s
Se..
No. 150
Tiistaina, Kesäkuun 28 p.— Tuesday, June 28th-
__________________
TOVERI
Tässäkin konventsioonissa Gom- vansa niille työväenaineksille.
pers luutnantteineen salli uudis jotka kykenevät osottamaan pe
(T H E C O M R A D E )
Tbc orgxa of tbc Finnish workers in taa rautateiden kontrollia koske lastuksen tien toivottomasta a-
tbc Wsstsrn States. The only Finnish man esityksen, täysin käsittäen semasta. Tämä aika on nyt kä
Daily in the West. Published Daily, sen merkityksettömyyden.
sillä. Pohjavirta on nyt jo käyn
ascept Sunday, at Astoria. Oregon,
nissä
ja kohoaa nopeasti pinnal
Kuvaavaa konventsionin hen
by the Western Workmen's. Publishing
le
lähimmässä
tulevaisuudessa.
gelle olivat neekerikysymyksen
Society.
ja Irlannin kysymyksen käsit Tälle virtaukselle on American
Office Seventh and Commercial St., telyt.
Kun eräs neekeriedustäja Federatioiiin johto vielä sokea,
Opposite Post Office.
tahtoi esittää Ku Klux Klaanien mutta ennenpitkää — siihen ei
Office
toimintaa koskevan esityksen, kulu enään pitkiä aikoja — se
T O V E R I, Bos 99, Astoria, Ora.
jossa liitto olisi vaadittu tuomit lakaisee heidät tieltään kuin las*
semaan tuon terrorijärj eston toi tut. Valistuneemmat kapitalis
E D IT O R I A L STAFF
mintaa, estettiin kysymys esille tit käsittävät tämän seikan ja sii
Sulo Syvänen, Alex Sevo, A . N. Kos tulemasta sen perusteella, että tä johtuneekin, että yksin kapi-
kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratcbef. joku konventsionin jäsen oli vas talistisetkin sanomalehdet ovat
tustanut esille ottamista. M user arvostelleet Denverin konvent
i Office 383, Editoria] Dep't 832
suunnatonta hengettö-
tavalla enemmistöllä hylättiin sionin
myyttä,
ihanteiden
puutetta^ jo
Entered as second-class mail matter ponsivaliokunnassa läpäissyt esi
vanhoillisuuttakin. Niinpä
July 16. 1912. at t b W ’ost o ffic e at tys, jossa vaadittiin tasapuolista pa
Astoria, Oregon, under the A ct of kohtelua neekerityöläisten unhoi suurpääomaa
edustava
lehti
March 3, 1879.
Morning
Oregonian
selostaes
hin järjestämisessä, konventsio
ni siten asettuen ikäänkuin vi saan kokouksen menoa lausuu,
rallisesti
rotuvihan ylläpitäjäksi. merkillistä kylläkin:
A. F. of L:n Denverin
“Konventsionin ehkä merkilli-
Saman kohtaJon alaiseksi joutui-
vat Irlannin asian puolustajat, i »in puoli oli huomattava kor-
konventsioni
jotka vaativat Irlannin tasaval- keamman idealismin puute, tai,
lan tunnustamista. Lopullisesti ' vähimmässä tapauksessa, roh-
Vanhoillisuuden musta konk hvväksvttiin Irlannin kysymyk- keuden ja kyvyn puute hyväk-
karonkka on mielin määrin val sestä jonkinlainen sarveton ja ■ syä joitakin vissejä reformeja,
linnut ja hallinnut American Fe hampaaton Irlannille “myötätun-1 joita poliittiset hallitukset jo ai-
deration of Laborin tämänkin toisuutta” ilmaiseva, päätöslause. j koja sitten ovat ajaneet ja suo-
vuotista konventsionia — ‘josta Toinen räikeä toimenpide oli sineet. — — — On selvästi so-
seikasta ei muuten saattanut ol naistyötä koskevan päätöslau- pimatonta, että tasapuolisuuden
la mitään epäilystäkään ennen seen hylkääminen, jossa vaadit- ja idealismin päämäärät sivuute
konventsionin
kokoontumista. tiin naisille yhtäläisiä oikeuksia taan tai petetään sellaisessa ko-
Neljännenkvnimenennen kerran kuin miehille samassa työssä. I kouksessa, jonka päämäärän pi-
valittiin Samuel Gompers liiton American Federation of Laborin täisi olla sorrettujen vapautta-
presidentiksi — mies, joka am-
periaatteessa kyl minen.
mattinniomstisessa katsomukses hyväksymässä
“Denverin konventsionin me
lä selitetään tarkotuksena olevan
saanko on vuosisadan jälessä järjestää
työläiset sukuun, vä no, lukuunottamatta yhden ison
muiden maiden ammatillisten riin, kansallisuuteen
tai vatliolli- i union ajatuksen hylkäämistä, oli
liikkeiden omaksumista katso siin mielipiteisiin katsom atta,1 innostamaton. Tämä osottaa, et-
tti uksista.
nuitta kun joku tästä huomautti tä työväki, kaukana siitä, että
•Nykyisen taloudellisen kaaok konventsionille, selitti Gompers, j pystyisi ottamaan kantaakseen
sen keskellä, jolloin kapitalisti että ’ liitto on voimaton neuvo-! ne vastuunalaisuudet Joihin pyr-
nen mailmanlaajuinen pula on maan yksityisiä unioita noudat-' kii, ei edes voi mestaroida itse-
puristanut kouristukseensa Yh taniaan yhtäläisten oikeuksien äänkään.”
dysvallatkin, jolloin työttömien formulaa", ja asia oli sillä hyvä,! Tämä osottaa, että yksnUkau-
armeija lähentelee 5 miljoonaa sillä (.iompersin sana on laki. ; konäkoinen kapitalistilehti kä-
vuodenaikana, jolloin töiden tuli
Denverin kokouksen hai
si olla vilkkaimmassa käynnissä; Toimeenpanevan neuvoston ta sittää
sevaksi raadoksi, jota täytyy ar
holta
tulleet
esitykset
hyväksyt
nyt jolloin kapitalismi on lujim-
tiin tietystikin sinänsä, ja niin- vostella ’’korkeampien ihanteiden
min järjestänyt rintamansa ja pä
kansainvälisyyskysymyksessä puutteesta ”, ja sellaisten refor-
laajan työttömyyden turvin ky
jäätiin
ennalleen — keltainen • mien hylkimisestä, joita kapita-
kenee lujaan hyökkäykseen es Amsterdamkin
on liian räikeä listisetkin hallitukset suosivat
tääkseen kaikki työväestön jär-
pysy ttääkseen
järjestelmäänsä
jestymispyrkimykset, tarjoaa A. puhtaalle amerikalaiselle ämmät- pystyssä.
Tämmöinen
kapitalis
tiunionismille.
Venäjän
suhteen
F. L. konventsiooni räikeän esi
tisen
lehden
kanta
vain
todistaa,
hyväksyttiin
kaikki
merkin siitä, kuinka mahdoton samaten
kärsiviin työväestön on asettaa Gompersin syytämät solvaukset, että se on kaukonäköisempi kuin
konventsioniin olisi kerätty työväkeä nykyään johtavat kapi-
pienintäkään toivoa näihin “ka- Jos
pitalistiluokan työväenluutnant - kaikki Egyptin muumiot edusta talistien luutnantit ja että A. F.
teihin”, joiksi hfitä sattuvasti on jiksi, ei se olisi voinut olla kuol- L. liiton hengettiimyydessä se
nimitetty. »ES saanut huomiota leempi ja hengettömämpi kuin näkee suuren vaaran piilevän,
ainoakaan tärkeä kysymys, joka mitä 'tämä ‘järjestyneen työväen’ mikä tulee ilmenemään joukko
jen kylmenemisessä nykyiseen
koskee sorretun työväenluokan kokous oli.
Jotka jumala tahtoo hävittää, järjestomuotoon.
tämänpäiväisiä elinehtoja sen
Lewisin ehdokkuudesta A. F.
ankarassa taistelussa olemassa ne hän lyö sokeudella. Tämmöi
olonsa puolesta yhä hurjemmak nen johtajain hengettömyys ei L :n presidentiksi ei ole paljoa
si käypää riistoa vastaan. Rauta voi olla vaikuttamatta enää ny sanomista. Etukäteen oli tiet
teiden siirtämisestä valtion o- kyisissä oloissa ratkaisevasti työ tyä Gompersin masiinan toimin-
maisuudeksi ja niiden “demo väen laajoihin joukkoihin, joissa; nasta päättäen että muutosta
kraattisesta hallinnasta, puhut tyytymättömyys on nopeasti k e -1 johdossa ei ole odotettavissa,
tiin tässäkin konventsioonissa, liittymässä äärimmilleen ja jotka ; Lewisin ja Gompersin kilpailu
mutta vain puhuttiin kysymyk turhaan etsivät ulospääsyä kapi- ■ presidentiksi ei ollut edistysmie-
sestä, jota muuten voidaan pitää talistisesta puserruksesta. Kapi- j liaten ja vanhoillisten keskinäis-
kuolleena kirjaimena. Niinhän talistisen pulan yhä jatkuessa, ■ tä kilpailua, sillä ainekset, joita
siitä puhuttiin myös Montrealin puserruksen käydessä yhä anka on pidetty edistysmielisinä, ää
konventsionissa ja jo silloin hy rammaksi ja American Federa nestivät pata vanhoillisten muka
väksyttiin rautateiden “demo tion of Laborin nykyisen van na Compersia ja taas monet pa-
kraatista kontrollia ja valtio- hoillisen virkakoneiston osottau- tavanhoilliset äänestivät Lewisiä.
omistusta" vaativa päätöslause, tuessa työväestölle toivottomak Monet tietoiset ainekset pitävät
nuitta asia on ollut “unohduk si nykyisellä ohjelmallaan, syvät yhdentekevänä kumpi A lisi tul
sissa" konventsionien väliajan j V rivit A. F. of F. liitossakin alka lut valituksi, toiset selmäen, et-
pysyy edelleen unohduksissa. vat ajatella ja kallistavat kor- tä luokkatietoisten ainesten lä
himmälle toiminnalle unioissa.
Gompersin jääminen presidentik
si on edullisempaa, koska ko
neiston kuolleisuus tulee yhä
räikeämpänä näkymään joukoil
le, kun taas Lewisin ehkä edis-
tysmielisempi ohjelma olisi pa
remmin vastannut kaukonäköi-
sempien kapitalistien toiveita sii
nä, että se olisi vielä pitkäksi
ajaksi voinut lumota tietämättö-
mämpiä työläisiä. Toiselta puo
len selitetään, että Lewisin va
linta olisi merkinnyt Gompers-
traditsioonan kuolemaa ja helpot
tanut luokkatietoisten ainesten
voitolle pääsyä, koska Lewisin
olisi ollut mahdoton rakentaa si
tä traditsioonia mitä Gompersin
suhteen on liitossa vallinnut sen
olemassaolon alusta, jonka mu
kaan sanontatavaksi on tullut:
Gompers on A. F. of L. liitto!
Kukaan tietoinen työläinen ci
odottanut muuta tältä konvent-
sionilta, sillä kuten sanetta, jou
koissa ilmennyt tyytymättömyys
ei ole vielä ennättänyt kiteytyä
tarmokkaaksi järjestyneeksi op-
positsioniksi. Mutta oppositsioni
on toiminnassa. Ja silloin kun
alamme kuulla punikkien par
jauksista ja vainoista itsensä
ammattijärjestön johdon taholta
unioiden sisällä, silloin voimme
tietää, että vanhoillinen johto on
ruvennut pelkäämään asemansa
menettämistä. Tähän tullaan jo
ennen seuraavan A. F. L:n kon
ventsionin kokoontumista.
«rarattmtramraramrattramrararara
r a it i: s :i:::i:r a r a u ir a :n :n ::r t::::t::r a ra «
a n n a tta n m m n s s n x m a s m jx m s m ja m n ttu s jiB jn n ja s m m ro s
1
SOTA-AIKUISET POIK
KEUSLAIT PYSY
VÄISIKSI
Sota-aika on luokkayhteiskun
nassa merkille pantava siitäkin
syystä, että silloin “maan etu
jen”, “isänmaan turvallisuuden’’
ja monen muun samankaltaisen
luonnolliselta kuullostavan ve
rukkeen varjossa imperialismin
vaatimuksesta hävitetään kaikki
kansanvaltaisuuden rippeet ja
ilmaisumuodot, joihin koskemi
nen rauhan aikana herättäisi v-
leistä myrskyä. Silloin laadi
taan kiireen kaupalla monen
moisia poikkeuslakeja, jotka ta
kaavat vallassa olevalle luokalle
kaikki riistomahdollisuudet. Niit
ten turvissa hajotetaan miltei
mitä väärinkäytöksiä tahansa ja
näitä arvostelulta suojaamiseksi
venytetään voimaan saatettuja
poikkeuslakeja.
Sodan aikana
poikkeuslakien perusteella lan
getettuja luokka tuomioita ja vii
me vuoden ’kuluessa kongressin
tutki jakomiteoitten
paljastamia
väärinkäytöksiä
rinnastamalla
saa tästä asiasta valaisevan ku
van.
Mutta kun varsinainen sota-
aika on ohitse, tuntuisi luonnol
liselta, että erikoisesti sota-aikaa
varten laaditut poikkeuslait pi
kaisesti poistettaisiin käytännös
tä ja suuremmitta rähinöittä pa
lattaisiin takaisin “normaaliaikoi
hin’’ tässä merkityksessä. Näin
ei kuitenkaan ole asian laita,
vaan
historiallinen
kokemus
päinvastoin osottaa, että valta-
luokka kaikin keinoin koettaa
sitkeästi tapellen yhä edelleenkin pidettävä rikoksena. Tämän mää O sastojen tulisi suorastaan ostaa nii»
sodan päätyttyä pitää voimassa ritteleminen on ennemmin ollut m onta »osaketta kuin rahavarat »uin-
kin m y ö n tä v ä t sekä valita erikoinen
sota-aikuisia asetuksia, ja ellei kongressin asia.
hu oleh tim aan
n .» n L ^
“Tämä lakiesitys asettaa en k om itea
se niitä juuri sellaisina voi pi
m
yyn
n
istä
y
k
sity
isille
tovereille,
pe.
tää, niin keksitään uusia, joihin nakkosensuurin julkaisuille, mikä
sisällytetään sota- aikuisten ase on rikkoumus kaikkia entisiä sa rustaa osak eren k aita ja järjestää toi.
tusten henki. Niitä sitten joh maa asiaa koskevia lakeja vas m m taa sillä tavalla, että se tuottaa
donmukaisesti käytetään niitä taan, samaten kuin se rikkoo m ah d ollisem m an parhaat tulokset huo
kansanaineksia vastaan, jotka painovapautta koskevaa perus nosta ajasta huolim atta.
T o v erillisesti.
yhteiskunnallisista kysyirtyksijs- tuslain kohtaa.’’
S. S. Järjestön Toim eenpaneva
On pantava merkille, että
tä joko sanoissa, teoissa tai to
kom itea
distettavasti
ajatuksissaankin kongressissa on parhaillaan e-
K :tta Fahle Burman
poikkeavat valtaluokan etujen sillä aivan vastakkaisen luontei
v. t. Sihteeri.
nen laki, jonka esittäjä on se
käsityksistä.
Vuosi sitten hyväksyttiin se naattori Borah. Siinä päinvas A L A -C O L U M iM A N S. S. OSASTOT!
naatissa rauhanaikuinen kapina- toin vaaditaan rangaistuksen a-
Ala-Colubian k e sä ju h la t on päätet
laki, jonka määräyksien puitteis laiseksi jokaista hallituksen vir ty p itä ä A atoriassa, Ore., tulevan
sa olisi saatettu kukistaa ja tu kailijaa, joka sekaantuu yksityis syyskuun 3, 4 ja 5 p. ja kaikkia
kahduttaa valtion voimakeinoja ten henkilöitten siviilioikeuksiin. asia n o m a isia s. s. osastoja kehote
käyttäen jokainen valtaluokalle i »täten senaattori Borah in laki-
a n tä te n valm istam aan ohjelmaa
epämieluinen työväenliike. Mi- ' esitykseen sanotaan Civil Liber- ta
sa n o ttu a tila is u u tta varten.
tään vaikeuksia ei lain tulkinta ties Unionin selostuksessa: “Oi-
On sangen tä rk e ä tä , e ttä toverit
ylisy'V ttajd
olisi asettanut esteeksi sen käyt keusdepartmentin
nykyisinä su u rte n tap au sten aikoina
tämiseen liberaalista ¡nkkuporva- Bal merin aikana hajottam ien koko o n tu v at yhteen saam aan toisit
ristoakaan vastaan ja mahdölli-i väärinkäytöksien johdosta tämän
a n vaik u tu k sia, yhdenmukaistuu*-
sesti sen vuoksi kongressin a la -, lakiesityksen tulisi aikaansaada ta
m aan to im in taa n sa ja vaihtamaan
huoneessa sitä vastaan nousi | senaatissa vilkkaan väittelyn.
k e sk e n ä än
m ielipiteitä.
Sellaisen
niin suuri vastustus, että yritys
m ahdollisuuden ta rjo a a yhteinen ke-
sillä kertaa epäonnistui.
j säju h lain vietto.
Nyt on aivan samanlainen e-
T o iv o ttav a a on, ¿ Itä jokainen o-
sitvs tulossa käsiteltäväksi kong
’ sasto p u olestaan valm istaa riittävää
ressissa ja t.k. 22 p. senaatin la
ti ja kun n o llista ohjelm aa ja ilniot-
kivaliokunta on sen hyväksymi
ta a siitä kylliksi ajoissa, jolta sen
sen puolesta antanut yksimieli S. S. J ä r /. Osastoille m ukaan tie d e tä ä n kaikki muut asi
sen lausuntonsa. Tässä lakiesi
a n h a a ra t jä rje s tä ä . Pidettäköön täs
K unnon toverit:—
tyksessä kylläkin puhutaan niit
sä m yöskin m ielessä, e ttä näinä
V iim eisessä S. S. Järjestön ed u sta p o n n istu k sista
ten vainoamisesta, jotka joko pu
sa a v u te tu t tulokset
heessa tai kirjotuksessa “ajavat jak ok ou k sessa h yväk syttiin T overin la n k e a v a t alueen agitatsionikassaan,
Yhdysvaltain hallituksen väki p.vustam iskysym yksessä seuraava p ä ä jo sta kaikki alueen osastot pääsevät
valloin kukistamisen asiaa,’’ mut tös-p on si:
o sallisik si k u nkin luokse lähetettyjen
“ R ah a-asiain
valiok u n ta
ehd ottaa puhujien ja m u itte n agitatsioniväli-
ta esityksen sanamuoto on, sel
lainen, että sen kautta voidaan T overin talou d ellisen asem an tu rvaa n o itte n lä h e ttä m ise n muodossa.
päästä käsiksi keneen tahansa m iseksi, että täm ä S. S. Järjestön e-
T oim ikaa rip e ä sti ja tarmokkaasti!
vähänkin radikaalisesti a ja te le d u stajak ok ou s velvoittaa Itä- ja K eski-
M AISSI HEIKKINEN,
vaan henkilöön, joka syystä tai valtioissa olevain S. S. O sastojen v u o
K esäjuhlakom itean sihteeri.
toisesta katsotaan vastenmieli den 1921 ajalla lunastam aan P a c i O sote: 376 A lam eda Ave., Astoria,
seksi kansalaiseksi.
fic D evelop m en t S ocietystä (T o v erin Oregon.
The Civil Libertics Union on rakennus y h d isty k sestä ) yhd en o su u
ryhtynyt tätä lakiesitystä vas den kutakin viittä jäsen tä kohden.
Rikollisten puolesta
taan kokoamaan “puhe- ja pai Sam alla esitäm m e että S. S. O sastot
novapauden puoltajia' k a ik ilt a , I tek ev ä t v elvollisu u ten sa 1 overin tu
maan kulmilta ja on asian edis- kem iseksi jo vu od en a lk u p u olisk olla, K atk elm a <yigl. sosioloogin E. (är-
tämiseksi laatinut voimakkaita sillä T overi tarvitsee rahaa nyt k a ik
p en terin te o k s e n a “Sivistys".
protesteja. Eräässä näistä sa kein k ip eim m in .”
R ikoksellinen on henkilö, jonka oa
notaan : “Jokaisen rikkomukseen,
Edellä o levan p äätök sen nojalla S. sy y tetty ja to d iste ttu olevan yhteis
jota tällä lailla tarkotetaan, voi S. Järjestön toim een p an eva kom itea kunnalle v aarallinen. M utta onko
daan sen määräyksien nykyai velvoittaa S. S. O sastot suorittam aan syytetyn penkillä istuva ihminen paik-
kaisella rikoslain tulkinnalla saa osu u ten sa o sak k eid en lu n a s tu k s e ss a ka-nuttuinen ra u h a n h ä iritsijä tahi
da syvpäiksi henkilöt, jotka ylei jos suinkin m ahdollista, m itä p ik em m u rta u tu ja , todella vaarallinen yh
sesti ajavat radikaalisia inielipi- m in. T o im een p a n ev a kom itea on tä teisk u n n alle ? Onko hän vaarallisempi
teitä.
Kielletyn kielenkäytön män p äätök sen toim een p an oa siirtä- kuin tuo hyvä, vanha perukkipäiuen
johdosta syytteitten nostamisien tänyt m yöh äisem p ään kun p äätös e- h erra, joka h ä n tä sy y ttä ä? Siina ky
historia todistaa ratkaisevasti, ■ dellyttää, tietäessään että useam pia sym ys. Tosi, e ttä hän on rikkonet
että tällaisia lakeja ei milloin- : m uita tärkeitä k eräyksiä on ollu t p ar lakia ja laki on e rä ässä mielessä yh
kaan voida rajottaa tulkitse- j haillaan k äynn issä ja että osastot ja te isk u n n a ssa v allitseva yleisen mieli
Iliaan yksistään niitten sanamuo- i toverit yleisen teollisu u s-p u lan takia piteen tulkki. M utta ellei kukaan
toa tarkottavien rikkomuksien ovat talou d ellisesti siinä asem assa e t rikkoisi lakia, luutuisi ja kivettyisi
rankaisemista. Ne aina ulottu tä on vaikea täm än velvollisu u d en yleinen m ielipide ja yhteiskunta hä
vat tarpeeksi pitkälle, jotta niit täyttäm in en . K un täm ä pulakausi viäisi.
ten kautta voidaan toimittaa | kum m inkin vaan näyttää jatku van,
J a niin paljon on jokatapauksessa
Vankiloihin mikä henkilö tähän- j eik ä o le toivoak aan asem an parantu- varm aa,, q ttä y h teisk u n ta muuttaa
sa, jota vastaan ennakkoluulot,! m isesta to ista isek si: ja kun täm än m ielip id että alinom aa. M iten voim
luokkaedut tai hysteria voidaan ¡se ik a n vu oksi T overi nyt juuri on ki- in a siis tie tä ä m illoin se on oikeassa,
nostattaa.”
peässä avu stu k sen tarp eessa, niin ei m illoin v ä ä rä ssä ?
Yhden aikakau
ole
m
ahdollisuuksia
asian
pitem
pään
den k iro tu t ovat seuraavan sankarei
Civil ‘Libertics Unionin laki-
1 S. S. JÄRJESTÖ ]
mielien esittäm ässä lausunnossa
sanotaan kysymyksessä olevasta
lakiesityksestä edtllean:
“Tämä lakiesitys rankaisee sa
noista jo niitten oletettujen tar-
kotusperien tähden, eikä ainoas
taan siitä, mitä ne todella tarket
tavat. Se jättää syyttäjien, tuo-
mareitten ja lautakuntien rat
kaistavaksi määritellä mitä on
« « ra « « « « «
ly k k ä y k seen EN Ä Ä . O n K O E T E T IA
V A T E H D Ä V O IT A V A M M E H U O
N O ST A A JA S T A H U O L IM A T T A JA
S A A D A TO V E R IN LIIKE
TALOU
DELLISESTI T U R V A T U K SI.
T ove
rin jo h tok u n n an toim esta tu llaan o-
eastoille lähettäm ään k iertok irje lä-
hem m ässä tulevaisu u d essa k osk ien tä
tä asiaa.
T äm ä kiertok irje on j o
kaisessa osastossa otettava h u om ioon .
r a « r a r a i r a n n r a r a t n ira ra r a tra r
juopum usta, vastaan, m ikä sillä k e r nousee esiin persoonallisuuksia, jo t ta ja a opittu. — Suom.) k a sv a tu s — suosiossaan, k e h itty ä korkeam m alle
taa raivosi. J a sielläkin, m issä ei ka tuovat ilmi sen tahdon, sen pää heidän arv o stelu kykynsä, ta h to n sa ja a jatu k se lliselle, p o liittiselle ja mo-
itse jo u d u ttu v irran m ukaan, ali s tu l m äärän ja ta rk o tu k set. Se on ju u ri heidän to im in n assa tarp eellisen hen- ‘ raaliselle tasolle. Jo s tä m ä on raah-
tiin ja luovuttiin n iis tä tarkotuspe- täm ä kyky, tä m ä voim a k a sv a tta a kilökohtaisen v astu u n alaisu u d en tun- • dotonta niin on sosialism in voitto-
ristä, Joiden puolesta p ro le ta ria atti j nopeasti u u sia jo h ta jia o m asta k es te e n sa k a sv a tta m in e n — on vallan-1 kulkukin m ahdoton. T iety sti voi epä-
4S osialistisesta A ikakauslehdestä)
T asapaino jo h ta ja in ja joukkojen oli vuosikausia ta is te llu t — S entäh kuu d estaan , se on täm ä, joka n ä y t kum ouksellisen so sialistisen liikkeen itsen äin en joukko, k ä rsim y sten ah-
K uuluisa hollautilainevi puoluetove välillä ei luonnollisesti ole m ikään den voidaan sanoa, e ttä se henki, jo- tä ä m eille joukon m oraalin ja val voiton v ä lttä m ätö n edellytys. Jo k ai d ista m an a ja elim ellisten sy säy sten
Voi ta p a h tu a ! hon ^ u k k o ja k asv atettiin ennen so lankum ouksellisen
tarm on, a k tiiv i seen m e istä täytyy syöpyä se henki, • v aik u tu k sesta,
ri rouva H en riette Roland-Holst, tun v älttäm ätö n suhde.
to im een p an n a katu-
taa,
heikensi
niiden
h
en
k
ilö
k
o
h
taista
suus-asteen.
itselu
o
ttam
u
k
sen
ja
alo-
nettu useiden teo sten sa k au tta ansl- njjn>
jo h ta ja t Jäävät jälk een i h
jo k a kuvastuu n iistä san o ista, m itk ä i levottom uuksia y.m. — m u tta se ei
v astu u n tu n n o tta ja se oli teh o k k aasti tekyvyn.
Joukkojen m oraalinen ja eräs I. W. W :n jä se n istä , joka y h - , voi m u rta a jä rje s te ty n pääom an vas-
okkaana m arxilaisena teoreetikko n a.
kirjo tta» teoksessaan “ Vallankum-i- m änsä v allitsev asta k äsity k se stä Ja m y ö täv aik u ttav an a syynä Internatio- in tellek tu aalin en voima ei vastalsuu- d essä m uiden syndik alistien k an ssa j ta rin ta a .
V ielä vähem m än voi se
- !
uksellinen joukkoliike" jo ukoista ja h eid ät " jä te tä ä n laivan peräkannel- nalen k uristam iseen,
dessa tule ilm enem ään siinä, e ttä saapui E v erettiin taistelem aan “free ' sellaisten
korkeiden
p e ria atteid e n
le" (v e rta a venäläisiä m enshevikejä
jo h ta jista mun. seu raav asti:
Siinä alitu isen m uutoksen ja vaih- ¡ ne ta iste le v a t ilm an
~
¡ sp each ’in” (vapaan san a n ) p u o le s ta ,. k a u tta
kuin esim . k ärsiv ien ih-
S u u rten Joukkojohtajaln v a ik u tu « -! ja N orjan ty ö v ä en p u o lu een vanhoja (Äiun ; ekY molem m in
on Järl e8i y^ etÖn ylpeästi antoi v a sta u k sek si p o liisi-1 in isten ja koko ihm isk u n n an rakas-
valta johtuu yleensä siitä herkkyy lo ,,taF '
S attu u p a ta as niinkin.
p rosessissa, m ikä tap ah tu u ja taistelu k y v y tö n — vaan tulee se päällikölle, jo k a h ä n e ltä kysyi: “K u tam inen — luoda p ohjaa so sia listi
e
ttä
he
k
ä
sity
sk
a
n
ta
an
sa
ja
p
o
liittl-,
Jol|kon
ja
jo h tajien välHlä> käy U8ein o so ttau tu m aan niiden kyvyssä p ik a i ka on teid än jo h ta ja n n e ? " — "Me selle y h teiskunnalle.
destä, jolla he k ä sittä v ä t liikkeeseen
m oraaliinsa nähden nousevat I Q|in e |U |m dcn to in iin ta.a io tteen te. sesti luoda tarm o k k aita, tie to isia Ja olem m e kaikki jo h ta jia !"
osaa o ttav aa su u rta enem m istöä hal seen
V allankum ouksellinen m arxilaisuus
enem m istön
yläpuolelle. I kovät joukot ,ts e _ Joukon hiatorial. innokkaita persoonallisuuksia, jo tk a !
litsev at virtau k set, tu n te e t ja ta h ryhm änsä
selv
ästi
n
ä
k
ev
ä
t
ne
p
ääm
äärät,
jo
i-
!
Joukko,
joka
tu
n
te
e
itse
n
sä
"lan-
a
rv
o sta a y h tä paljon työväenluokan
don —, sek ä heidän kyvystään tuoda Jos ho tu le v a t "jä tety ik si peräkan- linen vaikutus, ne y h te isk u n n allise t
hin on p y rittäv ä ja ne keinot, joita j m a k 8 r ’ p erso o n attom aksi rö y k k iö k s i,, om aa a ja tu k se n riippum attom uuden.
ilmi nam a v irtaukset.
Ju u ri tä stä nelle", y rittä v ä t he yleensä myöskin p ääm äärät, jo ita se seuraa, ja sen
on k äy tettäv ä. T ällaisten henkilöin- Jon a ’na ra u h a tto m a n a odottava joit- k ä sity sk a n n an syvyyden ja k e s tä
syystä nähdäänkin niin usein näiden l p id ä ttä ä joukkoa — k u ten näim m e at teelliset a ja tu k se t a n ta v a t sille u-
syyksien k a u tta tulee p a rh a iten ja j ta ja in sa loppusanoja ja tottelevaises- vyyden k e h ity stä
toisen
In
tern
atio
n
alen
aik
an
a
u
seit
se a rv o sta a näi-
jo h tajain kääntyvän n o ita äärim m äi
i sein m ahdollisuuden itse löytää uusi
sisäisen v älittö m ästi näkyviin jou- !
seu raa tä tä , v aik k ap a se olisi il- tä _______
_ listisen yh-
ten
p
o
liittisten
ja
am
m
atillisten
joh-
om
inaisuuksia,
so
sia
syyteen m eneviä ain ek sia v astaan
tie ja p a k o tta a jo h ta ja n sa se ura a-
k
»
»«■>*•
m
e
lsertl
va«toln
e
tu
ja
ta
i
Joku
i
rtim ¿»Ä pi-
N äm ä ju
joh-
__________________
u maa mukaaa u luopumaan tehtä
leh m ässään , _______
olkoonpa
täm ä sitten U jain su h teen käyneen.
! enem m än tai vähem m än tie to isia
«
pikkuryhm ä, puolue tai lahko — niin-1 ****** 301 ta b o k o aaaa puuttui selvää vlstaan
Y leisk atsau k sessaan n iistä
------- T yöväenjoukot eiv ät a in a ole käsity k siä.
S itäv asto in tulee siinä ! L n,
J
V m
P
a J°D , U
hyvin oikeaan kuin vasem paankin.
im p eria listisesta k e h ity k -: 8Uu riata lakoista, jo ita oli Englan- p y sty n eet ja tk a m a a n ta is te lu a sen , joukossa, jo k a jo h ta a Itse itseään , jo- ! 1} "
3a tekni1'
J o um on Johtajiksi tu lev at ne. jo tk t J 8e,ita Ja Qii8ta
p ääm ääristä. nissa viim eisinä vuosina en n en mail-
..
,
.
.
Uinen
tay
d
ellisen
ty
m
isen
k
o
rk
eaa as-
jälk een kun h a llitu k se t v äk iv altai
tai- kainen yksilo olem aan valm is au-
,
T
,
4 . ..
Joko todeUJauudessa tai n ä e n n ä is e s ti; jo lta työväenluokan täy ty i a se tta 1 oian sotaa, olen m inä o so tta n u t kuin-
,
,
te
tta
.
J
a
me
uskom
m
e
työväen
suuksineen o v at riistä n e e t n iiltä no sum aan tu n n u ssa n a n sa ta i tek em ään ¡uokan
n ä y ttä v ä t to te u tta v an ne m ielipiteet, | itselleen ja joissa p a rla m e n ta a ris e n I k a jtse joukotkin, jo tk a o livat v äh än
hank k iv an n ä m ä o m inaisuu
Johtajat, jo issa niiden pyrkim ykset alo tteen , jos v a n h at jo h ta ja t n ä y ttä i
Jotka e läv ö ittäv ät liikkeen kannatta- ' oininndQ l!lin ' ar
» osiaiistisesti koulu u te lu ja , o sasiv at
d et sen täh d en , e ttä m e luotam m e
o livat ruum iillistuneet.
U sein ovat siv ät toim ivan tai sa lliv at to im itta
Jäin enem m istöä.
pukeutui heidän om assa p a rla m e n tin , k ay ttjU liy v ik se en Qlltä 8uotuisia
ne täm än k a u tta m e n e ttä n e e t y h te - ! van toisin, kuin m inkä joukko tun- itse p ro le ta arise n vallankum ouksen
m
v a ik u tta a is e n s a liian su u rek si ar- 1(wuhtelta jo tk ä o liv at olemah8a u u l.
Se v alitsee sil- j k a sv a tta v a a n v aik u tu k seen __ sinä a-
On
Johu-1 rlo H a u e n m uoloon _ nam a jo h ta ja t
m en ettely tap aa » arten sam alla naisen a a tte e n sa ja siten k a d o tta -»tee olevan oikein.
ja n k o h ta n a a, , jolloin ta iste lla a n lopul
m a tn v Vt h
ii
n e e t voim ansa. J a m ik ä tekee man- inin
loin o m asta k e sk u u d e staa n uusia jo h - ,
„ . » , ,
. ,,
. .
jia — sellaisia. Joiden k atso taan kuu ovat nyt k ap itailstilu o k an voittam ia ;
fiin in
«uni..
i^ v .
Iinen ta iste lu im p erialistisen luokan
dolllseksi sellaisen e p äjärjesty k seen tajia. jo
tk a v ievät sen sille tielle,
nvk>“ , T 2 n “ “ -
T * * " “T
“ * 1“,1“ tU ki" ,, ' " k° saarn aam a m en ettely tap a oli osottau-
joutum isen, on ju u ri se, e ttä jou m in k ä se katsoo olevan sam ansuun-1 ja työväenjoukkojfen välillä. Ne me-
n jk y isy y teen . Näiden vaikutus riip- : m attoni in sitein kytketyt. H alveksi-
jo ita joukon tä y ty y
tu n u t ilm eisesti kelvottom aksi ja tu k oilta on p u u ttu n u t kykyä itse stä ä n täisen tah to n sa ja e tu je n sa kanssa, i n e telm äta v a t,
puu enem m än siitä tahdosta ja nilg-1 m aan kun olivat, to ttu n e e t kaikkea i
lo ksettom asti. Tällöin oli, k u ten ai- sy n n y ttä ä uusia jo h ta jia o m asta k es Näin a jatelle n voidaan sanoa jou-1 k ä y ttä ä , 4 tä s s n ä ta . iste lu ssa , e ro a v at
tä virtau k sista, jo tk a ovat syntym äi- joukkojen suoraa .„Im lo taa, kaiken M k ¡n . juur¡ v ä lu ä m illö n iy ),s su u il
i-
i
,, ,
.
,
niin Pa Uon n iis tä tav o ista. Joita “ va
kuudestaan. H allitsev a luokka koet koilu a o in
a olevan se lla ise t Jo h ta ja t
.
sillään joukossa, kuin siitä tah d o sta vapaaehtoisen kansanliikkeen vastus
. k “ oukko
k »>'«' P O rv .rllli.lM . vai-
k asv attaja:
J a tä h än p ä tosiasiaan ■taa ain a jä rje s te tty je n v ä k iv altaiste n 1 kuin s . ansaltB eekin.
ja n iistä v irtau k sista, m itk ä jo ovat tajia kun olivat, eivät he kyenneet
j lankum ouksissa, e ttä v e rta am in en on
perustavatkin
vallankum oukselliset k ein o jen sa avulla s a a tta a taistelev an
k e h itty n eet ja ovat vaikuttam assa. heinä—elokuussa
v. 1914 nostatta- sosialistit sen toivonsa, että m aiU
fSe
su
u
ri
so
siaalinen
ja
psykologi-
j m ahdoton. S iitä h u o lim a tta a n ta v a t
työväenluokan johdon e p äjä rje sty k
Tämänlaatuislssa johtajissa on tule- maan
proletariaattia
ratkaisevaan
manaodan tuloksena tulee olemaan seen. M utta joukon h e n g estä yksin nen työ, jo k a o d o ttaa vallankum ouk , useim m at so sia listiset k irja ilija t si-
vaisuus itsestään.
Ensiksikin ovet 1 taisteluun sotavaaraa vastaan.
Mitä
työväenluokan m enettelytavan nopea om aan riippuu, o n n istu v atk o nuo y ri sellistä sosialism ia, on siinä, e ttä on na aikana, joka loppuu m ailm an so
heidän toimensa Ja sanansa Jyrkästi < taas itse joukkoihin tulee, niin ol!-
luotava ta ita v ia y k silöitä ja persoo taan , arv o stelu ssaa n joukon su o ra sta
Ja jyrkkä muutos.
ty k s e t
M itä enem m än joukolla on
rtstlriM assa sen kanssa, m itä joukko vat ne enem m än k a sv a te tu t passiivi
sellaisia henkilöltä, jo tk a v oivat suo n allisu u k sia, jo tk a k y k en ev ät toim i to im in n asta p ro le ta a rise n vallanku-
tahtoo Ja ihailee. A inoastaan pieni sesti to ttelem aan p äälllk o itään kuin
U sein ovat jou k o t n ä y ttä n e e t ta is
m aan • ja ta h to m a an om alla vastuu!- raouksen a ik a n a su u re sti v a ik u tta a
rohfcea ja vspaahenkinen etuvartija- itsenäiseen to im in taan — e iv ätk ä ne televan ilm an jo h tajia, kun h allitu k ritta a jo h ta ja n h en k isiä teh täv iä, si laan. On ra tk a ista v a probleem i, p y«-! sen osan, jo ta tiedoton joukko näyt-
joukko voim akkaita ja pelottom ia voineet toim ia ilm an jo h ta jia a n tai se t lakkojen a ik an a ovat vanginneet t ä vaikeam pi on h allitu k sen v astu s tyykö vallankum ouksellinen sosialis- te li p o rv arillisissa vallankum ouksis-
persoonallisuuksia seu raa v älittöm äs vieläpä vastoin heidän neuvoaanf ne tai k a rk o tta n e e t heidät.
M utta a i taa joukon to im in taa riistä m ä llä sil mi täm än te h tä v ä n su o rittam aan . J a is ä .
M elkein k aik k i liittä v ä t nyky-
ti heidän jäleasäan. Bebel kuului en- eiv ät tu n te n e e t p y sty v än sä m ih in n o a sta a n n ä en n ä istä on tällö in k in t ä t ä sen jo h ta ja t.
tä m ä probleem i johtuj* vielä la a je n i-! a ik a ise n p ro letaarijo u k o n suoran toi-
slm äiseksi m ain ittu ih in — K arl Lieb kään
sellaiseen — ja toden to tta m ä joukkojen ta is te lu ilm an jo h ta
K aikkien n iiden yksilöiden (indi- tn a sta k y sy m y k sestä: voiko ty ö v äen m in n an a a tte e se e n kuvan vanhojen
k n ech t kuuluu jälkim äisiin johtaja- v aatik in san k a rillista m ieltä, jos ta a jiaan. Se. m itä tap ah tu u , v a ik u ttaa v iid ien ), jo is ta joukko on kokoonpan luokka, m ä ä rä tty je n yhteiskunnallis-
vallankum ouhaikojen tie d o tto m a sta ja
tyyppeihm .
tot nousta sitä h irv e ä tä k an sallisu u s niin, e ttä joukon o m a sta kesk u u d esta tu. au to d id ak tin en (s. o- ilm an opet • ten ja taloudellisten tekijäin aita ‘ kärsim yksien kiihdyttäm ästä kansat-
•
i
JOUKKO JA JOHTAJAT
-,
Q
|
.
ta.
E rää n aik ak au d en ylistämiä pi
tä ä seu raa v a rikoksellisina. Tänään
la n g e tta a tuom ari syytetylle tuomion:
vuosia vierii ja yhteisk u n ta syyttää
tuom aria. S illä on uudet ohjeet, uu
det la it ja se kiroo entiset edusta
ja n sa ja hänen k äy ttäm ät lait häväi
sevän inhon kuiluun.
Yhteiskunta
luo ilm eisesti kehityksem m e tiellä
a ste a s te e lta uusia ihanteita juuri
rara «ra
oas
jo ukosta, joka aseellisissa yhteentör
m äy k sissä vanhan järjestelm än puo
lustajaan k a n ssa vuodatti kokonaisia
v eriv irto ja. “On m elkein uskomaton
ta", k irjo tta a vallankumouksellinen
a m e rik a la in e n sosialisti Augustin Le
wis, "T he InternationalisC-lehdessi
7 päivänä h u h tik u u ta 1917, "havain
kuinka vähän K autsky voi kuvitella
p ro le ta a rista to im in taa näkemättä sa
m alla raivon valtaan joutuneen jo*
kon.
T u tk ielm assaan ‘uudesta tat-
tilk a s ta ’ puhuu hän halveksien jou
kosta, jo k a ryhm ittyy yhte< n ältki-
päisiin ja järjesty k settö m iiu mielen-
osotuksiin.
H än todellakin katihi'-
tuu n ä itä ‘ulvovia joukkioita', jotk»
eiv ät k elpaa m uuhun kuin provot*'"
ra a m aa n poliisia ilm aisem alla vallat'-
kum ouksellisia tu n teitaan
kypsy-
m ättö m iä kun o vat ja vailla pääniä»
rää. H än ei voi nähdä omaa koke
m u staan kauem m aksi
sillä hanr-n
n u o ru u sa ik an a a n tapahtuivat pikku
po rv arien ja syvien proletaarikerro^
ten m ielen o so tu k set tässä niuudo^
sa."
J a h än sanoo edelleen .-aina*^
k irjo tu k s e s s a a n :
" J ä rje s te ty n joukkoliikkeen tebt>
vana ei ole rauhattom uuksien tai
tu m ielen o so tu sten toimeenpaneminer
Sillä el ole m itään tekem ista ffl’°
k ä än la iste n väkivaltaisuuksien kau*-
sa ja kaik k i todistukset, jotka sH
v a sta a n tä h d ä tä ä n tä stä syystä, o»»-
e h d o tto m a sti arvottom ia. Joukkob*
ko on ainoa keino, jota miljo°D
k o u lu u tta m a tto m a t ja järjestyi»*’ ‘
m ät ty ö lä iset voivat liikkeeseen ° 'dl
o tta e ssa a n käy ttää. ’
A ivan sam oin kuin käsitykseni®-
tä y ty y v ap au tu a kuvittelem asta tub-
vaisuuden joukkoliikkeissä Joukko»
v eren jan o n ja barbaaristen kars»-
m ysten syötiksi, sam oin täytyy je,t
tä ä h iiteen kuva m enneitten aikoja*
jo h ta ja sta , jo k a kiihotetun joukkio*
e tu n e n ä s sä läh tee Himotusta, h»»**
ta i v ankilaa v a sta a n ajaakseen
v an h at h a lltislja t ta i vapauttaas=«e
heidän vankinsa.
T ulevaisuuden joukkoliikkeen idr