Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 27, 1921)
No. 149 mn 27 p.—Monday, June 27th. TOVERI (T H E COMRADE) Tbc organ of tba Finnish workers in lEo Western States. TEe only Finnish Daily ta tEo West. PnbbsEod Daily, accept Sunday, at Astoria, Oregon, by the Western W orkm en’s Publishing Society. Office Seventh and Commercial Opposite Post Office. St., P o et. O ffice Add reesi T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore. E D IT O R IA L STA FF Sulo Syvänen, A lex Sevo, A . N. Kos kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef. PEoaei Office 363, Editorial Dep’t 932 Entered as second-class mail matter July 18, 1912, at the Post Office at Astoria, Oregon, under tEe A ct of March 3, 1879. Arveluttavaa rinnasta mista sorrosta ja orjuudesta, jos yh teiskunnallinen oikeus on sen la kien pohjana, mikä on totta so- viettihallituksesta puhuttaessa, niin silloin tuo hallitus ei voi olla “paha”, eikä myöskään sen periaatteita voi “inhota”. Mutta olipa tämän asian laita nyt mi ten tahansa, niin siitä huolimat ta on senaattori Reed tunnustaut yllä esitetyn periaatteen — että “pakkoluovuttaminen”, joka toi meenpanee yhteiskunnallisen oi keuden mandaattia on hyvä asia. Jättäkäämme hetkiseksi se naattorimme mielipiteet “pakko- luovuttamisesta” Venäjällä ja e- sittäkäämme joitakin olosuhteita ja tosiasioita senaattorin omassa maassa. Tässä maassa on jouk ko kapitalisteja, jotka omistavat kaivokset, tehtaat, rautatiet ja myllyt, joista koko väestön elä mä riippuu. Aivan samaten kuin Venäjällä maaparooneilla oli kä sissään ehdoton valta ja käytti vät ‘sitä omaksi hyödykseen, käyttää tämä kapitalistien klik ki omistamaansa ehdotonta val taa ja teollisuutta omaksi voi tokseen. Näillä kapitalistisilla autokraateilla on valta lopettaa tuotanto, lopettaa miljoonilta työläisiltä kaikki elämisen mah dollisuudet ja siten levitää näl kään nääntymistä ja kärsimyksiä naisten ja lasten keskuuteen. Heillä on itsevaltainen oikeus “hairaamiseen ja fairaamisecn” (palkkaamiseen ja erottamiseen). Ne ryöstä vätyöläisiltä suurim man osan työläisten tuotteista, pakottaen työläiset tulemaan toi meen miten voivat kurjalla pal kalla. Ne väärentävät ravintoa, panevat ryysyistä valmistettua lumppuseosta vaatetukseen, ne liittyvät yhteen ja määräävät hin nat, jotka tekevät miljoonille e- lämän sietämättömäksi. Ne ar vostavat ihmiselämää yhtä vä hän kuin Venäjän maaparooni: aikoinaan. Ne pakottavat mie het, naiset ja lapset raatamaan olosuhteissa, jotka levittävät näitten keskuuteen tartuntaa ja ihmiselämän haaskiota. Aina silloin tällöin niitten hyväksi käydään sotia ja miljoonia lähe tetään niitten hyväksi survotta viksi raajarikkoisiksi ja kuole maan niitten puolesta. Ne hal litsevat voiman oikeudella sama ten kuin tekivät Venäjän maa- paroonit. Niillä ei ole mitään pa rempaa omistusoikeutta teolli suuslaitoksiin kuin mitä Venäjän maaparooneilla oli maaomaisuu teen. Jälkimäiset anastivat it selleen sen, mitä luonto antoi ihmisyhteiskunnalle, jota vastoin jälkimäiset ovat anastaneet itsel leen sen mitä ihmiskunnan työ voima <>n tuottanut. Industrial Union News rin nastaa seuraavaan tapaan tsaa rin aikuisen Venäjän olosuhtei ta nykyisiin amcrikalaisiin olo suhteisiin käyttäen perustana Missourin senaattorin äskettäin kongresissa pitämää puhetta: Päätellen niistä huomautuksis ta, joita senaattori James A, Reed liittohallituksen senaatissa äskettäin teki kun käsiteltävänä oli kauppasuhteitten alkaminen Venäjän kanssa, hän käsittää ne hirvittävät olosuhteet, jotka val litsivat tsaarien Venäjällä. 'P u heessaan hän huomautti: “ E n nen Venäjän 180,000,OCX) henkeä käsittävä kansa oli mitä tyranni- maisimman ja millään tavalla puolustettavissa olevan hallituk sen alaisuudessa, sellaisen, jonka veroista ei ollut koko maan pin nalla. Sen tukena oli ehdoton autokratia, jonka muodosti 1 prosentti koko maan väestöstä ja jonka hallussa kirjaimellisesti oli kaikki maaomaisuus. Äskeisen sodan alkaessa, tällä meidän 20:llä vuosisadalla, ‘O pros, tuon aitta »k ratisen hallituksen alamai sista ei osannut enempää lukea kuin kirjojaakaan, niiltä sanan mukaisesti puuttui kaikki kasva tus, ne olivat takapajuisia tietä mättömyydessään, niitä ajettiin kuin nautoja, lassottiin kuin kar jaa, tuhottiin armottomasti, nii tä kaadettiin aristokraattien rat sujen terästettyjen hevosten ka- vioitten alle ja sortajiensa toi mesta saatettiin henkiseen orjuu teen, tietämättömyyteen ja nau tamaisuuden astetta m uistutta vaan asemaan.” Koska senaattori Reed tuntee entisen Venäjän olot,.on hänellä nykyisestä Venäjästä seuraava mielipide: “ Niin paha kuin venä KURI JA VASTUUN läisten hallitus tällä kertaa on ALAISUUS kin ja minä inhoan useita sen periaatteita, niin siitäkin huoli Ei mikään puolue tai järjestö matta se on paras hallitus mitä voi olla voimakas ilman kuria. Venäjällä milloinkaan on ollut Tämä koskee ennen kaikkea val ja inhimillisin. Minä en välitä lankumouksellista liikettä, kuten siitä, vaikka ne ovatkin pakko- meidän. Se ei merkitse mitään, luovuttaneet omaisuutta. Siinä ei voi mitään ilman ankaraa ku ne eivät ole menetelleet pahem ria. Se saa pelottavan valtansa min kuin ylimykset, jotka o tti raudanlujasta koossapysymises vat itselleen kaiken maaomai- tä. Sen voima on yksimielises | suuden. Minua ei loukkaa se, sä esiintymisessä, sen voiton - että ne jakoivat 85 :lle pros, maan mahdollisuus siinä, että yksilöl ■ väestöstä omaisuuden, joka en liset erimielisyydet toiminnan nen oli kuulunut yhdelle prosen tuokiona peräytyvät yhteisen tille. Se on parempi kuin että päämäärän tieltä, jonka hyväksi tuo omaisuus olisi edelleenkin kaikki ovat lähteneet taisteluun. ollut yhden prosentin hallussa, Kuri meidän liikkeessämme ei * jolla siihen ei ollut muuta oi merkitse sokeaa alistumista itse- keutta kuin minkä miekka antoi valitsemiimme johtajiin tai hal ja raaka väkivalta. Tietenkään lintoihin, ei myöskään arvoste en usko pakkoluovuttamiseen. lun eikä vapaan keskustelun kiel mutta tämän laatuinen pakkoluo tämistä. vuttaminen on sittenkin parempi Mutta se merkitsee kansanval kuin tilanne, joka oli sen edeltä taisella pohjalla järjestyksenmu- jänä.” kaisesti tehtyjen päätösten kun , Senaattori Reediu näkökanta nioittamista ja liikkeen itselleen soviettien pakkoluovuttamistoi laatimien lakien sekä toiminnal inenpiteistä on siis seuraava: leen omaksumien suuntien eh Ennen oli 85 pros, asukkaista dotonta noudattamista. Kuri ou täydelleen yhden prosentin rau- yksityisen vapaaehtoista koko takorou alla. Yksi prosentti a- naisuuteen alistumista asian hy sukasluvusta omisti maan, jota väksi. Ketään ei pakoteta kuu 85 pros, välttämättä tarvitsi c- lumaan puolueeseemme, mutta läakseen. Tuo yksi prosentti piti ken on tähän liittynyt, häneltä 85 prosenttia tyysillisessä puut vaaditaan myöskin semmoista teessa ja henkisessä pimeydessä. vastuunyhteisyyttä. solidaritee:- Sovietit ovat nitistäneet maan tia. joka voi antaa puolueelle to yhden prosentin käsistä ja anta dellisen taisteluvoiman. neet sen 85:lle prosentille. Yh Mutta tämä vastuunyhteisvys den prosentin kustannuksella on ei käsitä ainoastaan vaatimusta 8? pros, vapautettu. Taman mitä tulee suoranaiseen liikkee vuoksi tällainen “pakkoluovutus” seen suhtautumiseen semmoise on oikea ja hyvä. Toisin s a naan : kunkin jäsenen velvolli noen “pakkoluvutus”, joka toi suus on myöskin henkilöikohtai- meenpanee yhteiskunnallisen oi sessa elämässään pyrkiä sovel keuden mandaattia on hyvä asia. luttamaan niitä periaatteita, joil Tietenkin on tama järkeily oi le liike on rakennettu. kea. On jotenkin ihmeellistä, Meidän ohjelmamme vaatii lei että kapitalistinen politikoitsija. pää, vapautta ja «vastuunalaisuut joka on tottunut labyrinttimai- ta. Mutta taloudelliset tulokset siin mutkiin ja käänteisiin ja to jäävät arvottomiksi ja vapaus tuuden suoralta ja kapealta po haihtuvaksi kangastukseksi, jos lulta poikkeilemiseen, omaa näin niitä ei seuraa vastuunalaisuu suuressa määrässä selvänäkö!- den uusi, korkeampi moraali, si- syyttä. Jos James A. Reed oli veysoppi. On kiistämättä suuri si yksistään totuutta etsivä mies, annos totuutta siinä Lindhagenin seu sijaan että hän on senaatto väitteessä, että meidän on alet ri Missourista, jota kannustaa tava omasta itsestämme, joskin Venäjän kaupasta toivossa ole hänen voidaan katsoa esittäneen vat korkeat voitot, niin mahdol sen liian yksipuolisesti. Sosia lisesti hänen selvanäkoisyytensä lismin toteuttamiseksi ei vaadita olisi lyhytnäköistä, lian saattaisi yksistään yhteiskunnan taloudel nähdä, että jos jokin hallitus on lisen rakennuksen ulkokohtaisia, vapauttanut kansansa massat objektiivisia edellytyksiä, jotka jo ovat olemassa, vaan myöskin seurasi vielä hiljalleen jatkuva tyytellä farmareita, samaten kuo itsekohtaisia edellytyksiä siinä aleneminen, joka paikkapaikoin letuslainojen suoritukset. Sie luokassa, joka historiallisesti on aiheutti suoranaista paniikkiakin menviljaa olisi saatava, mutta rahaa ei saa lainaksi; koneitakin kutsuttu suorittamaan tämä val farmareitten keskuudessa. tava yhteiskunnallinen uudelleen Tilanne ei ole sen jälkeen far- tarvitsisi, mutta siihen ei ole muodostus. Työläisluokan on o- mareihin nähden lainkaan paran rahaa; puhumattakaan työvoi sottauduttava ei ainoastaan val tunut. Päinvastoin alkaa niistä man palkkaamiseen, mikä mer tiollisesta’, vaan myöskin siveel- suurelle osalle vasta nyt se am kitsisi nykyisissä olosuhteissa si- lisesti kypsyneeksi tähän suureen mottaa täydessä alastomuudes jotusta, mistä ei saa korvausta. Vaikka maassa ei enää ole tehtävään. saan. Viime syksynä eivät näet Me vallankumoukselliset sosia monetkaan farmareista jaksaneet kuin kolme ja yksi neljäsosa mil listit tuomitsemme porvarikult- käsittää asian todellisuutta, vaan joonaa itsenäistä maanviljelijää, tuurin loistavaksi mätäsydämi- koettivat pidättää tuotteensa kä niin siitä huolimatta maanvilje seksi hedelmäksi ja halveksim sissään mahdollisimman kauan, lyksessä olevat laajat väestöker me porvarimoraalia valheena ja toivoen kevään tullen markki rokset ovat vielä aatteellisessa liehittelynä. Mutta me elämme noitten muuttuvan. • Ne eivät suhteessa kapitalismiin luottavia. porvarillisen yhteiskunnan kes kuitenkaan ole muuttuneet, vaan Amerikan voimakas individualis kellä ja tartunnan vaara on sen- päinvastoin huonontuneet. Far mi hallitsee heidän päissään vielä tähden suuri. Mätänevän kapi mareilla ovat pahenevat tuotteet senkin jälkeen kun siltä taloudel talismin basilli lentelee nyt va yhä edelleenkin käsissä ja saa liset edellytykset ovat poistu paasti yltvmpäri etsien uhrejaan vat ne kaikesta päättäen pitää neet. Mutta kapitalismin m y l myöskin työväenluokan ja sen kin. Kauppakeinottelujen kaut lynkivi jauhaa ja sen jauhaessa johtajain keskuudesta. Olisi vää ta lasketttiin Yhdysvaltain far vihdoin täytyy farmarin muuttaa rin ummistaa silmänsä siltä e- mareitten vuoden vaihteeseen mielensä ja toiveensa — heidän dessäolevalta vaaralta, että kapi mennessä menettäneen $15,000,- täytyy vapautua henkisesti kapi talistisen kulttuurin tuonet 000,000 ja sen jälkeen on tuo talismista sitä mukaa kuin hei myrkkykukkaset ovat upottamai- luku vielä huomattavasti suu dän elinmahdollisuutensa järjes sillaan juureensa .syvälle meidän rentunut. telmän vallitessa joutuvat riippu omiin riveihimme. Verojen maksut alkavat hä vaiseksi pääoman vallasta. Liikkeellemme ei ole antava lujuutta ja joukkojen kannatusta yksinomaan meidän ihanteemme, vaan myöskin sitä edustavain, si tä levittäväin tai pelkästään sen kannattajiksi tunnustautuvain yksilöiden vastuukykyisyys. Yksi ainoa mies, joka esiintyy arvottomasta voi yhtenä päivä nä hävittää, minkä kymmenet, jopa sadatkin vuosikausien vai valla ovat rakentaneet. Jokaisen jäsenen on ajateltava p eru stam an m ainehikkaan suurta vastuunalaisuuttaan tässä K aikkien m aiden taan tu m u k sen yö burgin suhteessa. Tämä koskee niin lin tu je n rä ä k y essä “ katso k aa em m ekö puolueen jo h tam in a o ttiv a t osaa tä hyvin “johtajia” kuin “rahvas sanoneet, e ttä V enäjän työ v äen v alta hän ta istelu u n . Silti te e tte vielä ta”. Jos ei muu auta, meidän ei voi säilyä, vaan en n em n p n tai k y en n eet saa v u tta m a an tä y d ellistä täytyy säälimättömästi erottaa m yöhem m in on sen p a la tta v a ta k a i voittoa. T e itä v astaan jä rje ty y ta a n järjestöistä kaikki epäilyttävät sin k ap italism iin ”, on m ielen k iin to is tu m u k sellisten koko laum a, alkaen ainekset, jotka saattavat liikkeen ta tie tä ä m iltä n ä k ö k an n a lta V enäjän VVilhelmin k e n ra a le ista ja p äätty en huonoon valoon. Me emme voi köyhälistön tieto isin ain es nykyään so sialip ettu reih iu — oikeistoriippu- kärsiä henkilöitä, joitten siveelli arv o stelee asioita. T ässä on V enä m attom iin. M onet sa d a t to v e re ista n nen käytös tekee heidät — tie jä n te h d asla isten ed u stajien yleis- ne ovat a n ta n e e t h en k en sä työväen täen tai tietämättään — epäluo kaup u n k ilaisen neuvottelukokouksen luokan asian eteen. T ie tä k ä ä toverit, tettaviksi taistelussa. L litta yh lau su n n o t E nglannin ja S aksan työ u h rau k sen n e eiv ät ole m enevä h u k teiskuntaa ei juuri voi rakentaa läisille sekä V enäjän työläisille ja ta kaan. O hdakkeinen on koko m aail se, joka mielihyvällä rypee van lonpojille, jo ssa ilm enee horjum aton m an ty ö läisten tie ta iste lu ssa k a p ita han yhteiskunnan liejukoissa. lu o ttam u s työn tasav allan tu lev aisu u listisen orjuuden h äv ittäm isek si, m u t Kurin ja vastuunalaisuuden teen ja varm uus e ttä kaik k i vaik eu ta voitto on k u iten k in oleva k a n sa in täytyy näinollen läpäistä meidät d et v o itetaan uuden vapaan y h te is välisen p ro le ta ria atin . Ikuinen m u is kaikki. Vallankumouksellisille kunnan rak en tam isty ö ssä. L ausunto to k aatu n eille sankareille. K unnia vielä eläville ja K arl L iebknechtin sosialisteille ennen kaikkea kuu kuuluu: ! o iso ittain aa tie tä jatk av ille. luu nyt jos koskaan Lassallen Viime viikkoina, erik o isesti K ron Saksan työväenluokalle antama Englannin, Saksan ja koko maailman työläisille. stad tin tap ah tu m ien yhteydessä, on kuuluisa kehotus: “Teille eivät sovi enää sorrettujen paheet, ei Toverit! i ulkom aille le v itetty m itä järjettöm im - V iim eisten viikkojen a ik an a ovat , piä huhuja ja p a rja u k sia m eidän pu vät myöskään ajattelemattomien tyhjät huvitukset, eipä edes t a P ie ta rin kaupungin teh taid en ja ko n a ise sta P ietaristam m e. Koko m aa vallisten viaton kevytmielisyys. nepajojen ty ö läiset p o h tin eet k o k ) ilm an itse tie to ise t työläiset ovat kui Te olette se kallio, jolle nyky joukon n y k y istä v a ik eata siirto k a u ttx tenkin N euvostovallan kolm e ja puo livuotisen olem assaolon aik an a riittä- ajan kirkko, on rakennettava.”— koskevia kysym yksiä. K aikkien P ie ta rin teh taid en ja ko j vän hyvin oppineet siihten, e ttä kaik Z. Höglund. Y hteiskunnallisia ia valtiol lisia VIRTAUKSIA ULKOMAILLA “Kapitalismin palattua” Venäjälle • i» ♦ SUURTEOLLISUUS MAAN VILJELYKSESSÄ Viime vuoden tilastoista e» vielä ole aivan tarkkoja yhteen laskuja tehty eikä niitä julkisuu teen saatettu. Muuan raportti o- sottaa, että maan asukasluku on K)5 miljoonaa, joista asui kau pungeissa, joitten väkiluku oli 2,500, tai sitä suurempia, 54 mil joonaa. Maaseuduilla ja alle 2,500 asukkaan kaupungeissa a- suu 51 miljoonaa henkeä. Samaisen raportin mukaan oli Yhdysvalloissa v. 1920 sellaisia fartneja. joita yksilöllisesti vil jellään 6,459.998. Tähän men nessä ei vielä ole saatu tarkkoja raportteja siitä, kuinka paljon näistä farmeista on vuokralla viljelty. Kuitenkin oli yksityi sissä valtioissa v. 1915 sensuksen mukaan, kuten Illinoisissa, Io wassa, Texasissa, Oklahomassa ja joissakin toisissakin valtioissa vuokrafarmareitten luku 55 pro senttia koko farmareitten luvus ta. Täniän perusteella voi jo tenkin suurella varmuudella sa noa, että vuoden 1920 Yhdysval loissa ainakin 50 pros. farmareis ta oli vuokralaisia, eikä farmita- lojensa omistajia. Ottaen huo mioon edellä esitetyn luvun yksi löllisesti viljeltävistä farmeista, ei Yhdysvalloissa itsenäisiä far minsa omistavia farmareita kai ken kaikkiaan ole muuta kuin 3,225,000. Viime aikoina pääoman valta on huomattavimmin tunkeutunut hedelniänkasvatuksen alalle. Muodostetaan suuria korporat- siooneja kehittyneillä tuotanto välineillä. jotka “syövät” itse näiset pois tuotannosta. Nykyinen kriisikausi edistää tätä keskittymistä vielä nopeam min. Pankkikapitalismin vaiku tus ulottuu maatalouteen nyt selvemmin kuin milloinkaan en nen. Farmarien itsenäiset liik keet ovat juuri tässä kohdanneet vastustuksen, jonka edessä esim. nonpartisrnin täytyy huomata heikkoutensa. Tähän asti val linneet luottosuhteet ovat kiris tymässä. Jo viime kesänä oli yleisesti havaittavissa, että maan viljelijöille kieltäydyttiin anta masta uusia lainoja ja vanhoja karhuttiin armottomasti makset taviksi. Kun sitten tuli sadon kerjuu aika. alennettiin maanvil jelijäin tuotteista farmarille mak settava hinta ilman muuta 35 prosenttiin entisestä. Siitä sitten nepajojen kokouksissa, joihin o tti o- kien m aiden p o rv aristo p a rja a ja val- saa tu h a n sittain ty ö läisiä ja ty ö läis h ettelee m eistä. V iim eisinä viikkoi naisia, v a littiin am m atillisten liitto na on valheen lo k a v irta ollut ennen jen neuvoston eh d o tu k sesta v a ltu u te t n ä k em ä tö n tä ja ennen kuulum atonta. tu ja yhdessä N euvostovallan k an ssa L änsi-europalainen porv aristo on ol käym ään P ie ta rin ty ö läisten eläm än lu t v alm istam assa u u tta sala h a u taa p aran tam iseen ja käsi k äd essä ra k e n T yöläis-T aionpoikais-V enäjän m enon tam aan u u tta eläm ää. T än ään täm ä I v aralle ja täm ä valheen lo k a v irta on ensim äinen, kaikkien te h ta id en ja ko ollut sille tarp eellin en salak av alien nepajojen ed u stajien yleiskaupunki- vehkeilyjen m enestym iseksi. lainen neuvottelukokous a lo tta a ty ö s T ietäk ää, to v erit, e ttä P ie ta rin ty ö k en tely n sä ja m eidän neu v o ttelu k o lä ise t seiso v at lujina ja jä rk ä h tä m ä t kouksem m e ensim äinen san a kuuluu töm inä k an sain v älisen p ro letaarisen teille, veljet, E nglannin ja S aksan vallankum ouksen paljon kokeneen pu ty ö läiset: nalipun suojana. Me eläm m e v aik ea Päivänä, jolloin me alotam m e ty ö s ta k ev ättä, kolm e ja puoli v u o tta k es kentelym m e, len n ätin tuo tie to ja sii tän eet. m itä ra sk aim m at ta is te lu t o- tä. e ttä m iljo o n at e n g lan tilaise t k a i v at v a a tin e e t m eiltä ennen ku u lu m at vostyöläiset, E n glannin ra u ta tie lä is tom an m äärän u h re ja ja k ie ltä y ty ten ja m uissa am m ateissa ty ö sk en te m isiä. M onasti m e olim m e n ä än ty ä levien työläist. k a n n attam in a , k äy v ät 1 ikeen alle taistellessam m e k a n sa in v ä uuteen ratk a ise v a an ta istelu u n E ng lisiä ja v en äläisiä valkorosvoja v as lannin pää om a vai taa vastaan . Mei taan . m u tta usko ja luottam u s k a n dän sydäm em m e sykkivät yhdessä te i sainväliseen p ro le ta ria a ttiin a in a a n dän sy d äm en n e kan ssa, k alliit tove toi m eille u u tta voim aa ja kestävyyt- rit. Paljon o v at V enäjän ty ö läiset , ta. V aikein a ik a on jo takanam m e. saa n e et k ä rsiä e n ten ten k a ta lista vai J a kun me em m e m en eh ty n eet silloin noista, e n ten ten . jonka jo h ta ja n a kai j kun m eidän tuli ta iste lla kym m enillä ken a ik aa on e siin ty n y t porvarillinen j rin tam illa ulkom aisen po rv aristo n Ja E nglanti. E nglannin im p erialistit o- V enäjän su u rtila lliste n lä h ettäm iä vat k a ik ista eniten syyllisiä siihen, tsa a rin k e n ra ale ja vastaan, niin tie tä e ttä N euvosto-V enäjän on tu llu t elää kää, me em m e m enehdy n v tk ä ä r. kokonainen s a rja nälkävuosia. P ie ta P ie ta rin ty ö läiset, koko V enäjän työ rin ty ö läiset ovat k a ik ista en iten ko läiset tä y ttä v ä t v elv o llisu u ten sa lop k en eet om assa sclk än ah assaan Eng puun a sti ja v o ittavat. lau n in hallituksiin k äsillä k ärjiste ty n Venäjän työläisille, ja talonpojille. n ä lk äsa arro n kauhuja. M utta kukkein vaikeam pinakin h e t A m m attiliitto jen neuvoston e sity k k in ä me a in a olem m e lu o tta n e e t E ng se stä on k u tsu ttu koolle kaikkien lannin työväenluokan tulevaisuuteen. te h d aslaito sten e d u sta ja in yleiskau M iten p äätty isik ä ä n E nglannin k a i punkilainen neuvottelukokous. K aikki vostyöläisten alk am a suurem m oinen P ietarin te o llisu u slaito k set ovat poh ta istelu , on sillä jo tä llä h etk ellä ä ä tin e e t e teen n o u sseita uusia kysym yk retön h isto riallin en m erk ity s. K eh it siä. jo ita rae vaikean kevään y h tey tä k ää taistelu an n e, ä lk ä ä pysähtykö d essä ja lopullisesti siirty essäm m e puolitiehen, ty ö n täk ää n isk a sta sy r sodan tila s ta taloudelliseen eläm ään, jä ä n ne k e lta ise t jo h ta ja t, jo tk a so koemme. Koko ty öläis-P ietari on ko sialid em o k raattien ja “ riip p u m atto k o u k sissaan o llu t m ukana. K aikki m ien" n a am a re illa k o e tta v a t vetää , te h d asla ito sten valtava enem m istö on te itä “ sovintoon" p o rv aristo n kan ssa, h yväksynyt a m m a ttiliitto je n neuvos s. o. h a lu av a t e ttä te edelleenkin jä i ton hyväksym än p äätöslauseen. K ym sitte E nglannin k a p italistien orjiksi. menet- ja s a d a ttu h a n n e t P ie ta rin työ J ä rje s tä k ä ä ja m uodostakaa a m m a tti lä ise t ja ty ö lä isn aise t o vat o tta n e e t liitto n n e punaisiksi liitoiksi. L iitty o saa k ä y n n issä olevan n eu v o ttelu k o k ä ä kan sain v äliseen p u n aisten am m a kouksen e d u sta ja in valintaan. tilliste n liitto jen järjestö ö n , jo tk a o N euvottelukokous k ään ty y teidän vat ju lista n e e t leppym attöm än sodan koko V enäjän ty ö tä te k ev ä in talonpoi- so siaiip ettu reid en k e lta ista a m ste rd a 1 käin ja ra a ta ja in puoleen. K olmen ja m ilaista jä rje stö ä vastaan. K aikkien puolen a n k a ra n taisteluvuoden a ik a m aiden itse tieto ise t ty ö läiset tu lev at na, lu k em atto m ien uh rien ja k u rju u olem aan teid än puolellanne. den v allitessa, on teidän kaikkien M yöskin käännym m e me teid än V enäjän ty ö läisten ja ty ö n te k ijä tta - puoleenne, veljet, S ak san työläiset. ' rien tu llu t kokea ru n sa ita kärsim y^- Te o le tte ju u ri k ä y n ee t uuden ja vai , siä. P ie ta rin osalle on lan g en n u t e- kean taistelu n S aksan p o rv aristo a nim n.an, N euvosto-V enäjän enim m än v astaan , jo n k a jo h d o ssa o v at m ilja r n ä lk ää n ä h n y t k aupunki on P ietari. döörit, k u ten Stlnne* ja Bosialipettu- Enim m än v a lk o k aa rtilaisia so ta re tk iä rit, kuten Sc4xeidem»uin Ja E bert <>n su u n ta u tu n u t P ie ta rin kim ppuun K aksi ja puoli m iljoonaa ty ö laista I E nim m än u h re ja lu k em atto m illa kan- K arl L ieb k n ech tin ja Rosa Luxem Eälaissodan rin tam illa ovat k ä rsin e e t P ie ta rin työ läiset. J a y h tä k aik k i P ie ta rin p ro le ta ria a tti ain a on pysy n y t ja edelleen seisoo ta iste lu a se m a l laan. V iim eisten K ro n sta d tin k ap in an yh teydessä, jonka, k u ten n y ttem m in on tä y s in , selv ä sti to d e ttu , oli J ä r je s tä n y t e n te n te n p o rv a risto ja V enäjän v a lk o la h tarit, on P ie ta ri viim e v iik kojen sisä llä k o k enut uusip. vaikeuk sia. U lkoiset ja v e n ä lä ise t pääom an- o m ista ja t ja h eidän h ä n n y ste lijä n sä ovat h y k e rre lle e t m ielih y v ästä k ä siään, ilkam oiden K ro n sta d tin ta p a h tu m ista ja p a rja ille e t koko m ailm al- le P ie ta rin työläisiä. Ei *löydy sitä asiain tilaa, ei keksintöä, jo is ta m ei dän vihollisem m e e iv ä t kyhäilisi Ve n ä jän ty ö lä iste n silm äin lum eeksi ja h a rh a a n jo h ta m ise k si sitä, e ttä P ie ta rin p ro le ta ria a tti on lu opunut e n ti seltä k an n altaa n . P ie ta rin te h d a sla ito ste n e d u sta ja in neuvottelukokous sanoo teille koko V enäjän ty ö tä te k e v ille : O lipa tilan ne kuinka v a ik ea ta h an sa , me em m e m asennu, tiedäm m e, e ttä ra sk a in on jo eletty ä. Me olem m e k u k ista n e e t vihollisem m e so ta rin ta m illa ja mo ryhdym m e sa a tta m a a n kuntoon ta louseläm ääm m e. M itä rask aim m an kolm e ja puoli v u o tta k e stä n e e n so ta-ajan ku lu essa on m eidän tu llu t m e n etellä m onasti y ksinom aan so tila a l lisesti. T äm än a ja n k u luessa on k a sa a n tu n u t koko joukko virh eellisy y k siä ja laim inlyöntejä. M utta v irh eis täm m e, v irk av altaisu u d en ja virasto- kankeuden p a in a ja ise sta m e su o riu dum m e om in voim im m e, m eidän h äi riötilam m e k u stan n u k se lla e iv ä t k ä siään läm m ittele ne, jo tk a n im ittä v ä t itse ää n so sialisteik si, m u tta itse a- siassa p u o lu stav at tila n h e rro ja ja pää o m anom istajia. T ilanne on tä llä h e t kellä sellainen, e ttä voim iam m e pon n ista e ssa ja k aik k ien tie to iste n ty ö lä isten yhteisvoim in ty ö sk en n ellessä me su h teellisen lyhyen a ja n ku lu essa suoriudum m e v o itta jin a k a ik ista. M utta jos me tä n ä ra tk a ise v a n a yli- m en o h etk en ä alkaisim m e horjua, me voisim m e lyhyen a ja n sisä llä «nenet- tä ä kaikki. T äm änpä vuoksi m e sanom m e: S y rjään k aik en lain en horjum inen. Em m e a n n a viliollisillem m e toivoa o n n istu m isesta an s a a tta a h a ja a n n u s ta riveihim m e ja m u rtam a lla ne, lyö dä h e id ät h ajalleen, y k sitellen. Puo- lueettom ain y h te isto im in ta kommu a istie n kan ssa on tä llä h e tk e llä enem m än kuin k o nsanaan m uulloin ta a t tua. T yöväenluokan liitto talonpoi k a is e n k a n ssa e ten k in n euvostoval lan nykyään hah m o ttelem ain toim en p ite itte n johdosta e lin ta rv e p o litiik a n alalla, on m yöskin e n tis tä enem m än tu rv a ttu . Olem m e tä h än a s ti ta jste l le et V enäjän m u o d o stam isesta työ lä isten ja talonpoikain m aaksi, neu- vostollisella poh jalla tila a n h e rra in Ja pääom an o m istajain V en äjää v as taan. N yt on m eidän u u ra s te tta v a k o h ottaaksem m e ja korjataksem m e- neuvostom aam m e sellaisek si, kuin ta r ve vaatii. Me tulem m e k o rjaam aan a sia t, e iv ä tk ä pääo m an o m istajat, ti la n h e rra t Ja heidän lieh ak o itsijan sa. T yöskennelkääm m e k aik ella ta rm o l lam m e saa tta a k se m m e a m m a ttiliit tom m e virkoam aan. p a ra n taa k sem m e neuvostokoneistoa, k o h o ttaak sem m e tu o ta n to la ito stem m e työtehoa, sijoi- tellaksem m e reh ellisim m ät ja p ar haim m at ty ö läiset ja ty ö lä isn aise t paikoilleen, jo ista työväenluokan koh talo riippuu. S yöskääm m e luotam m e kaikki ne, jo tk a vielä nykyäänkin sodan p ä ä ty tty ä toivovat hyötyvänsä, n ä lä s tä ja v ilu sta lopulta p a la u tta a k seen V enäjän ta k a isin p e ru stu sla k ia sä ä tä v ä ä n kokoukseen ta i m uuhun porvarilliseen orjuusm uotoon. Sodan p ä äty tty ä tu n tu u tä m ä n a ih eu ttam a k u rju u s kipeim m in. S iten tä llä h e t kelläkin s iirry ttä e s sä ra s k a a sta tais- te lu tila s ta rau h alliseen taloustoim in- taan. tu n tu v a t p u u tte e t e rittä in k ä r jisty n e iltä . M utta k u ta ahdinkoisem - m at a ja t. sitä enem m än re h e llisiä tie toisia ty öläisiä tulee liitty ä riv eih im me. Eläjköön koko V enäjän ja koko m aailm an ty ö läisten ra u d a n lu ja v el jeys. Eläköön työväenluokan ja työ tä te k ev ä in talonpoikaiston liitto. Mikä ero on vasemmis to- ja oikeistososialis tien taistelulla kapi talismia vastaan? Kun usein kuulee tuon kysym yk sen te h tä v ä n , niin lienee paik allaan vähän se lo sta a asiaa. S illä ero hei dän ta istelu tav o illaa n kum m inkin on. S iinäkin olisi jo v a sta u sta kylliksi jos kysyisi: m ikä ero on p o rv arin ja ty ö läisen välillä? V asem m istotyöläiset o v at e h d o tto m ia m arxilais-vallankum ouksellisia sa nan ta v allise ssa m e rk ity k se ssä. S itä vastoin k ap ita listilu o k k a on ehdoton nykyisen riisto jä rje ste lm a n k a n n a t ta ja . O ik e isto sisia listit m yös san o v a t it seään v allankum ouksellisiksi, jo ta he kyllä voivat o llakin ta v allaa n , m u tta tie tä ä k ö kukaan kuolevainen m inkä lainen on se jä rje ste lm ä , jo n k a he h a lu aisiv a t kuk istaa. Ei a in ak a a n k a p ita listisen jä rje ste lm ä n kuk istam in eu ole heidän pyrkim yksenään. K yllä he san o v a t o lev an sa a in o a t oikea*, m u tta to d ellisu u d essa he o v at kuin p a h an k u rin en poika, joka uhkaa k aik k i to is e t p o ja t p iis k a ta ja k iv it tää. m u tta kun tulee tiu k k a paikka. niin ru p e a a liehakoim aan tai puikkii piiloon. K aikkialla oikeistolaiset so- dan a ik a n a o so ittiv a t läheisen ystä vyytensä. porvarien kanssa. j a «y keen K olm annen K ansainvälisen pe. ru sta m ise n o v at he lu jittan eet sitei- tä ä n e n tis tä ä n enem m än. T a istelu su o ra a ja rehellistä vihot lis ta v a sta a n on o ik eu tettu a ja kun n ia llista , m u tta ta istelu n luokkapet- tu re ita v a sta a n täytyy olla monin verroin o ik eu tetu m p aa ja säälimättö- mäenpää. A ina sitä rehellisen vas tu s ta ja n k a n ssa p ä rjä ä ; raukan kans- sa s itä vasto in on vaikeam pi toimeen tulla. M u tta kun ra u k a sta viimein selviydytään, niin m uuttuu hän rio. ra a k si kum m allekin. O ik e isto so sia listit eivät omaa to dellisen vallankum ouksellisen peri. a a tte ita . Suun so itto a ja parran pa. rin ä ä he kylläkin yllä pitävät silloin kuin ei m istä än todella vakavasta ole k y s y m y stä E iv ä tk ä he kammoksa k ä y ttä ä m inkälaisia keinoja hyvänsä ta iste lu ssa a n vallankumouksellisia ty öläisiä v astaan . Siis he ovat täy delli8iä k a p ita listie n perikuvia. Päi vän selv ä sti o vat kaikki oikeistoso s ia listit o so itta n e e t olevansa porva risto n puolella. Tuli m ieleeni tä ss ä eräs yli kaksi k ym m entä v u o tta vanha juttu Pie ta ris ta P —n p ie n eltä valutehtaalta. T e h ta a n v a lu rit m enivät lakkoon, la- k u u n o tta m a tta y h tä m iestä, joka oli v uosikausia työskennellyt tehtaassa lakkoon m enneiden kan ssa yhdessä Ulkoa tu o tu je n rik k u rien kanssa hän ja tk o i te h ta a s s a työskentelyä ede! leen. Jo n k u n a ja n kuluttua laakko so v ittijn ja sam alla tuolle uskollisel le ra u k a lle a n n e ttiin “a ik a” käteen. M utta tä m ä p ä kävelikin P—n luo ja sanoi e ttä hän on niin ja niin kauan sin u a u sk o llisesti palvellut ja silloin kin o llu t uskollinen kun nuo toiset m en iv ät lakkoon. M utta tämä ei m ie lly ttä n y t is ä n tä ä ja hän käski tuon to v e rie n sa p e ttu rin mennä tois ten lu rju ste n m ukana. “Sanoit oleva- si m inulle uskollinen. Kuinka sin.i o lisit m inulle uskollinen, kun et ole lu o te ttu to v ereillesik aan . Kävele vaan pois m inun n ä k y v istä n i”, kuului P—n a n k a ra käsky. T uollaisia isä n tiä ei kylläkään ole m onta. M utta kuvaava on kuitenkin tuo ju ttu Ja se sopii m ainiosti esiku vaksi so sia listip e ttu rie n tulevaisuu delle. H e e iv ä t m yöskään tule löytä m ään sopivaa le iriä suistuttuaan ny k y isistä ase m ista an . Voi käydä niin, e ttä vallankum ouksellinen työväki a- ja tte le e , e ttä arm ahdettakoon rehelli set^ v a stu s ta ja t, m u tta tuomittakoon luokkam m e p e ttu rit, sillä he voivat p e ttä ä “ re h e llisin ä k in ” ollessaan. T ä tä la a tu a «n siis ero oikeisto laisten ja vasem m istolaisten M eillä on k a k si e rittä in selvää esi m erk k iä kum m ankin suunnan edus ta ja in to im in n asta. S aksan oikeisto«*- sia listin e n h allitu s on niin porvarilli nen, e tte i m uussa löydy eroa kuin nim essä. N euvosto-Venäjän vasem m isto la ise ssa h allitu k sessa ei taas löydy p o rv arillisu u d esta jälkeäkään T iedäm m e m yös, e ttä kotimaassamme S uom essa o v a t sosialidem okraatit ve tä n e e t y htä k ö yttä porvarien kanssa työväkeä v a sta a n taistellessaan. Ji vähänkö tiedäm m e täm än maan oi k e isto laiste n hom m ista porvarien e- duksi! Siis o ik eistolaiset eivät oi® m eidän kanssam m e, vaan meitä vas ta a n yhdessä porvariston kanssa. To veruudella, — A, H. Marshfield, Ore. O sastom m e kokouksessa t. k. 19 P- oli jä se n iä saapuvilla kiitettävän pa jón en tisiin kokouksiin verraten, jo ten n ä y ttä ä e ttä toverit rupeavat huo m aam aan joukkotoinunnan tärkeyden. A sioita p ah d ittiin koko vilkkaa.-' P ä ä te ttiin tila ta haulille Eteenpäi» lehti, jo lta o li’ tullut kirje. .Muuten em m e voineet leh teä avustaa. Id'' te ttiin K a rja lan Työkomniuunin ke- rä y slista t, jo illa oli saatu ‘5. Myös lä h e te ttiin iltam asta tulleet rt- h a t sam alla k e rta a, yhteensä $28""- S itten v a littiin u u d e t virkailijat. Täi s i m yös huom asi joukkojen ymmär tävän velvollisuutensa, koska useam pi e n tis istä otti tehtävänsä uudelleen K lubin talo u d en h o itaja myös sanoi itse n sä irti ja uusi valittiin tilalla V alittu on h ilja tta in tullut paikkakun nalle. T erv etu lleek si hän oh la tis tu joukkoom m e, silla hän omsa D’|U om inaisuuksia, Joita joukkomme ka paa. ’ V alittiin puoleksi vuotta tili*0 ta rk a s ta ja t, Joiksi tulivat John liaros, H an s Brown ja Matti M3*' K otoisia a sio ita olikin kertynyt P4‘ .jon. Työn alla oleva katu tuI* m eille tu o tta m a an noin flöö menot Siis to im in taan täytyy kaikkien T0- tyä. S itten tulee meillä taasen m aan m yyjäislltam a heinäk P Ulalla ja 3 p. naytoskappale K’ 0 piiat on la k o ssa ” ja m itä kaikkea lie p ä ä ttä n e e t. — — Nytpä muí«'-4® kin jo — u n s s ia ! ! N yt se on täälläk in jo auennut «’ m aan tie, M arshfieldistä CogiHe«®-. & ten pääsee tuon 20 mailin mat*4* autolla oikein noin niinkun fnDl On siin ä ollutkin tuhm aa ja puäi kolm en vuoden ajan. T ap atu rm aisella kuolemalla k K ontocin tukkikäm palU nuorukain* Ja c k Jokinen. 20 vuoden iU iB * Siis nuori työn uhri. — No. -
