomioonne. Osaston ko rittö m ä s s ä v a lo ssa o so tta u tu u k in vä
San Franciscossa, Calif., kesää. 15 tu s ta m itä n iin v ä h ä s s ä a ja s s a o p e t
G. T. on virallisessa yhteydessä tarxitsevausa lisää työvoimaa; tanto aina käynnissä ja aina on p:na
kous ¿»idetään haaliLa heinak. 3 p ä i r in s ä p itä m ä tto m ä k s i."
1921.
Liikkeenhoitajan Nurkka
IVoorf/am/,
r
►
t a j a t k e rk iä v ä t tö itte n s ä v ä lis s ä a n vä kello yhden aikana
AM
Kaikkien Jä
Reivo ei
tietenkään
sano sanaa-