Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 28, 1921)
s Se.. No. 150 Tiistaina, Kesäkuun 28 p.— Tuesday, June 28th- __________________ TOVERI Tässäkin konventsioonissa Gom- vansa niille työväenaineksille. pers luutnantteineen salli uudis jotka kykenevät osottamaan pe (T H E C O M R A D E ) Tbc orgxa of tbc Finnish workers in taa rautateiden kontrollia koske lastuksen tien toivottomasta a- tbc Wsstsrn States. The only Finnish man esityksen, täysin käsittäen semasta. Tämä aika on nyt kä Daily in the West. Published Daily, sen merkityksettömyyden. sillä. Pohjavirta on nyt jo käyn ascept Sunday, at Astoria. Oregon, nissä ja kohoaa nopeasti pinnal Kuvaavaa konventsionin hen by the Western Workmen's. Publishing le lähimmässä tulevaisuudessa. gelle olivat neekerikysymyksen Society. ja Irlannin kysymyksen käsit Tälle virtaukselle on American Office Seventh and Commercial St., telyt. Kun eräs neekeriedustäja Federatioiiin johto vielä sokea, Opposite Post Office. tahtoi esittää Ku Klux Klaanien mutta ennenpitkää — siihen ei Office toimintaa koskevan esityksen, kulu enään pitkiä aikoja — se T O V E R I, Bos 99, Astoria, Ora. jossa liitto olisi vaadittu tuomit lakaisee heidät tieltään kuin las* semaan tuon terrorijärj eston toi tut. Valistuneemmat kapitalis E D IT O R I A L STAFF mintaa, estettiin kysymys esille tit käsittävät tämän seikan ja sii Sulo Syvänen, Alex Sevo, A . N. Kos tulemasta sen perusteella, että tä johtuneekin, että yksin kapi- kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratcbef. joku konventsionin jäsen oli vas talistisetkin sanomalehdet ovat tustanut esille ottamista. M user arvostelleet Denverin konvent i Office 383, Editoria] Dep't 832 suunnatonta hengettö- tavalla enemmistöllä hylättiin sionin myyttä, ihanteiden puutetta^ jo Entered as second-class mail matter ponsivaliokunnassa läpäissyt esi vanhoillisuuttakin. Niinpä July 16. 1912. at t b W ’ost o ffic e at tys, jossa vaadittiin tasapuolista pa Astoria, Oregon, under the A ct of kohtelua neekerityöläisten unhoi suurpääomaa edustava lehti March 3, 1879. Morning Oregonian selostaes hin järjestämisessä, konventsio ni siten asettuen ikäänkuin vi saan kokouksen menoa lausuu, rallisesti rotuvihan ylläpitäjäksi. merkillistä kylläkin: A. F. of L:n Denverin “Konventsionin ehkä merkilli- Saman kohtaJon alaiseksi joutui- vat Irlannin asian puolustajat, i »in puoli oli huomattava kor- konventsioni jotka vaativat Irlannin tasaval- keamman idealismin puute, tai, lan tunnustamista. Lopullisesti ' vähimmässä tapauksessa, roh- Vanhoillisuuden musta konk hvväksvttiin Irlannin kysymyk- keuden ja kyvyn puute hyväk- karonkka on mielin määrin val sestä jonkinlainen sarveton ja ■ syä joitakin vissejä reformeja, linnut ja hallinnut American Fe hampaaton Irlannille “myötätun-1 joita poliittiset hallitukset jo ai- deration of Laborin tämänkin toisuutta” ilmaiseva, päätöslause. j koja sitten ovat ajaneet ja suo- vuotista konventsionia — ‘josta Toinen räikeä toimenpide oli sineet. — — — On selvästi so- seikasta ei muuten saattanut ol naistyötä koskevan päätöslau- pimatonta, että tasapuolisuuden la mitään epäilystäkään ennen seen hylkääminen, jossa vaadit- ja idealismin päämäärät sivuute konventsionin kokoontumista. tiin naisille yhtäläisiä oikeuksia taan tai petetään sellaisessa ko- Neljännenkvnimenennen kerran kuin miehille samassa työssä. I kouksessa, jonka päämäärän pi- valittiin Samuel Gompers liiton American Federation of Laborin täisi olla sorrettujen vapautta- presidentiksi — mies, joka am- periaatteessa kyl minen. mattinniomstisessa katsomukses hyväksymässä “Denverin konventsionin me lä selitetään tarkotuksena olevan saanko on vuosisadan jälessä järjestää työläiset sukuun, vä no, lukuunottamatta yhden ison muiden maiden ammatillisten riin, kansallisuuteen tai vatliolli- i union ajatuksen hylkäämistä, oli liikkeiden omaksumista katso siin mielipiteisiin katsom atta,1 innostamaton. Tämä osottaa, et- tti uksista. nuitta kun joku tästä huomautti tä työväki, kaukana siitä, että •Nykyisen taloudellisen kaaok konventsionille, selitti Gompers, j pystyisi ottamaan kantaakseen sen keskellä, jolloin kapitalisti että ’ liitto on voimaton neuvo-! ne vastuunalaisuudet Joihin pyr- nen mailmanlaajuinen pula on maan yksityisiä unioita noudat-' kii, ei edes voi mestaroida itse- puristanut kouristukseensa Yh taniaan yhtäläisten oikeuksien äänkään.” dysvallatkin, jolloin työttömien formulaa", ja asia oli sillä hyvä,! Tämä osottaa, että yksnUkau- armeija lähentelee 5 miljoonaa sillä (.iompersin sana on laki. ; konäkoinen kapitalistilehti kä- vuodenaikana, jolloin töiden tuli Denverin kokouksen hai si olla vilkkaimmassa käynnissä; Toimeenpanevan neuvoston ta sittää sevaksi raadoksi, jota täytyy ar holta tulleet esitykset hyväksyt nyt jolloin kapitalismi on lujim- tiin tietystikin sinänsä, ja niin- vostella ’’korkeampien ihanteiden min järjestänyt rintamansa ja pä kansainvälisyyskysymyksessä puutteesta ”, ja sellaisten refor- laajan työttömyyden turvin ky jäätiin ennalleen — keltainen • mien hylkimisestä, joita kapita- kenee lujaan hyökkäykseen es Amsterdamkin on liian räikeä listisetkin hallitukset suosivat tääkseen kaikki työväestön jär- pysy ttääkseen järjestelmäänsä jestymispyrkimykset, tarjoaa A. puhtaalle amerikalaiselle ämmät- pystyssä. Tämmöinen kapitalis tiunionismille. Venäjän suhteen F. L. konventsiooni räikeän esi tisen lehden kanta vain todistaa, hyväksyttiin kaikki merkin siitä, kuinka mahdoton samaten kärsiviin työväestön on asettaa Gompersin syytämät solvaukset, että se on kaukonäköisempi kuin konventsioniin olisi kerätty työväkeä nykyään johtavat kapi- pienintäkään toivoa näihin “ka- Jos pitalistiluokan työväenluutnant - kaikki Egyptin muumiot edusta talistien luutnantit ja että A. F. teihin”, joiksi hfitä sattuvasti on jiksi, ei se olisi voinut olla kuol- L. liiton hengettiimyydessä se nimitetty. »ES saanut huomiota leempi ja hengettömämpi kuin näkee suuren vaaran piilevän, ainoakaan tärkeä kysymys, joka mitä 'tämä ‘järjestyneen työväen’ mikä tulee ilmenemään joukko jen kylmenemisessä nykyiseen koskee sorretun työväenluokan kokous oli. Jotka jumala tahtoo hävittää, järjestomuotoon. tämänpäiväisiä elinehtoja sen Lewisin ehdokkuudesta A. F. ankarassa taistelussa olemassa ne hän lyö sokeudella. Tämmöi olonsa puolesta yhä hurjemmak nen johtajain hengettömyys ei L :n presidentiksi ei ole paljoa si käypää riistoa vastaan. Rauta voi olla vaikuttamatta enää ny sanomista. Etukäteen oli tiet teiden siirtämisestä valtion o- kyisissä oloissa ratkaisevasti työ tyä Gompersin masiinan toimin- maisuudeksi ja niiden “demo väen laajoihin joukkoihin, joissa; nasta päättäen että muutosta kraattisesta hallinnasta, puhut tyytymättömyys on nopeasti k e -1 johdossa ei ole odotettavissa, tiin tässäkin konventsioonissa, liittymässä äärimmilleen ja jotka ; Lewisin ja Gompersin kilpailu mutta vain puhuttiin kysymyk turhaan etsivät ulospääsyä kapi- ■ presidentiksi ei ollut edistysmie- sestä, jota muuten voidaan pitää talistisesta puserruksesta. Kapi- j liaten ja vanhoillisten keskinäis- kuolleena kirjaimena. Niinhän talistisen pulan yhä jatkuessa, ■ tä kilpailua, sillä ainekset, joita siitä puhuttiin myös Montrealin puserruksen käydessä yhä anka on pidetty edistysmielisinä, ää konventsionissa ja jo silloin hy rammaksi ja American Federa nestivät pata vanhoillisten muka väksyttiin rautateiden “demo tion of Laborin nykyisen van na Compersia ja taas monet pa- kraatista kontrollia ja valtio- hoillisen virkakoneiston osottau- tavanhoilliset äänestivät Lewisiä. omistusta" vaativa päätöslause, tuessa työväestölle toivottomak Monet tietoiset ainekset pitävät nuitta asia on ollut “unohduk si nykyisellä ohjelmallaan, syvät yhdentekevänä kumpi A lisi tul sissa" konventsionien väliajan j V rivit A. F. of F. liitossakin alka lut valituksi, toiset selmäen, et- pysyy edelleen unohduksissa. vat ajatella ja kallistavat kor- tä luokkatietoisten ainesten lä himmälle toiminnalle unioissa. Gompersin jääminen presidentik si on edullisempaa, koska ko neiston kuolleisuus tulee yhä räikeämpänä näkymään joukoil le, kun taas Lewisin ehkä edis- tysmielisempi ohjelma olisi pa remmin vastannut kaukonäköi- sempien kapitalistien toiveita sii nä, että se olisi vielä pitkäksi ajaksi voinut lumota tietämättö- mämpiä työläisiä. Toiselta puo len selitetään, että Lewisin va linta olisi merkinnyt Gompers- traditsioonan kuolemaa ja helpot tanut luokkatietoisten ainesten voitolle pääsyä, koska Lewisin olisi ollut mahdoton rakentaa si tä traditsioonia mitä Gompersin suhteen on liitossa vallinnut sen olemassaolon alusta, jonka mu kaan sanontatavaksi on tullut: Gompers on A. F. of L. liitto! Kukaan tietoinen työläinen ci odottanut muuta tältä konvent- sionilta, sillä kuten sanetta, jou koissa ilmennyt tyytymättömyys ei ole vielä ennättänyt kiteytyä tarmokkaaksi järjestyneeksi op- positsioniksi. Mutta oppositsioni on toiminnassa. Ja silloin kun alamme kuulla punikkien par jauksista ja vainoista itsensä ammattijärjestön johdon taholta unioiden sisällä, silloin voimme tietää, että vanhoillinen johto on ruvennut pelkäämään asemansa menettämistä. Tähän tullaan jo ennen seuraavan A. F. L:n kon ventsionin kokoontumista. «rarattmtramraramrattramrararara r a it i: s :i:::i:r a r a u ir a :n :n ::r t::::t::r a ra « a n n a tta n m m n s s n x m a s m jx m s m ja m n ttu s jiB jn n ja s m m ro s 1 SOTA-AIKUISET POIK KEUSLAIT PYSY VÄISIKSI Sota-aika on luokkayhteiskun nassa merkille pantava siitäkin syystä, että silloin “maan etu jen”, “isänmaan turvallisuuden’’ ja monen muun samankaltaisen luonnolliselta kuullostavan ve rukkeen varjossa imperialismin vaatimuksesta hävitetään kaikki kansanvaltaisuuden rippeet ja ilmaisumuodot, joihin koskemi nen rauhan aikana herättäisi v- leistä myrskyä. Silloin laadi taan kiireen kaupalla monen moisia poikkeuslakeja, jotka ta kaavat vallassa olevalle luokalle kaikki riistomahdollisuudet. Niit ten turvissa hajotetaan miltei mitä väärinkäytöksiä tahansa ja näitä arvostelulta suojaamiseksi venytetään voimaan saatettuja poikkeuslakeja. Sodan aikana poikkeuslakien perusteella lan getettuja luokka tuomioita ja vii me vuoden ’kuluessa kongressin tutki jakomiteoitten paljastamia väärinkäytöksiä rinnastamalla saa tästä asiasta valaisevan ku van. Mutta kun varsinainen sota- aika on ohitse, tuntuisi luonnol liselta, että erikoisesti sota-aikaa varten laaditut poikkeuslait pi kaisesti poistettaisiin käytännös tä ja suuremmitta rähinöittä pa lattaisiin takaisin “normaaliaikoi hin’’ tässä merkityksessä. Näin ei kuitenkaan ole asian laita, vaan historiallinen kokemus päinvastoin osottaa, että valta- luokka kaikin keinoin koettaa sitkeästi tapellen yhä edelleenkin pidettävä rikoksena. Tämän mää O sastojen tulisi suorastaan ostaa nii» sodan päätyttyä pitää voimassa ritteleminen on ennemmin ollut m onta »osaketta kuin rahavarat »uin- kin m y ö n tä v ä t sekä valita erikoinen sota-aikuisia asetuksia, ja ellei kongressin asia. hu oleh tim aan n .» n L ^ “Tämä lakiesitys asettaa en k om itea se niitä juuri sellaisina voi pi m yyn n istä y k sity isille tovereille, pe. tää, niin keksitään uusia, joihin nakkosensuurin julkaisuille, mikä sisällytetään sota- aikuisten ase on rikkoumus kaikkia entisiä sa rustaa osak eren k aita ja järjestää toi. tusten henki. Niitä sitten joh maa asiaa koskevia lakeja vas m m taa sillä tavalla, että se tuottaa donmukaisesti käytetään niitä taan, samaten kuin se rikkoo m ah d ollisem m an parhaat tulokset huo kansanaineksia vastaan, jotka painovapautta koskevaa perus nosta ajasta huolim atta. T o v erillisesti. yhteiskunnallisista kysyirtyksijs- tuslain kohtaa.’’ S. S. Järjestön Toim eenpaneva On pantava merkille, että tä joko sanoissa, teoissa tai to kom itea distettavasti ajatuksissaankin kongressissa on parhaillaan e- K :tta Fahle Burman poikkeavat valtaluokan etujen sillä aivan vastakkaisen luontei v. t. Sihteeri. nen laki, jonka esittäjä on se käsityksistä. Vuosi sitten hyväksyttiin se naattori Borah. Siinä päinvas A L A -C O L U M iM A N S. S. OSASTOT! naatissa rauhanaikuinen kapina- toin vaaditaan rangaistuksen a- Ala-Colubian k e sä ju h la t on päätet laki, jonka määräyksien puitteis laiseksi jokaista hallituksen vir ty p itä ä A atoriassa, Ore., tulevan sa olisi saatettu kukistaa ja tu kailijaa, joka sekaantuu yksityis syyskuun 3, 4 ja 5 p. ja kaikkia kahduttaa valtion voimakeinoja ten henkilöitten siviilioikeuksiin. asia n o m a isia s. s. osastoja kehote käyttäen jokainen valtaluokalle i »täten senaattori Borah in laki- a n tä te n valm istam aan ohjelmaa epämieluinen työväenliike. Mi- ' esitykseen sanotaan Civil Liber- ta sa n o ttu a tila is u u tta varten. tään vaikeuksia ei lain tulkinta ties Unionin selostuksessa: “Oi- On sangen tä rk e ä tä , e ttä toverit ylisy'V ttajd olisi asettanut esteeksi sen käyt keusdepartmentin nykyisinä su u rte n tap au sten aikoina tämiseen liberaalista ¡nkkuporva- Bal merin aikana hajottam ien koko o n tu v at yhteen saam aan toisit ristoakaan vastaan ja mahdölli-i väärinkäytöksien johdosta tämän a n vaik u tu k sia, yhdenmukaistuu*- sesti sen vuoksi kongressin a la -, lakiesityksen tulisi aikaansaada ta m aan to im in taa n sa ja vaihtamaan huoneessa sitä vastaan nousi | senaatissa vilkkaan väittelyn. k e sk e n ä än m ielipiteitä. Sellaisen niin suuri vastustus, että yritys m ahdollisuuden ta rjo a a yhteinen ke- sillä kertaa epäonnistui. j säju h lain vietto. Nyt on aivan samanlainen e- T o iv o ttav a a on, ¿ Itä jokainen o- sitvs tulossa käsiteltäväksi kong ’ sasto p u olestaan valm istaa riittävää ressissa ja t.k. 22 p. senaatin la ti ja kun n o llista ohjelm aa ja ilniot- kivaliokunta on sen hyväksymi ta a siitä kylliksi ajoissa, jolta sen sen puolesta antanut yksimieli S. S. J ä r /. Osastoille m ukaan tie d e tä ä n kaikki muut asi sen lausuntonsa. Tässä lakiesi a n h a a ra t jä rje s tä ä . Pidettäköön täs K unnon toverit:— tyksessä kylläkin puhutaan niit sä m yöskin m ielessä, e ttä näinä V iim eisessä S. S. Järjestön ed u sta p o n n istu k sista ten vainoamisesta, jotka joko pu sa a v u te tu t tulokset heessa tai kirjotuksessa “ajavat jak ok ou k sessa h yväk syttiin T overin la n k e a v a t alueen agitatsionikassaan, Yhdysvaltain hallituksen väki p.vustam iskysym yksessä seuraava p ä ä jo sta kaikki alueen osastot pääsevät valloin kukistamisen asiaa,’’ mut tös-p on si: o sallisik si k u nkin luokse lähetettyjen “ R ah a-asiain valiok u n ta ehd ottaa puhujien ja m u itte n agitatsioniväli- ta esityksen sanamuoto on, sel lainen, että sen kautta voidaan T overin talou d ellisen asem an tu rvaa n o itte n lä h e ttä m ise n muodossa. päästä käsiksi keneen tahansa m iseksi, että täm ä S. S. Järjestön e- T oim ikaa rip e ä sti ja tarmokkaasti! vähänkin radikaalisesti a ja te le d u stajak ok ou s velvoittaa Itä- ja K eski- M AISSI HEIKKINEN, vaan henkilöön, joka syystä tai valtioissa olevain S. S. O sastojen v u o K esäjuhlakom itean sihteeri. toisesta katsotaan vastenmieli den 1921 ajalla lunastam aan P a c i O sote: 376 A lam eda Ave., Astoria, seksi kansalaiseksi. fic D evelop m en t S ocietystä (T o v erin Oregon. The Civil Libertics Union on rakennus y h d isty k sestä ) yhd en o su u ryhtynyt tätä lakiesitystä vas den kutakin viittä jäsen tä kohden. Rikollisten puolesta taan kokoamaan “puhe- ja pai Sam alla esitäm m e että S. S. O sastot novapauden puoltajia' k a ik ilt a , I tek ev ä t v elvollisu u ten sa 1 overin tu maan kulmilta ja on asian edis- kem iseksi jo vu od en a lk u p u olisk olla, K atk elm a <yigl. sosioloogin E. (är- tämiseksi laatinut voimakkaita sillä T overi tarvitsee rahaa nyt k a ik p en terin te o k s e n a “Sivistys". protesteja. Eräässä näistä sa kein k ip eim m in .” R ikoksellinen on henkilö, jonka oa notaan : “Jokaisen rikkomukseen, Edellä o levan p äätök sen nojalla S. sy y tetty ja to d iste ttu olevan yhteis jota tällä lailla tarkotetaan, voi S. Järjestön toim een p an eva kom itea kunnalle v aarallinen. M utta onko daan sen määräyksien nykyai velvoittaa S. S. O sastot suorittam aan syytetyn penkillä istuva ihminen paik- kaisella rikoslain tulkinnalla saa osu u ten sa o sak k eid en lu n a s tu k s e ss a ka-nuttuinen ra u h a n h ä iritsijä tahi da syvpäiksi henkilöt, jotka ylei jos suinkin m ahdollista, m itä p ik em m u rta u tu ja , todella vaarallinen yh sesti ajavat radikaalisia inielipi- m in. T o im een p a n ev a kom itea on tä teisk u n n alle ? Onko hän vaarallisempi teitä. Kielletyn kielenkäytön män p äätök sen toim een p an oa siirtä- kuin tuo hyvä, vanha perukkipäiuen johdosta syytteitten nostamisien tänyt m yöh äisem p ään kun p äätös e- h erra, joka h ä n tä sy y ttä ä? Siina ky historia todistaa ratkaisevasti, ■ dellyttää, tietäessään että useam pia sym ys. Tosi, e ttä hän on rikkonet että tällaisia lakeja ei milloin- : m uita tärkeitä k eräyksiä on ollu t p ar lakia ja laki on e rä ässä mielessä yh kaan voida rajottaa tulkitse- j haillaan k äynn issä ja että osastot ja te isk u n n a ssa v allitseva yleisen mieli Iliaan yksistään niitten sanamuo- i toverit yleisen teollisu u s-p u lan takia piteen tulkki. M utta ellei kukaan toa tarkottavien rikkomuksien ovat talou d ellisesti siinä asem assa e t rikkoisi lakia, luutuisi ja kivettyisi rankaisemista. Ne aina ulottu tä on vaikea täm än velvollisu u d en yleinen m ielipide ja yhteiskunta hä vat tarpeeksi pitkälle, jotta niit täyttäm in en . K un täm ä pulakausi viäisi. ten kautta voidaan toimittaa | kum m inkin vaan näyttää jatku van, J a niin paljon on jokatapauksessa Vankiloihin mikä henkilö tähän- j eik ä o le toivoak aan asem an parantu- varm aa,, q ttä y h teisk u n ta muuttaa sa, jota vastaan ennakkoluulot,! m isesta to ista isek si: ja kun täm än m ielip id että alinom aa. M iten voim luokkaedut tai hysteria voidaan ¡se ik a n vu oksi T overi nyt juuri on ki- in a siis tie tä ä m illoin se on oikeassa, nostattaa.” peässä avu stu k sen tarp eessa, niin ei m illoin v ä ä rä ssä ? Yhden aikakau ole m ahdollisuuksia asian pitem pään den k iro tu t ovat seuraavan sankarei Civil ‘Libertics Unionin laki- 1 S. S. JÄRJESTÖ ] mielien esittäm ässä lausunnossa sanotaan kysymyksessä olevasta lakiesityksestä edtllean: “Tämä lakiesitys rankaisee sa noista jo niitten oletettujen tar- kotusperien tähden, eikä ainoas taan siitä, mitä ne todella tarket tavat. Se jättää syyttäjien, tuo- mareitten ja lautakuntien rat kaistavaksi määritellä mitä on « « ra « « « « « ly k k ä y k seen EN Ä Ä . O n K O E T E T IA V A T E H D Ä V O IT A V A M M E H U O N O ST A A JA S T A H U O L IM A T T A JA S A A D A TO V E R IN LIIKE TALOU DELLISESTI T U R V A T U K SI. T ove rin jo h tok u n n an toim esta tu llaan o- eastoille lähettäm ään k iertok irje lä- hem m ässä tulevaisu u d essa k osk ien tä tä asiaa. T äm ä kiertok irje on j o kaisessa osastossa otettava h u om ioon . r a « r a r a i r a n n r a r a t n ira ra r a tra r juopum usta, vastaan, m ikä sillä k e r nousee esiin persoonallisuuksia, jo t ta ja a opittu. — Suom.) k a sv a tu s — suosiossaan, k e h itty ä korkeam m alle taa raivosi. J a sielläkin, m issä ei ka tuovat ilmi sen tahdon, sen pää heidän arv o stelu kykynsä, ta h to n sa ja a jatu k se lliselle, p o liittiselle ja mo- itse jo u d u ttu v irran m ukaan, ali s tu l m äärän ja ta rk o tu k set. Se on ju u ri heidän to im in n assa tarp eellisen hen- ‘ raaliselle tasolle. Jo s tä m ä on raah- tiin ja luovuttiin n iis tä tarkotuspe- täm ä kyky, tä m ä voim a k a sv a tta a kilökohtaisen v astu u n alaisu u d en tun- • dotonta niin on sosialism in voitto- ristä, Joiden puolesta p ro le ta ria atti j nopeasti u u sia jo h ta jia o m asta k es te e n sa k a sv a tta m in e n — on vallan-1 kulkukin m ahdoton. T iety sti voi epä- 4S osialistisesta A ikakauslehdestä) T asapaino jo h ta ja in ja joukkojen oli vuosikausia ta is te llu t — S entäh kuu d estaan , se on täm ä, joka n ä y t kum ouksellisen so sialistisen liikkeen itsen äin en joukko, k ä rsim y sten ah- K uuluisa hollautilainevi puoluetove välillä ei luonnollisesti ole m ikään den voidaan sanoa, e ttä se henki, jo- tä ä m eille joukon m oraalin ja val voiton v ä lttä m ätö n edellytys. Jo k ai d ista m an a ja elim ellisten sy säy sten Voi ta p a h tu a ! hon ^ u k k o ja k asv atettiin ennen so lankum ouksellisen tarm on, a k tiiv i seen m e istä täytyy syöpyä se henki, • v aik u tu k sesta, ri rouva H en riette Roland-Holst, tun v älttäm ätö n suhde. to im een p an n a katu- taa, heikensi niiden h en k ilö k o h taista suus-asteen. itselu o ttam u k sen ja alo- nettu useiden teo sten sa k au tta ansl- njjn> jo h ta ja t Jäävät jälk een i h jo k a kuvastuu n iistä san o ista, m itk ä i levottom uuksia y.m. — m u tta se ei v astu u n tu n n o tta ja se oli teh o k k aasti tekyvyn. Joukkojen m oraalinen ja eräs I. W. W :n jä se n istä , joka y h - , voi m u rta a jä rje s te ty n pääom an vas- okkaana m arxilaisena teoreetikko n a. kirjo tta» teoksessaan “ Vallankum-i- m änsä v allitsev asta k äsity k se stä Ja m y ö täv aik u ttav an a syynä Internatio- in tellek tu aalin en voima ei vastalsuu- d essä m uiden syndik alistien k an ssa j ta rin ta a . V ielä vähem m än voi se - ! uksellinen joukkoliike" jo ukoista ja h eid ät " jä te tä ä n laivan peräkannel- nalen k uristam iseen, dessa tule ilm enem ään siinä, e ttä saapui E v erettiin taistelem aan “free ' sellaisten korkeiden p e ria atteid e n le" (v e rta a venäläisiä m enshevikejä jo h ta jista mun. seu raav asti: Siinä alitu isen m uutoksen ja vaih- ¡ ne ta iste le v a t ilm an ~ ¡ sp each ’in” (vapaan san a n ) p u o le s ta ,. k a u tta kuin esim . k ärsiv ien ih- S u u rten Joukkojohtajaln v a ik u tu « -! ja N orjan ty ö v ä en p u o lu een vanhoja (Äiun ; ekY molem m in on Järl e8i y^ etÖn ylpeästi antoi v a sta u k sek si p o liisi-1 in isten ja koko ihm isk u n n an rakas- valta johtuu yleensä siitä herkkyy lo ,,taF ' S attu u p a ta as niinkin. p rosessissa, m ikä tap ah tu u ja taistelu k y v y tö n — vaan tulee se päällikölle, jo k a h ä n e ltä kysyi: “K u tam inen — luoda p ohjaa so sia listi e ttä he k ä sity sk a n ta an sa ja p o liittl-, Jol|kon ja jo h tajien välHlä> käy U8ein o so ttau tu m aan niiden kyvyssä p ik a i ka on teid än jo h ta ja n n e ? " — "Me selle y h teiskunnalle. destä, jolla he k ä sittä v ä t liikkeeseen m oraaliinsa nähden nousevat I Q|in e |U |m dcn to in iin ta.a io tteen te. sesti luoda tarm o k k aita, tie to isia Ja olem m e kaikki jo h ta jia !" osaa o ttav aa su u rta enem m istöä hal seen V allankum ouksellinen m arxilaisuus enem m istön yläpuolelle. I kovät joukot ,ts e _ Joukon hiatorial. innokkaita persoonallisuuksia, jo tk a ! litsev at virtau k set, tu n te e t ja ta h ryhm änsä selv ästi n ä k ev ä t ne p ääm äärät, jo i- ! Joukko, joka tu n te e itse n sä "lan- a rv o sta a y h tä paljon työväenluokan don —, sek ä heidän kyvystään tuoda Jos ho tu le v a t "jä tety ik si peräkan- linen vaikutus, ne y h te isk u n n allise t hin on p y rittäv ä ja ne keinot, joita j m a k 8 r ’ p erso o n attom aksi rö y k k iö k s i,, om aa a ja tu k se n riippum attom uuden. ilmi nam a v irtaukset. Ju u ri tä stä nelle", y rittä v ä t he yleensä myöskin p ääm äärät, jo ita se seuraa, ja sen on k äy tettäv ä. T ällaisten henkilöin- Jon a ’na ra u h a tto m a n a odottava joit- k ä sity sk a n n an syvyyden ja k e s tä syystä nähdäänkin niin usein näiden l p id ä ttä ä joukkoa — k u ten näim m e at teelliset a ja tu k se t a n ta v a t sille u- syyksien k a u tta tulee p a rh a iten ja j ta ja in sa loppusanoja ja tottelevaises- vyyden k e h ity stä toisen In tern atio n alen aik an a u seit se a rv o sta a näi- jo h tajain kääntyvän n o ita äärim m äi i sein m ahdollisuuden itse löytää uusi sisäisen v älittö m ästi näkyviin jou- ! seu raa tä tä , v aik k ap a se olisi il- tä _______ _ listisen yh- ten p o liittisten ja am m atillisten joh- om inaisuuksia, so sia syyteen m eneviä ain ek sia v astaan tie ja p a k o tta a jo h ta ja n sa se ura a- k » »«■>*• m e lsertl va«toln e tu ja ta i Joku i rtim ¿»Ä pi- N äm ä ju joh- __________________ u maa mukaaa u luopumaan tehtä leh m ässään , _______ olkoonpa täm ä sitten U jain su h teen käyneen. ! enem m än tai vähem m än tie to isia « pikkuryhm ä, puolue tai lahko — niin-1 ****** 301 ta b o k o aaaa puuttui selvää vlstaan Y leisk atsau k sessaan n iistä ------- T yöväenjoukot eiv ät a in a ole käsity k siä. S itäv asto in tulee siinä ! L n, J V m P a J°D , U hyvin oikeaan kuin vasem paankin. im p eria listisesta k e h ity k -: 8Uu riata lakoista, jo ita oli Englan- p y sty n eet ja tk a m a a n ta is te lu a sen , joukossa, jo k a jo h ta a Itse itseään , jo- ! 1} " 3a tekni1' J o um on Johtajiksi tu lev at ne. jo tk t J 8e,ita Ja Qii8ta p ääm ääristä. nissa viim eisinä vuosina en n en mail- .. , . . Uinen tay d ellisen ty m isen k o rk eaa as- jälk een kun h a llitu k se t v äk iv altai tai- kainen yksilo olem aan valm is au- , T , 4 . .. Joko todeUJauudessa tai n ä e n n ä is e s ti; jo lta työväenluokan täy ty i a se tta 1 oian sotaa, olen m inä o so tta n u t kuin- , , te tta . J a me uskom m e työväen suuksineen o v at riistä n e e t n iiltä no sum aan tu n n u ssa n a n sa ta i tek em ään ¡uokan n ä y ttä v ä t to te u tta v an ne m ielipiteet, | itselleen ja joissa p a rla m e n ta a ris e n I k a jtse joukotkin, jo tk a o livat v äh än hank k iv an n ä m ä o m inaisuu Johtajat, jo issa niiden pyrkim ykset alo tteen , jos v a n h at jo h ta ja t n ä y ttä i Jotka e läv ö ittäv ät liikkeen kannatta- ' oininndQ l!lin ' ar » osiaiistisesti koulu u te lu ja , o sasiv at d et sen täh d en , e ttä m e luotam m e o livat ruum iillistuneet. U sein ovat siv ät toim ivan tai sa lliv at to im itta Jäin enem m istöä. pukeutui heidän om assa p a rla m e n tin , k ay ttjU liy v ik se en Qlltä 8uotuisia ne täm än k a u tta m e n e ttä n e e t y h te - ! van toisin, kuin m inkä joukko tun- itse p ro le ta arise n vallankum ouksen m v a ik u tta a is e n s a liian su u rek si ar- 1(wuhtelta jo tk ä o liv at olemah8a u u l. Se v alitsee sil- j k a sv a tta v a a n v aik u tu k seen __ sinä a- On Johu-1 rlo H a u e n m uoloon _ nam a jo h ta ja t m en ettely tap aa » arten sam alla naisen a a tte e n sa ja siten k a d o tta -»tee olevan oikein. ja n k o h ta n a a, , jolloin ta iste lla a n lopul m a tn v Vt h ii n e e t voim ansa. J a m ik ä tekee man- inin loin o m asta k e sk u u d e staa n uusia jo h - , „ . » , , . ,, . . jia — sellaisia. Joiden k atso taan kuu ovat nyt k ap itailstilu o k an voittam ia ; fiin in «uni.. i^ v . Iinen ta iste lu im p erialistisen luokan dolllseksi sellaisen e p äjärjesty k seen tajia. jo tk a v ievät sen sille tielle, nvk>“ , T 2 n “ “ - T * * " “T “ * 1“,1“ tU ki" ,, ' " k° saarn aam a m en ettely tap a oli osottau- joutum isen, on ju u ri se, e ttä jou m in k ä se katsoo olevan sam ansuun-1 ja työväenjoukkojfen välillä. Ne me- n jk y isy y teen . Näiden vaikutus riip- : m attoni in sitein kytketyt. H alveksi- jo ita joukon tä y ty y tu n u t ilm eisesti kelvottom aksi ja tu k oilta on p u u ttu n u t kykyä itse stä ä n täisen tah to n sa ja e tu je n sa kanssa, i n e telm äta v a t, puu enem m än siitä tahdosta ja nilg-1 m aan kun olivat, to ttu n e e t kaikkea i lo ksettom asti. Tällöin oli, k u ten ai- sy n n y ttä ä uusia jo h ta jia o m asta k es Näin a jatelle n voidaan sanoa jou-1 k ä y ttä ä , 4 tä s s n ä ta . iste lu ssa , e ro a v at tä virtau k sista, jo tk a ovat syntym äi- joukkojen suoraa .„Im lo taa, kaiken M k ¡n . juur¡ v ä lu ä m illö n iy ),s su u il i- i ,, , . , niin Pa Uon n iis tä tav o ista. Joita “ va kuudestaan. H allitsev a luokka koet koilu a o in a olevan se lla ise t Jo h ta ja t . sillään joukossa, kuin siitä tah d o sta vapaaehtoisen kansanliikkeen vastus . k “ oukko k »>'«' P O rv .rllli.lM . vai- k asv attaja: J a tä h än p ä tosiasiaan ■taa ain a jä rje s te tty je n v ä k iv altaiste n 1 kuin s . ansaltB eekin. ja n iistä v irtau k sista, m itk ä jo ovat tajia kun olivat, eivät he kyenneet j lankum ouksissa, e ttä v e rta am in en on perustavatkin vallankum oukselliset k ein o jen sa avulla s a a tta a taistelev an k e h itty n eet ja ovat vaikuttam assa. heinä—elokuussa v. 1914 nostatta- sosialistit sen toivonsa, että m aiU fSe su u ri so siaalinen ja psykologi- j m ahdoton. S iitä h u o lim a tta a n ta v a t työväenluokan johdon e p äjä rje sty k Tämänlaatuislssa johtajissa on tule- maan proletariaattia ratkaisevaan manaodan tuloksena tulee olemaan seen. M utta joukon h e n g estä yksin nen työ, jo k a o d o ttaa vallankum ouk , useim m at so sia listiset k irja ilija t si- vaisuus itsestään. Ensiksikin ovet 1 taisteluun sotavaaraa vastaan. Mitä työväenluokan m enettelytavan nopea om aan riippuu, o n n istu v atk o nuo y ri sellistä sosialism ia, on siinä, e ttä on na aikana, joka loppuu m ailm an so heidän toimensa Ja sanansa Jyrkästi < taas itse joukkoihin tulee, niin ol!- luotava ta ita v ia y k silöitä ja persoo taan , arv o stelu ssaa n joukon su o ra sta Ja jyrkkä muutos. ty k s e t M itä enem m än joukolla on rtstlriM assa sen kanssa, m itä joukko vat ne enem m än k a sv a te tu t passiivi sellaisia henkilöltä, jo tk a v oivat suo n allisu u k sia, jo tk a k y k en ev ät toim i to im in n asta p ro le ta a rise n vallanku- tahtoo Ja ihailee. A inoastaan pieni sesti to ttelem aan p äälllk o itään kuin U sein ovat jou k o t n ä y ttä n e e t ta is m aan • ja ta h to m a an om alla vastuu!- raouksen a ik a n a su u re sti v a ik u tta a rohfcea ja vspaahenkinen etuvartija- itsenäiseen to im in taan — e iv ätk ä ne televan ilm an jo h tajia, kun h allitu k ritta a jo h ta ja n h en k isiä teh täv iä, si laan. On ra tk a ista v a probleem i, p y«-! sen osan, jo ta tiedoton joukko näyt- joukko voim akkaita ja pelottom ia voineet toim ia ilm an jo h ta jia a n tai se t lakkojen a ik an a ovat vanginneet t ä vaikeam pi on h allitu k sen v astu s tyykö vallankum ouksellinen sosialis- te li p o rv arillisissa vallankum ouksis- persoonallisuuksia seu raa v älittöm äs vieläpä vastoin heidän neuvoaanf ne tai k a rk o tta n e e t heidät. M utta a i taa joukon to im in taa riistä m ä llä sil mi täm än te h tä v ä n su o rittam aan . J a is ä . M elkein k aik k i liittä v ä t nyky- ti heidän jäleasäan. Bebel kuului en- eiv ät tu n te n e e t p y sty v än sä m ih in n o a sta a n n ä en n ä istä on tällö in k in t ä t ä sen jo h ta ja t. tä m ä probleem i johtuj* vielä la a je n i-! a ik a ise n p ro letaarijo u k o n suoran toi- slm äiseksi m ain ittu ih in — K arl Lieb kään sellaiseen — ja toden to tta m ä joukkojen ta is te lu ilm an jo h ta K aikkien n iiden yksilöiden (indi- tn a sta k y sy m y k sestä: voiko ty ö v äen m in n an a a tte e se e n kuvan vanhojen k n ech t kuuluu jälkim äisiin johtaja- v aatik in san k a rillista m ieltä, jos ta a jiaan. Se. m itä tap ah tu u , v a ik u ttaa v iid ien ), jo is ta joukko on kokoonpan luokka, m ä ä rä tty je n yhteiskunnallis- vallankum ouhaikojen tie d o tto m a sta ja tyyppeihm . tot nousta sitä h irv e ä tä k an sallisu u s niin, e ttä joukon o m a sta kesk u u d esta tu. au to d id ak tin en (s. o- ilm an opet • ten ja taloudellisten tekijäin aita ‘ kärsim yksien kiihdyttäm ästä kansat- • i JOUKKO JA JOHTAJAT -, Q | . ta. E rää n aik ak au d en ylistämiä pi tä ä seu raa v a rikoksellisina. Tänään la n g e tta a tuom ari syytetylle tuomion: vuosia vierii ja yhteisk u n ta syyttää tuom aria. S illä on uudet ohjeet, uu det la it ja se kiroo entiset edusta ja n sa ja hänen k äy ttäm ät lait häväi sevän inhon kuiluun. Yhteiskunta luo ilm eisesti kehityksem m e tiellä a ste a s te e lta uusia ihanteita juuri rara «ra oas jo ukosta, joka aseellisissa yhteentör m äy k sissä vanhan järjestelm än puo lustajaan k a n ssa vuodatti kokonaisia v eriv irto ja. “On m elkein uskomaton ta", k irjo tta a vallankumouksellinen a m e rik a la in e n sosialisti Augustin Le wis, "T he InternationalisC-lehdessi 7 päivänä h u h tik u u ta 1917, "havain kuinka vähän K autsky voi kuvitella p ro le ta a rista to im in taa näkemättä sa m alla raivon valtaan joutuneen jo* kon. T u tk ielm assaan ‘uudesta tat- tilk a s ta ’ puhuu hän halveksien jou kosta, jo k a ryhm ittyy yhte< n ältki- päisiin ja järjesty k settö m iiu mielen- osotuksiin. H än todellakin katihi'- tuu n ä itä ‘ulvovia joukkioita', jotk» eiv ät k elpaa m uuhun kuin provot*'" ra a m aa n poliisia ilm aisem alla vallat'- kum ouksellisia tu n teitaan kypsy- m ättö m iä kun o vat ja vailla pääniä» rää. H än ei voi nähdä omaa koke m u staan kauem m aksi sillä hanr-n n u o ru u sa ik an a a n tapahtuivat pikku po rv arien ja syvien proletaarikerro^ ten m ielen o so tu k set tässä niuudo^ sa." J a h än sanoo edelleen .-aina*^ k irjo tu k s e s s a a n : " J ä rje s te ty n joukkoliikkeen tebt> vana ei ole rauhattom uuksien tai tu m ielen o so tu sten toimeenpaneminer Sillä el ole m itään tekem ista ffl’° k ä än la iste n väkivaltaisuuksien kau*- sa ja kaik k i todistukset, jotka sH v a sta a n tä h d ä tä ä n tä stä syystä, o»»- e h d o tto m a sti arvottom ia. Joukkob* ko on ainoa keino, jota miljo°D k o u lu u tta m a tto m a t ja järjestyi»*’ ‘ m ät ty ö lä iset voivat liikkeeseen ° 'dl o tta e ssa a n käy ttää. ’ A ivan sam oin kuin käsitykseni®- tä y ty y v ap au tu a kuvittelem asta tub- vaisuuden joukkoliikkeissä Joukko» v eren jan o n ja barbaaristen kars»- m ysten syötiksi, sam oin täytyy je,t tä ä h iiteen kuva m enneitten aikoja* jo h ta ja sta , jo k a kiihotetun joukkio* e tu n e n ä s sä läh tee Himotusta, h»»** ta i v ankilaa v a sta a n ajaakseen v an h at h a lltislja t ta i vapauttaas=«e heidän vankinsa. T ulevaisuuden joukkoliikkeen idr
