Torstaina, Kesäkuun 30 p.— Thursday, June 30th.
______
_No. 152
TOVERI
Mississippi-virran eteläinen laak dettävät yhteiskunnasta ulossul listalle osakkeissa 1,420 milj, ja on toim itettava samalla osot- lä ensi paikkansa. Ja valtioval
lujalle kansainväliselle vallalP
so, jota syyllä voitaisiin kutsua jettuina ; että mustaihoinen ei bondeissa 2,226 miljoonaa. Uu tedia.
lan
toistuva
raivo
ja
raakuus
on
maailman työläisten toden
“Amerikan ‘Kongoksi”.
saa hiota ja raataa muiden kuin sien laillistettujen yhtiöiden osa Jokainen osaltaan olkoon myö- juuri meille osoittaa tämän vei
teolla
yhdyttävä järjestön hel
Tässä Kongossa ei etsitä kaut vallitsevan rodun hyväksi. T ä kepääoma v. 1918 oli $2,599,735, tävaikuttamassa tämän keräyk-1 vollisuuden välttämättömyyden!
massa, missä he voivat kansain
sua tai norsunluuta, siellä tuote mä on luokkatunnetta. Tämä on 600, 19)9 $12,677,229,600 ja 10 sen onnistumiseksi! Hyvää tar-
välisellä pohjalla käydä luokka-
taan sokeria ja puuvillaa. Täällä perintöä orjatalouden ajoilta. Jos kuukauden aikana v. l€>20 $12,- kotusta varten alotettua työtä ei
OMAISUUKSIEN
KES
taistelua, johon he ovat omassa
vallitsee pakkotyö, työmies on or neekeri pyrkii parantamaan ase 242,577,700. Mutta nämä nume saa jättää keskeneräiseksi! Myös
maassaan
ryhtyneet isännistöään
KITTYMINEN
ja. Orjuus on ovelasti keksittyä maansa,- rikkoo hän silloin itse rot eivät vielä osota pääoman kään ci saa sallia sen epäonnis
vastaan.
Connaarcial
velkaorjuutta. jotta se muodolli jumalaa vastaan ja sentähden on voittokulkua kaikessa laajuudes tua !
Oppoaita Pest Offica.
Kapitalistisen
tuotantotavan
sesti näyttäisi "sivistyneeltä” ja häntä armottomasti ja julmasti saan. Suuret trustit järjestävät
luonteen
mukaisesti
keskittyvät . Rautatieläisten liittoko»gres-
Offica Add rasai
jotta sille saataisiin laillisuuden rangaistava — uskonnon vaati niin, että niiden voitot ja sijoi
si on sitä mieltä, että Venäjän
omaisuudet
ja
koko
tuotannoin
T O V E R I. Bos 99, Aatoria, Ora.
leima. Muutaman sadan dolla musten mukaisesti. Neekeri, jo tukset pääomaan eivät tule
VALKOINEN VAINO
sen elämän kontrolli muutamien vallankumous on sekä periaat
rin velka sitoo neekerityöläisen ka ahkeruutensa ja yksilöllisen selvästi näkyviin. Niinpä teräs-
että jokapäiväiseltä toi-
E D IT O R IA L STA FF
ja hänen kymmenhenkisen per yritteliäisyytensä avulla kohoaa trusti v. 1903—1918 välisenä ai Ranskassa juuri suoritettujen harvojen käsiin. Niinpä tilasto- teiltaan
virkailijoiden puolelta ilmoite minnaltaan, jos kohta se taiste
Solo Syvlnan, Alas Savo, A . N. Koa- heensä yhtä tarkasti valkoihoi
yläpuolelle sitä asemaa, joka kä kana asetti osake- ja bonditilillc kommunistien joukkovangitsemi- taan. että yksin New Yorkin val lee kapitalistimaailman synnvt-
kala, K. E. Heikkinen, Geo. Gratckef. sen
plantaasinomistajan orjuu sitetään hänelle kuuluvaksi, on vain $31,600,000 samaan aikaan sen ja kotitarkastusten johdosta,
täniäin sisäisten ja ulkoisten vai
teen, kuin olisi tämä ostanut hei samanlainen vihollinen kuin se, kuin sen liikeomaisuus todelli jolloin porvarisluokka koston uh tiossa on neljäkymmentä jotka keuksien
Pkonoi Offica 369, Editorial Dep't 832
kanssa, yhtäkaikki ensi-
veroa miljoonan dol
dät ruumiineen ja sieluineen.
joka häväisee uskonnon py suudessa oli lisääntynyt $987,- reiksi ovat joutuneet toverit sel maksoivat
proletaarisen vallanku
laiset kuin Fròssard, Loriot, Su- larin tai sitä suu rem maista tu- mäisen
Entered aa aacond-cla«« mail matter
Ainoa mahdollisuus velkaorjan hyyttä.
mouksen
yritys,
000,000.
Samaa
menettelytapaa
varin, Barbusse y. m., kirjottaa “MSta vuonna 1918 ja että näitä
July 18, 1912, a» tka Poet Offica at vapautumiselle on, että joku toi
Tämmöiseksi
kuvaa
Pickens
ilmenee
suurien
pankkien
ja
mui
Aatoria, Oregon, under tka A ct of nen maksaa hänen velkansa; se
tnonimiljoneereja on Yhdysval
l skolliscna Amiensin kongris
lynkkausten syyt. Ja ne tulevat den trustien toiminnassa. V. L’Humanite-lehti kesäk. 1 p:n loissa
M arek 3. 1879.
kaikkiaan
67.
New
Yorkin
sin päätöslauselman hengelle se
on. että orja myy itsensä toisel säilymään niin kauan kuin voit- 1914— 1918 aikana kuusi johta numerossaan seuraavaa :
valtiossa
asuvat
siis
enemmät
littää
se kannattavansa atnnta-
le, josta vain johtuu kaikenlaisia tojärjestelmä on vallitsevana tuo- vaa teräsvhtiötä lisäsivät liike;
Seitsemänkymmentä vainotein- kuin puolet Yhdysvaltain raha-
lisäkuluja,
kuten
liikkeen itsenäisyyttä po
Rotuvainojen yhteis
muuttokuluja tantomuotona. Ilahduttava merk pääomaansa $461,965,000. mutta ta yhdellä kertaa! Seitsemän
kuninkaista
ja
teollisuusautokraa-
liittisiin
puolueisiin nähden, mut
ja bonus-maksuja. Tällä menet ki on kuitenkin tässä synkässä samaan aikaan lisääntyivät vara kymmenen toverin kotirauha ri
teista.
ta on sitä mieltä, että liittyminen
kunnalliset syyt
telyllä orjaisäntä hankkii orjansa yössä, että etelävaltioiden teolli
$617,656,000. Kaikki nä kottu mitä raaimtnin! Ja millä
V,
1919
tuloverokaavakkeiden
Moskovan Ammatilliseen inter-
halvemmalla kuin säännöllisillä suuskeskuksissa valkoihoiset työ rahastot
biljoonat ovat trustien “an tuloksella? Onko tällä poliisi- mukaan oli New Yorkin valtios nationalcen,
kaukana siitä etti
orjamarkkinoilla, sillä velkajär- läiset alkavat käsittää neekerien mä
toimenpiteellä mielitty rauhoit sa 321,179 asukasta joiden tulot
New Yorkissa toimiva Ameri jestelmän vallitessa ei isännän o- asian olevan myös heidän asian sioista”. 'Wall Street Journal taa
olisi
A,miensin
päätöksen vastai
vastavallankumouksellista leh
kertoo, että 104 maan suurta lii-
can Civil Liberties Union on jul le pakko maksaa täyttä markki
nousivat
tuhanteen
mutta
ei
kah
nen, on mitä vakavin vallanku
sa. Luokkayhteenkuulu vaisuuden keyhtymää mainitun neljän "ras distöä, edustajakamaria ja se
kaissut sangen valaisevan vihko nahintaa miehestä.
teen
tuhanteen
dollariin.
Tämä
mouksellisten
periaatteiden il
tunne on suurissa*teollisuuskes kaiden kustannuksien“, mutta naattia? Turha yritys! Nuo ih
sen, jossa selitetään miten etelä
Tämmöinen on järjestelmä kuksissa heräämässä ja tässä on myöskin loistavien liikevoittojen miset eivät tunne tyydytystä en luokka muodostaa suurilukuisim- maisu.
valtioissa harjotetut lynkkaukset suuressa Mississippi-laaksossa, ja
sitä suurta suoneniskua, jol man verotilastossa ja maksoi tä
ja joukkoväkivaltaisuudet neeke- se on vallinnut muuttumattoma ensimäinen siemen rotuennakko vuosina, sijoittivat liikepääomak- nen
mä luokka $1,015,832 eli noin
ri väestöä
kohtaan perustuvat na kolmekymmentä vuotta ja e- luulojen hävittämiseen. Pian kä si lähes kaksi biljoonaa dollaria. la he uneksivat voivansa nujer kolme prosenttia verotulojen ko
suoranaisesti
taloudellisiin ja nemmänkin. Tämä järjestelmä sittävät valkoiset kuin mustatkin Näiden korporatsionien lisäykset taa vallankumouksen!
Onko hallituksella ollut tar konaissummasta. Yleensä tilas
yhteiskunnallisiin syihin. Vih on syynä niihin moniin julmiin orjat, että vain yhteistoiminnalla vararahastoihinsa oli $1,941,494,-
to osottaa, että luokat, joiden tu
kosen on laatinut eräs William lynkkauksiin ja polttamisiin, joi ja yhteisellä taistelulla voidaan 000 neljän vuoden aikana ja voi koituksena suorittaa valehyök- lot ovat alle viiden tuhannen, o-
käys kääntääkseen huomion jo
Pickens, joka toimii erääni nee ta alueella harjotetaan yksityisiä vapautua taloudellisesta sorrosta. tot sijoittajille $1.522,000.000.
kapäiväisistä
häväistvsju tuista, vat maksaneet veroina suurim Pikkuporvaristokin napisee
kerien valistusseuran sihteerinä, neekereitä kohtaan.
kaikista hallinnan mädännäisyy- mat summat ja että sen jälkeen
ja ( ivil Liberties Union on otta
verotulojen kokoamissumma seu-
Debsin vankilassa pitä
YHDYSVALTAIN KAPITA “KARJALAN PÄIVÄT” EI den ja turmeluksen ilmiöistä?
nut vastuulleen kirjasen levityk Ihmisen keskinäisten suhteiden '
raavilta
luokilta
aina
$20,000
tu
misestä
«
LISTINEN SUURUS
Mieliikö se saada maan unoh
VÄT OLE PÄÄTTYNEET
sen, koska "etelävaltioissa tänä- historiassa yksi menestyneimpiä !
loihin
asti
laskee
ja
sen
jälkeen
tamaan yleisenä puheenaiheena
päivänä kukaan valkoinen, e- harhaluuloja on käsitys, että Yh
Huolimatta siitä, että Yhdys ( Isuustoimintaväen "Karjalan olevan varastelun, anastelun, taas nousee niin, että $20,000 :sta V n iv e rsa l S e rv ic e uutistoim iston
nempää kuin mustaihoinenkaan, dysvalloissa ilmenevä taipumus valtain asukasluku käsittää vain päivät", joiden kuluessa kerätään
$50,000 :iin tulojen saajat ovat p ä ä k irje e n v a ilita ja k irjo tta a Oregon
ei voi vapaasti saattaa julkisuu* värillisten henkilöiden lynkkaa- 6 pros. maailman väkiluvusta ja rahasto traktorin hankkimiseksi suusta suuhun kulkevat syytök maksaneet kukin luokka yli mil- J o u rn a lille sa n g e n m .vrkkyyntynees-
johtuu
mustanrodun että \ hdysvaltain maa-alue on Karjalan Työ Kommuunille, al set, jatkuvat yhteentörmäykset ijoonan dollaria. Varsinaiset suu s ä ä ä n ila jis s a D ebsin e d e lle e n k it
een rotukysymystä koskevia pe miseen
nistotuuksia niinkuin vihkosen miesten erikoisesta viettymyk vain 7 pros. maapallon pinta-alas koivat kesäk. 24 p.n ja kestävät poliittisten ja rahamiespiirien vä ret omistajat,, yhdessä ainoassa v a n k ila ssa p itä m ise n Jo h d o sta ja a r
alkulauseessa selitetään. Mielen sestä naisten raiskaamiseen. Sa ta, tuotetaan tässä niaassa suun heinäk. 10:teen päivään saakka lillä, kaikissa alastomuudessaan luokassa maksoivat kaksi miljoo v o ste le e n y k y ise n h a llitu k s e n k a k si
kiintoisia ovat seuraavat Picken- nomme tätä harhaluuloa menes nattoman suuri osa kaikista tava Ensimäisiä lahjotuksia traktori- esiintyvän rikollisen sekasotkun, naa dollaria veroina.
Tämä n a a m a is u u tta . A rtik k e lis s a lä h d e tä ä n
sin esittämät seikat:
tyneeksi, koska useimmat, ellei roista ja elämän tarpeista. Kuu rahastoon on jo alkanut saapu josta koko maailma puhuu?
luokka käsittää 100;0C0 tulojen s iitä , e ttä h a llitu s on v a p a u tta n u t
Uskooko
sen
voivansa
sulkea
Lynkkaukset ¡a joukkoväki- vät kaikki, valkoihoiset todella luisa terästurstin presidentti, maan aina idän valtioista ja Ca-
omaksujat. Suuret multimiljo- L e a v en iv o rth in k u ritu s h u o n e e s ta Val
meidän
suumme,
pysähdy
ttää
yaltaisuudet ovat vain taloudel niin uskovat. Mutta totuus on, tuomari Gary, laskee v. 1920, e t nadasta saakka.
kosen
o rja k a u p a n
h a rjo t a m ise sta
meidän vallankumouksellisen val neerit, joita New Yorkissa on 40, tu o m itu n k u u lu isa n n y rk k ita p p e lija n
lisen sorron välikeinoja. Lynk ja todistukset viittaavat aivan tä tässä maassa tuotetaan seuraa»
kertaa emme enään ryh mistelutyömme, estää puolueen ■maksoivat yhteensä veroja ai J a c k Jo h n so n in , “jo tta h ä n e lle a n n e t
kauksia tapahtuu eniten siellä, päinvastaiseen — nimittäin, että vista tavaralajeista allamainittu dy Tällä erikoisesti
toimihenkilöt, sen sanomalehti- noastaan $851,306. Tilasto osot tä isiin tila is u u s s e u ra ta m iesk o h tai-
missä neekereitä eniten riiste afrikalaiset ja heidän jälkeläisen prosenttimäärä koko maailman "Karjalan päivien" painostamaan
merkitystä, iniehet ja puhujat kuuluttamasta taa edelleen, että mainitussa vai s e sti k o h d a k k o in ta p a h tu v a a Demp-
tään ; ja joukkovakivaltaisuuilct sä omaavat erikoisen vähän tai tuotannosta:
tiossa 49 henkilöin tulot olivat
sillä sen pitäisi nyt olla tunnettu julki inhoaan ja vihaansa?
neekeriväestoa kohtaan ovat le pumuksia tähän rikos,ajiin.
$500.000:
151 henkilön $200.000; se.vn ja C a rp e n tie rln v ä lis tä nyrkki-
Kultaa 20 pros., vehnää 25 jokaiselle lukijalle. Kehotamme
Hallitus voi varsin hyvin kek-
vinneet sikäli kuin neekerien riis
Mutta tähän rikokseen vetoa pros., rautaa ja terästä 40 pros., jokaisen kerääjän jatkamaan työ
1,782 henkilön $40,(XX) ja 10,930 ta p p e lu a .” S itte n k iin n ite tä ä n huo
täininen on levinnyt. Väkival minen on hyvin menestynyt. sinkkiä 50 pros., kivihiiltä 50 pr., tään viimeiseen päivään saakka saista salaliittoja, vainota, kuris henkilön $7,000.
m io ta siih e n , e ttä h a llitu s on v a
taisuudet johtuvat suoranaisesti Muuten vanha riistäjien konsti. aluminia (»0 pros., kuparia 60 ennenkuin tilittää keräämänsä taa ja sanomalehdistönsä kautta
p a u tta n u t k a ik k i sodan a ik a n a va
mustata meikäläisiä. Mutta kaik
joko riistäjäluokan pyrkimykses 1 äytyyhän heidän löytää jokin pros., puuvillaa 60 pros., öljyä varat Keskusosuuskunnalle.
ko ilu lain p e ru s te e lla tu o m itu t todel
ki tämä tapahtuu liian myöhään. SUUNTATAISTELU RANS liset m aa n v ih o llise t, jo tk a aik o in aan
tä pitää neekereitä orjuudessa syy, mikä oikeuttaa heidät voit
pros., maissia 75 pros., auto-
Ellei piknikkiä, illatsua tai jo- Se iskee meidän riveihimme. Yhä
tai epäsuorasti toisiin rotuihin tamaan puolelleen kansan moraa- j mobiileja 85 pros
KAN RAUTATIE-
to im in n a lla a n a ik a a n s a iv a t paljo n va
raskaimmiksi käyvät sen koston
tain
tilaisuutta
ole
vielä
järjes-
lukeutuvista työläisistä, jotka o- iset tunteet
h
in k o a k a u p p a la iv a s to lle ja satam a
LIITOSSA
Muutaman kymmenen vuoden tettv Karjalan traktorirahaston iskittä ja vaino. Mutta kaikella
vat siitä katkeroittuneet, että
la ito k sille ja k y sy tä ä n , m illä p eru s
Merkille on kuitenkin pantava, aikana ovat Yhdysvallat tulleer
neekerien riistäminen vaikuttaa että kamalimmat rotukahakat "teollisen kuningaskunnan" ase hyväksi, niin sen ehtii vielä nyt tällä se vain lujittaa Kommunis Ranskan rautatieläisten äsket te e lla h a llitu s e d e lle e n k in p itä ä lul;
heidänkin taloudelliseen kurjuu \ hdysvalloissa viime vuosien ai maan. \ . 1899 oli maan tehdas- kin järjestämään. Pankaa vaan tista Puoluetta, sen vastustus- täin pidetyssä kongressissa va kojen ta k a n a s e lla is ia k a ik in puolin
voimaa. sen hyökkäystarmoa ja semmistoainesten ammatillista in- re h e llis iä m ie h iä k u in on D ehs ja
teensa. Georgian ja East St. kana, eivät ole johtuneet seikois laitoksiin sijoitettu 8.975 mil;, toimeksi heti!
päättäväisyyttä.
ternationalea koskeva päät»»sian m ik si h a llitu s lu p a u k s is ta a n huoli
Louisin rotukahakoissa on tämä ta, joihin voitaisiin liittää suku» dollaria, mutta 1814 olivat sijoi
Ja
ellei
paikkakunnallanne
ole
Ja
varsinkin
mitä
tulee
vritvk-
•‘ seltna
'Cinta saavutti enemmistön hy m a tta ei ole r a tk a is e v a s ti lä h te n y t
syiden erilaisuus tullut näkyville. puolirikoksia.
Sellaisia ovat tetut pääomat kohonneet 22,791 kukaan ryhtynyt keräystä toimit
siin
lopettaa
meidän
antimilita-
väksyntisen,
minkä jälkeen siihen k o rja a m a a n ,P a lm e rin p o itiik a n väli-
( »n sangen opettavaa panna East St. Louisin verilöyly v. milj. dollariin. Rautateille oli si- tamaan, jotain yksityistä toveria
ristinen
propagandamme,
on
asti enemmistönä ollut kokouk ty y k siä .
merkille millä seuduilla toimite I’M / ; Brooks ja Lowndes kään I joitettu 1899 11,034 m ilj. dollaria,
taan eniten lynkkauksia. Kol teissä .Georgiassa, toimitetut u- mutta vuonna 1914 oli summa kehoitetaan pyytämään keräys- kaikki turhaa. Mikään ei voi sen oikeisto jätti koko kongres K irje e n v a ih ta ja , N o rm an H apgond,
menkymmenen vuoden aikana seat lynkkaukset v. 1918; Chica kohonnut 20,247 milj. dollariin. listoja Keskusostiuskunnan kont pvsähdytÄä meitä tällä tiellä. sin. Päätöslauselma, joka viska lau su u m .m .: “ O n m u is te tta v a , että
Ja me tulemme jatkamaan niin si
Amsterdamia kannattavat ju lk is u u d e s s a m elko p aljo n p ohdit
johtivat lynkkausten lukumää gon mellakat v. 1919; Elainen, \ iidentoista vuollen aikana oli- torista ja panemaan keräyksen
toimeen.
Listoja
ehtii
vielä
nyt
puheessa
kuin
kirjotuksessa!
Vas
rässä seuraavat valtiot, järjestys Ark., verilöyly v. '1919; ja Hen , vat tehdaslaitoksien ja rautatei
kongressiedustajat pellolle, oli tiin v ä h ä ä e n n e n P a lm e rin v irastaan
alkaen pahamaineisimmasta val ry Lovvryn polttaminen Node- i den pääomat lisääntyneet 20 bil- kin pyytämään ja toimittamaan ta tästä alkaen taistelu kiihtyy- seuraavaa sisältöiä:
lu o p u m ista se n jo h d o sta , e ttä hän
keräyksen, kun se vaan pannaan kin koko voimallaan ja armotta
Keskellä
kaaosta,
joka
järkyt
tiosta:
Georgia,
.Mississippi, nassa. Ark., tänä vuonna.
lask i v a p a u te e n m ie h iä , jo tk a jul
! joonalla. New Yorkin pörssin t< »iineksi vitkastelematta.
kapitalistista järjestelmää kän • tää koko maailmaa, on työläisten k e a s ti o liv a t s e k a a n tu n e e t hallitus
I exas, Louisiana, Alabama, Ar
Useimmat lynkkaukset johtii: listalle tulee näin vuosittain sa
Listoja voi pyytää osotteella naitavaa valtaa vastaan.
kansas ja I ennessee, Alabaman, vat taloudellisista epäkohdista. tumainen määrä uusia osakkeita
velvollisuutena enenemän kitin ta m m e v a s ta a n so d a n a ik a n a teh ty i
Kommunistisen Puolueen ylei milloinkaan ennen ojentaa käten hin s a la liitto ih in , k u n ta a s e n Palm er
Georgian ja Texasin ohella kuu On olemassa vakiintunut käsitys. ja bondeja. »Ennen vuotta 1914, Co-operative Central Exchange,
sessä toiminnassa on taistelulla sä yli rajain. Tehdäkseen vasta s is s a a n v a a ti, e ttä E u g en e Debsin
luu tähän alueeseen siis koko että neekerit luokkana ovat pi- viiden vuotien aikana merkittiin Box 147, Superior, Wis.
I ilitykset keräyksen päätyttyä militarismia vastaan tällä hetkcl rintaa kapitalismin yhteiselle ja to
ta p a is e t r e h e llis e t ja ra u h a llis e t kan
(T H E
COMRADE)
TÉ*
• ( A * Ftnaufc wcrkara in
W a W a s te » Stata*. T ka only Fiaaisk
Daily ia tka W art. Publi.kad Daily,
« « •P < J * * ^ * / » • * Astoria, Oraaoa,
fcf *ka Waatera Workman** Publishing
JUTUN JATKOA
IMPERIALISTISET RISTIRIIDAT
AJAVAT EUROOPAN MAAT TA
LOUDELLISEEN ROMAHDUKSEEN
*No hy v ä — m e m ak sa m m e ja en- m isen aalto.
On m ah d o llista , e ttä s u n n o s ta s a m a s ta a s ia s ta . G ibbs s a
tu lta is i te k e m ä ä n e iv ä t m inun o m at
s lm ä is e n ä s e u ra u k s e n a s iitä on t a s itä e n n en on tä y ty n y t ta p a h tu a noo:
tie to n i p y a ty s e littä m ä ä n , m u tta sen
loud ellin en liriisi R a n sk a ssa . M eidän R a n sk a n talo u d e llise n e lä m än ro m a h
" T o sia sia t, jo is ta m a in itsin v iim ei ra tk a is e m is e n ei p itä is i m e n n ä yli
laivojem m c E n g la n n ille lu o v u tta m i dus.
Jo k a ta p a u k s e s sa k u m m an k in s e ss ä ra p o rtis s a n i S a k sa n te o llisu u
ih m isen a ja tu s k y v y n .
(K a p ita lism in
nen lask i laiv o jen h in n an k a ik k ia lla , m aan v a s tu u n a la is e t v irk a ilija t ovat
d e sta ja S a k sa n p ä ä tö k s e s tä m a k sa » v a llite s s a koko ro h k e a toivom us.)
k u n n e s laiv o jen , jo ita k o lm isen v u o t a lk a n e e t lä h e n n e llä t o i s i a a n ....
k o rv a u s v a a tim u k s e t niin lik elle kuin
“ Y ksinpä R a n sk a n v a ltio m ie h e tk in
ta s itte n el ra h a lla k a a n s a a n u t o sta a ,
“ B rita n n ia n ty ö v äe stö ta p p e le e yhä se in h im illise sti a ja te lle n on m a h
a lk a v a t k ä s ittä ä sen, e ttä y h te is to i
s a llita a n n y t ru o stu a m o n essa “ luu- e d e llee n k in s itk e ä s ti p a lk k o je n la s
d o llis ta
v o im a k k a a sti
k e h ittä m ä llä m in ta S a k sa n ty ö v ä e stö n j a teoiii
ta r h a s s a ”.
k e m ista v a s ta a n ja s u u re t te o llisu u s m aan tu o tte itte n u lo sv ie n tiä on ky i^ iu s jä rje s tö je n k a n s sa olisi p a re m p i
“ T ä s tä h u o lim a tta m e e d elieen k iu k e s k u k se t o v a t h iljaa, n iis tä ei n o u
sym ys. jo ta E n g la n n in s u u re t fin an s p o litiik k a kuin S a k s a lta k o rv a u sm a k
Aikaisemmin on Jo selostettu. että sen m ik ä v o ite ttiin S a k s a lta s o ta ra k e n n a m m e laivoja lu o v u te tta v ik si se savua ta iv a s ta kohden. K ivihiili- s im ie h e t o v a t v a k a v a sti hu o lestu n ei- su je n p u ris ta m in e n , jo n k a k a u tta p a
sotakorvauskysyngra, sellaisena kuin k o rv a u k sissa on m e n e te tty fra n g in liitto la isille , kun ta a se n liitto la is te n lakon p itk ä ä n ja tk u m in e n tu le e jo h ■ na k ä s ite lle e t. E n tin e n ra h a k a n s le ri. k o sta jo u d u ta a n se n tu lo lä h te itä k e
se Versaillesin rauhansopimuksesi«') o sto v o im assa .
E n g la n ti, jo k a tä s tä la iv a te la k a t o v a t tä y d e llise ssä sei- ta m a a n m e id ä t ro m a h d u k se en . Jossa j R eginald M cK enna, on p ä ä s s y t ai- j h ittä m ä ä n m a iln ia n m a rk k in o illa R a n s
Me a n n a m m e R a n s k aik k i to iv eet e n tise n k u k o istu k se n
päätettiin hinnalla millä tahansa, lä r a h a s ta sai vain hyvin väh äisen , sa h d u st liassa.
i van s a m a a n tu lo k se e n a sia ssa . H än ■ kan its e n s ä k u s ta n n u k s e lla . L o th rin
kalle
k
iv
ih
iiltä
— h in n alla , johon s a a v u tta m is e s ta sy ö stä ä n k a p p a le ik
pi ajaa. tulee syokseniään johtavat k ä rsi ra h a n s a a rv o n a le n e m ise n m uc
j tu tk im u k s iss a a n
o s o tta a , e tt ä jo s i gin ra u ta m a lm i ta rv its e e VVestphaliu
E n g lan ti ei voi v a s ta ta , v a ik k a p a si. Jo k a in e n te o llisu u sla ito s on nään- ; s a k s a tä llä ta v a lla m a k s a a korvani: !
Imperialistiset maat taloudelliseen va dossa.
_
k iv ih iiltä ja p ä in v a s to in .”
sen k a iv o k se t o lisiv a tk in k äy n n issä. n y te tty n ä lk ä ä n v ä lttä m ä ttö m ie n ta r
rarikkoinaan. Versaillesin sopimuk
re t. n iin se tu le e h ä v ittä m ä ä n B ri
“J a m itä p ä m u u ta s a a te tu in k a a n
L a in a tk a a m m e vielä yk si la u su n to ,
sen politiikkaa on käytännössä ny* o d o tta a ? L iitto la is te n y lin tä n eu v o s J o s m e e d e llee n k in Ja tk a m m e t ä t i p e ltte n p u u tte e n k a u tta ja k a ik k ia l ta n n ia n k a u p a n , p u h u m a tta k a a n A j
jo k a tä tä a sia a se lo sta a e h k ä suo-
vuoden päivät toteutettu sotakorva toa v a ro te tu n k e rta to is e n s a jä lk e e n kiv ih iilen lu o v u tta m ista alle e n g la n la on k a u p p a a v a a ra llise s ti haav o m e rik a n k a u p a sta . Se on p a lja sta - '
ra s a n a ls e v tm in kuin e d e llis e t.
Wm.
uksiin nähden ia siitä ovat seurauk siitä , e ttä h u ik e a t k o rv a u s v a a tim u k tilaise n k iv ih iilen tu o ta n to k u s ta n n u s te ttu
nut uuden puolen ja v a a ra n a s ia s s a , I Bird s ä h k ö ttä ä P a riis is ta s e u ra a v a a t
set olleet
Imperialistisille sodan set tu le v a t k ä ä n tä m ä ä n talo u d e llise n ten . niin m iten käy E n g la n n in vienti
“ T ä llä välin B rita n n ia n hallitila jo ta y k s in k e rta is e t s ie lu t e iv ä t a ik a ; ta p a a n :
volttajamallle niin ankarat, että niit m ailta a n n u rin n isk o in . R a n sk a n pa- k au p an tu le v a is u u d e s s a ?
jo u tu n u t k u u m aan v e sip y tty y n re m m in ole ä k ä n n e e t.
" S a k sa voisi ja tk a a m a k s a m is ta on
ten johtavien valtioni iestenkin suu k o tu k s ts ta n e u v o sto v ain ja tk o i ja
• “ N ä y ttä ä
s iltä
kuin liitto la is te n
‘N iitä v a s ta s s a oa oriskiim m alli-1 p ian tä y ty is i p y y tä ä S a k sa a lo p e tta
hun on lipsahtanut sormi ja päätään ajoi läpi J ä rje ttö m iä v a a tim u k siä a n | A m erik an d o lla re is s a Ja e h k ä p ä ma- k ie ltä y ty e ss ä ä n k ä s itte le m ä s tä ra h a l
pudistellen ne nyt tuumivat yksi ja s iitä s e u ra u k s e n a a lk a a n ä y ttä ä ilnia ei olisi niin n u rin n isk o in , jos lis ta a se m a a ta rk a s ti ta lo u d e llise lta , nen v a s ta k o h ta in e n p a ra d o k si, se nl- ■ m aa n
k o rv a u s m a k su je n suorfttam '.-
kantaan. että kalkki ei taida olla siltä, että kysymys on s u d e lle e n A m erik a o sta isi r iittä v ä n paljon S a k ra u h a n , u u d elleen h a rk itse m is e n ja m ittö in , e tt ä s a m a lla kun ne huu-1 sen.
E n sim ä in e n m itä tö n
m ak su ,
ra k e n ta m ise n
k a n n a lta ta v a t:
M u tta A m e rik a ei u u d elleen
kaan tällä kertaa varsin "jrea”.
f a k o tta k a a S a k s a m aksa- j jo k a k ä s ittä ä v ain p ien en m urto-
otettava käsittelyn alaiseksi ja että san tu o tte ita .
Asiasta kirjottaa saksalainen por- on keksittävä uusia niaksumenette- h a lu a o sta a . Se on a in o a (k a p ita lis n iis s ä p u itte is s a , jo tk a se n voim iin m a a n ’. ne v a a tiv a t o m a a te o llis ta o san k o rv a u s v a a tim u k s ie n kokonais-
tin e n ! m aa. jo k a k y k e n e e m a k s a n ä h d e n o v a t m ahdollisia.
varillislil>eraaltnen krittikko, Maxi- lyjä.
■ ra u n io itta m is ta a n .
, su m m a s ta on n a k a n n u t k a n sain v ä li-
“ P ä ä m in is te ri Lloyd G eorge on mc-
m aan
k a u p p a ta v a ro is ta
sta n d a rd i-
mllian Harden. seuraavaan tapaan,
Mr. K en n an in e sity s, e ttä S a k sa n ' *«n p a n k k im a ilm a n se lla ise e n se k a a n
n e ttä m ä is illä ä n
o tte e n s a
y leiseen
"Koetin korvauskysymysten aika k u lta ra h a s s a .
josta selvästi kuvastuvat esille Ver-
tu lisi m a k s a a ra a k a a in e is sa , ei lain- ; n u k se en , e ttä L ontoon k o rv au sso p l
m
ie
lip
ite
e
se
e
n
ja
v
a
ltio
llise
en
ko
“A m erik a voisi a u tta a S a k sa n mak-
sa(liesin politiikan kiihkoilevan so- ■ na Lontoossa osottaa, että se ei ol
k a a n p a ra n ta is i E n g la n n in a se m a a . 1 m u k sen m ah d o llisu u s k ä y tä n n ö s s ä to-
neistoon.
keuden laajakantoiset seuraukset: ’ lut yksistään kahden täi kolm en su k y k y isy y ttä . m u tta A m erik an kong
sillä tä ä llä E n g la n n is s a m eillä jo on te n te ttu n a n ä y ttä ä sa n g e n k y se en
“ M inulle on k e rro ttu , e ttä Y hdys
“Ja niin rauhan taloudelliset seu ' maan keskinäinen asia. Sanoin hy ressi ty ö sk e n te le e h a lu k k a a n a n o s ta
ra a k a a in e tta , n im ittä in k iv ih iiltä , jo a la ise lta .
v
a
llo issa p re s id e n ttiv a a lie n a ik a n a ei
vin
selvään,
että
se
oli
Buurin
prob
m
aan
k
o
rk
e
a
m
p
a
a
su
o
je
le
v
aa
tariffi-
ra ukset orat alkaneet.
ta m e em m e voisi m yydä n y k y isillä
“ K o rv a u ssu m m an s iirtä m in e n New
j se in ä ä k a ik k ia u lk o m a a la isia tu o tte i k y sy m y k se n ä ollut. ‘O letko k a n so je n i h in n o illa
v aik k ap a k lv ih iilen k aiv v Y orkin p a n k k ie n v ä lity k se llä sai h e ti
“Ranska vaati sille kuuluvan osuu leemi. mitä sivistyneellä matlmallä
liitto a v a s ta a n .' v aan ‘O letko s a ir a u h m m e h eti
s u o s tu is iv a t ty ö h ö n pa A m erik an p a n k k iirie n p u o lelta a ik a a n
den kullassa ja jo heti ensimäinen milloinkaan ennemmin oli ollut rat ta v a sta a n , p itä ä k s e e n ne m a a s ta a n
tee n a s ti k y llä sty n y t n y k y ise e n h a l laam aan .
kaistavanaan
I poissa.
suoritus tarttui koko rahamailmaa
v a litu k sia , e ttä koko puulta sy ö k see
v a s ta u s
k u u lu i:
“ L iitto la is m a a t ja tk u v a s ti vastus- litu k s e e n ? ’ — ja
"Me
tarjosimme
Ranskalle
tuhan
“
T
ä
s
s
ä
p
in
te
h
e
s
sä
korvasta kiinni.
m in ä n äen ai- kaik k i e n tis e t u lk o m a itte n ra h a k u rs -
Ranska kieltäytyi
ta v a t su u rie n v ä ria in e ra ä ä rie n ja m u it- '»‘T a iv a s te n tä h d e n , m e olem m e kaik-
sien
saksalaisten
työläisten
ruumiil
n o a s ta a n yh d en v aih to eh d o n k a h d e n 8it n u rin n is k o in ja e ttä sen s e u ra
ottamasta vastaan sitä mitä me o-
tan tuotteitten Saksasta tuottamista ' k l!’
ta p a h a sta , jo is ta to ise n m u o d o sta a u k se n a u h k a a m a a s ta v ie n tiä vakava-
mtsta varastoistamme olisimme voi- lista työtä Pohjois Ranskan uudelleen !
näet sille antaa.
So vaati meiltä rakennuttamista varten. Tässä esi-, sillä perusteella, että ne muuten tu
“ S am a k y sy m y s te h d ä ä n p a rh a il k o rv a u sm a k su je n s u o ritta m in e n yli- lu o n to in en v a a ra ..
hoaisivat oraan maansa teollisuuden.
aiti, mitä meillä «1 ollut, nimittäin tyksessä oli Jotakin kouraa n tuntuvaa.
la a n E n g la n n in v a litsijo ille jo k a puo voim aisen k a u p p a k ilp a ilu n k a u tta ja j “T ä te n p a ra d o k si, jo ta jo tk u t ta-
kultaa.
“TyydytUUkueen Ranskan vaati
muksla kävi Saksalle välttämättä
ostaa Amerikan dollareita, ai-
tlmäapAivälsU kaasaiaväiista
koko mailmassa. Dol-
kysynta lähetti heidät kor
välityspalkkion suorittaan-
Jotakin luovaa. Mutta Ranska kiel
täytyi. Ranska selitti, että se mah
dolltsesti tulisi johtamaan siirtola-
kolonnien muodostumiseen Ja että
Ranskan asukkaat eivät halosta at*
kisl niin monien entisten vlhollls-
tensa läsnäoloa.
“Me tarjosimme koneita ja teknil-
< lisiä villneitä ja tyokaluja. mutta
lllttolatatea ra» meille sanottiin, e tti se on m&hdo-
arvo laski ja niin olemme joa- tonta — Saksaa tiytyy maksaa ra-
sellaiseen Ulanlee¡>een. e tu ha»»a.
“Tämän kysymyksen ratkaisu el ole
ollut niin yksinkertaista kuin mitä
Lloyd George Ja Briand kerran näyt
tivät ajatelleen. Ennustukseni, että
ei voida arvailemallakaan keksiä mi
tään mekaanista keinoa sen yksin
kertaiseksi tekemiseksi on selvästi
toteutunut.
“Ja mitä mahdollisnksia on ole
massa Ranskan ja Saksan toisiaan
läkentelemisestä ?
‘‘On mahdollista, että Europan yli
tulee kulkemaan jarkun palaat«
lella. Mutta minun täytyy samalla
myöntää, että ne herrat, jotka voit
tavat edustajapaikkoja Lloyd Geor
gen kannattajilta, petaavat humpun-
kipeitä niitten kanssa, jotka kaduille
on työnnetty__ ”
to ise n n iitte n s u o ritta m a tta j ä t t ä p i - «lo u s tle te llijä t jo ra u h a n k o n fe re n s s in
nen. jo llo in v o ltta ja m a ltte n k a n so je n a ik o ih in k o e ttiv a t s e littä ä v ä lttä m ä t
niskoille Jälsi yhä edelleenkin suun tö m ä k si, a lk a a ‘ s ilm issä m m e to te u
naton sotavelkojen taakka.
Ulos tua Ja liittolaiset, pikemmin kuin
pääsytien muodostaa taloudellinen Saksa, tulevat olemaan ensimäistä.
sopimus
Saksan. Suur-Britannian. Jotka Saksaan vedoten pyytävät si-
Ranskan Ja Yhdysvaltain välillä. Jon-' tä lakkauttamaan korvausmaksujen
E ttä M axim tlian H a rd e n on koko ka
kautta saatettaisi tasapainoon ! suorittamisen.
lik e llä o ik e a ta m ik äli h ä n k ä s itte le e
» o ta k o rv a u sk y sy m y stä j a sen v a ik u
tu s ta im p e ria listisie n m a itte n ta lo u
d e llise e n e lä m ä ä n , k ä y ilm i e r ä ä s tä
e n g la n tila is e n S ir P h ilip G ib b sin la u
väifl k u lu e ssa s a a d a liite ty k si la k i
ko k o elm iin ja jo n k a ta rk o tu k s (ina on
e s tä ä k o m m u n is te ja k y lv ä m ä s tä t y y
ty m ä ttö m y y ttä ja k u ritto m u u tta a r
m e ija n k e sk u u te e n .
T ä m ä laki a m
puu ty k k ä n ä ä n m a a lin s a yli ja sii
hen sisä lty y to d e llin e n , siviilioikeuk
sia v a s ta a n tä h d ä tty uhka.
Taina
la k ie s ity s m elko e lä v ä s ti herättää
h e n k iin leg e n d a n R a n sk a n m ilita ri'
m ista .
L aki s ä ä tä ä viiden vuoden
v a n k e u s ra n g a is tu k s e n ja aina 20.n"»i
fra n g in sak o n jo k a is e lle s o tila a lle .
Joka o s o tta a to tte le m a tto m u u tta ui
se e rin m ä ä rä y k s ille , koskivatpa na
mä s itte n m itä ta lia n sa . Se .lataa
s a m a n la is e n ra n g a is tu k s e n jo k ii.'< -iie .
jo k a ta v a lla ta ik k a to ise lla y r ittä ä
a n ta a a n te e k s i e d e llä esitetynkö
tek o a , ja jo k a is e lle , joka jo k o
tila a n v aim o lle tai ä id ille yrittää »
kaa so ta v a s ta is ta pro p ag an d a k i»
s u u tta . J a vihdoin tä s s ä lais-;» <
d e tä ä n , e ttä lä m ä n lu o a to isia »
s a a k ä s ite llä vain ojennusoikeus. ?■
la on o ik e u s e s tä ä ju lk isu u teen t f
Riasta. k a ik k i to d is te li. Jo k a i-ta i
n o m a le h tik ir joen vaili ta jaa
rangai»
ta a n . Joka y rittä ä k fn v astoin oikeu
d en m ä ä rä y k s iä ju lk a is ta näitä a.-ioi
ta k o sk ev ia seik k o ja.
“ Ei ta r v its e olla m ik ään laki*'
p e rtti. void ak seen o s o tta a minkain*-
ta rik o k s e llis u u tta tä lla is e n lain sW'
ja s s a v o id aan h a rjo tta a .
S e anta»
a n k a ra n
s o tila s d ik ta tu u rin
pitäjille
y h tä v a p a at k ä d e t toim ia m ie li'* ’
ta ls e s tl k u in e n n e n sota aikaa tsa a
rien V e n ä jä llä ja e s tä ä yksinpä -a
n o m a le h ttä k in a rv o ste le m a sta tali--»
Fia te k o ja m u u te n kuin hallituk <-■,
m ielik si m illoin joku lakia on rikko
n u t .... "
on
K a lk k i
te h ty
distöstä,
e d e llä e s ite ty t lainaukset
k a p ita lis tis e s ta sanom aleh
Joka
nyt
aivan
äkkiä 9
p itk ä n v ä lia ja n Jälk een on kuin yh
te n ä m ie h e n ä n o s ta n u t k au h u a Ilmai
se v an h a u d o n n y k y ise s tä kapitab •
tis e n
m alim a n
tila n te e s ta .
Nämä
k u n k in m aan v ie n ti Ja tu o n ti ja
.¿‘R a n sk a n pelko tä m ä n p a ra d o k st- la in a u k s e t o s o tta v a t m iten k ä tä?J
jo n k a k a u tta n o s te tta is i S a k s a n m a r m a ise n tila n te e n jo h d o s ta k u v a s tu u
r il lä n e u la n k ä rje s s ä kapitalfrtiy*-
kan arv o , jo k a e s tä is i S a k s a n m yy selv im m in ja p e lo tta v im m ln e s iin e-
rn ailm an p a in o p iste on ei a in o a s u a t
m ä s tä
tu o tte ita a n koko m ailtn a lie r ä ä s t i
la is ta . Jo n k a s o ta m in is te ri p o liittis e s ti, v a a n m y ö sk in taloudel
v aih to k u sta n n u lib llla .
M iten k ä la ta a B a rth o u n on o n n is ta n u t viim e pai-
lis e s ti. Y leensä on e p ä ilty , e ttä jo-