Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 30, 1921)
Torstaina, Kesäkuun 30 p.— Thursday, June 30th. ______ _No. 152 TOVERI Mississippi-virran eteläinen laak dettävät yhteiskunnasta ulossul listalle osakkeissa 1,420 milj, ja on toim itettava samalla osot- lä ensi paikkansa. Ja valtioval lujalle kansainväliselle vallalP so, jota syyllä voitaisiin kutsua jettuina ; että mustaihoinen ei bondeissa 2,226 miljoonaa. Uu tedia. lan toistuva raivo ja raakuus on maailman työläisten toden “Amerikan ‘Kongoksi”. saa hiota ja raataa muiden kuin sien laillistettujen yhtiöiden osa Jokainen osaltaan olkoon myö- juuri meille osoittaa tämän vei teolla yhdyttävä järjestön hel Tässä Kongossa ei etsitä kaut vallitsevan rodun hyväksi. T ä kepääoma v. 1918 oli $2,599,735, tävaikuttamassa tämän keräyk-1 vollisuuden välttämättömyyden! massa, missä he voivat kansain sua tai norsunluuta, siellä tuote mä on luokkatunnetta. Tämä on 600, 19)9 $12,677,229,600 ja 10 sen onnistumiseksi! Hyvää tar- välisellä pohjalla käydä luokka- taan sokeria ja puuvillaa. Täällä perintöä orjatalouden ajoilta. Jos kuukauden aikana v. l€>20 $12,- kotusta varten alotettua työtä ei OMAISUUKSIEN KES taistelua, johon he ovat omassa vallitsee pakkotyö, työmies on or neekeri pyrkii parantamaan ase 242,577,700. Mutta nämä nume saa jättää keskeneräiseksi! Myös maassaan ryhtyneet isännistöään KITTYMINEN ja. Orjuus on ovelasti keksittyä maansa,- rikkoo hän silloin itse rot eivät vielä osota pääoman kään ci saa sallia sen epäonnis vastaan. Connaarcial velkaorjuutta. jotta se muodolli jumalaa vastaan ja sentähden on voittokulkua kaikessa laajuudes tua ! Oppoaita Pest Offica. Kapitalistisen tuotantotavan sesti näyttäisi "sivistyneeltä” ja häntä armottomasti ja julmasti saan. Suuret trustit järjestävät luonteen mukaisesti keskittyvät . Rautatieläisten liittoko»gres- Offica Add rasai jotta sille saataisiin laillisuuden rangaistava — uskonnon vaati niin, että niiden voitot ja sijoi si on sitä mieltä, että Venäjän omaisuudet ja koko tuotannoin T O V E R I. Bos 99, Aatoria, Ora. leima. Muutaman sadan dolla musten mukaisesti. Neekeri, jo tukset pääomaan eivät tule VALKOINEN VAINO sen elämän kontrolli muutamien vallankumous on sekä periaat rin velka sitoo neekerityöläisen ka ahkeruutensa ja yksilöllisen selvästi näkyviin. Niinpä teräs- että jokapäiväiseltä toi- E D IT O R IA L STA FF ja hänen kymmenhenkisen per yritteliäisyytensä avulla kohoaa trusti v. 1903—1918 välisenä ai Ranskassa juuri suoritettujen harvojen käsiin. Niinpä tilasto- teiltaan virkailijoiden puolelta ilmoite minnaltaan, jos kohta se taiste Solo Syvlnan, Alas Savo, A . N. Koa- heensä yhtä tarkasti valkoihoi yläpuolelle sitä asemaa, joka kä kana asetti osake- ja bonditilillc kommunistien joukkovangitsemi- taan. että yksin New Yorkin val lee kapitalistimaailman synnvt- kala, K. E. Heikkinen, Geo. Gratckef. sen plantaasinomistajan orjuu sitetään hänelle kuuluvaksi, on vain $31,600,000 samaan aikaan sen ja kotitarkastusten johdosta, täniäin sisäisten ja ulkoisten vai teen, kuin olisi tämä ostanut hei samanlainen vihollinen kuin se, kuin sen liikeomaisuus todelli jolloin porvarisluokka koston uh tiossa on neljäkymmentä jotka keuksien Pkonoi Offica 369, Editorial Dep't 832 kanssa, yhtäkaikki ensi- veroa miljoonan dol dät ruumiineen ja sieluineen. joka häväisee uskonnon py suudessa oli lisääntynyt $987,- reiksi ovat joutuneet toverit sel maksoivat proletaarisen vallanku laiset kuin Fròssard, Loriot, Su- larin tai sitä suu rem maista tu- mäisen Entered aa aacond-cla«« mail matter Ainoa mahdollisuus velkaorjan hyyttä. mouksen yritys, 000,000. Samaa menettelytapaa varin, Barbusse y. m., kirjottaa “MSta vuonna 1918 ja että näitä July 18, 1912, a» tka Poet Offica at vapautumiselle on, että joku toi Tämmöiseksi kuvaa Pickens ilmenee suurien pankkien ja mui Aatoria, Oregon, under tka A ct of nen maksaa hänen velkansa; se tnonimiljoneereja on Yhdysval l skolliscna Amiensin kongris lynkkausten syyt. Ja ne tulevat den trustien toiminnassa. V. L’Humanite-lehti kesäk. 1 p:n loissa M arek 3. 1879. kaikkiaan 67. New Yorkin sin päätöslauselman hengelle se on. että orja myy itsensä toisel säilymään niin kauan kuin voit- 1914— 1918 aikana kuusi johta numerossaan seuraavaa : valtiossa asuvat siis enemmät littää se kannattavansa atnnta- le, josta vain johtuu kaikenlaisia tojärjestelmä on vallitsevana tuo- vaa teräsvhtiötä lisäsivät liike; Seitsemänkymmentä vainotein- kuin puolet Yhdysvaltain raha- lisäkuluja, kuten liikkeen itsenäisyyttä po Rotuvainojen yhteis muuttokuluja tantomuotona. Ilahduttava merk pääomaansa $461,965,000. mutta ta yhdellä kertaa! Seitsemän kuninkaista ja teollisuusautokraa- liittisiin puolueisiin nähden, mut ja bonus-maksuja. Tällä menet ki on kuitenkin tässä synkässä samaan aikaan lisääntyivät vara kymmenen toverin kotirauha ri teista. ta on sitä mieltä, että liittyminen kunnalliset syyt telyllä orjaisäntä hankkii orjansa yössä, että etelävaltioiden teolli $617,656,000. Kaikki nä kottu mitä raaimtnin! Ja millä V, 1919 tuloverokaavakkeiden Moskovan Ammatilliseen inter- halvemmalla kuin säännöllisillä suuskeskuksissa valkoihoiset työ rahastot biljoonat ovat trustien “an tuloksella? Onko tällä poliisi- mukaan oli New Yorkin valtios nationalcen, kaukana siitä etti orjamarkkinoilla, sillä velkajär- läiset alkavat käsittää neekerien mä toimenpiteellä mielitty rauhoit sa 321,179 asukasta joiden tulot New Yorkissa toimiva Ameri jestelmän vallitessa ei isännän o- asian olevan myös heidän asian sioista”. 'Wall Street Journal taa olisi A,miensin päätöksen vastai vastavallankumouksellista leh kertoo, että 104 maan suurta lii- can Civil Liberties Union on jul le pakko maksaa täyttä markki nousivat tuhanteen mutta ei kah nen, on mitä vakavin vallanku sa. Luokkayhteenkuulu vaisuuden keyhtymää mainitun neljän "ras distöä, edustajakamaria ja se kaissut sangen valaisevan vihko nahintaa miehestä. teen tuhanteen dollariin. Tämä mouksellisten periaatteiden il tunne on suurissa*teollisuuskes kaiden kustannuksien“, mutta naattia? Turha yritys! Nuo ih sen, jossa selitetään miten etelä Tämmöinen on järjestelmä kuksissa heräämässä ja tässä on myöskin loistavien liikevoittojen miset eivät tunne tyydytystä en luokka muodostaa suurilukuisim- maisu. valtioissa harjotetut lynkkaukset suuressa Mississippi-laaksossa, ja sitä suurta suoneniskua, jol man verotilastossa ja maksoi tä ja joukkoväkivaltaisuudet neeke- se on vallinnut muuttumattoma ensimäinen siemen rotuennakko vuosina, sijoittivat liikepääomak- nen mä luokka $1,015,832 eli noin ri väestöä kohtaan perustuvat na kolmekymmentä vuotta ja e- luulojen hävittämiseen. Pian kä si lähes kaksi biljoonaa dollaria. la he uneksivat voivansa nujer kolme prosenttia verotulojen ko suoranaisesti taloudellisiin ja nemmänkin. Tämä järjestelmä sittävät valkoiset kuin mustatkin Näiden korporatsionien lisäykset taa vallankumouksen! Onko hallituksella ollut tar konaissummasta. Yleensä tilas yhteiskunnallisiin syihin. Vih on syynä niihin moniin julmiin orjat, että vain yhteistoiminnalla vararahastoihinsa oli $1,941,494,- to osottaa, että luokat, joiden tu kosen on laatinut eräs William lynkkauksiin ja polttamisiin, joi ja yhteisellä taistelulla voidaan 000 neljän vuoden aikana ja voi koituksena suorittaa valehyök- lot ovat alle viiden tuhannen, o- käys kääntääkseen huomion jo Pickens, joka toimii erääni nee ta alueella harjotetaan yksityisiä vapautua taloudellisesta sorrosta. tot sijoittajille $1.522,000.000. kapäiväisistä häväistvsju tuista, vat maksaneet veroina suurim Pikkuporvaristokin napisee kerien valistusseuran sihteerinä, neekereitä kohtaan. kaikista hallinnan mädännäisyy- mat summat ja että sen jälkeen ja ( ivil Liberties Union on otta verotulojen kokoamissumma seu- Debsin vankilassa pitä YHDYSVALTAIN KAPITA “KARJALAN PÄIVÄT” EI den ja turmeluksen ilmiöistä? nut vastuulleen kirjasen levityk Ihmisen keskinäisten suhteiden ' raavilta luokilta aina $20,000 tu misestä « LISTINEN SUURUS Mieliikö se saada maan unoh VÄT OLE PÄÄTTYNEET sen, koska "etelävaltioissa tänä- historiassa yksi menestyneimpiä ! loihin asti laskee ja sen jälkeen tamaan yleisenä puheenaiheena päivänä kukaan valkoinen, e- harhaluuloja on käsitys, että Yh Huolimatta siitä, että Yhdys ( Isuustoimintaväen "Karjalan olevan varastelun, anastelun, taas nousee niin, että $20,000 :sta V n iv e rsa l S e rv ic e uutistoim iston nempää kuin mustaihoinenkaan, dysvalloissa ilmenevä taipumus valtain asukasluku käsittää vain päivät", joiden kuluessa kerätään $50,000 :iin tulojen saajat ovat p ä ä k irje e n v a ilita ja k irjo tta a Oregon ei voi vapaasti saattaa julkisuu* värillisten henkilöiden lynkkaa- 6 pros. maailman väkiluvusta ja rahasto traktorin hankkimiseksi suusta suuhun kulkevat syytök maksaneet kukin luokka yli mil- J o u rn a lille sa n g e n m .vrkkyyntynees- johtuu mustanrodun että \ hdysvaltain maa-alue on Karjalan Työ Kommuunille, al set, jatkuvat yhteentörmäykset ijoonan dollaria. Varsinaiset suu s ä ä ä n ila jis s a D ebsin e d e lle e n k it een rotukysymystä koskevia pe miseen nistotuuksia niinkuin vihkosen miesten erikoisesta viettymyk vain 7 pros. maapallon pinta-alas koivat kesäk. 24 p.n ja kestävät poliittisten ja rahamiespiirien vä ret omistajat,, yhdessä ainoassa v a n k ila ssa p itä m ise n Jo h d o sta ja a r alkulauseessa selitetään. Mielen sestä naisten raiskaamiseen. Sa ta, tuotetaan tässä niaassa suun heinäk. 10:teen päivään saakka lillä, kaikissa alastomuudessaan luokassa maksoivat kaksi miljoo v o ste le e n y k y ise n h a llitu k s e n k a k si kiintoisia ovat seuraavat Picken- nomme tätä harhaluuloa menes nattoman suuri osa kaikista tava Ensimäisiä lahjotuksia traktori- esiintyvän rikollisen sekasotkun, naa dollaria veroina. Tämä n a a m a is u u tta . A rtik k e lis s a lä h d e tä ä n sin esittämät seikat: tyneeksi, koska useimmat, ellei roista ja elämän tarpeista. Kuu rahastoon on jo alkanut saapu josta koko maailma puhuu? luokka käsittää 100;0C0 tulojen s iitä , e ttä h a llitu s on v a p a u tta n u t Uskooko sen voivansa sulkea Lynkkaukset ¡a joukkoväki- vät kaikki, valkoihoiset todella luisa terästurstin presidentti, maan aina idän valtioista ja Ca- omaksujat. Suuret multimiljo- L e a v en iv o rth in k u ritu s h u o n e e s ta Val meidän suumme, pysähdy ttää yaltaisuudet ovat vain taloudel niin uskovat. Mutta totuus on, tuomari Gary, laskee v. 1920, e t nadasta saakka. kosen o rja k a u p a n h a rjo t a m ise sta meidän vallankumouksellisen val neerit, joita New Yorkissa on 40, tu o m itu n k u u lu isa n n y rk k ita p p e lija n lisen sorron välikeinoja. Lynk ja todistukset viittaavat aivan tä tässä maassa tuotetaan seuraa» kertaa emme enään ryh mistelutyömme, estää puolueen ■maksoivat yhteensä veroja ai J a c k Jo h n so n in , “jo tta h ä n e lle a n n e t kauksia tapahtuu eniten siellä, päinvastaiseen — nimittäin, että vista tavaralajeista allamainittu dy Tällä erikoisesti toimihenkilöt, sen sanomalehti- noastaan $851,306. Tilasto osot tä isiin tila is u u s s e u ra ta m iesk o h tai- missä neekereitä eniten riiste afrikalaiset ja heidän jälkeläisen prosenttimäärä koko maailman "Karjalan päivien" painostamaan merkitystä, iniehet ja puhujat kuuluttamasta taa edelleen, että mainitussa vai s e sti k o h d a k k o in ta p a h tu v a a Demp- tään ; ja joukkovakivaltaisuuilct sä omaavat erikoisen vähän tai tuotannosta: tiossa 49 henkilöin tulot olivat sillä sen pitäisi nyt olla tunnettu julki inhoaan ja vihaansa? neekeriväestoa kohtaan ovat le pumuksia tähän rikos,ajiin. $500.000: 151 henkilön $200.000; se.vn ja C a rp e n tie rln v ä lis tä nyrkki- Kultaa 20 pros., vehnää 25 jokaiselle lukijalle. Kehotamme Hallitus voi varsin hyvin kek- vinneet sikäli kuin neekerien riis Mutta tähän rikokseen vetoa pros., rautaa ja terästä 40 pros., jokaisen kerääjän jatkamaan työ 1,782 henkilön $40,(XX) ja 10,930 ta p p e lu a .” S itte n k iin n ite tä ä n huo täininen on levinnyt. Väkival minen on hyvin menestynyt. sinkkiä 50 pros., kivihiiltä 50 pr., tään viimeiseen päivään saakka saista salaliittoja, vainota, kuris henkilön $7,000. m io ta siih e n , e ttä h a llitu s on v a taisuudet johtuvat suoranaisesti Muuten vanha riistäjien konsti. aluminia (»0 pros., kuparia 60 ennenkuin tilittää keräämänsä taa ja sanomalehdistönsä kautta p a u tta n u t k a ik k i sodan a ik a n a va mustata meikäläisiä. Mutta kaik joko riistäjäluokan pyrkimykses 1 äytyyhän heidän löytää jokin pros., puuvillaa 60 pros., öljyä varat Keskusosuuskunnalle. ko ilu lain p e ru s te e lla tu o m itu t todel ki tämä tapahtuu liian myöhään. SUUNTATAISTELU RANS liset m aa n v ih o llise t, jo tk a aik o in aan tä pitää neekereitä orjuudessa syy, mikä oikeuttaa heidät voit pros., maissia 75 pros., auto- Ellei piknikkiä, illatsua tai jo- Se iskee meidän riveihimme. Yhä tai epäsuorasti toisiin rotuihin tamaan puolelleen kansan moraa- j mobiileja 85 pros KAN RAUTATIE- to im in n a lla a n a ik a a n s a iv a t paljo n va raskaimmiksi käyvät sen koston tain tilaisuutta ole vielä järjes- lukeutuvista työläisistä, jotka o- iset tunteet h in k o a k a u p p a la iv a s to lle ja satam a LIITOSSA Muutaman kymmenen vuoden tettv Karjalan traktorirahaston iskittä ja vaino. Mutta kaikella vat siitä katkeroittuneet, että la ito k sille ja k y sy tä ä n , m illä p eru s Merkille on kuitenkin pantava, aikana ovat Yhdysvallat tulleer neekerien riistäminen vaikuttaa että kamalimmat rotukahakat "teollisen kuningaskunnan" ase hyväksi, niin sen ehtii vielä nyt tällä se vain lujittaa Kommunis Ranskan rautatieläisten äsket te e lla h a llitu s e d e lle e n k in p itä ä lul; heidänkin taloudelliseen kurjuu \ hdysvalloissa viime vuosien ai maan. \ . 1899 oli maan tehdas- kin järjestämään. Pankaa vaan tista Puoluetta, sen vastustus- täin pidetyssä kongressissa va kojen ta k a n a s e lla is ia k a ik in puolin voimaa. sen hyökkäystarmoa ja semmistoainesten ammatillista in- re h e llis iä m ie h iä k u in on D ehs ja teensa. Georgian ja East St. kana, eivät ole johtuneet seikois laitoksiin sijoitettu 8.975 mil;, toimeksi heti! päättäväisyyttä. ternationalea koskeva päät»»sian m ik si h a llitu s lu p a u k s is ta a n huoli Louisin rotukahakoissa on tämä ta, joihin voitaisiin liittää suku» dollaria, mutta 1814 olivat sijoi Ja ellei paikkakunnallanne ole Ja varsinkin mitä tulee vritvk- •‘ seltna 'Cinta saavutti enemmistön hy m a tta ei ole r a tk a is e v a s ti lä h te n y t syiden erilaisuus tullut näkyville. puolirikoksia. Sellaisia ovat tetut pääomat kohonneet 22,791 kukaan ryhtynyt keräystä toimit siin lopettaa meidän antimilita- väksyntisen, minkä jälkeen siihen k o rja a m a a n ,P a lm e rin p o itiik a n väli- ( »n sangen opettavaa panna East St. Louisin verilöyly v. milj. dollariin. Rautateille oli si- tamaan, jotain yksityistä toveria ristinen propagandamme, on asti enemmistönä ollut kokouk ty y k siä . merkille millä seuduilla toimite I’M / ; Brooks ja Lowndes kään I joitettu 1899 11,034 m ilj. dollaria, taan eniten lynkkauksia. Kol teissä .Georgiassa, toimitetut u- mutta vuonna 1914 oli summa kehoitetaan pyytämään keräys- kaikki turhaa. Mikään ei voi sen oikeisto jätti koko kongres K irje e n v a ih ta ja , N o rm an H apgond, menkymmenen vuoden aikana seat lynkkaukset v. 1918; Chica kohonnut 20,247 milj. dollariin. listoja Keskusostiuskunnan kont pvsähdytÄä meitä tällä tiellä. sin. Päätöslauselma, joka viska lau su u m .m .: “ O n m u is te tta v a , että Ja me tulemme jatkamaan niin si Amsterdamia kannattavat ju lk is u u d e s s a m elko p aljo n p ohdit johtivat lynkkausten lukumää gon mellakat v. 1919; Elainen, \ iidentoista vuollen aikana oli- torista ja panemaan keräyksen toimeen. Listoja ehtii vielä nyt puheessa kuin kirjotuksessa! Vas rässä seuraavat valtiot, järjestys Ark., verilöyly v. '1919; ja Hen , vat tehdaslaitoksien ja rautatei kongressiedustajat pellolle, oli tiin v ä h ä ä e n n e n P a lm e rin v irastaan alkaen pahamaineisimmasta val ry Lovvryn polttaminen Node- i den pääomat lisääntyneet 20 bil- kin pyytämään ja toimittamaan ta tästä alkaen taistelu kiihtyy- seuraavaa sisältöiä: lu o p u m ista se n jo h d o sta , e ttä hän keräyksen, kun se vaan pannaan kin koko voimallaan ja armotta Keskellä kaaosta, joka järkyt tiosta: Georgia, .Mississippi, nassa. Ark., tänä vuonna. lask i v a p a u te e n m ie h iä , jo tk a jul ! joonalla. New Yorkin pörssin t< »iineksi vitkastelematta. kapitalistista järjestelmää kän • tää koko maailmaa, on työläisten k e a s ti o liv a t s e k a a n tu n e e t hallitus I exas, Louisiana, Alabama, Ar Useimmat lynkkaukset johtii: listalle tulee näin vuosittain sa Listoja voi pyytää osotteella naitavaa valtaa vastaan. kansas ja I ennessee, Alabaman, vat taloudellisista epäkohdista. tumainen määrä uusia osakkeita velvollisuutena enenemän kitin ta m m e v a s ta a n so d a n a ik a n a teh ty i Kommunistisen Puolueen ylei milloinkaan ennen ojentaa käten hin s a la liitto ih in , k u n ta a s e n Palm er Georgian ja Texasin ohella kuu On olemassa vakiintunut käsitys. ja bondeja. »Ennen vuotta 1914, Co-operative Central Exchange, sessä toiminnassa on taistelulla sä yli rajain. Tehdäkseen vasta s is s a a n v a a ti, e ttä E u g en e Debsin luu tähän alueeseen siis koko että neekerit luokkana ovat pi- viiden vuotien aikana merkittiin Box 147, Superior, Wis. I ilitykset keräyksen päätyttyä militarismia vastaan tällä hetkcl rintaa kapitalismin yhteiselle ja to ta p a is e t r e h e llis e t ja ra u h a llis e t kan (T H E COMRADE) TÉ* • ( A * Ftnaufc wcrkara in W a W a s te » Stata*. T ka only Fiaaisk Daily ia tka W art. Publi.kad Daily, « « •P < J * * ^ * / » • * Astoria, Oraaoa, fcf *ka Waatera Workman** Publishing JUTUN JATKOA IMPERIALISTISET RISTIRIIDAT AJAVAT EUROOPAN MAAT TA LOUDELLISEEN ROMAHDUKSEEN *No hy v ä — m e m ak sa m m e ja en- m isen aalto. On m ah d o llista , e ttä s u n n o s ta s a m a s ta a s ia s ta . G ibbs s a tu lta is i te k e m ä ä n e iv ä t m inun o m at s lm ä is e n ä s e u ra u k s e n a s iitä on t a s itä e n n en on tä y ty n y t ta p a h tu a noo: tie to n i p y a ty s e littä m ä ä n , m u tta sen loud ellin en liriisi R a n sk a ssa . M eidän R a n sk a n talo u d e llise n e lä m än ro m a h " T o sia sia t, jo is ta m a in itsin v iim ei ra tk a is e m is e n ei p itä is i m e n n ä yli laivojem m c E n g la n n ille lu o v u tta m i dus. Jo k a ta p a u k s e s sa k u m m an k in s e ss ä ra p o rtis s a n i S a k sa n te o llisu u ih m isen a ja tu s k y v y n . (K a p ita lism in nen lask i laiv o jen h in n an k a ik k ia lla , m aan v a s tu u n a la is e t v irk a ilija t ovat d e sta ja S a k sa n p ä ä tö k s e s tä m a k sa » v a llite s s a koko ro h k e a toivom us.) k u n n e s laiv o jen , jo ita k o lm isen v u o t a lk a n e e t lä h e n n e llä t o i s i a a n .... k o rv a u s v a a tim u k s e t niin lik elle kuin “ Y ksinpä R a n sk a n v a ltio m ie h e tk in ta s itte n el ra h a lla k a a n s a a n u t o sta a , “ B rita n n ia n ty ö v äe stö ta p p e le e yhä se in h im illise sti a ja te lle n on m a h a lk a v a t k ä s ittä ä sen, e ttä y h te is to i s a llita a n n y t ru o stu a m o n essa “ luu- e d e llee n k in s itk e ä s ti p a lk k o je n la s d o llis ta v o im a k k a a sti k e h ittä m ä llä m in ta S a k sa n ty ö v ä e stö n j a teoiii ta r h a s s a ”. k e m ista v a s ta a n ja s u u re t te o llisu u s m aan tu o tte itte n u lo sv ie n tiä on ky i^ iu s jä rje s tö je n k a n s sa olisi p a re m p i “ T ä s tä h u o lim a tta m e e d elieen k iu k e s k u k se t o v a t h iljaa, n iis tä ei n o u sym ys. jo ta E n g la n n in s u u re t fin an s p o litiik k a kuin S a k s a lta k o rv a u sm a k Aikaisemmin on Jo selostettu. että sen m ik ä v o ite ttiin S a k s a lta s o ta ra k e n n a m m e laivoja lu o v u te tta v ik si se savua ta iv a s ta kohden. K ivihiili- s im ie h e t o v a t v a k a v a sti hu o lestu n ei- su je n p u ris ta m in e n , jo n k a k a u tta p a sotakorvauskysyngra, sellaisena kuin k o rv a u k sissa on m e n e te tty fra n g in liitto la isille , kun ta a se n liitto la is te n lakon p itk ä ä n ja tk u m in e n tu le e jo h ■ na k ä s ite lle e t. E n tin e n ra h a k a n s le ri. k o sta jo u d u ta a n se n tu lo lä h te itä k e se Versaillesin rauhansopimuksesi«') o sto v o im assa . E n g la n ti, jo k a tä s tä la iv a te la k a t o v a t tä y d e llise ssä sei- ta m a a n m e id ä t ro m a h d u k se en . Jossa j R eginald M cK enna, on p ä ä s s y t ai- j h ittä m ä ä n m a iln ia n m a rk k in o illa R a n s Me a n n a m m e R a n s k aik k i to iv eet e n tise n k u k o istu k se n päätettiin hinnalla millä tahansa, lä r a h a s ta sai vain hyvin väh äisen , sa h d u st liassa. i van s a m a a n tu lo k se e n a sia ssa . H än ■ kan its e n s ä k u s ta n n u k s e lla . L o th rin kalle k iv ih iiltä — h in n alla , johon s a a v u tta m is e s ta sy ö stä ä n k a p p a le ik pi ajaa. tulee syokseniään johtavat k ä rsi ra h a n s a a rv o n a le n e m ise n m uc j tu tk im u k s iss a a n o s o tta a , e tt ä jo s i gin ra u ta m a lm i ta rv its e e VVestphaliu E n g lan ti ei voi v a s ta ta , v a ik k a p a si. Jo k a in e n te o llisu u sla ito s on nään- ; s a k s a tä llä ta v a lla m a k s a a korvani: ! Imperialistiset maat taloudelliseen va dossa. _ k iv ih iiltä ja p ä in v a s to in .” sen k a iv o k se t o lisiv a tk in k äy n n issä. n y te tty n ä lk ä ä n v ä lttä m ä ttö m ie n ta r rarikkoinaan. Versaillesin sopimuk re t. n iin se tu le e h ä v ittä m ä ä n B ri “J a m itä p ä m u u ta s a a te tu in k a a n L a in a tk a a m m e vielä yk si la u su n to , sen politiikkaa on käytännössä ny* o d o tta a ? L iitto la is te n y lin tä n eu v o s J o s m e e d e llee n k in Ja tk a m m e t ä t i p e ltte n p u u tte e n k a u tta ja k a ik k ia l ta n n ia n k a u p a n , p u h u m a tta k a a n A j jo k a tä tä a sia a se lo sta a e h k ä suo- vuoden päivät toteutettu sotakorva toa v a ro te tu n k e rta to is e n s a jä lk e e n kiv ih iilen lu o v u tta m ista alle e n g la n la on k a u p p a a v a a ra llise s ti haav o m e rik a n k a u p a sta . Se on p a lja sta - ' ra s a n a ls e v tm in kuin e d e llis e t. Wm. uksiin nähden ia siitä ovat seurauk siitä , e ttä h u ik e a t k o rv a u s v a a tim u k tilaise n k iv ih iilen tu o ta n to k u s ta n n u s te ttu nut uuden puolen ja v a a ra n a s ia s s a , I Bird s ä h k ö ttä ä P a riis is ta s e u ra a v a a t set olleet Imperialistisille sodan set tu le v a t k ä ä n tä m ä ä n talo u d e llise n ten . niin m iten käy E n g la n n in vienti “ T ä llä välin B rita n n ia n hallitila jo ta y k s in k e rta is e t s ie lu t e iv ä t a ik a ; ta p a a n : volttajamallle niin ankarat, että niit m ailta a n n u rin n isk o in . R a n sk a n pa- k au p an tu le v a is u u d e s s a ? jo u tu n u t k u u m aan v e sip y tty y n re m m in ole ä k ä n n e e t. " S a k sa voisi ja tk a a m a k s a m is ta on ten johtavien valtioni iestenkin suu k o tu k s ts ta n e u v o sto v ain ja tk o i ja • “ N ä y ttä ä s iltä kuin liitto la is te n ‘N iitä v a s ta s s a oa oriskiim m alli-1 p ian tä y ty is i p y y tä ä S a k sa a lo p e tta hun on lipsahtanut sormi ja päätään ajoi läpi J ä rje ttö m iä v a a tim u k siä a n | A m erik an d o lla re is s a Ja e h k ä p ä ma- k ie ltä y ty e ss ä ä n k ä s itte le m ä s tä ra h a l pudistellen ne nyt tuumivat yksi ja s iitä s e u ra u k s e n a a lk a a n ä y ttä ä ilnia ei olisi niin n u rin n isk o in , jos lis ta a se m a a ta rk a s ti ta lo u d e llise lta , nen v a s ta k o h ta in e n p a ra d o k si, se nl- ■ m aa n k o rv a u s m a k su je n suorfttam '.- kantaan. että kalkki ei taida olla siltä, että kysymys on s u d e lle e n A m erik a o sta isi r iittä v ä n paljon S a k ra u h a n , u u d elleen h a rk itse m is e n ja m ittö in , e tt ä s a m a lla kun ne huu-1 sen. E n sim ä in e n m itä tö n m ak su , ra k e n ta m ise n k a n n a lta ta v a t: M u tta A m e rik a ei u u d elleen kaan tällä kertaa varsin "jrea”. f a k o tta k a a S a k s a m aksa- j jo k a k ä s ittä ä v ain p ien en m urto- otettava käsittelyn alaiseksi ja että san tu o tte ita . Asiasta kirjottaa saksalainen por- on keksittävä uusia niaksumenette- h a lu a o sta a . Se on a in o a (k a p ita lis n iis s ä p u itte is s a , jo tk a se n voim iin m a a n ’. ne v a a tiv a t o m a a te o llis ta o san k o rv a u s v a a tim u k s ie n kokonais- tin e n ! m aa. jo k a k y k e n e e m a k s a n ä h d e n o v a t m ahdollisia. varillislil>eraaltnen krittikko, Maxi- lyjä. ■ ra u n io itta m is ta a n . , su m m a s ta on n a k a n n u t k a n sain v ä li- “ P ä ä m in is te ri Lloyd G eorge on mc- m aan k a u p p a ta v a ro is ta sta n d a rd i- mllian Harden. seuraavaan tapaan, Mr. K en n an in e sity s, e ttä S a k sa n ' *«n p a n k k im a ilm a n se lla ise e n se k a a n n e ttä m ä is illä ä n o tte e n s a y leiseen "Koetin korvauskysymysten aika k u lta ra h a s s a . josta selvästi kuvastuvat esille Ver- tu lisi m a k s a a ra a k a a in e is sa , ei lain- ; n u k se en , e ttä L ontoon k o rv au sso p l m ie lip ite e se e n ja v a ltio llise en ko “A m erik a voisi a u tta a S a k sa n mak- sa(liesin politiikan kiihkoilevan so- ■ na Lontoossa osottaa, että se ei ol k a a n p a ra n ta is i E n g la n n in a se m a a . 1 m u k sen m ah d o llisu u s k ä y tä n n ö s s ä to- neistoon. keuden laajakantoiset seuraukset: ’ lut yksistään kahden täi kolm en su k y k y isy y ttä . m u tta A m erik an kong sillä tä ä llä E n g la n n is s a m eillä jo on te n te ttu n a n ä y ttä ä sa n g e n k y se en “ M inulle on k e rro ttu , e ttä Y hdys “Ja niin rauhan taloudelliset seu ' maan keskinäinen asia. Sanoin hy ressi ty ö sk e n te le e h a lu k k a a n a n o s ta ra a k a a in e tta , n im ittä in k iv ih iiltä , jo a la ise lta . v a llo issa p re s id e n ttiv a a lie n a ik a n a ei vin selvään, että se oli Buurin prob m aan k o rk e a m p a a su o je le v aa tariffi- ra ukset orat alkaneet. ta m e em m e voisi m yydä n y k y isillä “ K o rv a u ssu m m an s iirtä m in e n New j se in ä ä k a ik k ia u lk o m a a la isia tu o tte i k y sy m y k se n ä ollut. ‘O letko k a n so je n i h in n o illa v aik k ap a k lv ih iilen k aiv v Y orkin p a n k k ie n v ä lity k se llä sai h e ti “Ranska vaati sille kuuluvan osuu leemi. mitä sivistyneellä matlmallä liitto a v a s ta a n .' v aan ‘O letko s a ir a u h m m e h eti s u o s tu is iv a t ty ö h ö n pa A m erik an p a n k k iirie n p u o lelta a ik a a n den kullassa ja jo heti ensimäinen milloinkaan ennemmin oli ollut rat ta v a sta a n , p itä ä k s e e n ne m a a s ta a n tee n a s ti k y llä sty n y t n y k y ise e n h a l laam aan . kaistavanaan I poissa. suoritus tarttui koko rahamailmaa v a litu k sia , e ttä koko puulta sy ö k see v a s ta u s k u u lu i: “ L iitto la is m a a t ja tk u v a s ti vastus- litu k s e e n ? ’ — ja "Me tarjosimme Ranskalle tuhan “ T ä s s ä p in te h e s sä korvasta kiinni. m in ä n äen ai- kaik k i e n tis e t u lk o m a itte n ra h a k u rs - Ranska kieltäytyi ta v a t su u rie n v ä ria in e ra ä ä rie n ja m u it- '»‘T a iv a s te n tä h d e n , m e olem m e kaik- sien saksalaisten työläisten ruumiil n o a s ta a n yh d en v aih to eh d o n k a h d e n 8it n u rin n is k o in ja e ttä sen s e u ra ottamasta vastaan sitä mitä me o- tan tuotteitten Saksasta tuottamista ' k l!’ ta p a h a sta , jo is ta to ise n m u o d o sta a u k se n a u h k a a m a a s ta v ie n tiä vakava- mtsta varastoistamme olisimme voi- lista työtä Pohjois Ranskan uudelleen ! näet sille antaa. So vaati meiltä rakennuttamista varten. Tässä esi-, sillä perusteella, että ne muuten tu “ S am a k y sy m y s te h d ä ä n p a rh a il k o rv a u sm a k su je n s u o ritta m in e n yli- lu o n to in en v a a ra .. hoaisivat oraan maansa teollisuuden. aiti, mitä meillä «1 ollut, nimittäin tyksessä oli Jotakin kouraa n tuntuvaa. la a n E n g la n n in v a litsijo ille jo k a puo voim aisen k a u p p a k ilp a ilu n k a u tta ja j “T ä te n p a ra d o k si, jo ta jo tk u t ta- kultaa. “TyydytUUkueen Ranskan vaati muksla kävi Saksalle välttämättä ostaa Amerikan dollareita, ai- tlmäapAivälsU kaasaiaväiista koko mailmassa. Dol- kysynta lähetti heidät kor välityspalkkion suorittaan- Jotakin luovaa. Mutta Ranska kiel täytyi. Ranska selitti, että se mah dolltsesti tulisi johtamaan siirtola- kolonnien muodostumiseen Ja että Ranskan asukkaat eivät halosta at* kisl niin monien entisten vlhollls- tensa läsnäoloa. “Me tarjosimme koneita ja teknil- < lisiä villneitä ja tyokaluja. mutta lllttolatatea ra» meille sanottiin, e tti se on m&hdo- arvo laski ja niin olemme joa- tonta — Saksaa tiytyy maksaa ra- sellaiseen Ulanlee¡>een. e tu ha»»a. “Tämän kysymyksen ratkaisu el ole ollut niin yksinkertaista kuin mitä Lloyd George Ja Briand kerran näyt tivät ajatelleen. Ennustukseni, että ei voida arvailemallakaan keksiä mi tään mekaanista keinoa sen yksin kertaiseksi tekemiseksi on selvästi toteutunut. “Ja mitä mahdollisnksia on ole massa Ranskan ja Saksan toisiaan läkentelemisestä ? ‘‘On mahdollista, että Europan yli tulee kulkemaan jarkun palaat« lella. Mutta minun täytyy samalla myöntää, että ne herrat, jotka voit tavat edustajapaikkoja Lloyd Geor gen kannattajilta, petaavat humpun- kipeitä niitten kanssa, jotka kaduille on työnnetty__ ” to ise n n iitte n s u o ritta m a tta j ä t t ä p i - «lo u s tle te llijä t jo ra u h a n k o n fe re n s s in nen. jo llo in v o ltta ja m a ltte n k a n so je n a ik o ih in k o e ttiv a t s e littä ä v ä lttä m ä t niskoille Jälsi yhä edelleenkin suun tö m ä k si, a lk a a ‘ s ilm issä m m e to te u naton sotavelkojen taakka. Ulos tua Ja liittolaiset, pikemmin kuin pääsytien muodostaa taloudellinen Saksa, tulevat olemaan ensimäistä. sopimus Saksan. Suur-Britannian. Jotka Saksaan vedoten pyytävät si- Ranskan Ja Yhdysvaltain välillä. Jon-' tä lakkauttamaan korvausmaksujen E ttä M axim tlian H a rd e n on koko ka kautta saatettaisi tasapainoon ! suorittamisen. lik e llä o ik e a ta m ik äli h ä n k ä s itte le e » o ta k o rv a u sk y sy m y stä j a sen v a ik u tu s ta im p e ria listisie n m a itte n ta lo u d e llise e n e lä m ä ä n , k ä y ilm i e r ä ä s tä e n g la n tila is e n S ir P h ilip G ib b sin la u väifl k u lu e ssa s a a d a liite ty k si la k i ko k o elm iin ja jo n k a ta rk o tu k s (ina on e s tä ä k o m m u n is te ja k y lv ä m ä s tä t y y ty m ä ttö m y y ttä ja k u ritto m u u tta a r m e ija n k e sk u u te e n . T ä m ä laki a m puu ty k k ä n ä ä n m a a lin s a yli ja sii hen sisä lty y to d e llin e n , siviilioikeuk sia v a s ta a n tä h d ä tty uhka. Taina la k ie s ity s m elko e lä v ä s ti herättää h e n k iin leg e n d a n R a n sk a n m ilita ri' m ista . L aki s ä ä tä ä viiden vuoden v a n k e u s ra n g a is tu k s e n ja aina 20.n"»i fra n g in sak o n jo k a is e lle s o tila a lle . Joka o s o tta a to tte le m a tto m u u tta ui se e rin m ä ä rä y k s ille , koskivatpa na mä s itte n m itä ta lia n sa . Se .lataa s a m a n la is e n ra n g a is tu k s e n jo k ii.'< -iie . jo k a ta v a lla ta ik k a to ise lla y r ittä ä a n ta a a n te e k s i e d e llä esitetynkö tek o a , ja jo k a is e lle , joka jo k o tila a n v aim o lle tai ä id ille yrittää » kaa so ta v a s ta is ta pro p ag an d a k i» s u u tta . J a vihdoin tä s s ä lais-;» < d e tä ä n , e ttä lä m ä n lu o a to isia » s a a k ä s ite llä vain ojennusoikeus. ?■ la on o ik e u s e s tä ä ju lk isu u teen t f Riasta. k a ik k i to d is te li. Jo k a i-ta i n o m a le h tik ir joen vaili ta jaa rangai» ta a n . Joka y rittä ä k fn v astoin oikeu d en m ä ä rä y k s iä ju lk a is ta näitä a.-ioi ta k o sk ev ia seik k o ja. “ Ei ta r v its e olla m ik ään laki*' p e rtti. void ak seen o s o tta a minkain*- ta rik o k s e llis u u tta tä lla is e n lain sW' ja s s a v o id aan h a rjo tta a . S e anta» a n k a ra n s o tila s d ik ta tu u rin pitäjille y h tä v a p a at k ä d e t toim ia m ie li'* ’ ta ls e s tl k u in e n n e n sota aikaa tsa a rien V e n ä jä llä ja e s tä ä yksinpä -a n o m a le h ttä k in a rv o ste le m a sta tali--» Fia te k o ja m u u te n kuin hallituk <-■, m ielik si m illoin joku lakia on rikko n u t .... " on K a lk k i te h ty distöstä, e d e llä e s ite ty t lainaukset k a p ita lis tis e s ta sanom aleh Joka nyt aivan äkkiä 9 p itk ä n v ä lia ja n Jälk een on kuin yh te n ä m ie h e n ä n o s ta n u t k au h u a Ilmai se v an h a u d o n n y k y ise s tä kapitab • tis e n m alim a n tila n te e s ta . Nämä k u n k in m aan v ie n ti Ja tu o n ti ja .¿‘R a n sk a n pelko tä m ä n p a ra d o k st- la in a u k s e t o s o tta v a t m iten k ä tä?J jo n k a k a u tta n o s te tta is i S a k s a n m a r m a ise n tila n te e n jo h d o s ta k u v a s tu u r il lä n e u la n k ä rje s s ä kapitalfrtiy*- kan arv o , jo k a e s tä is i S a k s a n m yy selv im m in ja p e lo tta v im m ln e s iin e- rn ailm an p a in o p iste on ei a in o a s u a t m ä s tä tu o tte ita a n koko m ailtn a lie r ä ä s t i la is ta . Jo n k a s o ta m in is te ri p o liittis e s ti, v a a n m y ö sk in taloudel v aih to k u sta n n u lib llla . M iten k ä la ta a B a rth o u n on o n n is ta n u t viim e pai- lis e s ti. Y leensä on e p ä ilty , e ttä jo-
