Kesäkuun 25 p.—Saturday, June 2ffth.
TOVERI
pultakin saavutettu. Merimiesten talistien horjumattomaksi selkä
lakkorintama on murrettu.
rangaksi. Se ei peräytynyt tuu
Siinä taasen surullinen esi maakaan, vaan päinvastoin alkoi
T h e o rg an of th e F in n ish w o rk e rs in
tk e W estern States. T k e o n ly F in n ish merkki ammatittain karsinoihin laivakapitalistienkin keskuudessa
D a ily in tk e W e s t. Published D a ily , järjestäytymisestä samalla teol luokkaktirin
ruoskaa heiluttaa.
except Sunday, a t A s to ria , O re g o n ,
lisuusalalla. — Kapitalistit ovat Se näet peruutti kaikki ne sopi
ky th e W e s te rn W o rk m e n 's P u b lish in g
puolestaan lujasti liittyneet yh mukset, joilla jo taipuneille lai
Society.
teen pitäen hallitusta selkäran vakapitalisteille oli vuokrattu
O ffic e S eventh a n d C o m m e rc ia l St., kanaan ja tätä yhteistä rintamaa laivastoneuvoston kauppalaivoja.
O p p o site Post O ffic e .
vastaan koettavat työläiset ta Se keino tepsi.
pella aikansa yli eläneisiin am Laivakapitalistien kiihko yltyi.
Poet O ffic e A ddress i
mattiliittoihin järjestäytyneinä, Joka puolella maata alettiin ot
T O V E R I, B ox 9 9 , A s to ria , O re .
joissa yhtenäisestä ja keskitetys taa lakkovahtimista vastaan este.-
ED1TOR1AL STA FF
tä johdosta ei ole muuta kuin tuomioita, joita annettiin erikoi
hämäriä
aavistuksia. — Yksitel sella auliudella. Lakkolaisia van
Sulo Syvänen, A lex Sevo, A . N. Kos
len
kukin
karsinakunta päättää gittiin ioukottain ja niitä vas
kela, K. E. Heikkinen, Geo. Gratchef.
yhteisistä asioista, yksitellen te taan alkoi oikeusjyrä langettaa
P k o n e i O ffic e 3 6 5 , E d ito ria ! D e p t S 32
kee sopimuksia, ottamatta huo tuomioita. Pyssyhurtat, poliisit
E n te re d as second-class m a il m a tte r mioon koko joukon etua. Taiste- ja lakkorikkuritoimistot esittivät
Siellä täällä
J u ly IS , 1 9 1 2 , a t th e Post O ffic e at luhaluiset jäävät eristetyiksi, nii loistavasti osaansa.
A s to ria , O re g o n , u n d e r tk e A c t of tä vastaan suunnataan koko val provoseerattiin ‘kahakoita, joissa
M a rc h 3 , 1 8 7 9 .
tiomahti, kapitalistien mielival joitakin henkilöitä menetti hen
tainen käsittely ja luokkaoikeuk- kensä, kuten esim. Portlandissa,
kostonhimo. — Taisteluto Oire., minkä jälkeen nostettiin
Merimieslakko päätty sien
verit jätetään pulaan ja yhteis - murhasyytösjuttuja
lakkolaisia
tunteen
kasvamisen
asemasta,
vastaan.
Salaa
kuljetettiin
rahti-
mässä kompromissiin mikä on seurauksena yksimieli
aluksiin joitakin säkkejä postia,
sestä
ja
voitokkaasta
kamppai
joten
lakkovahtimisesta vangitse
Koko Yhdysvaltoja käsittävä
lusta.
jää
jälclle
hajalleen
lyö
misen asemasta saatettiin meri
merimiesten lakkoliike, joka al
tyjä
pieniä
järjestöjen
rippeitä,
miehet pidättää “raskauttavasta
koi toukokuun 1 p:nä, on lä
joitten
välillä
on
kasvanut
keski
hallituksen
toimien vastustami
henemässä loppuaan. Laivojen
näistä
epäluottamusta
ja
katke
sesta" j.n.e. Kaikki metkut jl
koneenkäyttäjien ja radiosähkot-
ruutta.
Ja
seurauksena
hyvillä
keinot
käytettiin lakkolaisten ri-
täjien järjestöt ovat jo allekirjot-
voiton
edellytyksillä
aletusta
voi
koksellisiksi leimaamiseksi.
taneet sopimuksen työdepart-
mainkoetuksesta
on
perinpohjai
Kaiken aikaa pysyi laivasto-
mentin sihteerin kanssa, jossa
nen
pettymys
ja
taannuttava
toi
neuvosto,
jota karaistunut lai-
ne alistuvat Yhdysvaltain lai-
vastoupseeri edusti, taipumatto
vastoneuvoston alkuperäisiin C- vottomuus.
Päättymässä
oleva-
merimies
mana ja kaiken varalta oli erinäi
sityksiin. Sopimuksen mukaan
ten
lakko
on
tyypillinen
nyky
siä
laivasto-osastoja valmiina
tullaan merimiesten palkkoja
laskemaan 15 pros. kesäk. 14:stä aikainen työtaistelu. Sitä mur käymään “lakia ja oikeutta” yl
päivästä lukien ja unio tunnus- taessa on käytety kaikkia kapi läpitämään. Poliisit kunnostau
tetaan — tulevan joulukuun 31 talisteilla käytettävissä olevia tuivat erikoisesti ja niin saatiin
päivään saakka, Ylityöstä on inahtikeinoja, joten on mielen lakkolaisia vastaan riittävä mää
kaikesta päättäen lakattu mak- kiintoista luoda tapausten kehi rä rettelöitä aikaan.
kuluessa
levitettiin
samasta korvausta ja työpäivän tykseen , lyhyt silmäys. Niistä Takon
niin
elävästi
ilmenee
kapitalisti
maan
kapitalistisen
sanomaleh
pituudesta ei tulleitten tietojen
mukaan mainita mitään, joten sen järjestelmän ja sen hallituk distön puolelta lakkolaisia vas
sen määritteleminen jää kulloin sen luokkaluonne ja voimat, jot taan vaikka minkä näköisiä val
kin kapteenista riippuvaiseksi. ka työläisillä on vastassaan mil heita ja kapitalistit vetoilivat
La Folletten merimieslakien voi- loin ikinä ne laajemmassa mit työläisten isänmaallisuuteen ja
massapitämisestä ei myöskään takaavassa käyvät elinehtojensa; muihin “kauniisiin” tunteisiin.
Näistä mainittakoon seuraava
sopimuksessa mainita, joten hy puolesta otteluun.
vällä syyllä saattaa otaksua, että
Taistelu alkoi sillä, että yksi esimerkki:
nekin unohdetaan, niin lieviä tyiset laivojen omistajat alensi 'Lakon alkuvaiheitten aikana
velvotuksia kuin ne asettavatkin vat palkkoja 30—50 prosenttia, laivastokapitalistif haikeasti ve
laivakapitalisteille.
kieltäytyivät maksamasta palk tosivat kaikkiin kansalaisiin ja
Kuten alussa huomautettiin, kaa ylityöstä, pitämästä voimas erittäinkin lakkolaisiin ja kehot
ovat koneenkäyttäjien ja sama sa työläisten ammattikelpoisuut- tivat niitä olemaan “hallituksen
ten myöskin radiosähkottäjien ta ja työläisten ja matkustajien takana", jota tässä rettelössä e-
järjestöt suostuneet sopimuk turvallisuutta koskevia asetuksia, dusti laivastoneuvosto. Kaikki
seen. Xe kontrolleeraavat lai sekä kieltäytyivät tunnustamas mitä hallituksen taholta tällöin
voissa tärkeimmissä tehtävissä ta merimiesten järjestöjä ja te esitettiin oli “rakastettavaa".
toimivat työläiset, joitten tilalle kemästä kahta kuukautta pitem Kun taistelun aseman johdosta
on kaikkein vaikein saaria rik- piä sopimuksia. Hallituksen lai laivastoneuvosto kuitenkin lupasi
kureita ' värvätyksi. Mitään var vastoneuvosto, jonka hallussa on tunnustaa uniot vuodeksi eteen-
moja tietoja ei tähän mennessä neljä seitsemättä osaa Yhdysval kinpäin — mikä muuten oli lai
ole saapunut siitä, että toiset tain lipulla purjehtivista kauppa vastoneuvoston ainoa myönnytys
merimiesten järjestöt olisivat laivoista asettui päättävästi alus alkuperäisistä ehdoista — menet
vielä taipuneet, mutta kaikesta ta pitäen työnantajien puolelle, tivät lai vakapitalistit heti kai
huolimatta on ilmeistä, että niit vaikkakin sen työehtoja koske ken halun “olla hallituksen taka
ten taholta yksin taistelun jat vat huonontamisvaatimukset ei na.”
kaminen käy epätoivoiseksi ja vät olleet niin räävittömiä kuin
Monta huvittavaa seikkaa oli
että voiton mahdollisuudet kai yksityisten laivakapitalistien e- si mainittava myöskin rikkurien
kista ponnistuksista huolimatta sittämät.
värväyksestä ja niitten epäon
tulevat näille olemaan hyvin lai Yksimielisesti merimiehet me nistumisesta saada laivoja me
hat. Sitäpaitsi eivät laivakapi- nivät lakkoon ja pitkän aikaa relle, mutta näin suppeassa esi
talistit eikä laivastoneuvosto a- torjuivat kaikki niitä vastaan tyksessä ei siihen puoleen voi
lunpitäenkään ottaneet huomioon tehdyt hyökkäykset, joitten tar kiinnittää huomiota.
muita
merimiesten järjestöjä kotuksena oli rikkoa lakkolaisten
Laivakapitalistien pää valttina
kuin koneenkäyttäjien ja radio- rintama, jakamalla ne taloudel on kaiken aikaa ollut, että niitten
sähköttäjien. Heti alusta alkaen listen etujen pohjalla kahteen “ei millään muotoa kannata
ne vain näitten kanssa ilmotti- leiriin. Yhteen aikaan näytti jo maksaa entisiä palkkoja” ja et
vat olevansa taipuvaisia neuvot siltä. että merimiehet tulevat tä jos heidät niitä pakotetaan
telemaan. Kapitalistien tarkotps pääsemään voitolle, sillä useita työläisille maksamaan, niin “he
oli jaka» lakkolaiset kahteen lei yksityisiä laiväkapitalisteja alle- joutuvat vararikkoon”.
riin, joista toisille annetaan hy kirjotti merimiesten järjestöjen
Että tuo väite on tekaistu ja
vin vähän tunnustusta ja myön kanssa sopimuksia. Tällöin jäi mitä törkein valhe, käy ilmi
nytyksiä ja toisille ei mitään. hallitus, jota laivastoneuvosto e- seuraavasta tilastosta, jonka la
Kaikesta päättäen on tarkotus lo dusti, taipumattomien laivakapi kon johtaja Euruseth esitti ker-
rttttw rtwr trr rmttrm ? ♦ unttmtn » t nr» m
—
----- .— - ----
•
(T H E
COMRADE)
MUUAN SUUNNITELMA TYÖVÄENJÄRJES
TÖJEN MURSKAAMISEKSI
K iliim m e
ori
sattunut
jo u tu m a a n
Iee riittä v ä n
selvästi esille
tässä asia-
liik k e id e n
u nioiden
,
O lle n
vap au ttam iseksi
yhteiskunnallisen
tuotannon listön etujoukon onnistuu pysyä kommunistien estettävä europa-
kanssa, ei käsityöläisistä ja kei vallassa ja estää Europan vasta laisia kapitalisteja pönkittäir.äs-
nottelijoista voi mitenkään pai vallankumouksellisia käyttämäs tä valtaansa käyttämällä hyvak
sua kapitalisteja. Venäjän teolli tä Venäjän miljoonia talonpoi seen Venäjän taloudellisia voi-
suus voi kehittyä vain sillä eh kia apunaan taistellessaan lähes-» m ia. Siksi on heidän säilytettä"
dolla, että länsi-europalaisille ka ! tyvää yleiseuropalaista vallanku vä valtansa mihin hintaan hy
pitalisteille myönnetyistä toimi mousta vastaan. Toiseksi on vänsä. —
luvista tehdään täyttä totta. Ve
näjän yhteiskunnallistetun teol
lisuuden tulevaisuus riippuu eri ONKO TYÖVÄELLÄ SYYTÄ EPÄTOIVOON
koisesti länsimaisen työväenval-
lankumouksen kehityksestä. Ma Työväen a se m a Y hdysvalloissa on v a isu u teen säilyttäm inen edellytin
ilman vallankumouksen voitettua tä n ä p äiv än ä tu k alam p i kuin se on m ä ä rä ty llä a ste e lla olevaa luokk&tfo.
tarjoutuu Venäjän neuvostoval ollut vuosikym m eniltä L yijyn ra s to isu u tta ja kap italistisen kehityk
lalle tilaisuus saada europalaisil- k aan a lepää työttöm yys m iljoonien sen lu o n teen tu n tem u sta, jota siiu-
ta proletaareilta tuotantovälinei ty ö lä isten yllä, k a tk e ro itta e n heidän rim m alta o salta A m erikan työväe»
tä. Ja lopuksi riippuu kaikki sii m ieliään ja s a a tta e n h e id ä t sek ä tö s tä vielä puuttuu.
tä, saako Neuvosto^Venäjä nyt p erh een sä k ä rsim ää n n ä lk ä ä päivän
rauhassa antautua sisäiseen ra to ise n sa p erään , su o m atta edes toi M utta on olem assa sellaisiakin ai
kennustyöhön, vai onko sen uu von k ip in än k ään s y tty ä m u rh e e llisis neksia, jo tk a o vat toim ineet työväe
jä rje stö je n e tu riv e issä pitkän aikaa
destaan tartuttava aseihin.
sa rin n o issa valoisam m an a ja n k o it
ja luu lev at tä y sin käsittävänsä vai-
Venäjän kommunistinen puo ta m ise sta lä h eise ssä tu levaisuudessa. litse v an tila n te en , m u tta eivät kui
lue näkee uhkaavan vaaran, T yöttöm yyden kiro u s ei p a in a y k te n k a a n o saa te h d ä johtopäätöksiäsi
mutta säilyttää kvlmäverisyyten- sin n iitä m iljoonia, jo tk a o v a t jo u m a te ria listise n h istorian käsityksen
sä. Sehän on lokakuun vallan tilain a n älk ätaip a le ella, vaan koskee valossa ja niin ollen joutuvat yhtä
kumouksesta alkaen ollut yhtä se. joskaan ei aivan y h tä k ip e ä sti p a h a sti h arhapoluille kuin sellaiset
mittaa tulessa. Sen koko toimin m yös niitä, Jotka ovat o n n istu n e e t kin, joilla on k orkeintaan vaistomai
ta perustui siihen, että Venäjän säily ttäm ää n ty ö p aik k an sa. H eidän nen a a v istu s n iistä tekijöistä, jotka
vallankumouksen kohtalo riippuu palkkojaan on a le n n e ttu tä m ä n vuo kulloinkin yhteiskuntaam m e liikutta
Länsi Europan
proletariaatista. den a ik an a v e rto ja an löytäm ättöm äl- vat. T u o llaiset ain ek set tavallisesti
Vaikka
mail man vallankumous lä h äv y ttöm yydellä ja heid än jä rje s n ä k e v ä t k aikkeen pahaan johtavat
toistaiseksi ei olekaan voittanut, tö jen sä kim ppuun h y ö k k ä äv ä t a h n a a t syyt siinä, e ttä osa työväestä oc
osottaa tapahtumien kulku bol- riis tä jä t ennen k u u lu m a tto m a lla h ä i m e n e ttä n y t luottam uksensa yanhen
shevikien laskeneen oikein. Sak käilem ättöm yydellä, pyrkien ne ty y tu n e isiin järjestö to im in n an muotoi-
san vallankumous pelasti Neu ten h ä v ittä m ä ä n ta i liev em m ässä ta hin ja a lk a n u t hapuilem aan uusia,
vosto-Venäjän joutumasta saksa p au k sessa tek em ää n kokonaan v a a jo tk a v a sta isiv a t parem m in tämän
laisen imperialismin kynsiin ja ra tto m ik si kapitaliB tiluokan eduille. p ä iv äisiä p loja. J a he kehottavat
englantilais-ranskalaisen työväen K a tk e ru u tta lisä ä työväen k e sk u u k atso m aan taak se en niihin aikoihin,
jyrkkä kanta* lamautti entente- d essa se, e ttä haJIitus k a ik essa suo jolloin ei A m erikan työväen unioi
imperialistien
hyökkäysinnon ra s ti tai e p äsu o ra sti tu k ee ty ö n a n ta den sisä ise ssä toim innassa sanotta
Punaisen armeijan onnistui pe jia unioiden m u rsk a am ise ssa estetuo- asti ilm ennyt erim ielisyyksiä ja joi
lastaa Venäjänmaa heidän rau m ioilla ja m onilla m uilla keinoilla v loin
sos(alistipuolueella oli vielä e
täisestä syleilystään. Myönty ja siten v a ik e u tta a ty öväenluokan linvoiraaa.
T uollaiset
kehotukset
mällä talonpoikien vaatimuksiin m uutoinkin tu k a la a asem aa.. K aiken s a a tta v a t tu n tu a monen, vähemmän
on Neuvostovalta saanut hen- tä m ä n lisäk si sodan aik ain en val I a sio ista selvilä olevan korvaan san
gähdysaikaa, mikä koituu sen ja tiollinen ta an tu m u s o so tta u tu u seiso gen jä rk e v iltä , sillä vetoavathan ne
länsi-europalaisen vallankumouk v an sa to sia sia llise sti y h tä jä y k k än ä ennen k aik k ea siihen ihanteelliseen
sen hyödyksi. Sillä talonpojille kuin W il8oninkin h a llite ssa . H uoli v ä itte ese en kuinka työväen tulee säi
tehdyt myönnytykset eivät joh m a tta m u u tam ista n ä e n n ä isistä ta a n ly ttä ä y ksim ielisyytensä parempien
tuneet vain hetkellisistä vaikeuk tum uksen h eltiäm iseen v iitta a v ista e läm än e h to je n puolesta taistellet-
sista. Tarkotuksena oli yhtä hy
on se edelleenkin ra jo tta - j saan. Jo ssa k in toisessa merkitykses
VENÄJÄN TYÖVÄENVAL- vin kohottaa Venäjän maan vil seikoista,
m assa jo k aisen ty öväenluokkaan k u u sä tuollainen yksim ielisyyteen vetoa
LAN SÄILYTTÄMISEN
jely stuotantoa. Muuten ei Neu luvan yksilön k a n sa la isv a p a u k sia ja , m inen onkin aiv an oikea, mutta kun
vosto-Venäjästä voisi tulla yleis- v a ik e u tta m a ssa työväen jä rje stö je n 1 sillä p y ritä ä n ratkaisem aan nykyistä
TARPEELLISUUS
europalaisten vallankumouksel toim intaa.
k riisiä , niin m uodostuu se tyhjäksi
f ■ ; .
'
Venäjän talonpojille tehtyjen listen vilja-aitta, jos heitä uh -
la u se p a rre k si,
jolla ei ole mitään
K
okonaisuudessaan
on
A
m
erikan
myönnytyksien
merkityksestä kaisi englantilais-amerikalaisten
enem m än velvollisuuksia ja m e rk ity stä käytännöllisessä elämäs
kirjottaa Karl Radek :
kapitalistien saarto.
Europan työväellä
vähem
m
än
oikeuksia kuin sillä on sä.
Neuvostohallituksesta
tulee porvarit ja heidän keskustalaiset
Venäjän talonpoikaistalouden e- apurinsa ovat syyttäneet bolshe- m illoinkaan ollut jälk een sisä llisso K ehotus ta a k se katsom isesta edel
dustaja kapitalistisilla mailman- vikeja hetken etujen tavottele- dan. J a näin ollen on sillä vähem ly ttä ä v ä ite ttä , e ttä Amerikan työ
markkinoilla. Ainakin toistai misesta (opportunismista), nä m än m ahdollisuuksia saad a edes tila väki takavuosina toiminnallaan olisi
seksi. Samalla helpotetaan ta mä kun ovat myöntyneet talon p äistäk ään k o rja u k sia o loihinsa kuin , jo ta in s u u rta aikaan saanut, jota
lonpoikien asemaa, kaupunkilais- poikien vaatimuksiin ja myöntä on ollut vuosikym m eniin ennem m in. voitaisiin p itä ä esim erkkinä nykyi
väestön muonituksen siitä sa neet kapitalisteille kauppalupia. M elkein jokainen viim e aikoina k äy ¡ sissä, su u re sti m uuttuneissa oloeuh-
nottavasti kärsimättä. Kaikkein Mutta kuten edelläolevasta nä ty lak k o ta iste lu on p ä ä tty n y t työ i teissä ja e ttä ne toim innan muodot
tärkeintä on, että neuvostojen kyy, tekee Neuvostohallitus “op läisten häivöön ja sangen m onessa . jo tk a oliv at vallitsevina niuutam»
VII Essa kokouksessa, joka pi portunismillaan” Europan köy ta p au k se ssa o vat ty öväenuniot lakon vuosi sitte n , v a sta siv a t tarkotustaan
dettiin viime joulukuussa, pää hälistölle mitä suurimman pal läp äisty ään h a v a in n e e t m e n e ttä n e e n tä n ä päiv än ä y h tä hyvin kuin en
tetyt toimenpiteet viljelysmain veluksen. 'Kaikki keinot, mitkä sä k aiken m ääräy sv allan työm aan nenkin. K un o tta a huomioon, ett»
sodan a ik an a kehitys h a rp p u / cto»
ten laajentamiseksi ja talonpo auttavat Venäjän työväestön e- i yli.
jan työhalun herättämiseksi nyt distvneintä osaa ja sen vallan T äm ä kaikki on h e rä ttä n y t toiv o t päin m u u tam assa vuodessa enemmän
ovat jääneet oikean suunnan. säilyttämistä, hyödyttävät jo sel to m u u tta laajo issa p iireissä työväen kuin u sea ssa vuosikymmenessä en
Tietenkin on tällä uudella elin- laisenaan Europan proletariaat keskuudessa. E ikä kum m akaan, sillä nen so taa, niin tuollainen olettamat
tärvepolitiikalla
vaarallisetkin tia. Viimemainitulle ei olisi mik e iv äth än a m e rik a la ise t ty ö lä ise t sy kin, e ttä läh in n ä menneisyyttä voi-
puolensa. Jos neuvostohallituk sikään hyödyksi, jos Neuvosto leen sä om aa a lk e e llista k a a n k a p ita j täisiin p itä ä nykyiselle toiminnan*
sella ei ole riittävästi tehdasta- hallitus „yrittäisi utopistin tavoin listisen jä rje ste lm ä n k e h ity k sen tu n esikuvana, tu n tu u naurettavan lap
varoita, voidakseen kaikin pai toteuttaa Venäjällä sosialismia tem u sta, e iv ätk ä niin ollen ole tie selliselta. S itä paitsi historiallisesti
koin vaihtaa niillä talonpoikien sen “puhtaimmassa muodossa”. toisia v a sta ssa a n olevien voim ien m ikään en tisy y teen palaaminen ei ok
ylimääräisiä viljavaroja, koetta Venäjä on siksi lian eristetys su u ru u d esta eikä niiden tarkotuspe- m ahdollinen. H isto ria ei kertaa it
vat talonpojat saada tarvitsemi sä asemassa. Päinvastoin, jotta ristä , ja kun ne ovab lä h te n e e t ta is seään siinä m erkityksessä, että yli-
aan tavaroita keinottelijoilta ja Venäjästä tulisi sellainen voima teluun noita voim ia v a sta a n suurin te isk u n n a llise t ilm iöt aika ajottah
käsityöläisiltä. Mikä tietenkin kas tuki, että yleiseuropalaisen toivein ja tu lle e t s itte n lyö ty ä a r to istu isiv a t sam anlaisina, vaan sa
vahvistaa
yksityiskapitalistien vallankumouksen punainen kuk m ottom asti, niin m itäp ä ju u ri voi- m a n laiset syyt e ri aikoina aiheutta
valtaa. Tämän vaaran torjumi ka kykenisi sitä myöten nouse taisiin k aa n o d o tta a olevan s e u ra u k v at sam anluontoisia ilmiöitä. Histo
seksi ei ole muuta neuvoa kuin maan päivän valoon, on Neu sena kuin m a se n tu n u t m ieli ja sy n k rian la it p ysyvät olosuhteiden jp-
että kaikin tavoin kehitetään vosto-Venäjän otettava huomi kään to im ettom uuteen vajoam inen k eram issäkin vaihdoksissa samalla
yhteiskunnan
teollisuustuotan oon hetken vaatimukset! Tär p itk äk si aikaa. T aistelu n h ä v in n ee m a te ria listise lla kallioperustalla. )’
toa. Kilpaillessaan kukoistavan keintä on, että Venäjän köyhä- näkin lu o ttam u k sen p arem p aan tule- kun ei m itään sellaista äkkinäistä
mmfrtiTTrthtrtttti*«*
4ma«>»trih»HH»i»»n iiiiii11m i rntm
ran lakon alkuvaiheitten aikana
työdepartmentille ja jota ei ole
voitn kumota:
“Amerikan johtavien höyry lai-
vayhtiöitten vuosiraportit kuu
delta viimeiseltä vuodelta osot-
tavat ennenkuulumatonta ja hei-
kentymätöntä kukoistusta.. . At-
lannilla ja Mexicon lahdella toi
mivat neljä suurinta laivayhtiö
tä ovat vuosien 1914— 1920 vä
lillä keskimäärin tasan jaettuna
kutakin yhtiötä kohden, saaneet
$52,180,271 nettovoittoa, eli 230
pros. sijotetulle osakepääomalle.
Näitten kuuden vuoden aikana
on tavallisille osakkeille jaettu
voittoa 108 prosenttia, minkä li
säksi etuoikeutetuille osakkeille
vielä on jaettu 38 pros. erikois-
hyvitystä. Ja lopuksi kun kaik
ki menot ovat suoritetut ja kaik
ki voitto-osingot on jaettu on
kullekin yhtiölle vielä jäänyt ka
saantunutta ylijäämää keskimää
rin $33,060,473.
“Että tämä kukoistus on ja t
kunut tähän päivään saakka o-
sottaa se tosiseikka, että näitten
laivay.htiöitten viime vuodelta
jakama voitto oli keskimäärin
100 pros. korkeampi kuin minään
vuonna sitten v. 1913.”
Raporti päättyy tämän tilas
ton jälkeen tilastoon merimies
ten palkkasuhteista, joka eittä-
mättömästi osottaa, että “ennen
lakkoa vallinneen palkkataksan
mukaan eivät merimiehet keski
määrin voineet milloinkaan e-
dellämainitun ajan kuluessa an
saita palkkana enempää kuin
korkeintaan $935 vuodessa ja
lämmittäjät $990!”
Täten työläiset pääsevät jaka
maan teollisuuden kukoistuksen
tuloksia — ja siitäkin koetetaan
tätä osuutta vielä hinnalla millä
tahansa kinnata alaspäin. —
KEH.
i •.
ty ö v ä e n m iehen
tyran n iu d esta.
nykyään
k o n etta,
ja
k ä y ttä ä
p itä k ä ä
vain
ty ö
y h tä
k a ik in
ja p i-
m o ko m in
h y ö k k ä y k käynnissä.
M u is ta k a a , että a ik a on jo tta a liik e ttä
tässä ratkaisevan a te k ijä n ä ja asema ^Elleivät tah d o
h y ö kkäyk sen ta i
sen alaisena, jo n k a
kotuksena on h id astu ttaa v iik k o ty ö tä , m u u tu u
sikäli
edullisem m aksi
teille
k irja p a in o n o m is ta ja t ja uskolliset ty ö jo k a p äivä, m ik ä li pysytte 4 8 -tu n n in
u n io n
nähdä
rin ta m a a n u n i- 1 tCR Un,o,dcn J* työ väen u n io id en a n
joissa ale n n e tu illa h in n o illa k a a n .
K ie ltä m ä ttä
m u u ta m a t
u nioiden
v ä lttä m ä tö n tä
d is ta ,
on
työväestön
jarjestö m u o to n sa,
u u -! e‘
o,e
täydellisesti
luhis-
t n - ! tunut> vaan Jo ka pä,va k ä y y > * • e l’
! vem m äksi, että u niot o vat m en että-
v
teo llisu yh
u sn
n tam puolesta
aan , jossa
k iim
a ik p
k ä i ä n taistelevat
d en
j a I , neet ° tte e n M k irjap ain o teo llisu u d esta .
jo k a in e n
k a ik k ie n
jä rje s ty ä
puolesta,
jossa
ei K « « k *te n
a le ttu
h y ö k k ä y .v n k k o
työn
“ L a k k o kohosi k u in
ra k e tti ja
p u to aa k u in tik k u .”
Ei missään, paitsi C h icag o n ja San
Franciscon um onpajoissa, la k k o ole
päässyt edistym ään sitten to u k o k u u n
I p äivän . (Todellisuudessa tässä v ä
h eksytään la k o n saavutuksia y m m ä r
rettävistä syistä, sillä jo ita k in v o itto ja
ovat p a ik a llis u n io t saaneet m u u a lla
.uudessa työ sken televän ty ö U ,.ry h m ä n > u° lu “ uk#en k l* '» e‘nÄä v a *‘ i n - L u o -
k in .— Suom . h u o m .) -Ja ä lk ä ä u n o h
“ skääp atä” . silloin ku n toieot o v a t » te “ avat ra p o r“ ‘
h ih « .
tako että 60 p ro sen ttia C h icag o n k ir
Ukossa.
M itä tekevät van h o illiset u n i- • tu h * nnen k irja p a m o ln k k e .d e n toim een-
jap ain o teo llisu u d esta on avo im en p a
oiden
jo h ta ja t
to rju akseen
t a lU i.ia i panevaa v»rkwxhjÄ. on n y t jo lujasti
ja n
p o h ja lla .
K irja p a in o n o m is ta jie n
h y ö k k ä y k s iä )
E lle iv ä t he jaksa kä- j k - i v u t u n u t te o lle e n ry p p u m a tto m u u -
taistelu in to on lan n istu m ato n , ja a-
stftäa m u u ttu n e ita o losuhteita, joissa dea u u ,u n Ja e d e t t y i h i n a a r n iin ,
vo im e n p a ja n aate v irta a k u in vuolas
pääom a tiiv iis ti jä rje s ty y y h teen lu * i
V u o n n a 1 7 7 0 n iin k in p ie n i seikka v u o ris to je k i ja m e lk e in jo k a p äivä
js a n
ta is te lu rin ta m a a n
hajanaisesti ku in ko lm en p en n in teevero , koska se k a ik k ia lla m aasta tulee ilm o tu ksia, e t
to im iv ia u m o ita vastaan, silloin o v a t . to u kkasi A m e rik a n vap au d en peru s tä A m e ric a n P la n ’m n im e llä tu n n e ttu
tie so p im atto m ia to im im aan ty ö v ä e t- p rin s iip p e jä , jo h ti riip p u m a tto m u u d e n p a lk k a u s m u o to on o te ttu k ä y tä n tö ö n
ole
ta rp e e lb .ta
tö n
yh d en
palveluksessa
ja
s y rjä ä n
n u o rem p ien
vo im ie n
tieltä-
en
la a d u lta a n
»afnassa
jo u ta v a t
ja
muussa
ja
nykyään
h yö k k ä y s • vapauteen.
e ttä
rastaan p a k o tta a työväestön
viin
te k o ih in
talo u d ellisten
jansä
a s tu a , ju listam iseen
te rv e e m p ie n ' ten
N y k y in e n
sellainen,
teolli-1 h«dastuttam ,seks,
on
m u rs k a a n tu n u t
A m e rik a n
n a u ttim a a n
O lis ik o
sitten
kansalais- ja tk u v a n a
p o liittiseen
o h je lm a n a .
T ä rk e ä tä
on
ku m m a ,
sä, että k a ik k i liik k e e t on
k y - a v o im in a p e jo in a ja sam alla
ratkaise- sytnys k u in tu o tan n o llisten ty ö tu n tie n käynnissä.
L a k k o s tra te g is tit
järjestö -1 lyh en täm isen m ie liv a lta in e n vaatim us, toivonsa m elkein k o k o n a a n
se s u o -' jos
m in k in
vakava
ta lo u d e llin e n
m ieles
p id ettävä
p id ettävä
asettavat
tilap äisen
u u d en aikaistu ttam iseksi.
ta i ’ jo h taisi teollisen
riip p u m a tto m u u d e n työnseisauksen
psykologiseen
v a ik u
tapauksessa p ain etaan heidät ' julistam iseen ja p a trio o ttis te n tyo n an - tukseen.
Sentähden,
v a ik k a
ette
a -u tlo m a a n
p aan ais-asem aan .
Se
tu- I la jie n
y h te e n liitty m is e e n
k irja p a in o -
m u u ta
voisi
k u in
p itää
vain
yhden
A m e ric a n P ian järjestelmässä ty»'
a n ta ja n a u ttii yksilöllisen sopimuk«’ ]
k irja p a in o liik k e e t
sesta m enestyvät k irja p a in o liik k e e t tu h e rn e ro k k a a n .
levat ikuisesti o lem aan v a p a ita , jo te n
H a rtfo rd is s a , C onnecticutissa, teh-
ä lk ä ä a n ta k o union ag en tin asettaa
ta ilija in ja liikem ies te n yh d istykset il-
iestä p äällen n e.
in o tta v a t k ie ltä y ty v ä n s ä h a rjo tta m a s ta
liik e ttä
k irja p a in o je n
kanssa,
jo tk a
B o ik o tti a p u kein o n a.
P a in o ty ö n te e ttä jie n lojaalisessa y h h yvä k s y v ä t 4 4 -tu n n in ty ö v iik o n . St.
D a lla s is s a ,
D enverissä,
teistoim innassa
ilm en evä valistu n ei- Louisissa,
ty ö n a n ta ja tk in
ku n
ko k o u n io id en v u tta m a tto m a n oikeutensa johtaa
J
s lä k k ä rijä rje s te lm ä h a jo a a k u in k o rt- m aa liik e ttä « ku ten parhaaksi
tilin n a ja a m m a ttiriid a n te k ijä t kuole-1 jo k a is e n ty ö n te e ttä jä n tulisi ▼»**•* |
yksilölliseen työ»op*B’8
vat su ku p u u tto o n .
A h k e r a t ja lu o sisällyttää
seen
m ä äräy ksen ,
jossa työnhaku
te tta v a t ain ekset p a la a v a t ty ö h ö n e n
n e n p itk ä ä iloisin m ie lin , ei u n io n ty ö suostuu sopim aan, että palvelus*}*
läisinä, vaan riip p u m a tto m in a a m e ri- la a n ei tu le k u u lu m aan jäsenenä »** |
kalaisin a-
M o n e lla
kään laiseen
p a ik k a k u n n a lla
työväenjärjestöön.
ty y ty m ä t
Y k s ilö llis e n työsopimuksen e*
tö m yys ja suuttum us k y m m e n e n p r o vitse ta rk e m m in m äärätä palvelus*)*1
sentin
vero tu ksista,
m ik ä
ty ö läisten p itu u tta , vaan se on laadittava
|
p alko ista ved etään , on k o h o n n u t k ie e ttä ty ö n vo i lopettaa jomp kuffP*
m o n et p a ik a llis jo k o ty ö n a n ta ja ta i työntekijä n»> j
muissa kaupungeissa hu m apisteeseen, ja
suuden
henki
on
sangen
lu p aava. Spokanessa ja
T y ö n a n ta ja ei ole vei
Missä liik e m ie h e t täysin tu n te v a t ja liik e m ie h e t a n ta v a t sym paattisen k a n osastot o vat k ie ltä y ty n e e t s u o ritta m a s tehansa.
ta
v
e
ro
a
.
U
seat
m
aksav
at
v
a
in
p
ro
-
natuksensa
n
iille
k
irja
p
a
in
o
liik
k
e
ille
,
tu p itä m ä ä n työssään mi«»’®. J*
k ä sittävä t la k k o to tu u d e t, siellä he a n
testeerate
n
.
K
a
n
n
a
tta
a
o
tta
a
h
u
o
jo
tk
a
vastustavat
v
a
ja
v
a
is
ta
t
y
ö
v
iik
työ ei ty y d y tä , ja
toiselta P®0
ta v a t m elko ista ap u a
k irja p a in o liik -
m
io
o
n
,
e
ttä
täm
m
ö
isiä
m
a
k
s
u
ja
ei
koa.
taas, ty ö n te k ijä , jo k a ei pi^a
keille , jo tk a vastustavat v a a tim u ksia
K a ik k ie n
lako n alaiste n
liik k e id e n ko skaan k isko ta m ie h iltä , jo tk a te k e kastaen , vo i ero ta milloin k‘‘ ^Ut*T |
ty ö n
hidastuttam isesta.
H y v iä
saa
M u tta A m e ric a n Planin mukaan ** I
vu tu ksia
saadaan
k irja p a in o n o m is ta yksi tä rk e in p u o lu stu skein o on osot v ät ty ö tä riip p u m a tto m is s a a m e rik a -
laisissa p ajo issa; sensijaan, e ttä lah-1 dyiasä sopimussuhteissa,
taa
p
ain
o
tö
id
en
te
e
ttä
jille
,
e
ttä
tais
iö K h
jo» J°ku
jie n p a ik a llis te n jä rje s tö je n toim esta,
jo
tta
is
iv
a
t
osan
p
a
lk
a
s
ta
a
n
sotakirs-1
telu
on
m
yös
h
eid
än
taistelu
aan
.
V
a
-
on
jäsen
ta
i
ag
en
tti
on
aiheen*
k u n o ik e a lla ta v a lla m aksetuissa llm o -
listunaen
o
m
an
ed
u
n
k
a
n
n
a
lta
,
h
eidän
lu
u
n
«jota
jo
t
k
u
t
to
iset
h
a
llits
e
v
a
t,
he
sopim uksen rikkom iseen, siilo*"
tuksissa
k e rto m u k s e t
u n io id en ilk i
v
o
iv
a
t
ta
lle
tta
a
d
o
lla
re
is
ta
a
n
y
lijä
ä
m
ä
n
tu
lisi
te
e
ttä
ä
p
ain
o
työ
n
sä
ain
o
astaan
töistä esitetään yleisölle.
ja
Mn
jäsenet yksilölli*«»”
L iik k e id e n jo h ta ja t k a ik k ia lla m aas niissä liikkeissä, jo tk a o vat s ito u tu o m a lla k o n tro llilla a n .
laissa vastuunalaisiksi ja ne <
2_____•____ SAS
Ä lk ä ä a n ta k o u n io ille v a rv a s o te tta j la n g e tta a
neet ei ko skaan an tau tu van sa u n io i
m aksam aan
kor»
den v a a tim u k s ille .
T ä te n te k e m ä llä laitoksissanne ta i p ia n ne saavat te i P yyn n ö stä läh etetään asiaan in
jo tta m m e n union p a jo je n kanssa o i
d ät p ääotteeseen.
M illo in vao n o ta t n eelle kirjapainonhoitajalle
keastaan
on vih o llisen
avustam ista. he su o jelevat om ia liik k e itä ä n jä rje s
U n io n k irja p a m o ty ö lä is ille m aksetu is tyn een työväestön k o h tu u tto m u u k s il te u n io n jäsen en ty ö h ö n n e te yksin A m e ric a n P la n in m ukaan l* * d
ta tulevaisuudessa, ja sam alla estävät kertaisesti, la h jo ta tte h y v ä ä ra h a a n n e ! sopim usluonnoksesta.
ta p alko ista u n io t ta k a v a rik o iv a t 10
p a in o tu o tte id e n h in to ja ed elleen k a l ta h a s to ih in . jo ita k ä y te tä ä n taistelu s
p ro s e n ttia d o llarista m aksaakseen a-
Järjestym iso ikeu s vain työ n
listum asta.
sa itseänne vastaan.
vustusta
to isille
k irje p a in o ty ö lä ia ilie ,
a n ta jilla .
,
jo tk a o vat lakossa ty ö v iik o n ly h e n tä T y ö ttö m y y d e n h yväkseen
L a k i ty ö n ta a tto jie n a p u n a.
K a ik k ia kirja p a m o n o m ls ta ji*’
sa a lk a v a t h u o m ata,
tä s fe d e s p itä ä
den ra d ik a a lis im m a t ain ekset o vat a ja - I
neet k o n s e rv a tiiv is e m m a t ain ekset h y l
a le n ta k ä äm ää n ty ö p a ik k a n s a .
p eru so ikeu d esta, ollen suhteina *><>'
vat tu n tu vasti p ain o tö id en h in taa t ila
V äsyn ee n ä unioidensa O rju u teen ja te k ijö ih in ainoastaan yksilöinä ja
olem asta
suhteissa he"!*1 J
päisesti
v a ik u tta a k s e e n
k ilp a ile v iin u n io id en as e tta m iin
h e n k ilö k o h ta is e n tä y ty e n
kanssaan
m
in
kään
järjestän
välitd
a v o im e n p a ja n liik k e is iin , jo tk a
k ie l m enestym isensä ra jo tu k s iin , näm ä a i
Estääkseen ammattirettrlo»** I
tä y ty v ä t m yö n täm ästä 4 4 -tu n n in ty ö nekset — ko n servatiiv iset ty ö läiset ---- sellä.
jä
in
sekaantu
m iset ja turvatakseen iu<rj
v iik k o a , m u tta a ja tte le v a t liik e m ie h e t tu le v a t
o lem aan
y h tä iloiset k u in
h allitsem at
jo tk a
k e rra n
n ä y ttiv ä t
v o itta m a tto valla an tau d u m in k ä ä n la is iin ju ttu ih in
to k ra a ttie n pöy h kcilevic n is k u jo u k k o m ilta . T o rju m a lla n yt k a ik k i k iu s a u k heidän kanssaan.
o i t . vastaan.
Se on ty y p illin e n esi-
Jos la k k o kestää vielä väh än aik a a ,
jen
ja p a ra a ttia s tu ja in kulkiessa kat- set jääd ä lep ääm ään la a k e re ille e n , ei
tys k o k o auta suunnitelm asta mih in
jä r je .t y n y t paaom a on ry h ty n y t m u r s -! A r im p a a n J* n ö y ry y tta v im p ä ä n tap - saa o lla k ä y ttä m ä ttä saavutuksia h y n iin sitten voidaan y h tä h y v ä llä syyllä eivät a n ta u tu n e tä m ä n tem p u n n a r
katakseen
täm än
m aan työväestön * P* ° On’ a
h is to ria k a a n .
L a k k o je n k n - väkseen.
N y t on a ik a käyd ä suoraan toivoa ku o lleen lehden p alaavan p u u ratta v a k s i.
L iik e m a ilm d n
a v a ra k a t
vastustuskyvyn. ilm a n että siinä y r i - ! h o tta >at tu n ,e v a t
k ä y tä n n ö n ko - eteen p äin yksilölliseen sopim usvapau hun, k u in u nion saada jä lle e n itsel seiset m ieh et o vat yleensä
taatu sti
tettäiau n kään
salata
le p p y m ä tö n tä ! k e m u k ,e n ’ e t,a «nem m än ku in ko lm e teen ja riip p u m a tto m a n am erika laisen leen
o tetta kirjap ain o teo llisu u d ess a. k a u k o n ä k ö is y y d e llä
siu n atu t
n a rra u -
lu o k k a v ih a a .
S iin ä « .o te ta a n sam alla j V“ kko a
l* k k o epäonnistuu ja
M u is ta k a a , että täm än la k o n s e u ra u k tuakseen m y y m ä ä n esikoisoikeutensa
(a v o im e n ) ty ö p a ja n siunaukseeni
k.
V e r r a t t a in
n ettävän omissa liikkeissään 44 :ään, hin lu e ttu n a -ty ö v ä e n jo h ta ja t, a r v io i tu n n e ttu työ n an to järjestclm ä , joM*
4 0 :een ta i 36 :e e n tu n tiin viikossa, sil den m u k a a n
ty ö ttö m ie n lu k u m ä ä rä levaisuudessa estettäisiin kaikki tp
tai sitä p ite m m ä n ty ö v iik o n p e ria a t loin tu lisi heidän h a v ah tu a ja k ie ltä y maassa on kolm esta v iite e n m iljo o väe n u n io id e n sekaantumisen mak<k
teessa. U n io id e n ag en tit etsivät m e rk tyä teettäm ästä p a in o tö itä ä n u n io n p a naan.
Tällaisessa tilanteessa u n io i lieuus.
paperissa, jo n k a alla ju lkaisem m e.
läiset ovat m enestyksellä su o rittan eet
Y h d ysvaltain ja C an ad an k irja p a in o - t jä ttilä is s a a rto liik k e e n
p ääm äärä n ään
,
..
I i * n o m is ta jille :
yleisen avo im en ty ö p a ja n p e ru s ta m i k e jä ehtojensa vastaan o ttam iahalu sta,
ty o n a n ta ja ja rje s tö n sodanjulistus k ir - |
j.p a .n o ty ö la i.te n
jä rje s tö jä
vastaan.
K irja p a in o n o m is ta jie n vo itto taiste- nen.
Suuressa
keskitetyssä
vasta jo ita m e rk k e jä he varm as ti p itävät
Jul.stus ei ole ta rk o te ttu
työläisten lu ” aan ” =<>11,sen vapauden puolesta hyökkäyksessä vapauden jo u k o t ovat h eikko u d en o ire in a , jo te n me u u d e l
tieto o n , vaan levitetään sitä työ n an - ° n ‘a a U u !
,lo h u u d o t k a ik u v a t p itk .n : raivan n eet tiensä läpi unioiden p iik k i- leen neuvom m e k a ik k ia k irja p a in o n -
la jie n keskuudessa, ta rk o tu k s e lla in - ,m ja a ’ * ‘k h « .l«v.e n k irja p a ,n o ty ö lä is - : lan kavarustusten ja vallan n eet asemia, o m is ta jia , e tte iv ä t lie v im m ä llä k ä ä n ta
a m m a ttiu m o .d h n h e ik o t p u o let, jo ita | m “ a
P * ‘* * n la k k o piden-
tah d o taan h y v .k ^ e n k ä y ttä ä . T ä m ä
WtÄ tu r m ,o li,ä m m illä s e u ra u k .il-
. . » p a p e r i , j o . m ik ä ä n , todistaa k u i n - l 1* ~ to rju ta a n .
U n io id en h yö kkäys
- r ■ ,
h a rv a t, jos k u k a a n , la k vo im eksi p a ja k s i, niin on tarpeell**1
kolaisista voi saada työ tä m u illa a lo il teh d ä päätös ratkaisevasti ja oltw
p a jo je n kanssa. la, p ää ttä e n A ssociated Pressin tie s«, pysyväiseksi ohjelm aksi ottamsl** j
A m e ric a n
Plan-nimd* J
ty ö a ik a a ly h e n donannosta, että “ a s ia n tu n tija in , n ä i k ä y tä n tö ö n
taa avustaa ty ö a ja n lyh en täm istä o-
missa laitoksissaan, tulee heidän h a r-
u n ioiden
L m p lo y in g P n n te rs of A m c ric a -n im i-
sen avo im en p a ja n puolesta to im iv a n
nostaa n a it . yhteiseen
No. ljg
miseksi.
Jos
siis
että
Iu k k e e n h a r-
te h ta ilijo ita
h a lu t k ä y ttä m in e n .
Kun
o lette ju lis ta n e e t liik k e e n n e a- p e ru s ta v a t
riip p u m atto m ia
•