Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (June 25, 1921)
Kesäkuun 25 p.—Saturday, June 2ffth. TOVERI pultakin saavutettu. Merimiesten talistien horjumattomaksi selkä lakkorintama on murrettu. rangaksi. Se ei peräytynyt tuu Siinä taasen surullinen esi maakaan, vaan päinvastoin alkoi T h e o rg an of th e F in n ish w o rk e rs in tk e W estern States. T k e o n ly F in n ish merkki ammatittain karsinoihin laivakapitalistienkin keskuudessa D a ily in tk e W e s t. Published D a ily , järjestäytymisestä samalla teol luokkaktirin ruoskaa heiluttaa. except Sunday, a t A s to ria , O re g o n , lisuusalalla. — Kapitalistit ovat Se näet peruutti kaikki ne sopi ky th e W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g puolestaan lujasti liittyneet yh mukset, joilla jo taipuneille lai Society. teen pitäen hallitusta selkäran vakapitalisteille oli vuokrattu O ffic e S eventh a n d C o m m e rc ia l St., kanaan ja tätä yhteistä rintamaa laivastoneuvoston kauppalaivoja. O p p o site Post O ffic e . vastaan koettavat työläiset ta Se keino tepsi. pella aikansa yli eläneisiin am Laivakapitalistien kiihko yltyi. Poet O ffic e A ddress i mattiliittoihin järjestäytyneinä, Joka puolella maata alettiin ot T O V E R I, B ox 9 9 , A s to ria , O re . joissa yhtenäisestä ja keskitetys taa lakkovahtimista vastaan este.- ED1TOR1AL STA FF tä johdosta ei ole muuta kuin tuomioita, joita annettiin erikoi hämäriä aavistuksia. — Yksitel sella auliudella. Lakkolaisia van Sulo Syvänen, A lex Sevo, A . N. Kos len kukin karsinakunta päättää gittiin ioukottain ja niitä vas kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef. yhteisistä asioista, yksitellen te taan alkoi oikeusjyrä langettaa P k o n e i O ffic e 3 6 5 , E d ito ria ! D e p t S 32 kee sopimuksia, ottamatta huo tuomioita. Pyssyhurtat, poliisit E n te re d as second-class m a il m a tte r mioon koko joukon etua. Taiste- ja lakkorikkuritoimistot esittivät Siellä täällä J u ly IS , 1 9 1 2 , a t th e Post O ffic e at luhaluiset jäävät eristetyiksi, nii loistavasti osaansa. A s to ria , O re g o n , u n d e r tk e A c t of tä vastaan suunnataan koko val provoseerattiin ‘kahakoita, joissa M a rc h 3 , 1 8 7 9 . tiomahti, kapitalistien mielival joitakin henkilöitä menetti hen tainen käsittely ja luokkaoikeuk- kensä, kuten esim. Portlandissa, kostonhimo. — Taisteluto Oire., minkä jälkeen nostettiin Merimieslakko päätty sien verit jätetään pulaan ja yhteis - murhasyytösjuttuja lakkolaisia tunteen kasvamisen asemasta, vastaan. Salaa kuljetettiin rahti- mässä kompromissiin mikä on seurauksena yksimieli aluksiin joitakin säkkejä postia, sestä ja voitokkaasta kamppai joten lakkovahtimisesta vangitse Koko Yhdysvaltoja käsittävä lusta. jää jälclle hajalleen lyö misen asemasta saatettiin meri merimiesten lakkoliike, joka al tyjä pieniä järjestöjen rippeitä, miehet pidättää “raskauttavasta koi toukokuun 1 p:nä, on lä joitten välillä on kasvanut keski hallituksen toimien vastustami henemässä loppuaan. Laivojen näistä epäluottamusta ja katke sesta" j.n.e. Kaikki metkut jl koneenkäyttäjien ja radiosähkot- ruutta. Ja seurauksena hyvillä keinot käytettiin lakkolaisten ri- täjien järjestöt ovat jo allekirjot- voiton edellytyksillä aletusta voi koksellisiksi leimaamiseksi. taneet sopimuksen työdepart- mainkoetuksesta on perinpohjai Kaiken aikaa pysyi laivasto- mentin sihteerin kanssa, jossa nen pettymys ja taannuttava toi neuvosto, jota karaistunut lai- ne alistuvat Yhdysvaltain lai- vastoupseeri edusti, taipumatto vastoneuvoston alkuperäisiin C- vottomuus. Päättymässä oleva- merimies mana ja kaiken varalta oli erinäi sityksiin. Sopimuksen mukaan ten lakko on tyypillinen nyky siä laivasto-osastoja valmiina tullaan merimiesten palkkoja laskemaan 15 pros. kesäk. 14:stä aikainen työtaistelu. Sitä mur käymään “lakia ja oikeutta” yl päivästä lukien ja unio tunnus- taessa on käytety kaikkia kapi läpitämään. Poliisit kunnostau tetaan — tulevan joulukuun 31 talisteilla käytettävissä olevia tuivat erikoisesti ja niin saatiin päivään saakka, Ylityöstä on inahtikeinoja, joten on mielen lakkolaisia vastaan riittävä mää kaikesta päättäen lakattu mak- kiintoista luoda tapausten kehi rä rettelöitä aikaan. kuluessa levitettiin samasta korvausta ja työpäivän tykseen , lyhyt silmäys. Niistä Takon niin elävästi ilmenee kapitalisti maan kapitalistisen sanomaleh pituudesta ei tulleitten tietojen mukaan mainita mitään, joten sen järjestelmän ja sen hallituk distön puolelta lakkolaisia vas sen määritteleminen jää kulloin sen luokkaluonne ja voimat, jot taan vaikka minkä näköisiä val kin kapteenista riippuvaiseksi. ka työläisillä on vastassaan mil heita ja kapitalistit vetoilivat La Folletten merimieslakien voi- loin ikinä ne laajemmassa mit työläisten isänmaallisuuteen ja massapitämisestä ei myöskään takaavassa käyvät elinehtojensa; muihin “kauniisiin” tunteisiin. Näistä mainittakoon seuraava sopimuksessa mainita, joten hy puolesta otteluun. vällä syyllä saattaa otaksua, että Taistelu alkoi sillä, että yksi esimerkki: nekin unohdetaan, niin lieviä tyiset laivojen omistajat alensi 'Lakon alkuvaiheitten aikana velvotuksia kuin ne asettavatkin vat palkkoja 30—50 prosenttia, laivastokapitalistif haikeasti ve laivakapitalisteille. kieltäytyivät maksamasta palk tosivat kaikkiin kansalaisiin ja Kuten alussa huomautettiin, kaa ylityöstä, pitämästä voimas erittäinkin lakkolaisiin ja kehot ovat koneenkäyttäjien ja sama sa työläisten ammattikelpoisuut- tivat niitä olemaan “hallituksen ten myöskin radiosähkottäjien ta ja työläisten ja matkustajien takana", jota tässä rettelössä e- järjestöt suostuneet sopimuk turvallisuutta koskevia asetuksia, dusti laivastoneuvosto. Kaikki seen. Xe kontrolleeraavat lai sekä kieltäytyivät tunnustamas mitä hallituksen taholta tällöin voissa tärkeimmissä tehtävissä ta merimiesten järjestöjä ja te esitettiin oli “rakastettavaa". toimivat työläiset, joitten tilalle kemästä kahta kuukautta pitem Kun taistelun aseman johdosta on kaikkein vaikein saaria rik- piä sopimuksia. Hallituksen lai laivastoneuvosto kuitenkin lupasi kureita ' värvätyksi. Mitään var vastoneuvosto, jonka hallussa on tunnustaa uniot vuodeksi eteen- moja tietoja ei tähän mennessä neljä seitsemättä osaa Yhdysval kinpäin — mikä muuten oli lai ole saapunut siitä, että toiset tain lipulla purjehtivista kauppa vastoneuvoston ainoa myönnytys merimiesten järjestöt olisivat laivoista asettui päättävästi alus alkuperäisistä ehdoista — menet vielä taipuneet, mutta kaikesta ta pitäen työnantajien puolelle, tivät lai vakapitalistit heti kai huolimatta on ilmeistä, että niit vaikkakin sen työehtoja koske ken halun “olla hallituksen taka ten taholta yksin taistelun jat vat huonontamisvaatimukset ei na.” kaminen käy epätoivoiseksi ja vät olleet niin räävittömiä kuin Monta huvittavaa seikkaa oli että voiton mahdollisuudet kai yksityisten laivakapitalistien e- si mainittava myöskin rikkurien kista ponnistuksista huolimatta sittämät. värväyksestä ja niitten epäon tulevat näille olemaan hyvin lai Yksimielisesti merimiehet me nistumisesta saada laivoja me hat. Sitäpaitsi eivät laivakapi- nivät lakkoon ja pitkän aikaa relle, mutta näin suppeassa esi talistit eikä laivastoneuvosto a- torjuivat kaikki niitä vastaan tyksessä ei siihen puoleen voi lunpitäenkään ottaneet huomioon tehdyt hyökkäykset, joitten tar kiinnittää huomiota. muita merimiesten järjestöjä kotuksena oli rikkoa lakkolaisten Laivakapitalistien pää valttina kuin koneenkäyttäjien ja radio- rintama, jakamalla ne taloudel on kaiken aikaa ollut, että niitten sähköttäjien. Heti alusta alkaen listen etujen pohjalla kahteen “ei millään muotoa kannata ne vain näitten kanssa ilmotti- leiriin. Yhteen aikaan näytti jo maksaa entisiä palkkoja” ja et vat olevansa taipuvaisia neuvot siltä. että merimiehet tulevat tä jos heidät niitä pakotetaan telemaan. Kapitalistien tarkotps pääsemään voitolle, sillä useita työläisille maksamaan, niin “he oli jaka» lakkolaiset kahteen lei yksityisiä laiväkapitalisteja alle- joutuvat vararikkoon”. riin, joista toisille annetaan hy kirjotti merimiesten järjestöjen Että tuo väite on tekaistu ja vin vähän tunnustusta ja myön kanssa sopimuksia. Tällöin jäi mitä törkein valhe, käy ilmi nytyksiä ja toisille ei mitään. hallitus, jota laivastoneuvosto e- seuraavasta tilastosta, jonka la Kaikesta päättäen on tarkotus lo dusti, taipumattomien laivakapi kon johtaja Euruseth esitti ker- rttttw rtwr trr rmttrm ? ♦ unttmtn » t nr» m — ----- .— - ---- • (T H E COMRADE) MUUAN SUUNNITELMA TYÖVÄENJÄRJES TÖJEN MURSKAAMISEKSI K iliim m e ori sattunut jo u tu m a a n Iee riittä v ä n selvästi esille tässä asia- liik k e id e n u nioiden , O lle n vap au ttam iseksi yhteiskunnallisen tuotannon listön etujoukon onnistuu pysyä kommunistien estettävä europa- kanssa, ei käsityöläisistä ja kei vallassa ja estää Europan vasta laisia kapitalisteja pönkittäir.äs- nottelijoista voi mitenkään pai vallankumouksellisia käyttämäs tä valtaansa käyttämällä hyvak sua kapitalisteja. Venäjän teolli tä Venäjän miljoonia talonpoi seen Venäjän taloudellisia voi- suus voi kehittyä vain sillä eh kia apunaan taistellessaan lähes-» m ia. Siksi on heidän säilytettä" dolla, että länsi-europalaisille ka ! tyvää yleiseuropalaista vallanku vä valtansa mihin hintaan hy pitalisteille myönnetyistä toimi mousta vastaan. Toiseksi on vänsä. — luvista tehdään täyttä totta. Ve näjän yhteiskunnallistetun teol lisuuden tulevaisuus riippuu eri ONKO TYÖVÄELLÄ SYYTÄ EPÄTOIVOON koisesti länsimaisen työväenval- lankumouksen kehityksestä. Ma Työväen a se m a Y hdysvalloissa on v a isu u teen säilyttäm inen edellytin ilman vallankumouksen voitettua tä n ä p äiv än ä tu k alam p i kuin se on m ä ä rä ty llä a ste e lla olevaa luokk&tfo. tarjoutuu Venäjän neuvostoval ollut vuosikym m eniltä L yijyn ra s to isu u tta ja kap italistisen kehityk lalle tilaisuus saada europalaisil- k aan a lepää työttöm yys m iljoonien sen lu o n teen tu n tem u sta, jota siiu- ta proletaareilta tuotantovälinei ty ö lä isten yllä, k a tk e ro itta e n heidän rim m alta o salta A m erikan työväe» tä. Ja lopuksi riippuu kaikki sii m ieliään ja s a a tta e n h e id ä t sek ä tö s tä vielä puuttuu. tä, saako Neuvosto^Venäjä nyt p erh een sä k ä rsim ää n n ä lk ä ä päivän rauhassa antautua sisäiseen ra to ise n sa p erään , su o m atta edes toi M utta on olem assa sellaisiakin ai kennustyöhön, vai onko sen uu von k ip in än k ään s y tty ä m u rh e e llisis neksia, jo tk a o vat toim ineet työväe jä rje stö je n e tu riv e issä pitkän aikaa destaan tartuttava aseihin. sa rin n o issa valoisam m an a ja n k o it ja luu lev at tä y sin käsittävänsä vai- Venäjän kommunistinen puo ta m ise sta lä h eise ssä tu levaisuudessa. litse v an tila n te en , m u tta eivät kui lue näkee uhkaavan vaaran, T yöttöm yyden kiro u s ei p a in a y k te n k a a n o saa te h d ä johtopäätöksiäsi mutta säilyttää kvlmäverisyyten- sin n iitä m iljoonia, jo tk a o v a t jo u m a te ria listise n h istorian käsityksen sä. Sehän on lokakuun vallan tilain a n älk ätaip a le ella, vaan koskee valossa ja niin ollen joutuvat yhtä kumouksesta alkaen ollut yhtä se. joskaan ei aivan y h tä k ip e ä sti p a h a sti h arhapoluille kuin sellaiset mittaa tulessa. Sen koko toimin m yös niitä, Jotka ovat o n n istu n e e t kin, joilla on k orkeintaan vaistomai ta perustui siihen, että Venäjän säily ttäm ää n ty ö p aik k an sa. H eidän nen a a v istu s n iistä tekijöistä, jotka vallankumouksen kohtalo riippuu palkkojaan on a le n n e ttu tä m ä n vuo kulloinkin yhteiskuntaam m e liikutta Länsi Europan proletariaatista. den a ik an a v e rto ja an löytäm ättöm äl- vat. T u o llaiset ain ek set tavallisesti Vaikka mail man vallankumous lä h äv y ttöm yydellä ja heid än jä rje s n ä k e v ä t k aikkeen pahaan johtavat toistaiseksi ei olekaan voittanut, tö jen sä kim ppuun h y ö k k ä äv ä t a h n a a t syyt siinä, e ttä osa työväestä oc osottaa tapahtumien kulku bol- riis tä jä t ennen k u u lu m a tto m a lla h ä i m e n e ttä n y t luottam uksensa yanhen shevikien laskeneen oikein. Sak käilem ättöm yydellä, pyrkien ne ty y tu n e isiin järjestö to im in n an muotoi- san vallankumous pelasti Neu ten h ä v ittä m ä ä n ta i liev em m ässä ta hin ja a lk a n u t hapuilem aan uusia, vosto-Venäjän joutumasta saksa p au k sessa tek em ää n kokonaan v a a jo tk a v a sta isiv a t parem m in tämän laisen imperialismin kynsiin ja ra tto m ik si kapitaliB tiluokan eduille. p ä iv äisiä p loja. J a he kehottavat englantilais-ranskalaisen työväen K a tk e ru u tta lisä ä työväen k e sk u u k atso m aan taak se en niihin aikoihin, jyrkkä kanta* lamautti entente- d essa se, e ttä haJIitus k a ik essa suo jolloin ei A m erikan työväen unioi imperialistien hyökkäysinnon ra s ti tai e p äsu o ra sti tu k ee ty ö n a n ta den sisä ise ssä toim innassa sanotta Punaisen armeijan onnistui pe jia unioiden m u rsk a am ise ssa estetuo- asti ilm ennyt erim ielisyyksiä ja joi lastaa Venäjänmaa heidän rau m ioilla ja m onilla m uilla keinoilla v loin sos(alistipuolueella oli vielä e täisestä syleilystään. Myönty ja siten v a ik e u tta a ty öväenluokan linvoiraaa. T uollaiset kehotukset mällä talonpoikien vaatimuksiin m uutoinkin tu k a la a asem aa.. K aiken s a a tta v a t tu n tu a monen, vähemmän on Neuvostovalta saanut hen- tä m ä n lisäk si sodan aik ain en val I a sio ista selvilä olevan korvaan san gähdysaikaa, mikä koituu sen ja tiollinen ta an tu m u s o so tta u tu u seiso gen jä rk e v iltä , sillä vetoavathan ne länsi-europalaisen vallankumouk v an sa to sia sia llise sti y h tä jä y k k än ä ennen k aik k ea siihen ihanteelliseen sen hyödyksi. Sillä talonpojille kuin W il8oninkin h a llite ssa . H uoli v ä itte ese en kuinka työväen tulee säi tehdyt myönnytykset eivät joh m a tta m u u tam ista n ä e n n ä isistä ta a n ly ttä ä y ksim ielisyytensä parempien tuneet vain hetkellisistä vaikeuk tum uksen h eltiäm iseen v iitta a v ista e läm än e h to je n puolesta taistellet- sista. Tarkotuksena oli yhtä hy on se edelleenkin ra jo tta - j saan. Jo ssa k in toisessa merkitykses VENÄJÄN TYÖVÄENVAL- vin kohottaa Venäjän maan vil seikoista, m assa jo k aisen ty öväenluokkaan k u u sä tuollainen yksim ielisyyteen vetoa LAN SÄILYTTÄMISEN jely stuotantoa. Muuten ei Neu luvan yksilön k a n sa la isv a p a u k sia ja , m inen onkin aiv an oikea, mutta kun vosto-Venäjästä voisi tulla yleis- v a ik e u tta m a ssa työväen jä rje stö je n 1 sillä p y ritä ä n ratkaisem aan nykyistä TARPEELLISUUS europalaisten vallankumouksel toim intaa. k riisiä , niin m uodostuu se tyhjäksi f ■ ; . ' Venäjän talonpojille tehtyjen listen vilja-aitta, jos heitä uh - la u se p a rre k si, jolla ei ole mitään K okonaisuudessaan on A m erikan myönnytyksien merkityksestä kaisi englantilais-amerikalaisten enem m än velvollisuuksia ja m e rk ity stä käytännöllisessä elämäs kirjottaa Karl Radek : kapitalistien saarto. Europan työväellä vähem m än oikeuksia kuin sillä on sä. Neuvostohallituksesta tulee porvarit ja heidän keskustalaiset Venäjän talonpoikaistalouden e- apurinsa ovat syyttäneet bolshe- m illoinkaan ollut jälk een sisä llisso K ehotus ta a k se katsom isesta edel dustaja kapitalistisilla mailman- vikeja hetken etujen tavottele- dan. J a näin ollen on sillä vähem ly ttä ä v ä ite ttä , e ttä Amerikan työ markkinoilla. Ainakin toistai misesta (opportunismista), nä m än m ahdollisuuksia saad a edes tila väki takavuosina toiminnallaan olisi seksi. Samalla helpotetaan ta mä kun ovat myöntyneet talon p äistäk ään k o rja u k sia o loihinsa kuin , jo ta in s u u rta aikaan saanut, jota lonpoikien asemaa, kaupunkilais- poikien vaatimuksiin ja myöntä on ollut vuosikym m eniin ennem m in. voitaisiin p itä ä esim erkkinä nykyi väestön muonituksen siitä sa neet kapitalisteille kauppalupia. M elkein jokainen viim e aikoina k äy ¡ sissä, su u re sti m uuttuneissa oloeuh- nottavasti kärsimättä. Kaikkein Mutta kuten edelläolevasta nä ty lak k o ta iste lu on p ä ä tty n y t työ i teissä ja e ttä ne toim innan muodot tärkeintä on, että neuvostojen kyy, tekee Neuvostohallitus “op läisten häivöön ja sangen m onessa . jo tk a oliv at vallitsevina niuutam» VII Essa kokouksessa, joka pi portunismillaan” Europan köy ta p au k se ssa o vat ty öväenuniot lakon vuosi sitte n , v a sta siv a t tarkotustaan dettiin viime joulukuussa, pää hälistölle mitä suurimman pal läp äisty ään h a v a in n e e t m e n e ttä n e e n tä n ä päiv än ä y h tä hyvin kuin en tetyt toimenpiteet viljelysmain veluksen. 'Kaikki keinot, mitkä sä k aiken m ääräy sv allan työm aan nenkin. K un o tta a huomioon, ett» sodan a ik an a kehitys h a rp p u / cto» ten laajentamiseksi ja talonpo auttavat Venäjän työväestön e- i yli. jan työhalun herättämiseksi nyt distvneintä osaa ja sen vallan T äm ä kaikki on h e rä ttä n y t toiv o t päin m u u tam assa vuodessa enemmän ovat jääneet oikean suunnan. säilyttämistä, hyödyttävät jo sel to m u u tta laajo issa p iireissä työväen kuin u sea ssa vuosikymmenessä en Tietenkin on tällä uudella elin- laisenaan Europan proletariaat keskuudessa. E ikä kum m akaan, sillä nen so taa, niin tuollainen olettamat tärvepolitiikalla vaarallisetkin tia. Viimemainitulle ei olisi mik e iv äth än a m e rik a la ise t ty ö lä ise t sy kin, e ttä läh in n ä menneisyyttä voi- puolensa. Jos neuvostohallituk sikään hyödyksi, jos Neuvosto leen sä om aa a lk e e llista k a a n k a p ita j täisiin p itä ä nykyiselle toiminnan* sella ei ole riittävästi tehdasta- hallitus „yrittäisi utopistin tavoin listisen jä rje ste lm ä n k e h ity k sen tu n esikuvana, tu n tu u naurettavan lap varoita, voidakseen kaikin pai toteuttaa Venäjällä sosialismia tem u sta, e iv ätk ä niin ollen ole tie selliselta. S itä paitsi historiallisesti koin vaihtaa niillä talonpoikien sen “puhtaimmassa muodossa”. toisia v a sta ssa a n olevien voim ien m ikään en tisy y teen palaaminen ei ok ylimääräisiä viljavaroja, koetta Venäjä on siksi lian eristetys su u ru u d esta eikä niiden tarkotuspe- m ahdollinen. H isto ria ei kertaa it vat talonpojat saada tarvitsemi sä asemassa. Päinvastoin, jotta ristä , ja kun ne ovab lä h te n e e t ta is seään siinä m erkityksessä, että yli- aan tavaroita keinottelijoilta ja Venäjästä tulisi sellainen voima teluun noita voim ia v a sta a n suurin te isk u n n a llise t ilm iöt aika ajottah käsityöläisiltä. Mikä tietenkin kas tuki, että yleiseuropalaisen toivein ja tu lle e t s itte n lyö ty ä a r to istu isiv a t sam anlaisina, vaan sa vahvistaa yksityiskapitalistien vallankumouksen punainen kuk m ottom asti, niin m itäp ä ju u ri voi- m a n laiset syyt e ri aikoina aiheutta valtaa. Tämän vaaran torjumi ka kykenisi sitä myöten nouse taisiin k aa n o d o tta a olevan s e u ra u k v at sam anluontoisia ilmiöitä. Histo seksi ei ole muuta neuvoa kuin maan päivän valoon, on Neu sena kuin m a se n tu n u t m ieli ja sy n k rian la it p ysyvät olosuhteiden jp- että kaikin tavoin kehitetään vosto-Venäjän otettava huomi kään to im ettom uuteen vajoam inen k eram issäkin vaihdoksissa samalla yhteiskunnan teollisuustuotan oon hetken vaatimukset! Tär p itk äk si aikaa. T aistelu n h ä v in n ee m a te ria listise lla kallioperustalla. )’ toa. Kilpaillessaan kukoistavan keintä on, että Venäjän köyhä- näkin lu o ttam u k sen p arem p aan tule- kun ei m itään sellaista äkkinäistä mmfrtiTTrthtrtttti*«* 4ma«>»trih»HH»i»»n iiiiii11m i rntm ran lakon alkuvaiheitten aikana työdepartmentille ja jota ei ole voitn kumota: “Amerikan johtavien höyry lai- vayhtiöitten vuosiraportit kuu delta viimeiseltä vuodelta osot- tavat ennenkuulumatonta ja hei- kentymätöntä kukoistusta.. . At- lannilla ja Mexicon lahdella toi mivat neljä suurinta laivayhtiö tä ovat vuosien 1914— 1920 vä lillä keskimäärin tasan jaettuna kutakin yhtiötä kohden, saaneet $52,180,271 nettovoittoa, eli 230 pros. sijotetulle osakepääomalle. Näitten kuuden vuoden aikana on tavallisille osakkeille jaettu voittoa 108 prosenttia, minkä li säksi etuoikeutetuille osakkeille vielä on jaettu 38 pros. erikois- hyvitystä. Ja lopuksi kun kaik ki menot ovat suoritetut ja kaik ki voitto-osingot on jaettu on kullekin yhtiölle vielä jäänyt ka saantunutta ylijäämää keskimää rin $33,060,473. “Että tämä kukoistus on ja t kunut tähän päivään saakka o- sottaa se tosiseikka, että näitten laivay.htiöitten viime vuodelta jakama voitto oli keskimäärin 100 pros. korkeampi kuin minään vuonna sitten v. 1913.” Raporti päättyy tämän tilas ton jälkeen tilastoon merimies ten palkkasuhteista, joka eittä- mättömästi osottaa, että “ennen lakkoa vallinneen palkkataksan mukaan eivät merimiehet keski määrin voineet milloinkaan e- dellämainitun ajan kuluessa an saita palkkana enempää kuin korkeintaan $935 vuodessa ja lämmittäjät $990!” Täten työläiset pääsevät jaka maan teollisuuden kukoistuksen tuloksia — ja siitäkin koetetaan tätä osuutta vielä hinnalla millä tahansa kinnata alaspäin. — KEH. i •. ty ö v ä e n m iehen tyran n iu d esta. nykyään k o n etta, ja k ä y ttä ä p itä k ä ä vain ty ö y h tä k a ik in ja p i- m o ko m in h y ö k k ä y k käynnissä. M u is ta k a a , että a ik a on jo tta a liik e ttä tässä ratkaisevan a te k ijä n ä ja asema ^Elleivät tah d o h y ö kkäyk sen ta i sen alaisena, jo n k a kotuksena on h id astu ttaa v iik k o ty ö tä , m u u tu u sikäli edullisem m aksi teille k irja p a in o n o m is ta ja t ja uskolliset ty ö jo k a p äivä, m ik ä li pysytte 4 8 -tu n n in u n io n nähdä rin ta m a a n u n i- 1 tCR Un,o,dcn J* työ väen u n io id en a n joissa ale n n e tu illa h in n o illa k a a n . K ie ltä m ä ttä m u u ta m a t u nioiden v ä lttä m ä tö n tä d is ta , on työväestön jarjestö m u o to n sa, u u -! e‘ o,e täydellisesti luhis- t n - ! tunut> vaan Jo ka pä,va k ä y y > * • e l’ ! vem m äksi, että u niot o vat m en että- v teo llisu yh u sn n tam puolesta aan , jossa k iim a ik p k ä i ä n taistelevat d en j a I , neet ° tte e n M k irjap ain o teo llisu u d esta . jo k a in e n k a ik k ie n jä rje s ty ä puolesta, jossa ei K « « k *te n a le ttu h y ö k k ä y .v n k k o työn “ L a k k o kohosi k u in ra k e tti ja p u to aa k u in tik k u .” Ei missään, paitsi C h icag o n ja San Franciscon um onpajoissa, la k k o ole päässyt edistym ään sitten to u k o k u u n I p äivän . (Todellisuudessa tässä v ä h eksytään la k o n saavutuksia y m m ä r rettävistä syistä, sillä jo ita k in v o itto ja ovat p a ik a llis u n io t saaneet m u u a lla .uudessa työ sken televän ty ö U ,.ry h m ä n > u° lu “ uk#en k l* '» e‘nÄä v a *‘ i n - L u o - k in .— Suom . h u o m .) -Ja ä lk ä ä u n o h “ skääp atä” . silloin ku n toieot o v a t » te “ avat ra p o r“ ‘ h ih « . tako että 60 p ro sen ttia C h icag o n k ir Ukossa. M itä tekevät van h o illiset u n i- • tu h * nnen k irja p a m o ln k k e .d e n toim een- jap ain o teo llisu u d esta on avo im en p a oiden jo h ta ja t to rju akseen t a lU i.ia i panevaa v»rkwxhjÄ. on n y t jo lujasti ja n p o h ja lla . K irja p a in o n o m is ta jie n h y ö k k ä y k s iä ) E lle iv ä t he jaksa kä- j k - i v u t u n u t te o lle e n ry p p u m a tto m u u - taistelu in to on lan n istu m ato n , ja a- stftäa m u u ttu n e ita o losuhteita, joissa dea u u ,u n Ja e d e t t y i h i n a a r n iin , vo im e n p a ja n aate v irta a k u in vuolas pääom a tiiv iis ti jä rje s ty y y h teen lu * i V u o n n a 1 7 7 0 n iin k in p ie n i seikka v u o ris to je k i ja m e lk e in jo k a p äivä js a n ta is te lu rin ta m a a n hajanaisesti ku in ko lm en p en n in teevero , koska se k a ik k ia lla m aasta tulee ilm o tu ksia, e t to im iv ia u m o ita vastaan, silloin o v a t . to u kkasi A m e rik a n vap au d en peru s tä A m e ric a n P la n ’m n im e llä tu n n e ttu tie so p im atto m ia to im im aan ty ö v ä e t- p rin s iip p e jä , jo h ti riip p u m a tto m u u d e n p a lk k a u s m u o to on o te ttu k ä y tä n tö ö n ole ta rp e e lb .ta tö n yh d en palveluksessa ja s y rjä ä n n u o rem p ien vo im ie n tieltä- en la a d u lta a n »afnassa jo u ta v a t ja muussa ja nykyään h yö k k ä y s • vapauteen. e ttä rastaan p a k o tta a työväestön viin te k o ih in talo u d ellisten jansä a s tu a , ju listam iseen te rv e e m p ie n ' ten N y k y in e n sellainen, teolli-1 h«dastuttam ,seks, on m u rs k a a n tu n u t A m e rik a n n a u ttim a a n O lis ik o sitten kansalais- ja tk u v a n a p o liittiseen o h je lm a n a . T ä rk e ä tä on ku m m a , sä, että k a ik k i liik k e e t on k y - a v o im in a p e jo in a ja sam alla ratkaise- sytnys k u in tu o tan n o llisten ty ö tu n tie n käynnissä. L a k k o s tra te g is tit järjestö -1 lyh en täm isen m ie liv a lta in e n vaatim us, toivonsa m elkein k o k o n a a n se s u o -' jos m in k in vakava ta lo u d e llin e n m ieles p id ettävä p id ettävä asettavat tilap äisen u u d en aikaistu ttam iseksi. ta i ’ jo h taisi teollisen riip p u m a tto m u u d e n työnseisauksen psykologiseen v a ik u tapauksessa p ain etaan heidät ' julistam iseen ja p a trio o ttis te n tyo n an - tukseen. Sentähden, v a ik k a ette a -u tlo m a a n p aan ais-asem aan . Se tu- I la jie n y h te e n liitty m is e e n k irja p a in o - m u u ta voisi k u in p itää vain yhden A m e ric a n P ian järjestelmässä ty»' a n ta ja n a u ttii yksilöllisen sopimuk«’ ] k irja p a in o liik k e e t sesta m enestyvät k irja p a in o liik k e e t tu h e rn e ro k k a a n . levat ikuisesti o lem aan v a p a ita , jo te n H a rtfo rd is s a , C onnecticutissa, teh- ä lk ä ä a n ta k o union ag en tin asettaa ta ilija in ja liikem ies te n yh d istykset il- iestä p äällen n e. in o tta v a t k ie ltä y ty v ä n s ä h a rjo tta m a s ta liik e ttä k irja p a in o je n kanssa, jo tk a B o ik o tti a p u kein o n a. P a in o ty ö n te e ttä jie n lojaalisessa y h h yvä k s y v ä t 4 4 -tu n n in ty ö v iik o n . St. D a lla s is s a , D enverissä, teistoim innassa ilm en evä valistu n ei- Louisissa, ty ö n a n ta ja tk in ku n ko k o u n io id en v u tta m a tto m a n oikeutensa johtaa J s lä k k ä rijä rje s te lm ä h a jo a a k u in k o rt- m aa liik e ttä « ku ten parhaaksi tilin n a ja a m m a ttiriid a n te k ijä t kuole-1 jo k a is e n ty ö n te e ttä jä n tulisi ▼»**•* | yksilölliseen työ»op*B’8 vat su ku p u u tto o n . A h k e r a t ja lu o sisällyttää seen m ä äräy ksen , jossa työnhaku te tta v a t ain ekset p a la a v a t ty ö h ö n e n n e n p itk ä ä iloisin m ie lin , ei u n io n ty ö suostuu sopim aan, että palvelus*}* läisinä, vaan riip p u m a tto m in a a m e ri- la a n ei tu le k u u lu m aan jäsenenä »** | kalaisin a- M o n e lla kään laiseen p a ik k a k u n n a lla työväenjärjestöön. ty y ty m ä t Y k s ilö llis e n työsopimuksen e* tö m yys ja suuttum us k y m m e n e n p r o vitse ta rk e m m in m äärätä palvelus*)*1 sentin vero tu ksista, m ik ä ty ö läisten p itu u tta , vaan se on laadittava | p alko ista ved etään , on k o h o n n u t k ie e ttä ty ö n vo i lopettaa jomp kuffP* m o n et p a ik a llis jo k o ty ö n a n ta ja ta i työntekijä n»> j muissa kaupungeissa hu m apisteeseen, ja suuden henki on sangen lu p aava. Spokanessa ja T y ö n a n ta ja ei ole vei Missä liik e m ie h e t täysin tu n te v a t ja liik e m ie h e t a n ta v a t sym paattisen k a n osastot o vat k ie ltä y ty n e e t s u o ritta m a s tehansa. ta v e ro a . U seat m aksav at v a in p ro - natuksensa n iille k irja p a in o liik k e ille , tu p itä m ä ä n työssään mi«»’®. J* k ä sittävä t la k k o to tu u d e t, siellä he a n testeerate n . K a n n a tta a o tta a h u o jo tk a vastustavat v a ja v a is ta t y ö v iik työ ei ty y d y tä , ja toiselta P®0 ta v a t m elko ista ap u a k irja p a in o liik - m io o n , e ttä täm m ö isiä m a k s u ja ei koa. taas, ty ö n te k ijä , jo k a ei pi^a keille , jo tk a vastustavat v a a tim u ksia K a ik k ie n lako n alaiste n liik k e id e n ko skaan k isko ta m ie h iltä , jo tk a te k e kastaen , vo i ero ta milloin k‘‘ ^Ut*T | ty ö n hidastuttam isesta. H y v iä saa M u tta A m e ric a n Planin mukaan ** I vu tu ksia saadaan k irja p a in o n o m is ta yksi tä rk e in p u o lu stu skein o on osot v ät ty ö tä riip p u m a tto m is s a a m e rik a - laisissa p ajo issa; sensijaan, e ttä lah-1 dyiasä sopimussuhteissa, taa p ain o tö id en te e ttä jille , e ttä tais iö K h jo» J°ku jie n p a ik a llis te n jä rje s tö je n toim esta, jo tta is iv a t osan p a lk a s ta a n sotakirs-1 telu on m yös h eid än taistelu aan . V a - on jäsen ta i ag en tti on aiheen* k u n o ik e a lla ta v a lla m aksetuissa llm o - listunaen o m an ed u n k a n n a lta , h eidän lu u n «jota jo t k u t to iset h a llits e v a t, he sopim uksen rikkom iseen, siilo*" tuksissa k e rto m u k s e t u n io id en ilk i v o iv a t ta lle tta a d o lla re is ta a n y lijä ä m ä n tu lisi te e ttä ä p ain o työ n sä ain o astaan töistä esitetään yleisölle. ja Mn jäsenet yksilölli*«»” L iik k e id e n jo h ta ja t k a ik k ia lla m aas niissä liikkeissä, jo tk a o vat s ito u tu o m a lla k o n tro llilla a n . laissa vastuunalaisiksi ja ne < 2_____•____ SAS Ä lk ä ä a n ta k o u n io ille v a rv a s o te tta j la n g e tta a neet ei ko skaan an tau tu van sa u n io i m aksam aan kor» den v a a tim u k s ille . T ä te n te k e m ä llä laitoksissanne ta i p ia n ne saavat te i P yyn n ö stä läh etetään asiaan in jo tta m m e n union p a jo je n kanssa o i d ät p ääotteeseen. M illo in vao n o ta t n eelle kirjapainonhoitajalle keastaan on vih o llisen avustam ista. he su o jelevat om ia liik k e itä ä n jä rje s U n io n k irja p a m o ty ö lä is ille m aksetu is tyn een työväestön k o h tu u tto m u u k s il te u n io n jäsen en ty ö h ö n n e te yksin A m e ric a n P la n in m ukaan l* * d ta tulevaisuudessa, ja sam alla estävät kertaisesti, la h jo ta tte h y v ä ä ra h a a n n e ! sopim usluonnoksesta. ta p alko ista u n io t ta k a v a rik o iv a t 10 p a in o tu o tte id e n h in to ja ed elleen k a l ta h a s to ih in . jo ita k ä y te tä ä n taistelu s p ro s e n ttia d o llarista m aksaakseen a- Järjestym iso ikeu s vain työ n listum asta. sa itseänne vastaan. vustusta to isille k irje p a in o ty ö lä ia ilie , a n ta jilla . , jo tk a o vat lakossa ty ö v iik o n ly h e n tä T y ö ttö m y y d e n h yväkseen L a k i ty ö n ta a tto jie n a p u n a. K a ik k ia kirja p a m o n o m ls ta ji*’ sa a lk a v a t h u o m ata, tä s fe d e s p itä ä den ra d ik a a lis im m a t ain ekset o vat a ja - I neet k o n s e rv a tiiv is e m m a t ain ekset h y l a le n ta k ä äm ää n ty ö p a ik k a n s a . p eru so ikeu d esta, ollen suhteina *><>' vat tu n tu vasti p ain o tö id en h in taa t ila V äsyn ee n ä unioidensa O rju u teen ja te k ijö ih in ainoastaan yksilöinä ja olem asta suhteissa he"!*1 J päisesti v a ik u tta a k s e e n k ilp a ile v iin u n io id en as e tta m iin h e n k ilö k o h ta is e n tä y ty e n kanssaan m in kään järjestän välitd a v o im e n p a ja n liik k e is iin , jo tk a k ie l m enestym isensä ra jo tu k s iin , näm ä a i Estääkseen ammattirettrlo»** I tä y ty v ä t m yö n täm ästä 4 4 -tu n n in ty ö nekset — ko n servatiiv iset ty ö läiset ---- sellä. jä in sekaantu m iset ja turvatakseen iu<rj v iik k o a , m u tta a ja tte le v a t liik e m ie h e t tu le v a t o lem aan y h tä iloiset k u in h allitsem at jo tk a k e rra n n ä y ttiv ä t v o itta m a tto valla an tau d u m in k ä ä n la is iin ju ttu ih in to k ra a ttie n pöy h kcilevic n is k u jo u k k o m ilta . T o rju m a lla n yt k a ik k i k iu s a u k heidän kanssaan. o i t . vastaan. Se on ty y p illin e n esi- Jos la k k o kestää vielä väh än aik a a , jen ja p a ra a ttia s tu ja in kulkiessa kat- set jääd ä lep ääm ään la a k e re ille e n , ei tys k o k o auta suunnitelm asta mih in jä r je .t y n y t paaom a on ry h ty n y t m u r s -! A r im p a a n J* n ö y ry y tta v im p ä ä n tap - saa o lla k ä y ttä m ä ttä saavutuksia h y n iin sitten voidaan y h tä h y v ä llä syyllä eivät a n ta u tu n e tä m ä n tem p u n n a r katakseen täm än m aan työväestön * P* ° On’ a h is to ria k a a n . L a k k o je n k n - väkseen. N y t on a ik a käyd ä suoraan toivoa ku o lleen lehden p alaavan p u u ratta v a k s i. L iik e m a ilm d n a v a ra k a t vastustuskyvyn. ilm a n että siinä y r i - ! h o tta >at tu n ,e v a t k ä y tä n n ö n ko - eteen p äin yksilölliseen sopim usvapau hun, k u in u nion saada jä lle e n itsel seiset m ieh et o vat yleensä taatu sti tettäiau n kään salata le p p y m ä tö n tä ! k e m u k ,e n ’ e t,a «nem m än ku in ko lm e teen ja riip p u m a tto m a n am erika laisen leen o tetta kirjap ain o teo llisu u d ess a. k a u k o n ä k ö is y y d e llä siu n atu t n a rra u - lu o k k a v ih a a . S iin ä « .o te ta a n sam alla j V“ kko a l* k k o epäonnistuu ja M u is ta k a a , että täm än la k o n s e u ra u k tuakseen m y y m ä ä n esikoisoikeutensa (a v o im e n ) ty ö p a ja n siunaukseeni k. V e r r a t t a in n ettävän omissa liikkeissään 44 :ään, hin lu e ttu n a -ty ö v ä e n jo h ta ja t, a r v io i tu n n e ttu työ n an to järjestclm ä , joM* 4 0 :een ta i 36 :e e n tu n tiin viikossa, sil den m u k a a n ty ö ttö m ie n lu k u m ä ä rä levaisuudessa estettäisiin kaikki tp tai sitä p ite m m ä n ty ö v iik o n p e ria a t loin tu lisi heidän h a v ah tu a ja k ie ltä y maassa on kolm esta v iite e n m iljo o väe n u n io id e n sekaantumisen mak<k teessa. U n io id e n ag en tit etsivät m e rk tyä teettäm ästä p a in o tö itä ä n u n io n p a naan. Tällaisessa tilanteessa u n io i lieuus. paperissa, jo n k a alla ju lkaisem m e. läiset ovat m enestyksellä su o rittan eet Y h d ysvaltain ja C an ad an k irja p a in o - t jä ttilä is s a a rto liik k e e n p ääm äärä n ään , .. I i * n o m is ta jille : yleisen avo im en ty ö p a ja n p e ru s ta m i k e jä ehtojensa vastaan o ttam iahalu sta, ty o n a n ta ja ja rje s tö n sodanjulistus k ir - | j.p a .n o ty ö la i.te n jä rje s tö jä vastaan. K irja p a in o n o m is ta jie n vo itto taiste- nen. Suuressa keskitetyssä vasta jo ita m e rk k e jä he varm as ti p itävät Jul.stus ei ole ta rk o te ttu työläisten lu ” aan ” =<>11,sen vapauden puolesta hyökkäyksessä vapauden jo u k o t ovat h eikko u d en o ire in a , jo te n me u u d e l tieto o n , vaan levitetään sitä työ n an - ° n ‘a a U u ! ,lo h u u d o t k a ik u v a t p itk .n : raivan n eet tiensä läpi unioiden p iik k i- leen neuvom m e k a ik k ia k irja p a in o n - la jie n keskuudessa, ta rk o tu k s e lla in - ,m ja a ’ * ‘k h « .l«v.e n k irja p a ,n o ty ö lä is - : lan kavarustusten ja vallan n eet asemia, o m is ta jia , e tte iv ä t lie v im m ä llä k ä ä n ta a m m a ttiu m o .d h n h e ik o t p u o let, jo ita | m “ a P * ‘* * n la k k o piden- tah d o taan h y v .k ^ e n k ä y ttä ä . T ä m ä WtÄ tu r m ,o li,ä m m illä s e u ra u k .il- . . » p a p e r i , j o . m ik ä ä n , todistaa k u i n - l 1* ~ to rju ta a n . U n io id en h yö kkäys - r ■ , h a rv a t, jos k u k a a n , la k vo im eksi p a ja k s i, niin on tarpeell**1 kolaisista voi saada työ tä m u illa a lo il teh d ä päätös ratkaisevasti ja oltw p a jo je n kanssa. la, p ää ttä e n A ssociated Pressin tie s«, pysyväiseksi ohjelm aksi ottamsl** j A m e ric a n Plan-nimd* J ty ö a ik a a ly h e n donannosta, että “ a s ia n tu n tija in , n ä i k ä y tä n tö ö n taa avustaa ty ö a ja n lyh en täm istä o- missa laitoksissaan, tulee heidän h a r- u n ioiden L m p lo y in g P n n te rs of A m c ric a -n im i- sen avo im en p a ja n puolesta to im iv a n nostaa n a it . yhteiseen No. ljg miseksi. Jos siis että Iu k k e e n h a r- te h ta ilijo ita h a lu t k ä y ttä m in e n . Kun o lette ju lis ta n e e t liik k e e n n e a- p e ru s ta v a t riip p u m atto m ia •
