No. 149
mn 27 p.—Monday, June 27th.
TOVERI
(T H E
COMRADE)
Tbc organ of tba Finnish workers in
lEo Western States. TEe only Finnish
Daily ta tEo West. PnbbsEod Daily,
accept Sunday, at Astoria, Oregon,
by the Western W orkm en’s Publishing
Society.
Office
Seventh and Commercial
Opposite Post Office.
St.,
P o et. O ffice Add reesi
T O V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
E D IT O R IA L STA FF
Sulo Syvänen, A lex Sevo, A . N. Kos
kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef.
PEoaei
Office 363, Editorial Dep’t 932
Entered as second-class mail matter
July 18, 1912, at the Post Office at
Astoria, Oregon, under tEe A ct of
March 3, 1879.
Arveluttavaa rinnasta
mista
sorrosta ja orjuudesta, jos yh
teiskunnallinen oikeus on sen la
kien pohjana, mikä on totta so-
viettihallituksesta
puhuttaessa,
niin silloin tuo hallitus ei voi
olla “paha”, eikä myöskään sen
periaatteita voi “inhota”. Mutta
olipa tämän asian laita nyt mi
ten tahansa, niin siitä huolimat
ta on senaattori Reed tunnustaut
yllä esitetyn periaatteen — että
“pakkoluovuttaminen”, joka toi
meenpanee yhteiskunnallisen oi
keuden mandaattia on hyvä asia.
Jättäkäämme hetkiseksi se
naattorimme mielipiteet “pakko-
luovuttamisesta” Venäjällä ja e-
sittäkäämme joitakin olosuhteita
ja tosiasioita senaattorin omassa
maassa. Tässä maassa on jouk
ko kapitalisteja, jotka omistavat
kaivokset, tehtaat, rautatiet ja
myllyt, joista koko väestön elä
mä riippuu. Aivan samaten kuin
Venäjällä maaparooneilla oli kä
sissään ehdoton valta ja käytti
vät ‘sitä omaksi hyödykseen,
käyttää tämä kapitalistien klik
ki omistamaansa ehdotonta val
taa ja teollisuutta omaksi voi
tokseen.
Näillä kapitalistisilla
autokraateilla on valta lopettaa
tuotanto,
lopettaa miljoonilta
työläisiltä kaikki elämisen mah
dollisuudet ja siten levitää näl
kään nääntymistä ja kärsimyksiä
naisten ja lasten keskuuteen.
Heillä on itsevaltainen oikeus
“hairaamiseen ja fairaamisecn”
(palkkaamiseen ja erottamiseen).
Ne ryöstä vätyöläisiltä suurim
man osan työläisten tuotteista,
pakottaen työläiset tulemaan toi
meen miten voivat kurjalla pal
kalla. Ne väärentävät ravintoa,
panevat ryysyistä valmistettua
lumppuseosta vaatetukseen, ne
liittyvät yhteen ja määräävät hin
nat, jotka tekevät miljoonille e-
lämän sietämättömäksi. Ne ar
vostavat ihmiselämää yhtä vä
hän kuin Venäjän maaparooni:
aikoinaan. Ne pakottavat mie
het, naiset ja lapset raatamaan
olosuhteissa,
jotka
levittävät
näitten keskuuteen tartuntaa ja
ihmiselämän haaskiota.
Aina
silloin tällöin niitten hyväksi
käydään sotia ja miljoonia lähe
tetään niitten hyväksi survotta
viksi raajarikkoisiksi ja kuole
maan niitten puolesta. Ne hal
litsevat voiman oikeudella sama
ten kuin tekivät Venäjän maa-
paroonit. Niillä ei ole mitään pa
rempaa omistusoikeutta teolli
suuslaitoksiin kuin mitä Venäjän
maaparooneilla oli maaomaisuu
teen. Jälkimäiset anastivat it
selleen sen, mitä luonto antoi
ihmisyhteiskunnalle, jota vastoin
jälkimäiset ovat anastaneet itsel
leen sen mitä ihmiskunnan työ
voima <>n tuottanut.
Industrial Union News rin
nastaa seuraavaan tapaan tsaa
rin aikuisen Venäjän olosuhtei
ta nykyisiin amcrikalaisiin olo
suhteisiin
käyttäen perustana
Missourin senaattorin äskettäin
kongresissa pitämää puhetta:
Päätellen niistä huomautuksis
ta, joita senaattori James A,
Reed liittohallituksen senaatissa
äskettäin teki kun käsiteltävänä
oli kauppasuhteitten alkaminen
Venäjän kanssa, hän käsittää ne
hirvittävät olosuhteet, jotka val
litsivat tsaarien Venäjällä. 'P u
heessaan hän huomautti: “ E n
nen Venäjän 180,000,OCX) henkeä
käsittävä kansa oli mitä tyranni-
maisimman ja millään tavalla
puolustettavissa olevan hallituk
sen alaisuudessa, sellaisen, jonka
veroista ei ollut koko maan pin
nalla. Sen tukena oli ehdoton
autokratia, jonka muodosti 1
prosentti koko maan väestöstä ja
jonka hallussa kirjaimellisesti oli
kaikki maaomaisuus. Äskeisen
sodan alkaessa, tällä meidän
20:llä vuosisadalla, ‘O pros, tuon
aitta »k ratisen hallituksen alamai
sista ei osannut enempää lukea
kuin kirjojaakaan, niiltä sanan
mukaisesti puuttui kaikki kasva
tus, ne olivat takapajuisia tietä
mättömyydessään, niitä ajettiin
kuin nautoja, lassottiin kuin kar
jaa, tuhottiin armottomasti, nii
tä kaadettiin aristokraattien rat
sujen terästettyjen hevosten ka-
vioitten alle ja sortajiensa toi
mesta saatettiin henkiseen orjuu
teen, tietämättömyyteen ja nau
tamaisuuden astetta m uistutta
vaan asemaan.”
Koska senaattori Reed tuntee
entisen Venäjän olot,.on hänellä
nykyisestä Venäjästä seuraava
mielipide: “ Niin paha kuin venä
KURI JA VASTUUN
läisten hallitus tällä kertaa on
ALAISUUS
kin ja minä inhoan useita sen
periaatteita, niin siitäkin huoli
Ei mikään puolue tai järjestö
matta se on paras hallitus mitä voi olla voimakas ilman kuria.
Venäjällä milloinkaan on ollut Tämä koskee ennen kaikkea val
ja inhimillisin. Minä en välitä lankumouksellista liikettä, kuten
siitä, vaikka ne ovatkin pakko- meidän. Se ei merkitse mitään,
luovuttaneet omaisuutta. Siinä ei voi mitään ilman ankaraa ku
ne eivät ole menetelleet pahem ria. Se saa pelottavan valtansa
min kuin ylimykset, jotka o tti raudanlujasta koossapysymises
vat itselleen kaiken maaomai- tä. Sen voima on yksimielises
| suuden. Minua ei loukkaa se, sä esiintymisessä, sen voiton -
että ne jakoivat 85 :lle pros, maan mahdollisuus siinä, että yksilöl
■ väestöstä omaisuuden, joka en liset erimielisyydet toiminnan
nen oli kuulunut yhdelle prosen tuokiona
peräytyvät yhteisen
tille. Se on parempi kuin että päämäärän tieltä, jonka hyväksi
tuo omaisuus olisi edelleenkin kaikki ovat lähteneet taisteluun.
ollut yhden prosentin hallussa,
Kuri meidän liikkeessämme ei
* jolla siihen ei ollut muuta oi merkitse sokeaa alistumista itse-
keutta kuin minkä miekka antoi valitsemiimme johtajiin tai hal
ja raaka väkivalta. Tietenkään lintoihin, ei myöskään arvoste
en usko pakkoluovuttamiseen. lun eikä vapaan keskustelun kiel
mutta tämän laatuinen pakkoluo tämistä.
vuttaminen on sittenkin parempi
Mutta se merkitsee kansanval
kuin tilanne, joka oli sen edeltä taisella pohjalla järjestyksenmu-
jänä.”
kaisesti tehtyjen päätösten kun
, Senaattori Reediu näkökanta nioittamista ja liikkeen itselleen
soviettien pakkoluovuttamistoi laatimien lakien sekä toiminnal
inenpiteistä on siis seuraava: leen omaksumien suuntien eh
Ennen oli 85 pros, asukkaista dotonta noudattamista. Kuri ou
täydelleen yhden prosentin rau- yksityisen vapaaehtoista koko
takorou alla. Yksi prosentti a- naisuuteen alistumista asian hy
sukasluvusta omisti maan, jota väksi. Ketään ei pakoteta kuu
85 pros, välttämättä tarvitsi c- lumaan puolueeseemme, mutta
läakseen. Tuo yksi prosentti piti ken on tähän liittynyt, häneltä
85 prosenttia tyysillisessä puut vaaditaan myöskin semmoista
teessa ja henkisessä pimeydessä. vastuunyhteisyyttä. solidaritee:-
Sovietit ovat nitistäneet maan tia. joka voi antaa puolueelle to
yhden prosentin käsistä ja anta dellisen taisteluvoiman.
neet sen 85:lle prosentille. Yh
Mutta tämä vastuunyhteisvys
den prosentin kustannuksella on ei käsitä ainoastaan vaatimusta
8? pros, vapautettu.
Taman mitä tulee suoranaiseen liikkee
vuoksi tällainen “pakkoluovutus” seen suhtautumiseen semmoise
on oikea ja hyvä. Toisin s a naan : kunkin jäsenen velvolli
noen “pakkoluvutus”, joka toi suus on myöskin henkilöikohtai-
meenpanee yhteiskunnallisen oi sessa elämässään pyrkiä sovel
keuden mandaattia on hyvä asia. luttamaan niitä periaatteita, joil
Tietenkin on tama järkeily oi le liike on rakennettu.
kea. On jotenkin ihmeellistä,
Meidän ohjelmamme vaatii lei
että kapitalistinen politikoitsija. pää, vapautta ja «vastuunalaisuut
joka on tottunut labyrinttimai- ta. Mutta taloudelliset tulokset
siin mutkiin ja käänteisiin ja to jäävät arvottomiksi ja vapaus
tuuden suoralta ja kapealta po haihtuvaksi kangastukseksi, jos
lulta poikkeilemiseen, omaa näin niitä ei seuraa vastuunalaisuu
suuressa määrässä selvänäkö!- den uusi, korkeampi moraali, si-
syyttä. Jos James A. Reed oli veysoppi. On kiistämättä suuri
si yksistään totuutta etsivä mies, annos totuutta siinä Lindhagenin
seu sijaan että hän on senaatto väitteessä, että meidän on alet
ri Missourista, jota kannustaa tava omasta itsestämme, joskin
Venäjän kaupasta toivossa ole hänen voidaan katsoa esittäneen
vat korkeat voitot, niin mahdol sen liian yksipuolisesti. Sosia
lisesti hänen selvanäkoisyytensä lismin toteuttamiseksi ei vaadita
olisi lyhytnäköistä, lian saattaisi yksistään yhteiskunnan taloudel
nähdä, että jos jokin hallitus on lisen rakennuksen ulkokohtaisia,
vapauttanut
kansansa massat objektiivisia edellytyksiä, jotka
jo ovat olemassa, vaan myöskin seurasi vielä hiljalleen jatkuva tyytellä farmareita, samaten kuo
itsekohtaisia edellytyksiä siinä aleneminen, joka paikkapaikoin letuslainojen suoritukset. Sie
luokassa, joka historiallisesti on aiheutti suoranaista paniikkiakin menviljaa olisi saatava, mutta
rahaa ei saa lainaksi; koneitakin
kutsuttu suorittamaan tämä val farmareitten keskuudessa.
tava yhteiskunnallinen uudelleen
Tilanne ei ole sen jälkeen far- tarvitsisi, mutta siihen ei ole
muodostus. Työläisluokan on o- mareihin nähden lainkaan paran rahaa; puhumattakaan työvoi
sottauduttava ei ainoastaan val tunut. Päinvastoin alkaa niistä man palkkaamiseen, mikä mer
tiollisesta’, vaan myöskin siveel- suurelle osalle vasta nyt se am kitsisi nykyisissä olosuhteissa si-
lisesti kypsyneeksi tähän suureen mottaa täydessä alastomuudes jotusta, mistä ei saa korvausta.
Vaikka maassa ei enää ole
tehtävään.
saan. Viime syksynä eivät näet
Me vallankumoukselliset sosia monetkaan farmareista jaksaneet kuin kolme ja yksi neljäsosa mil
listit tuomitsemme porvarikult- käsittää asian todellisuutta, vaan joonaa itsenäistä maanviljelijää,
tuurin loistavaksi mätäsydämi- koettivat pidättää tuotteensa kä niin siitä huolimatta maanvilje
seksi hedelmäksi ja halveksim sissään mahdollisimman kauan, lyksessä olevat laajat väestöker
me porvarimoraalia valheena ja toivoen kevään tullen markki rokset ovat vielä aatteellisessa
liehittelynä. Mutta me elämme noitten muuttuvan. • Ne eivät suhteessa kapitalismiin luottavia.
porvarillisen yhteiskunnan kes kuitenkaan ole muuttuneet, vaan Amerikan voimakas individualis
kellä ja tartunnan vaara on sen- päinvastoin huonontuneet. Far mi hallitsee heidän päissään vielä
tähden suuri. Mätänevän kapi mareilla ovat pahenevat tuotteet senkin jälkeen kun siltä taloudel
talismin basilli lentelee nyt va yhä edelleenkin käsissä ja saa liset edellytykset ovat poistu
paasti yltvmpäri etsien uhrejaan vat ne kaikesta päättäen pitää neet. Mutta kapitalismin m y l
myöskin työväenluokan ja sen kin. Kauppakeinottelujen kaut lynkivi jauhaa ja sen jauhaessa
johtajain keskuudesta. Olisi vää ta lasketttiin Yhdysvaltain far vihdoin täytyy farmarin muuttaa
rin ummistaa silmänsä siltä e- mareitten vuoden vaihteeseen mielensä ja toiveensa — heidän
dessäolevalta vaaralta, että kapi mennessä menettäneen $15,000,- täytyy vapautua henkisesti kapi
talistisen
kulttuurin
tuonet 000,000 ja sen jälkeen on tuo talismista sitä mukaa kuin hei
myrkkykukkaset ovat upottamai- luku vielä huomattavasti suu dän elinmahdollisuutensa järjes
sillaan juureensa .syvälle meidän rentunut.
telmän vallitessa joutuvat riippu
omiin riveihimme.
Verojen maksut alkavat hä vaiseksi pääoman vallasta.
Liikkeellemme ei ole antava
lujuutta ja joukkojen kannatusta
yksinomaan meidän ihanteemme,
vaan myöskin sitä edustavain, si
tä levittäväin tai pelkästään sen
kannattajiksi
tunnustautuvain
yksilöiden vastuukykyisyys.
Yksi ainoa mies, joka esiintyy
arvottomasta voi yhtenä päivä
nä hävittää, minkä kymmenet,
jopa sadatkin vuosikausien vai
valla ovat rakentaneet.
Jokaisen jäsenen on ajateltava
p eru stam an
m ainehikkaan
suurta vastuunalaisuuttaan tässä
K aikkien m aiden taan tu m u k sen yö burgin
suhteessa.
Tämä koskee niin lin tu je n rä ä k y essä “ katso k aa em m ekö puolueen jo h tam in a o ttiv a t osaa tä
hyvin “johtajia” kuin “rahvas sanoneet, e ttä V enäjän työ v äen v alta hän ta istelu u n . Silti te e tte vielä
ta”. Jos ei muu auta, meidän ei voi säilyä, vaan en n em n p n tai k y en n eet saa v u tta m a an tä y d ellistä
täytyy säälimättömästi erottaa m yöhem m in on sen p a la tta v a ta k a i voittoa. T e itä v astaan jä rje ty y ta a n
järjestöistä kaikki epäilyttävät sin k ap italism iin ”, on m ielen k iin to is tu m u k sellisten koko laum a, alkaen
ainekset, jotka saattavat liikkeen ta tie tä ä m iltä n ä k ö k an n a lta V enäjän VVilhelmin k e n ra a le ista ja p äätty en
huonoon valoon. Me emme voi köyhälistön tieto isin ain es nykyään so sialip ettu reih iu — oikeistoriippu-
kärsiä henkilöitä, joitten siveelli arv o stelee asioita. T ässä on V enä m attom iin. M onet sa d a t to v e re ista n
nen käytös tekee heidät — tie jä n te h d asla isten ed u stajien yleis- ne ovat a n ta n e e t h en k en sä työväen
täen tai tietämättään — epäluo kaup u n k ilaisen neuvottelukokouksen luokan asian eteen. T ie tä k ä ä toverit,
tettaviksi taistelussa. L litta yh lau su n n o t E nglannin ja S aksan työ u h rau k sen n e eiv ät ole m enevä h u k
teiskuntaa ei juuri voi rakentaa läisille sekä V enäjän työläisille ja ta kaan. O hdakkeinen on koko m aail
se, joka mielihyvällä rypee van lonpojille, jo ssa ilm enee horjum aton m an ty ö läisten tie ta iste lu ssa k a p ita
han yhteiskunnan liejukoissa.
lu o ttam u s työn tasav allan tu lev aisu u listisen orjuuden h äv ittäm isek si, m u t
Kurin ja vastuunalaisuuden teen ja varm uus e ttä kaik k i vaik eu ta voitto on k u iten k in oleva k a n sa in
täytyy näinollen läpäistä meidät d et v o itetaan uuden vapaan y h te is välisen p ro le ta ria atin . Ikuinen m u is
kaikki.
Vallankumouksellisille kunnan rak en tam isty ö ssä. L ausunto to k aatu n eille sankareille. K unnia
vielä eläville ja K arl L iebknechtin
sosialisteille ennen kaikkea kuu kuuluu:
! o iso ittain aa tie tä jatk av ille.
luu nyt jos koskaan Lassallen
Viime viikkoina, erik o isesti K ron
Saksan työväenluokalle antama Englannin, Saksan ja koko maailman
työläisille.
stad tin tap ah tu m ien yhteydessä, on
kuuluisa kehotus: “Teille eivät
sovi enää sorrettujen paheet, ei Toverit!
i ulkom aille le v itetty m itä järjettöm im -
V iim eisten viikkojen a ik an a ovat , piä huhuja ja p a rja u k sia m eidän pu
vät myöskään ajattelemattomien
tyhjät huvitukset, eipä edes t a P ie ta rin kaupungin teh taid en ja ko n a ise sta P ietaristam m e. Koko m aa
vallisten viaton kevytmielisyys. nepajojen ty ö läiset p o h tin eet k o k ) ilm an itse tie to ise t työläiset ovat kui
Te olette se kallio, jolle nyky joukon n y k y istä v a ik eata siirto k a u ttx tenkin N euvostovallan kolm e ja puo
livuotisen olem assaolon aik an a riittä-
ajan kirkko, on rakennettava.”— koskevia kysym yksiä.
K
aikkien
P
ie
ta
rin
teh
taid
en
ja
ko
j vän hyvin oppineet siihten, e ttä kaik
Z. Höglund.
Y hteiskunnallisia ia valtiol
lisia VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
“Kapitalismin palattua” Venäjälle
• i» ♦
SUURTEOLLISUUS MAAN
VILJELYKSESSÄ
Viime vuoden tilastoista e»
vielä ole aivan tarkkoja yhteen
laskuja tehty eikä niitä julkisuu
teen saatettu. Muuan raportti o-
sottaa, että maan asukasluku on
K)5 miljoonaa, joista asui kau
pungeissa, joitten väkiluku oli
2,500, tai sitä suurempia, 54 mil
joonaa.
Maaseuduilla ja alle
2,500 asukkaan kaupungeissa a-
suu 51 miljoonaa henkeä.
Samaisen raportin mukaan oli
Yhdysvalloissa v. 1920 sellaisia
fartneja. joita yksilöllisesti vil
jellään 6,459.998. Tähän men
nessä ei vielä ole saatu tarkkoja
raportteja siitä, kuinka paljon
näistä farmeista on vuokralla
viljelty. Kuitenkin oli yksityi
sissä valtioissa v. 1915 sensuksen
mukaan, kuten Illinoisissa, Io
wassa, Texasissa, Oklahomassa
ja joissakin toisissakin valtioissa
vuokrafarmareitten luku 55 pro
senttia koko farmareitten luvus
ta.
Täniän perusteella voi jo
tenkin suurella varmuudella sa
noa, että vuoden 1920 Yhdysval
loissa ainakin 50 pros. farmareis
ta oli vuokralaisia, eikä farmita-
lojensa omistajia. Ottaen huo
mioon edellä esitetyn luvun yksi
löllisesti viljeltävistä farmeista,
ei Yhdysvalloissa itsenäisiä far
minsa omistavia farmareita kai
ken kaikkiaan ole muuta kuin
3,225,000.
Viime aikoina pääoman valta
on huomattavimmin tunkeutunut
hedelniänkasvatuksen
alalle.
Muodostetaan suuria korporat-
siooneja kehittyneillä tuotanto
välineillä. jotka “syövät” itse
näiset pois tuotannosta.
Nykyinen kriisikausi edistää
tätä keskittymistä vielä nopeam
min. Pankkikapitalismin vaiku
tus ulottuu maatalouteen nyt
selvemmin kuin milloinkaan en
nen. Farmarien itsenäiset liik
keet ovat juuri tässä kohdanneet
vastustuksen, jonka edessä esim.
nonpartisrnin täytyy huomata
heikkoutensa. Tähän asti val
linneet luottosuhteet ovat kiris
tymässä. Jo viime kesänä oli
yleisesti havaittavissa, että maan
viljelijöille kieltäydyttiin anta
masta uusia lainoja ja vanhoja
karhuttiin armottomasti makset
taviksi. Kun sitten tuli sadon
kerjuu aika. alennettiin maanvil
jelijäin tuotteista farmarille mak
settava hinta ilman muuta 35
prosenttiin entisestä. Siitä sitten
nepajojen kokouksissa, joihin o tti o- kien m aiden p o rv aristo p a rja a ja val-
saa tu h a n sittain ty ö läisiä ja ty ö läis h ettelee m eistä.
V iim eisinä viikkoi
naisia, v a littiin am m atillisten liitto na on valheen lo k a v irta ollut ennen
jen neuvoston eh d o tu k sesta v a ltu u te t n ä k em ä tö n tä ja ennen kuulum atonta.
tu ja yhdessä N euvostovallan k an ssa L änsi-europalainen porv aristo on ol
käym ään P ie ta rin ty ö läisten eläm än lu t v alm istam assa u u tta sala h a u taa
p aran tam iseen ja käsi k äd essä ra k e n T yöläis-T aionpoikais-V enäjän
m enon
tam aan u u tta eläm ää. T än ään täm ä I v aralle ja täm ä valheen lo k a v irta on
ensim äinen, kaikkien te h ta id en ja ko ollut sille tarp eellin en salak av alien
nepajojen ed u stajien yleiskaupunki- vehkeilyjen m enestym iseksi.
lainen neuvottelukokous a lo tta a ty ö s
T ietäk ää, to v erit, e ttä P ie ta rin ty ö
k en tely n sä ja m eidän neu v o ttelu k o lä ise t seiso v at lujina ja jä rk ä h tä m ä t
kouksem m e ensim äinen san a kuuluu töm inä k an sain v älisen p ro letaarisen
teille, veljet, E nglannin ja S aksan vallankum ouksen paljon kokeneen pu
ty ö läiset:
nalipun suojana. Me eläm m e v aik ea
Päivänä, jolloin me alotam m e ty ö s ta k ev ättä, kolm e ja puoli v u o tta k es
kentelym m e, len n ätin tuo tie to ja sii tän eet. m itä ra sk aim m at ta is te lu t o-
tä. e ttä m iljo o n at e n g lan tilaise t k a i v at v a a tin e e t m eiltä ennen ku u lu m at
vostyöläiset, E n glannin ra u ta tie lä is tom an m äärän u h re ja ja k ie ltä y ty
ten ja m uissa am m ateissa ty ö sk en te m isiä. M onasti m e olim m e n ä än ty ä
levien työläist. k a n n attam in a , k äy v ät 1 ikeen alle taistellessam m e k a n sa in v ä
uuteen ratk a ise v a an ta istelu u n E ng lisiä ja v en äläisiä valkorosvoja v as
lannin pää om a vai taa vastaan .
Mei taan . m u tta usko ja luottam u s k a n
dän sydäm em m e sykkivät yhdessä te i sainväliseen p ro le ta ria a ttiin a in a a n
dän sy d äm en n e kan ssa, k alliit tove toi m eille u u tta voim aa ja kestävyyt-
rit.
Paljon o v at V enäjän ty ö läiset , ta. V aikein a ik a on jo takanam m e.
saa n e et k ä rsiä e n ten ten k a ta lista vai J a kun me em m e m en eh ty n eet silloin
noista, e n ten ten . jonka jo h ta ja n a kai j kun m eidän tuli ta iste lla kym m enillä
ken a ik aa on e siin ty n y t porvarillinen j rin tam illa ulkom aisen po rv aristo n Ja
E nglanti. E nglannin im p erialistit o- V enäjän
su u rtila lliste n
lä h ettäm iä
vat k a ik ista eniten syyllisiä siihen, tsa a rin k e n ra ale ja vastaan, niin tie tä
e ttä N euvosto-V enäjän on tu llu t elää kää, me em m e m enehdy n v tk ä ä r.
kokonainen s a rja nälkävuosia. P ie ta P ie ta rin ty ö läiset, koko V enäjän työ
rin ty ö läiset ovat k a ik ista en iten ko läiset tä y ttä v ä t v elv o llisu u ten sa lop
k en eet om assa sclk än ah assaan Eng puun a sti ja v o ittavat.
lau n in hallituksiin k äsillä k ärjiste ty n
Venäjän työläisille, ja talonpojille.
n ä lk äsa arro n kauhuja.
M utta kukkein vaikeam pinakin h e t
A m m attiliitto jen neuvoston e sity k
k in ä me a in a olem m e lu o tta n e e t E ng se stä on k u tsu ttu koolle kaikkien
lannin työväenluokan tulevaisuuteen. te h d aslaito sten e d u sta ja in yleiskau
M iten p äätty isik ä ä n E nglannin k a i punkilainen neuvottelukokous. K aikki
vostyöläisten alk am a suurem m oinen P ietarin te o llisu u slaito k set ovat poh
ta istelu , on sillä jo tä llä h etk ellä ä ä tin e e t e teen n o u sseita uusia kysym yk
retön h isto riallin en m erk ity s. K eh it siä. jo ita rae vaikean kevään y h tey
tä k ää taistelu an n e, ä lk ä ä pysähtykö d essä ja lopullisesti siirty essäm m e
puolitiehen, ty ö n täk ää n isk a sta sy r sodan tila s ta taloudelliseen eläm ään,
jä ä n ne k e lta ise t jo h ta ja t, jo tk a so koemme. Koko ty öläis-P ietari on ko
sialid em o k raattien ja “ riip p u m atto k o u k sissaan o llu t m ukana.
K aikki
m ien" n a am a re illa k o e tta v a t vetää , te h d asla ito sten valtava enem m istö on
te itä “ sovintoon" p o rv aristo n kan ssa, h yväksynyt a m m a ttiliitto je n neuvos
s. o. h a lu av a t e ttä te edelleenkin jä i ton hyväksym än p äätöslauseen. K ym
sitte E nglannin k a p italistien orjiksi. menet- ja s a d a ttu h a n n e t P ie ta rin työ
J ä rje s tä k ä ä ja m uodostakaa a m m a tti lä ise t ja ty ö lä isn aise t o vat o tta n e e t
liitto n n e punaisiksi liitoiksi. L iitty o saa k ä y n n issä olevan n eu v o ttelu k o
k ä ä kan sain v äliseen p u n aisten am m a kouksen e d u sta ja in valintaan.
tilliste n liitto jen järjestö ö n , jo tk a o
N euvottelukokous k ään ty y teidän
vat ju lista n e e t leppym attöm än sodan koko V enäjän ty ö tä te k ev ä in talonpoi-
so siaiip ettu reid en k e lta ista a m ste rd a 1 käin ja ra a ta ja in puoleen. K olmen ja
m ilaista jä rje stö ä vastaan. K aikkien puolen a n k a ra n taisteluvuoden a ik a
m aiden itse tieto ise t ty ö läiset tu lev at na, lu k em atto m ien uh rien ja k u rju u
olem aan teid än puolellanne.
den v allitessa, on teidän kaikkien
M yöskin käännym m e me teid än V enäjän ty ö läisten ja ty ö n te k ijä tta -
puoleenne, veljet, S ak san työläiset. ' rien tu llu t kokea ru n sa ita kärsim y^-
Te o le tte ju u ri k ä y n ee t uuden ja vai , siä. P ie ta rin osalle on lan g en n u t e-
kean taistelu n S aksan p o rv aristo a nim n.an, N euvosto-V enäjän enim m än
v astaan , jo n k a jo h d o ssa o v at m ilja r n ä lk ää n ä h n y t k aupunki on P ietari.
döörit, k u ten Stlnne* ja Bosialipettu- Enim m än v a lk o k aa rtilaisia so ta re tk iä
rit, kuten Sc4xeidem»uin Ja E bert <>n su u n ta u tu n u t P ie ta rin kim ppuun
K aksi ja puoli m iljoonaa ty ö laista I E nim m än u h re ja lu k em atto m illa kan-
K arl L ieb k n ech tin ja Rosa Luxem Eälaissodan rin tam illa ovat k ä rsin e e t
P ie ta rin työ läiset.
J a y h tä k aik k i
P ie ta rin p ro le ta ria a tti ain a on pysy
n y t ja edelleen seisoo ta iste lu a se m a l
laan.
V iim eisten K ro n sta d tin k ap in an yh
teydessä, jonka, k u ten n y ttem m in on
tä y s in , selv ä sti to d e ttu , oli J ä r je s tä
n y t e n te n te n p o rv a risto ja V enäjän
v a lk o la h tarit, on P ie ta ri viim e v iik
kojen sisä llä k o k enut uusip. vaikeuk
sia. U lkoiset ja v e n ä lä ise t pääom an-
o m ista ja t ja h eidän h ä n n y ste lijä n sä
ovat h y k e rre lle e t m ielih y v ästä k ä
siään, ilkam oiden K ro n sta d tin ta p a h
tu m ista ja p a rja ille e t koko m ailm al-
le P ie ta rin työläisiä. Ei *löydy sitä
asiain tilaa, ei keksintöä, jo is ta m ei
dän vihollisem m e e iv ä t kyhäilisi Ve
n ä jän ty ö lä iste n silm äin lum eeksi ja
h a rh a a n jo h ta m ise k si sitä, e ttä P ie ta
rin p ro le ta ria a tti on lu opunut e n ti
seltä k an n altaa n .
P ie ta rin te h d a sla ito ste n e d u sta ja in
neuvottelukokous sanoo teille koko
V enäjän ty ö tä te k e v ille :
O lipa tilan
ne kuinka v a ik ea ta h an sa , me em m e
m asennu, tiedäm m e, e ttä ra sk a in on
jo eletty ä. Me olem m e k u k ista n e e t
vihollisem m e so ta rin ta m illa ja mo
ryhdym m e sa a tta m a a n kuntoon ta
louseläm ääm m e.
M itä rask aim m an
kolm e ja puoli v u o tta k e stä n e e n so
ta-ajan ku lu essa on m eidän tu llu t m e
n etellä m onasti y ksinom aan so tila a l
lisesti. T äm än a ja n k u luessa on k a
sa a n tu n u t koko joukko virh eellisy y k
siä ja laim inlyöntejä. M utta v irh eis
täm m e, v irk av altaisu u d en ja virasto-
kankeuden p a in a ja ise sta m e su o riu
dum m e om in voim im m e, m eidän h äi
riötilam m e k u stan n u k se lla e iv ä t k ä
siään läm m ittele ne, jo tk a n im ittä v ä t
itse ää n so sialisteik si, m u tta itse a-
siassa p u o lu stav at tila n h e rro ja ja pää
o m anom istajia. T ilanne on tä llä h e t
kellä sellainen, e ttä voim iam m e pon
n ista e ssa ja k aik k ien tie to iste n ty ö
lä isten yhteisvoim in ty ö sk en n ellessä
me su h teellisen lyhyen a ja n ku lu essa
suoriudum m e
v o itta jin a
k a ik ista.
M utta jos me tä n ä ra tk a ise v a n a yli-
m en o h etk en ä alkaisim m e horjua, me
voisim m e lyhyen a ja n sisä llä «nenet-
tä ä kaikki.
T äm änpä vuoksi m e sanom m e:
S y rjään
k aik en lain en
horjum inen.
Em m e a n n a viliollisillem m e toivoa
o n n istu m isesta an s a a tta a h a ja a n n u s
ta riveihim m e ja m u rtam a lla ne, lyö
dä h e id ät h ajalleen, y k sitellen. Puo-
lueettom ain y h te isto im in ta kommu
a istie n kan ssa on tä llä h e tk e llä enem
m än kuin k o nsanaan m uulloin ta a t
tua.
T yöväenluokan liitto talonpoi
k a is e n k a n ssa e ten k in n euvostoval
lan nykyään hah m o ttelem ain toim en
p ite itte n johdosta e lin ta rv e p o litiik a n
alalla, on m yöskin e n tis tä enem m än
tu rv a ttu . Olem m e tä h än a s ti ta jste l
le et V enäjän m u o d o stam isesta työ
lä isten ja talonpoikain m aaksi, neu-
vostollisella poh jalla tila a n h e rra in Ja
pääom an o m istajain V en äjää v as
taan.
N yt on m eidän u u ra s te tta v a
k o h ottaaksem m e ja korjataksem m e-
neuvostom aam m e sellaisek si, kuin ta r
ve vaatii. Me tulem m e k o rjaam aan
a sia t, e iv ä tk ä pääo m an o m istajat, ti
la n h e rra t Ja heidän lieh ak o itsijan sa.
T yöskennelkääm m e k aik ella ta rm o l
lam m e saa tta a k se m m e a m m a ttiliit
tom m e virkoam aan. p a ra n taa k sem m e
neuvostokoneistoa,
k o h o ttaak sem m e
tu o ta n to la ito stem m e työtehoa, sijoi-
tellaksem m e reh ellisim m ät ja p ar
haim m at ty ö läiset ja ty ö lä isn aise t
paikoilleen, jo ista työväenluokan koh
talo riippuu. S yöskääm m e luotam m e
kaikki ne, jo tk a vielä nykyäänkin
sodan p ä ä ty tty ä toivovat hyötyvänsä,
n ä lä s tä ja v ilu sta lopulta p a la u tta a k
seen V enäjän ta k a isin p e ru stu sla k ia
sä ä tä v ä ä n kokoukseen ta i m uuhun
porvarilliseen orjuusm uotoon. Sodan
p ä äty tty ä tu n tu u tä m ä n a ih eu ttam a
k u rju u s kipeim m in. S iten tä llä h e t
kelläkin s iirry ttä e s sä ra s k a a sta tais-
te lu tila s ta rau h alliseen taloustoim in-
taan. tu n tu v a t p u u tte e t e rittä in k ä r
jisty n e iltä . M utta k u ta ahdinkoisem -
m at a ja t. sitä enem m än re h e llisiä tie
toisia ty öläisiä tulee liitty ä riv eih im
me. Eläjköön koko V enäjän ja koko
m aailm an ty ö läisten ra u d a n lu ja v el
jeys. Eläköön työväenluokan ja työ
tä te k ev ä in talonpoikaiston liitto.
Mikä ero on vasemmis
to- ja oikeistososialis
tien taistelulla kapi
talismia vastaan?
Kun usein kuulee tuon kysym yk
sen te h tä v ä n , niin lienee paik allaan
vähän se lo sta a asiaa. S illä ero hei
dän ta istelu tav o illaa n kum m inkin on.
S iinäkin olisi jo v a sta u sta kylliksi jos
kysyisi: m ikä ero on p o rv arin ja ty ö
läisen välillä?
V asem m istotyöläiset o v at e h d o tto
m ia m arxilais-vallankum ouksellisia sa
nan ta v allise ssa m e rk ity k se ssä. S itä
vastoin k ap ita listilu o k k a on ehdoton
nykyisen riisto jä rje ste lm a n k a n n a t
ta ja .
O ik e isto sisia listit m yös san o v a t it
seään v allankum ouksellisiksi, jo ta he
kyllä voivat o llakin ta v allaa n , m u tta
tie tä ä k ö kukaan kuolevainen m inkä
lainen on se jä rje ste lm ä , jo n k a he
h a lu aisiv a t kuk istaa. Ei a in ak a a n k a
p ita listisen jä rje ste lm ä n kuk istam in eu
ole heidän pyrkim yksenään.
K yllä
he san o v a t o lev an sa a in o a t oikea*,
m u tta to d ellisu u d essa he o v at kuin
p a h an k u rin en
poika,
joka
uhkaa
k aik k i to is e t p o ja t p iis k a ta ja k iv it
tää. m u tta kun tulee tiu k k a paikka.
niin ru p e a a liehakoim aan tai puikkii
piiloon. K aikkialla oikeistolaiset so-
dan a ik a n a o so ittiv a t läheisen ystä
vyytensä. porvarien kanssa. j a «y
keen K olm annen K ansainvälisen pe.
ru sta m ise n o v at he lu jittan eet sitei-
tä ä n e n tis tä ä n enem m än.
T a istelu su o ra a ja rehellistä vihot
lis ta v a sta a n on o ik eu tettu a ja kun
n ia llista , m u tta ta istelu n luokkapet-
tu re ita v a sta a n täytyy olla monin
verroin o ik eu tetu m p aa ja säälimättö-
mäenpää. A ina sitä rehellisen vas
tu s ta ja n k a n ssa p ä rjä ä ; raukan kans-
sa s itä vasto in on vaikeam pi toimeen
tulla.
M u tta kun ra u k a sta viimein
selviydytään, niin m uuttuu hän rio.
ra a k si kum m allekin.
O ik e isto so sia listit eivät omaa to
dellisen vallankum ouksellisen peri.
a a tte ita . Suun so itto a ja parran pa.
rin ä ä he kylläkin yllä pitävät silloin
kuin ei m istä än todella vakavasta ole
k y s y m y stä
E iv ä tk ä he kammoksa
k ä y ttä ä m inkälaisia keinoja hyvänsä
ta iste lu ssa a n
vallankumouksellisia
ty öläisiä v astaan . Siis he ovat täy
delli8iä k a p ita listie n perikuvia. Päi
vän selv ä sti o vat kaikki oikeistoso
s ia listit o so itta n e e t olevansa porva
risto n puolella.
Tuli m ieleeni tä ss ä eräs yli kaksi
k ym m entä v u o tta vanha juttu Pie
ta ris ta P —n p ie n eltä valutehtaalta.
T e h ta a n v a lu rit m enivät lakkoon, la-
k u u n o tta m a tta y h tä m iestä, joka oli
v uosikausia työskennellyt tehtaassa
lakkoon m enneiden kan ssa yhdessä
Ulkoa tu o tu je n rik k u rien kanssa hän
ja tk o i te h ta a s s a työskentelyä ede!
leen. Jo n k u n a ja n kuluttua laakko
so v ittijn ja sam alla tuolle uskollisel
le ra u k a lle a n n e ttiin “a ik a” käteen.
M utta tä m ä p ä kävelikin P—n luo ja
sanoi e ttä hän on niin ja niin kauan
sin u a u sk o llisesti palvellut ja silloin
kin o llu t uskollinen kun nuo toiset
m en iv ät lakkoon.
M utta tämä ei
m ie lly ttä n y t is ä n tä ä ja hän käski
tuon to v e rie n sa p e ttu rin mennä tois
ten lu rju ste n m ukana. “Sanoit oleva-
si m inulle uskollinen.
Kuinka sin.i
o lisit m inulle uskollinen, kun et ole
lu o te ttu to v ereillesik aan . Kävele vaan
pois m inun n ä k y v istä n i”, kuului P—n
a n k a ra käsky.
T uollaisia isä n tiä ei kylläkään ole
m onta. M utta kuvaava on kuitenkin
tuo ju ttu Ja se sopii m ainiosti esiku
vaksi so sia listip e ttu rie n tulevaisuu
delle. H e e iv ä t m yöskään tule löytä
m ään sopivaa le iriä suistuttuaan ny
k y isistä ase m ista an . Voi käydä niin,
e ttä vallankum ouksellinen työväki a-
ja tte le e , e ttä arm ahdettakoon rehelli
set^ v a stu s ta ja t, m u tta tuomittakoon
luokkam m e p e ttu rit, sillä he voivat
p e ttä ä “ re h e llisin ä k in ” ollessaan.
T ä tä la a tu a «n siis ero oikeisto
laisten ja vasem m istolaisten
M eillä on k a k si e rittä in selvää esi
m erk k iä kum m ankin suunnan edus
ta ja in to im in n asta. S aksan oikeisto«*-
sia listin e n h allitu s on niin porvarilli
nen, e tte i m uussa löydy eroa kuin
nim essä.
N euvosto-Venäjän vasem
m isto la ise ssa h allitu k sessa ei taas
löydy p o rv arillisu u d esta jälkeäkään
T iedäm m e m yös, e ttä kotimaassamme
S uom essa o v a t sosialidem okraatit ve
tä n e e t y htä k ö yttä porvarien kanssa
työväkeä v a sta a n taistellessaan. Ji
vähänkö tiedäm m e täm än maan oi
k e isto laiste n hom m ista porvarien e-
duksi!
Siis o ik eistolaiset eivät oi®
m eidän kanssam m e, vaan meitä vas
ta a n yhdessä porvariston kanssa. To
veruudella, — A, H.
Marshfield, Ore.
O sastom m e kokouksessa t. k. 19 P-
oli jä se n iä saapuvilla kiitettävän pa
jón en tisiin kokouksiin verraten, jo
ten n ä y ttä ä e ttä toverit rupeavat huo
m aam aan joukkotoinunnan tärkeyden.
A sioita p ah d ittiin koko vilkkaa.-'
P ä ä te ttiin tila ta haulille Eteenpäi»
lehti, jo lta o li’ tullut kirje. .Muuten
em m e voineet leh teä avustaa. Id''
te ttiin K a rja lan Työkomniuunin ke-
rä y slista t, jo illa oli saatu
‘5.
Myös lä h e te ttiin iltam asta tulleet rt-
h a t sam alla k e rta a, yhteensä $28""-
S itten v a littiin u u d e t virkailijat. Täi
s i m yös huom asi joukkojen ymmär
tävän velvollisuutensa, koska useam
pi e n tis istä otti tehtävänsä uudelleen
K lubin talo u d en h o itaja myös sanoi
itse n sä irti ja uusi valittiin tilalla
V alittu on h ilja tta in tullut paikkakun
nalle. T erv etu lleek si hän oh la tis
tu joukkoom m e, silla hän omsa D’|U
om inaisuuksia, Joita joukkomme ka
paa. ’ V alittiin puoleksi vuotta tili*0
ta rk a s ta ja t, Joiksi tulivat John
liaros, H an s Brown ja Matti M3*'
K otoisia a sio ita olikin kertynyt P4‘
.jon.
Työn alla oleva katu tuI*
m eille tu o tta m a an noin flöö menot
Siis to im in taan täytyy kaikkien T0-
tyä. S itten tulee meillä taasen
m aan m yyjäislltam a heinäk
P
Ulalla ja 3 p. naytoskappale K’ 0
piiat on la k o ssa ” ja m itä kaikkea
lie p ä ä ttä n e e t. — — Nytpä muí«'-4®
kin jo — u n s s ia ! !
N yt se on täälläk in jo auennut «’
m aan tie, M arshfieldistä CogiHe«®-. &
ten pääsee tuon 20 mailin mat*4*
autolla oikein noin niinkun fnDl
On siin ä ollutkin tuhm aa ja puäi
kolm en vuoden ajan.
T ap atu rm aisella kuolemalla k
K ontocin tukkikäm palU nuorukain*
Ja c k Jokinen. 20 vuoden iU iB *
Siis nuori työn uhri. — No. -